Päätös Nro 24/2010/1 Dnro LSSAVI/88/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 24/2010/1 Dnro LSSAVI/88/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Timo Autio Ala-Vallintie Jalasjärvi ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus koskee uuden eläinsuojan toimintaa Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylässä kiinteistöllä Korpimarttila RN:o 1:129. Uuteen sikalarakennukseen tulee tilat lihasialle. Eläinsuojan yhteyteen rakennetaan kolme noin m³:n kokoista lietesäiliötä. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos eläinsuoja on tarkoitettu 1000 lihasialle. Koska kyseessä on uusi toiminta, ei sillä ole aikaisemmin myönnettyjä lupia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Hakemuksen mukainen rakennuspaikka sijaitsee Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylässä noin 4 km Kauhajoen keskustasta itään. Rakennuspaikan lähialueella on metsää ja peltoja. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat suunnitellusta sikalasta noin 490 metrin etäisyyksillä länsi-lounaassa 655, 655 ja 670 metrin etäisyyksillä etelä-lounaassa sekä 660 metrin etäisyydellä etelässä. Tila sijaitsee Kokemäenjoen- Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueella, Hirviluoman valuma-alueella Eläinsuojan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Koskueen I-luokan pohjavesialue ( ), sijaitsee noin 14 km:n etäisyydellä eläinsuojasta. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan omista porakaivoista. Eläintilat ja tuotanto Uuteen sikalarakennukseen tulee tilat lihasialle. Lihasikalan toimintaperiaatteena on osastokohtainen kertatäyttöisyys, jolloin rakennuksen jossain osassa on aina eläimiä sisällä ja jokin osa voi olla esim. pesussa tai remontissa. Tavoitteena on koko yksikön osalta päästä noin 3,5 kasvatuserän vuosikiertoon. Eläinten ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, joka mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin. Tuotettava lihamäärä on noin kg vuodessa. Rakennettavaan sikalarakennukseen poistoilmahormit tulevat katolle.

3 3 Lannan ja jätevesien varastointi Sikalan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Lietelanta johdetaan kolmeen erilliseen rakennettavaan lietesäiliöön. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja ne katetaan kelluvalla katteella (turpeella). Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin m³. Sikalarakennusten lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Sikalan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä 278,69 hehtaaria peltoa, josta sopimuspeltoa on 159,34 hehtaaria ja vuokrapeltoa 119,35 hehtaaria. Lanta levitetään viikoilla (40 %), ja (60 %). Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Teuras-, välitys- ja rehuauto liikennöivät kerran viikossa, työntekijät käyvät päivittäin ja lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lietteen ajoa on kevään ja syksyn levitysviikkoina, yhteensä n. 300 kuormaa / vuosi. Syrjäisen sijainnin ansiosta sikalan läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisista laitehäiriöistä, murrosta sekä tulipalosta. Em. riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta- ja ilmastointilaitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Lisäksi ulko-ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. Erillisen turvallisuussuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä yhtiön omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistuva ilmamäärä vastaa aina kulloistakin

4 4 tarvetta ja katolle asennettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin ilmakerroksiin. Lisäksi osastoihin asennettava sumukastelujärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkeleiden leviämistä ympäristöön. Eläinsuojan pohjarakenteet ja lietesäiliöt rakennetaan vesitiiviistä materiaalista. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Lannan levityksessä käytetään urakoitsijaa jolla on käytössä, letku- ja kiekkomultauskalustoa, joka vähentää hajuhaittoja. Sikalan toiminnassa huomioidaan naapurit. Sikala on suunniteltu sijoitettavaksi riittävän etäälle naapurustosta. Lietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella ja pumppusäiliö betonikannella. Liikenne pyritään suunnittelemaan siten, että siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa naapureille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lausunto Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Jalasjärven kunnantoimistolla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi JP-Kunnallissanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta, ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus ja , joista on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään ja lisäksi käytiin YVA-viranomaisen kanssa selvittämässä toiminnan sijoittumista naapureihin ja muuhun ympäristöön nähden. Jalasjärven kunnan ympäristö- rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) lihasian vaatima lannanlevitysala on 256,36 ha ja vastaavasti uuden kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan kappalemäärältään vastaavan lihasikamäärän vaatima lannanlevitysala on 313,33 ha. Hakemuksessa esitetty lannanlevitysala olisi näin ollen 43,33 ha pienempi, jos sovelletaan uutta kotieläintalouden ohjeistusta.

