LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 122/2010/1 Dnro LSSAVI/353/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajennusta Vähänkyrön kunnan Perkiön kylässä. Teemu Hakala Perkiöntie 198 a VÄHÄKYRÖ ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin 584 lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalla Ahtola, RN:o 4:18, sijaitsevan sikalarakennuksen luoteispuolelle uusi lihasikalarakennus. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä lihasikaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Vähänkyrön kunnan rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan 610 lihasialle ja 85 emakolle porsaineen. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Alue kuuluu Pohjanmaan maakuntakaavassa esitettyyn valtakunnallisesti arvokkaaseen Kyrönjokilaakson maanviljelysalueen maisema-alueeseen. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Nykyinen ja rakennettava eläinsuoja sijaitsevat Vähänkyrön kunnan Perkiön kylässä noin 2 km:n etäisyydellä Vähänkyrön keskustasta kaakkoon. Sikalarakennusten lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuksesta. Seuraavat kaksi lähintä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 410 metrin ja noin 590 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuksesta. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 165 metrin etäisyydellä rakennettavasta uudesta lihasikalarakennuksesta. Seuraavat kaksi lähintä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 455 metrin ja noin 550 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihasikalarakennuksesta. Nykyisen ja rakennettavan sikalarakennuksen sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin II-luokan pohjavesialue, Perämurron pohjavesialue, sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä sikalarakennuksista. Etäisyyttä Kyrönjokeen on noin 1,5 km. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan hankitaan Vähänkyrön kunnan vesi- ja viemärilaitokselta. Eläintilat ja tuotanto Tilalla sijaitsee nykyisin yksi lihasikalarakennus, jossa on tilat yhteensä 584 lihasialle. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalla Ahtola, RN:o 4:18, sijaitsevan sikalarakennuksen luoteispuolelle uusi lihasikalarakennus. Uuteen lihasikalarakennukseen tulee tilat 528 lihasialle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä lihasikaa. Porsaat tulevat sikalaan noin kg:n painoisina. Keskimääräinen kasvatusaika on noin 4 kuukautta. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan

3 3 noin kg/vuosi. Kasvatuserien välillä sikalat pidetään kaksi viikkoa tyhjänä, jolloin sikalat pestään ja kuivataan kokonaisuudessaan. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisen eläinsuojan ja rakennettavan eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä on noin 120 m 3 :n, noin 345 m 3 :n ja noin 656 m 3 :n lietesäiliöt sekä kaksi noin 12 m 3 :n pumppukaivoa. Lietesäiliöistä noin 120 m 3 :n lietesäiliö täytetään alakautta. Muut kaksi lietesäiliötä täytetään yläkautta. Kaikki lietesäiliöt on katettu peltikatteella. Noin 12 m 3 :n pumppukaivot on katettu betonikatteella ja ne täytetään alakautta. Rakennettavan sikalan yhteyteen rakennetaan uusi noin 603 m 3 :n lietesäiliö, joka myös katetaan peltikatteella. Lisäksi rakennetaan uusi noin 12 m 3 :n pumppukaivo, joka katetaan betonikatteella. Uusi lietesäiliö ja pumppukaivo täytetään alakautta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (596 m 3 ) ja pumppukaivojen (36 m 3 ) kanssa noin m 3. Eläinsuojissa syntyvät pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Olemassa olevassa sikalarakennuksessa ei ole WC-tiloja, eikä niitä aiota rakentaa myöskään tulevaan lihasikalaan. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Varastot Toiminnassa syntyvä lietelanta käytetään pelloilla lannoitteena. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 127,83 ha, josta omaa peltoa noin 45,01 ha, vuokrapeltoa noin 52,55 ha ja sopimuspeltoa noin 30,27 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä noin 75 % tapahtuu keväällä ja kesällä viikkojen aikana ja 25 % syksyllä viikkojen aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 2 tonnia/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet, metalliromu ja ongelmajätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkäsittelyyn. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Kylmäkontti tyhjennetään keräilijän toimesta tarvittaessa. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä ulkotiloissa; noin litraa, noin litraa ja noin litraa. Polttoainesäiliöt ovat betonilaatan päällä ja ne on varustettu ylitäytönestimellä. Tilalla on lisäksi yksi noin litran polttoainesäiliö konehallin sisätiloissa, pannuhuoneessa. Säiliö on varustettu peltisellä suoja-altaalla ja ylitäytönestimellä.

