... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 212 (113) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax: Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2007 Y 212 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee naudanlihan tuotantotoimintaa Kälviän kunnan Kälviän kylässä. Pasi Ingalsuo Kourijärventie Kälviä LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin lämmin nautakasvattamo ja kylmäpihatto, joissa pidetään 116 lihanautaa ja 28 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lämmin 240 paikkainen nautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään yhteensä enintään 290 lihanautaa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyiset eläinsuojat sijaitsevat Kälviän kunnan Kälviän kylässä tilalla Kouri RN:o 9:14. Uusi nautakasvattamo sijaitsee Kälviän kunnan Kälviän kylässä tiloilla Kouri RN:o 9:14 ja Kourijärvi RN:o 9:22. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle.

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty tarkastuskäynnin yhteydessä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisemmin myönnettyä ympäristölupaa. Kasvattamon laajennuksella on Kälviän kunnan myöntämä rakennuslupa vuodelta Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema tai yleiskaavaa. Alueelle ei kohdistu erityistä aluevarausta Keski Pohjanmaan maakuntakaavassa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kälviän kunnan Kälviän kylässä noin 2 km Kälviän kunnan keskustasta luoteeseen. Etäisyys lähimpään taajamaan on noin 1 km. Lähimmät viisi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat nykyisistä eläinsuojista noin 160 metrin, 190 metrin, 200 metrin, 230 metrin ja 280 metrin etäisyydellä. Rakennettava nautakasvattamo sijoittuu nykyisten eläinsuojien pohjois ja koillispuolelle. Se sijoittuu lähimmistä naapureista poispäin hakijan omien peltojen suuntaan. Lähimmät viisi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat uudesta kasvattamosta noin 250 metrin, 270 metrin, 290 metrin, 300 metrin ja 320 metrin etäisyydellä. Rakennettavasta kasvattamosta noin 350 metrin säteellä sijaitsee yhteensä seitsemän naapurin asuinrakennusta. Uusi lietesäiliö sijoittuu kasvattamon taakse kauemmaksi lähimmistä naapureista. Eläinsuojien ympäristössä on peltoa ja metsää. Rakennettava kasvattamo sijaitsee maastollisesti nykyisiä eläinsuojia ja lähinaapureiden tiloja hieman alempana kapealla metsävyöhykkeellä. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina noin 3 km:n säteellä tilakeskuksesta. Levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueilla. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I luokan pohjavesialue, Kivistönmäen pohjavesialue, sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Tila sijaitsee Perämeren rannikkoalueen vesistöalueella. Etäisyyttä merenrantaan on lyhimmillään noin 5,3 km eläinsuojista. Teerijärvi sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Kälviänjokeen on eläinsuojista etäisyyttä noin 1 km. Hakemuksen mukaan alueella ei ole merkittäviä huomioonotettavia kohteita kuten suojelualueita tai uhanalaisia kasveja tai eläimiä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin yhteensä 116 lihanautaa ja 28 vasikkaa (alle 6 kk) kahdessa eläinsuojassa, lämpimässä kasvattamossa ja kylmäpihatossa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lämmin 240 paikkainen nautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen näissä kolmessa kasvattamossa pidetään yhteensä enintään 290 lihanautaa (6 18 kk) ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Naudanlihan tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan noin kg vuodessa.