5 5 Hakemuksessa on esitetty, että sikalan sosiaalitilojen jätevedet johdettaisiin lietesäiliöön. Eläinsuojassa syntyvät sosiaalitilojen jätevedet on johdettava ja käsiteltävä asetuksen 542/2003 vaatimalla tavalla. Hakijalla tulee olla lannanlevitysalaa riittävästi ennen luvan myöntämistä. Hakemuksessa liitteenä olevat ja kartalla esitetyt lannanlevitysalat jotka on merkitty lannanlevityssopimukseen ovat osittain samoja, kuin Jalasjärven ympäristö- ja rakennuslautakunnan myöntämässä eläinsuojan ympäristöluvassa kiinteistölle Korpi-Marttila RN:o 1:129. Ympäristölupahakemuksen liitteessä esitetyistä lannanlevityssopimuksista ja pellonvuokraussopimuksista jää uupumaan noin 98,56 ha suuruinen määrä lannanlevitysalaa. Suunnitellun sikalan lähin asuttu kiinteistö sijaitsee noin 490 ja 530 m päässä lounaassa sekä 610 m päässä kaakossa. Hakija on esittänyt, että tapahtuva liikennöinti ei tule aiheuttamaan ympäristölle haittaa ja yksityisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. Hakija on myös esittänyt, että lietteenajoa tulee tapahtumaan vuosittain kappalemäärältään noin 300 kuorman verran. Lannanlevitys alat sijaitsevat eri puolilla Jalasjärveä. Lietettä tulee käsitellä ja kuljettaa niin, että se ei aiheuta kohtuutonta rasitusta lähistön asukkaille. Rakennettavat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Hakemuksessa esitetty toiminnan sijoituspaikka etäälle naapureista on selvästi hajuhaittojen kannalta suositeltavaa, joten lautakunnalla ei ole sijoituspaikan suhteen huomautettavaa. Jalasjärven kunnanhallitus toteaa ettei sillä ole huomauttamista hakemuksesta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomainen on antanut päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. YVA-yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan, että huomioon ottaen hankkeen ominaisuudet, sijoittuminen ja vaikutusten luonne Timo Aution suunnittelemaan lihasikojen kasvatustoiminnan rakennettavaan lihasikalaan ei tule soveltaa YVA-menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueen maaseuturyhmällä ei ole erityistä huomautettavaa lupahakemuksesta

6 6 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. A toteaa muistutuksessaan, että vastustaa ympäristöluvan myöntämistä lihasikalan rakentamiseksi. Mahdollinen sikalan rakentaminen hakemuksessa esitetyllä alueella rajoittaisi hänen maa-alueensa tulevia käyttömahdollisuuksia. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista ja muistutuksista välisenä aikana. Hakija on ilmoittanut antamassaan vastineessa, että lannan levitykseen on käytettävissä 278,69 hehtaaria peltoa. Ja nämä pellot ovat vain tämän sikalan lannan levitys peltoja. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Timo Autiolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylään kiinteistölle Korpimarttila RN:o 1:129. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetut lausunnot ja muistutuksen lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnan sijoituspaikkaa voidaan pitää sopivana, kun otetaan lisäksi huomioon muut toiminnasta annetut lupamääräykset. Lannan kuljettamisesta ja hyödyntämisestä on annettu tarpeelliset määräykset. Kohtuuttoman hajuhaitan vähentämiseksi rakennettavat lietesäiliöt on määrätty katettavaksi kelluvalla katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella. Hakija on ilmoittanut antamassaan vastineessa, että lannan levitykseen on käytettävissä 278,69 hehtaaria peltoa nämä ja pellot ovat ainoastaan tämän sikalan lannan levitykseen käytettävissä olevia lannan levityspeltoja. 1. Eläinsuojan eläinmäärä Ympäristölupa myönnetään enintään lihasian pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti.

7 7 2. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Lannan 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään m 3, kun huomioidaan lisäksi jätevedet ja sadevesivarat. Lietelanta ja eläinsuojan pesuvedet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti rakennettavissa lietesäiliöissä (1 900 m m m 3 ). Lietelannan varastointitilat tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista. Lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja maasta mitattuna vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Uudet lietesäiliöt tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta eläinsuojassa voidaan aloittaa. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uusien lietesäiliöiden lastausalueet tulee rakentaa tiiviiksi. Eläinsuojan piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei asfaltoida, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Myös eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet (wc-vedet) tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Eläinsuojan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojan pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 256,36 hehtaaria. Näiden peltojen tulee olla käytössä ainoastaan tämän eläinsuojan lannanlevityspeltona. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.

8 8 Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettavat lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella. Mahdolliset pumppusäiliöt tulee kattaa kiinteällä betonikannella. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Sikalan poistoilma tulee johtaa ulos katolta. Lanta tulee levittää hakemuksessa esitetyn mukaisesti letku- tai kiekkomultainkalustoa käyttämällä. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lantaloiden ja eläinsuojan ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.

9 9 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Mahdollinen öljysäiliö tulee varustaa tiiviillä vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla ja katoksella. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Säiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Öljysäiliö tulee tarkastaa säännöllisesti. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.

10 10 Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja toimitusajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja -ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja ' -sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää ( 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaista eläinsuojan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toi-

11 11 mintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikai-

12 12 semman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä ja toiminnan sijaintipaikka. (määräys 1) Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuus tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ vuodessa ja jätevettä noin 100 m 3. Kun otetaan huomioon myös sadevesivara 30 cm/lietesäliö, on lietesäiliöiden tilavuustarve m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan ja jätevesien varastointitilaa, yhteensä m 3. Varastotilavuus sisältää myös lietekuilut (600 m 3 ). Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Wc-vesien käsittely vastaa valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ), jonka mukaan peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 11 lihasikaa kohden. Peltoalavaatimuksen asettamisessa on sovellettu siten vanhaa ohjetta, koska hanke on tullut vireille ennen vuonna 2009 annettua uutta ohjetta. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi, hakemuksessa yhteensä 278,69 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3)

13 13 Puhaltamalla pihaton poistoilma ulos katon harjalta ja kattamalla uudet lietesäiliöt kelluvalla katteella ja mahdolliset pumppusäiliöt betonikannella vähennetään eläinsuojasta ja lantaloista lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään täyttämällä lietesäiliöt altapäin ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Aluehallintovirasto on katsonut tarpeelliseksi antaa myös lannan multauksesta määräykset hajuhaitan vähentämiseksi. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10)

14 14 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)

15 15 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan muun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus

16 16 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala Tarkastaja Paavo Mäkinen

17 17 Liitteet Asemapiirros Valitusosoitus Sijaintikartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.