4 4 Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa konehallissa. Kasvinsuojeluaineet säilytetään omassa varastossaan. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että eläinkuljetuksia on noin 3-6 kertaa vuodessa ja rehukuljetuksia on noin kerran viikossa. Lietettä ajetaan pelloille noin 150 kuormaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat pienet. Sikala sijaitsee haja-asutusalueella, kaukana vesistöstä (Kyrönjoki noin 2 km etäisyydellä) metsän suojassa. Asuntoalueet ovat kaukana, noin 3 km:n etäisyydellä. Pellot, joille liete levitetään, sijaitsevat pääosin lähellä sikalaa, joten ajomatkat ovat lyhyet. Rakennukset ovat nykyaikaiset ja hyvässä kunnossa ja uusi lihasikala tullaan rakentamaan nykyisten vaatimusten mukaisesti. Ilmastoinnissa ja poistoilmahormeissa tullaan käyttämään uusinta tekniikkaa hajuhaittojen minimoimiseksi. Liete säilytetään katetuissa lietesäiliöissä ja lietteen kuljetus tapahtuu hyvällä kalustolla. Liete ajetaan pelloille kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten säilytykseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Vähänkyrön kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Vähänkyrön kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Pohjankyrö-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Hakemusta on kuulutusajan jälkeen muutettu hakijan antaman vastineen yhteydessä siten, että rakennettavaa sikalaa ja rakennettavaa uutta lietesäiliötä siirretään etäämmälle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Aiemman suunnitelman mukaisesti rakennettava sikala sijaitsi noin 105 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Uuden suunnitelman mukaisesti se sijoitetaan noin 165 metrin

5 Tarkastus 5 etäisyydelle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto on katsonut, että täydennyksestä tiedottaminen asianosaisille olisi ollut ilmeisen tarpeetonta, koska muutoksen seurauksena toiminnasta aiheutuvat haitat lähimmälle naapurin asuinrakennukselle todennäköisesti vähentyvät (hallintolaki, 34 ). Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisen lihasikalan ja rakennettavan lihasikalan sijaintia sekä nykyisten lietesäiliöiden sijaintia ja tilavuutta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Vähänkyrön kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vähänkyrön kunnanhallitus ei ole toimittanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Vähänkyrön kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan , että lähinnä sikalaa sijaitseva yksittäinen asuinkiinteistö sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä. Toiminnan laajentaminen lisää väistämättä kiinteistölle aiheutuvaa hajuhaittaa ja sitä on lupamääräyksin pyrittävä rajoittamaan. Hajuhaittojen vähentämiseksi tulee eläinsuojien poistoilma johtaa riittävän korkealle ja suurella nousunopeudella, jolloin hajun laimeneminen on tehokasta. Eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivojen tulee olla katettuja ammoniakin haihtumisen vähentämiseksi. Uudisrakennukseen liitettävän uuden lietesäiliön tulee olla alatäyttöinen, mikäli tälle ei ole erityistä estettä. Alatäyttöisyys edistää lannan kuorettumista ja siten vähentää ammoniakin haihtumista. Lietevaunujen kuormauspaikkojen tulee olla hyvin kantavia, jotta käytettävä tiestö ei likaannu tarpeettomasti. Levitettäessä lietelantaa asutuksen läheisyydessä oleville peltolohkoille tulee lanta mullata pellon pintakerrokseen heti levityksen jälkeen tai käytettävä multaavaa levityslaitetta. Nurmikasvustoja lannoitettaessa tulee levityksen ajankohta valita niin, että asutukselle aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan , että tilalla on ympäristölupa 85 emakolle porsaineen ja 610 lihasialle. Vanhan ympäristöluvan eläinmäärä vastaa eläinyksikköinä 899 eläinyksikköä ja laajennuksen jälkeinen toiminta eläinyksikköä, mikä vastaa noin 24 %:n laajennusta.