3 3 Nykyistä 80 paikkaista nautakasvattamoa on laajennettu vuonna Sen pinta ala on noin 658 m 2. Poistoilmahormit sijaitsevat rakennuksen katolla. Kasvattamon vieressä on kaksi lietesäiliötä. Tässä kasvattamossa kasvatetaan jatkossa ns. teinivaiheen kasvatus eli noin 60 vasikkaa tai nuorta lihanautaa (alle 12 kk). Tila on osakkaana Vasmo Oy:ssä, josta tulee seitsemän viikon välein 40 välikasvatettua vasikkaa noin 4 kuukauden ikäisinä ja 184 kilon painoisina. Kasvattamossa on neljä osastoa, joissa kussakin pidetään 15 eläintä. Nykyinen kylmäpihatto sijaitsee nautakasvattamon itäpuolella noin 60 metrin etäisyydellä. Pihatossa pidetään 40 lihanautaa. Pihaton pinta ala on noin 432 m 2 ja sen yhteydessä on avokatos ja lantala. Uusi kasvattamo sijoittuu kylmäpihaton pohjoispuolelle noin 30 metrin etäisyydelle pihatosta. Uuteen kasvattamoon sijoitetaan 240 eläintä. Kasvattamossa on 12 osastoa, joissa kussakin on 20 eläintä. Lisäksi on sairaskarsinatilaa. Uuden kasvattamon pinta ala on noin m 2. Käytössä on alipaineilmastointi ja poistoilmahormit sijaitsevat rakennuksen katolla. Kasvattamon pohjoispuolelle rakennetaan uusi noin m 3 :n lietesäiliö. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu lietelannalla ja kuivikelannalla. Lietelannalla on kahdessa lämpimässä nautakasvattamossa yhteensä 250 lihanautaa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Kuivikelantamenetelmällä on kylmäpihatossa 40 lihanautaa. Tilalla on 12 kuukauden varastointitila lietteelle ja lannalle. Tilalla on nykyisin kaksi avointa betonista lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 794 m 3 ja 327m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi noin m 3 :n avoin lietesäiliö. Kaikki lietesäiliöt täytetään altapäin ja niitä ympäröi suojaverkko. Vanhassa kasvattamossa on lietekuilutilavuutta noin 168 m 3. Uuden kasvattamon yhteyteen rakennetaan noin m 3 lietekuilutilavuutta. Lietekuilut toimivat valutuksella. Yhteensä tilalla tulee olemaan lietteen varastointitilavuutta noin m 3. Kylmäpihatossa on vinokuivikepohja, jossa käytetään kuivikkeena olkea ja turvetta. Kuivikekerroksen paksuus on keskimäärin cm. Kuivikepohjan reunat ja lattia ovat betonia. Poistettu kuivikepohja varastoidaan kattamattomaan kuivalantalaan, joka sijaitsee kylmäpihaton vieressä. Kuivalantalan koko on noin 16*17 m ja pinta ala noin 250 m 2. Lantalassa on kolmella reunalla noin 1,5 metrin reunat sekä 0,5 metrin ajoluiska. Pohja, reunat ja kuormauslaatta ovat betonia. Kuivalantalan tilavuus on noin 625 m 3. Eläinsuojien toiminnasta muodostuu jätevesiä noin 20 m 3 vuodessa ja ne johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojissa ei ole sosiaalitiloja, vaan ne ovat asuinrakennuksen yhteydessä. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan hankitaan Kälviän vesiosuuskunnan verkosta. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 91,80 ha, josta omaa peltoa noin 52,25 ha ja vuokrapeltoa noin 39,55 ha. Lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levitys tapahtuu viikkojen aikana, keväällä levitetään noin 40 %, kesällä noin 30 % ja syksyllä noin 30 % lantamäärästä. Tilan eläimiä ei laidunneta eikä niillä ole mahdollisuutta jaloitteluun ulkona. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään vuodessa noin tonnia esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin.

4 Muut varastot 4 Tilalla on noin litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Polttoainesäiliö sijaitsee lantalasta 30 metriä Peitsontien suuntaan ja se on asetettu jalustan päälle irti maasta. Pohjamaana on tiivis moreeni. Polttoainesäiliö on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 50 litraa korjaamossa, jossa ei ole lattiakaivoa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 1 3 kpl/vuosi) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kuolleille eläimillä ei ole tilalla erityisiä kylmäsäilytystiloja, sillä hakijan mukaan Honkajoen noutojärjestelmä on toiminut riittävän nopeasti. Muovi (noin kg/v) sekä ongelmajätteet, akut, lamput ja jäteöljy (noin 100 kg/v) toimitetaan Ekorosk Oy:n keräyspisteeseen. Rehujäte (noin kg/v) varastoidaan kuivalantalaan. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tila sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä Peitsontieltä noin 2 km Kälviän kuntakeskuksesta. Pelloista noin kolmasosa sijaitsee Kokkola Kajaanitien varressa, jolloin niille joudutaan ajamaan maanteitä pitkin. Loput sijoittuvat kylä ja viljelysteiden varsille. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että välitysvasikoita ja teuraita kuljetetaan joka seitsemäs viikko, rehujen säiliöautokuljetuksia on kerran viikossa ja väkirehuja kuljetetaan noin 6 8 kertaa vuodessa. Lisäksi on säilörehun ja lannan traktorikuljetuksia. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Hakemuksen mukaan toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Hajupäästöjä pyritään vähentämään täyttämällä lietesäiliöt altapäin, jolloin pinta pääsee kuorettumaan. Ainoastaan lannan ajon yhteydessä syntyy lyhytaikaista lannan hajua, joka ei poikkea normaalista maaseudun toiminnasta. Toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa. Päästöjä veteen ja maahan vähennetään siten, että tuotannossa syntyvät valumat ja lietteet johdetaan kaikki tiiviisiin säiliöihin. Lannan ajossa noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita ja huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Piha alueet pidetään siistinä. Lähialueella ei ole pohjavesialueita ja alueen taloudet kuuluvat kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Toiminnasta ei synny päästöjä ilmaan. Paloturvallisuudesta huolehditaan ennaltaehkäisevästi sammuttimilla, joita on useita talouskeskuksen eri kohteissa. Tilalle hankitaan aggregaatti sähkökatkoksien varalle. Vierailuja kasvattamoon sallitaan rajoitetusti ja aina suojavaatetuksesta huolehtien. Tilalla on laatulihasopimus ja eläinlääkäri käy vuosittain terveydenhuoltokäynnillä. Kaikissa tilanteissa toimitaan ennaltaehkäisevästi ja mahdollisessa tautiepäilyssä otetaan yhteys kunnan eläinlääkäriin. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksessa ei ole esitetty arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta.