6 6 Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 110 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuksesta kaakkoon. Myös uusi sikalarakennus sijaitsee asemapiirroksen mukaan noin 110 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta etelä-kaakkoon. Lähimmän naapurin asuinrakennuksen ja sikaloiden välissä on metsää. Lähin naapurin asuinrakennus ei ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Hakemuksen mukaan vanhat lietesäiliöt on katettu kiinteällä katteella ja rakennettava lietesäiliö katetaan kiinteällä katteella. Toiminnanharjoittajan tulisi harkita uuden sikalarakennuksen sijoittamista jonkin verran kauemmas lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Myös rakennettava lietesäiliö voitaisiin rakentaa kauemmas lähimmästä naapurista. Sikalaan tulee hakemuksen mukaisesti määrätä poistoilmahormien sijoittaminen katolle ja poistoilmahormeihin suihkuvirtaushatut sekä lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä katteella. Ainakin rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Hakijan omistuksessa oleva sikalan ja lähimmän naapurin asuinrakennuksen välinen metsä tulee säilyttää suojametsänä. Lisäksi lietteenlevitystä lähimmän naapurin asuinrakennuksen läheisillä peltolohkoilla tulisi rajoittaa, mikäli käytössä ei ole sijoittavaa lannanlevityskalustoa. Elintarvikeryhmällä ei ole muuta erityistä huomautettavaa lihasikojen kasvatustoiminnan laajentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. A:t toteavat muistutuksessaan , että nykyinenkin sikalatoiminta aiheuttaa hajuhaittaa lannanlevityksestä ja muusta lannan käsittelystä. Levitys tapahtuu kymmenien metrien päässä muistuttajien kiinteistöstä sekä asuinrakennuksesta. Haju on epämiellyttävän voimakasta sisätiloissa ja varsinkin ulkona. Muistuttajat toivovat, että lantaa ei levitettäisi niin lähelle heidän kotiaan, mitä nyt tehdään. Nykyisestä sikalatoiminnasta aiheutuu myös meluhaittaa, kun koneet ovat pitkiä aikoja käynnissä lähes päivittäin. Jos meluasioihin voi laittaa rajoituksia, muistuttajat toivovat, että sitä rajoitetaan tapahtuvaksi vain päivisin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista ja jätetystä muistutuksesta. Hakija on vastineessaan todennut hakemuksesta annettujen lausuntojen osalta, että eläinsuojat varustetaan sikalan katolle asennettavilla poistoilmahormeilla ja suihkuvirtaushatuilla. Myös jo olemassa

7 7 oleva sikalarakennus varustetaan remontin yhteydessä suihkuvirtaushatuilla, joten hajuhaitta myös pienenee näiden osalta. Lietesäiliöt tulevat olemaan katettuja ja uuden lietesäiliön täyttö voidaan toteuttaa alakautta. Lietesäiliövaunujen kuormauspaikat ovat jo nyt ja tulevaisuudessa kovalla alustalla. Ajo tapahtuu hakijan oman pihan läpi, joten teiden ja lastauspaikkojen on oltava kunnossa. Lannan levitys tapahtuu vain kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä, lanta mullataan välittömästi. Lannan levitystä naapurin lähipelloille on jo nyt vähennetty. Lähimmälle pellolle ei ole levitetty ollenkaan, toiseksi lähimmälle viimeksi keväällä 2009 ja kolmanneksi lähimmälle viimeksi vuonna Sikalan valmistuttua hankittaneen lietevaunuun sijoittava lannanlevitin (lautasmuokkain). Näin hajuhaitta siltäkin osalta vähenee. Sikalan ja naapurin asuinrakennuksen välinen metsä on aina säilytetty ja tullaan säilyttämään suojametsänä. Sikalan sijoitusta on päätetty siirtää kauemmas naapurista ja samalla lietesäiliö siirtyy vähän edemmäs. Kuitenkin sijainti pyritään säilyttämään toiminnallisesti järkevällä etäisyydellä jo olemassa oleviin rakennuksiin (yhteinen automaattiruokinta, lämmitys ja sairasosasto). Hakemuksesta jätetyn muistutuksen osalta hakija toteaa vastineessaan edellä mainittujen seikkojen lisäksi, että lietettä levitetään nykyään vain muutamana päivänä vuodessa keväällä ja syksyllä. Syksyllä liete ajetaan aina kauemmille lohkoille. Keväällä liete ajetaan aina kylvökunnossa olevalle kuivalle pellolle ja muokataan välittömästi kylvökuntoon ja kylvetään saman tien, jolloin hajuhaitat ovat mahdollisimman lyhytaikaiset. Koska sikala on kertatäyttösikala, ei alustojakaan tyhjätä kuin 2-3 kertaa parttian aikana eli 6-9 kertaa vuodessa. Tyhjäys tapahtuu kannellisten pumppukaivojen kautta, josta hajuhaitta on pieni. Meluhaitta on hakijan mukaan kaukaa haettu. Toiminta on normaalia maatilan toimintaa (traktorilla ajoa, rehuauto ja teurasauto käyvät harvakseltaan). Sikalasta ei kuulu mitään ääntä ja mitään koneita, jotka olisivat jatkuvasti käynnissä aiheuttaen melua, ei ole. Hakija ei löydä mitään toimenpidettä, joka aiheuttaisi melua öisinkin. Joskus teurasauto tulee aamulla kuuden maissa, eikä sekään aiheuta melua. Suurin meluhaitta naapurille tulee todennäköisesti yleisestä tiestä, joka kulkee 10 metrin etäisyydellä heidän asuinrakennuksestaan. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Teemu Hakalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Vähänkyrön kunnan Perkiön kylään tilalle Ahtola, RN:o 4:18, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty

8 LUPAMÄÄRÄYKSET ) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään lihasian pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon hakemuksesta annetut lausunnot ja muistutuksen lupamääräyksissä 1, 2, 3 ja 4 ilmenevällä tavalla. Hajuhaittojen vähentämiseksi uusi lihasikala on siirretty etäämmälle lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Lisäksi hajuhaittojen vähentämiseksi on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden pitämisestä katettuna/kattamisesta kiinteällä katteella, lietteen pumppukaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikannella, lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, lietteen pumppukaivojen täyttämisestä alakautta, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle ja niiden varustamisesta suihkuvirtaushatuilla, eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista ja lietteen levityksestä ja multaamisesta. Lisäksi on annettu määräys 4 meluhaitan vähentämiseksi. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet sekä pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden sekä pesu- ja jätevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (596 m 3 ) ja lietteen pumppukaivojen (36 m 3 ) tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, uusi lietesäiliö ja uusi lietteen pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 603 m 3 :n lietesäiliö ja noin 12 m 3 :n pumppukaivo. Uuden lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Rakennettava lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan lihasikalarakennuksen käyttöönottoa. Mikäli olemassa olevaan tai rakennettavaan lihasikalarakennukseen tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä.

9 9 Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena hakemuksen mukaisesti. Lietettä sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 123,6 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesu- tai jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.

10 10 Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä oleva noin 120 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja noin 345 m 3 :n ja noin 656 m 3 : lietesäiliöt lietepinnan alapuolelta. Nykyiset lietteen pumppukaivot ja rakennettava pumppukaivo sekä rakennettava uusi lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Sikalarakennuksen yhteydessä olevat lietesäiliöt (noin 120 m 3, noin 345 m 3 ja noin 656 m 3 ) tulee pitää katettuna kiinteällä katteella (peltikatteella). Uusi noin 603 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, esim. peltikatteella, hakemuksen yhteydessä esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Nykyiset lietteen pumppukaivot (noin 12 m 3 /kpl) tulee pitää katettuna betonikannella. Uusi noin 12 m 3 :n lietteen pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. Nykyisen eläinsuojan ja rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuin. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Sikalarakennuksista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lihasikalarakennusten itä- ja kaakkoispuolella, tilan Ahtola, RN:o 4:18, alueella tulee säilyttää riittävän leveä ja tiheä suojapuustovyöhyke. Suojapuustovyöhyke tulee säilyttää ja ylläpitää kaikissa tilanteissa riittävän tiheänä, leveänä ja korkeana näköesteen antavana suojapuustovyöhykkeenä. Suojapuustoa tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. 4. Meluhaitan vähentäminen Lihasikalatoiminta ja siitä aiheutuva liikennöinti kiinteistöllä tulee hoitaa siten, ettei niistä aiheudu meluhaitan muodossa kohtuutonta rasitusta tai