5 ASIAN KÄSITTELY 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kälviän kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kälviän kunnantoimistossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kälviän kunnanhallitukselta, Kälviän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymältä. Kälviän kunnanhallitus ja Kälviän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen eivät ole toimittaneet lausuntoaan määräaikaan mennessä. Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymä toteaa lausunnossaan, että lannan levittämisen yhteydessä joutuu ilmaan runsaasti hajuyhdisteitä, jotka saattavat haitata lähialueen asukkaita. Levitettäessä lietettä asuinrakennusten läheisyydessä, tulee käyttää sellaista levitysvaunua, joka purkaa lietteen mullan sekaan tai pelto tulee muokata mahdollisimman pian levityksen jälkeen. Tällöin vähennetään lietelannan levityksestä johtuvan hajun leviämisen kestoaikaa. Lannanlevityksessä tulee huomioida pinta ja pohjavesien suojelutarpeet. Lantaloiden ympäristö ja tiet on siistittävä lannan käsittelyn ja kuljetuksen jälkeen. Lietesäiliöt suositellaan katettavaksi hajupäästöjen vähentämiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Ympäristölupahakemuksen kuulemisessa tulee huomioida lähialueen asukkaita. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjallisesti annettu mahdollisuus antaa vastine annetun lausunnon johdosta. Hakija toteaa vastineessaan , että tilan pellot sijaitsevat hyvin vähäiseltä osin asutuksen läheisyydessä. Asutus ja ympäristöasiat huomioidaan lannan levityksessä ja liete mullataan välittömästi levityksen jälkeen lautasmuokkaimella. Lietesäiliöiden kattaminen haittaisi kevätlevitystä säiliön jäätymisen vuoksi, vaikeuttaisi lietteen sekoitusta ja haittaisi huomattavasti lietevaunuun kytketyn pumppukuormaimen käyttömahdollisuutta. Naudan lietteen pintaan muodostuu säiliössä luontaisesti kuoripinta, joka estää hajuja. Säiliöt sijaitsevat mäen alareunassa navettarakennusten takana, poispäin asutuksista. Lisäksi yleisimmät tuulen suunnat ovat asutuksista poispäin. Kuulemisen yhteydessä ei ole jätetty yhtään huomautusta ja lähiympäristö on suhtautunut laajennukseen positiivisesti. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi muun muassa tulevan eläinsuojan sijoittumista alueella, nykyisiä säiliöitä ja naapurien sijoittumista hankkeen kannalta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

6 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 6 Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Pasi Ingalsuolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan naudanlihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kälviän kunnan Kälviän kylään tiloille Kouri RN:o 9:14 ja Kourijärvi RN:o 9:22 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon lausunnossa esitetyt asiat ja antanut määräykset lietteen ja lannan varastoinnista, kuljettamisesta ja levittämisestä sekä lietesäiliöiden kattamisesta. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 290 lihanautaa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen nautakasvattamoon sijoittuu 240 lihanautaa, vanhaan kylmäpihattoon 40 lihanautaa ja vanhaan nautakasvattamoon 10 lihanautaa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 625 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa rakennettavasta lietesäiliöstä asema, pohja ja leikkauspiirrokset ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle viimeistään mennessä. Rakennettavan noin m 3 :n lietesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Rakennettava lietesäiliö ja olemassa olevat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Rakennettava lietesäiliö tulee kattaa sen käyttöönoton yhteydessä vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Myös nykyiset noin 327 m 3 :n ja 794 m 3 :n lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella vastaavalla tavalla. Kaikki avoimet säiliöt on varustettava vähintään 150 cm korkealla verkkoaidalla maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeen mukaisesti. Lietteen ja lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

7 3. Lannan ja jätevesien levitys 7 Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä/lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille ja ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään ympäristökeskukselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 78,75 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien ja rehujätteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen ja eläinsuojan pesuvesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen

8 8 varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitseva maanpäällinen polttonestesäiliö tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Polttonestesäiliö tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja lannan määrä tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikat ja toimitusajankohdat tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian.

9 8. Käyttöönottotarkastus 9 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden nautakasvattamon ja lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Rakennettavasta lietesäiliöstä tulee asema, pohja ja leikkauspiirrokset toimittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle valvonnallisista syistä.

10 10 Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä rakennettavan ja nykyisten lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen, lannan ja jätevesien säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari neljää lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta ja eläinsuojan pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa ja eläinsuojan pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan ja eläinsuojan pesuvesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (lupamääräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (lupamääräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja

11 11 jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (lupamääräys 6) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliöt ovat katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (lupamääräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (lupamääräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalannan varastointitilan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta.

12 12 Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kälviän kunnanhallitus Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymä Kälviän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

13 Ilmoitus päätöksestä 13 Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa sekä Kälviän kunnan ja Kokkolanseudun terveyskeskuksen kuntayhtymän virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.