11 11 haittaa naapureille. Toiminnasta aiheutuva liikennöinti kuten lietteen, eläinten ja rehujen kuljetukset tulee pyrkiä rajoittamaan tapahtuvaksi arkipäivisin (ma-pe) klo 6-22 välisenä aikana. Koneiden ja laitteiden tarpeetonta käynnissä pitoa tulee välttää. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Va-

12 12 rastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää ( 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

13 Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihasikalarakennuksen ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

14 14 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Hakija on vastineen yhteydessä esittänyt uuden suunnitelman, jonka mukaan uusi lihasikala rakennetaan tilalle Ahtola RN:o 4:18, noin 165 metrin etäisyydelle lähimmän naapurin asuinrakennuksesta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan uusi lihasikala olisi rakennettu noin 105 metrin etäisyydelle lähimmän naapurin asuinrakennuksesta. Aluehallintovirasto katsoo, että uusi lihasikala voidaan sijoittaa uuden suunnitelman mukaiselle paikalle, koska suojaetäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen pitenee, uusi sijaintipaikka sijaitsee samalla kiinteistöllä ja sijoituspaikka on sellainen, että tästä ei aiheudu hakijalle kokonaan uutta hanketta. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta lihasikalarakennuksesta lähimpään naapurin vakituiseen asuinrakennukseen, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön ja eläinsuojien eläinmäärän, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. sikalarakennusten yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivojen täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, lietesäiliöiden pitämisestä katettuna/kattamisesta kiinteällä katteella, lietteen pumppukaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikannella, lietteen multauksesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista, poistoilmahormien sijoittamisesta sikalarakennusten katolle sekä niiden varustamisesta suihkuvirtaushatuin ja eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Ilmatieteen laitoksen tuulensuuntatilastojen (v ) mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tehtyjen mittaustulosten mukaan tuulee vuotuisesta ajasta pohjoisesta keskimäärin 12 %, koillisesta keskimäärin 9 %, idästä keskimäärin 9 %, kaakosta keskimäärin 12 %, etelästä keskimäärin 18 %, lounaasta keskimäärin 17 %, län-

15 15 nestä keskimäärin 9 % ja luoteesta keskimäärin 9 %. Lähin naapurin vakituinen asuinrakennus ei sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Mikäli sikalarakennuksiin tulee jatkossa sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä olevien lietesäiliöiden täyttämisestä lietepinnan alapuolelta/alakautta sekä olemassa olevien ja rakennettavan lietteen pumppukaivojen ja rakennettavan uuden lietesäiliön täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietesäiliöiden pitämisestä katettu-

16 16 na/kattamisesta kiinteällä katteella sekä lietteen pumppukaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Suihkuvirtaushattujen avulla voidaan ilma puhaltaa ylemmäksi, mikä tehostaa hajupäästöjen laimenemista. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä on tarpeen näköesteellisistä syistä. Lisäksi kapeallakin suojapuustovyöhykkeellä voi olla jonkin verran vaikutusta hajupäästöjen leviämisen estämisessä. (määräys 3) Määräys lihasikalatoiminnan ja siitä aiheutuvan liikennöinnin melun rajoittamisesta tapahtuvaksi arkipäivisin (ma-pe) klo 6-22 on annettu naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ja haitan ehkäisemiseksi. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edelly-

17 17 tetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Vähänkyrön kunnan rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunnan myöntämän ympäristöluvan.

18 18 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15-19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuk-

19 19 sen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Vähänkyrön kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Pohjankyrö-lehdessä. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ylitarkastaja Maarit Vuorela Ylitarkastaja Jenni Huttula JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Vähänkyrön kunnanhallitus Vähänkyrön ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros

20 20 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.