ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus.

Transkriptio

1 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L 1 1 Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40, KARLEBY Puh./Tfn , faksi/fax PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2003-Y-836 (131) ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus. HAKIJA Viitala Jouni ja Pekka Koskelantie Kaustinen ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Kaustisen kunnan Köyhäjoen kylässä tilalla Isokangas RN:o 15:0. Tilalla on nykyisin 35 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 86 lypsylehmää, 35 hiehoa, 25 lihanautaa ja 28 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa siten, että laajennettavaan pihattoon sijoitetaan lypsylehmät, 14 hiehoa ja nuorkarja, vanhaan eläinsuojaan jäädessä loput hiehot ja lihanaudat. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan vähintään 30 lypsylehmän eläinsuoja on ympäristölupavelvollinen. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan vähintään 75 lypsylehmää tai 200 lihanautaa käsittävän eläinsuojan ympäristöluvan käsittelee alueellinen ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Alue on tällä hetkellä kaavoittamatonta maatalousaluetta. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kaustisen kunnan Köyhäjoen kylässä Vintturintien varrella noin 1,5 km etäisyydellä kantatie 740:stä. Ympäristö on pääosin maatalousvaltaista metsä- ja peltoaluetta. Olemassa olevasta eläinsuojasta lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 200 m etäisyydellä ja seuraavaksi lähimmät noin 400 m etäisyydellä. Eläinsuojaa laajennetaan jatkamalla pihattonavettaa ja ottamalla vanha navetta käyttöön. Alue ei ole pohjavesialuetta. Eläinsuoja sijaitsee Mökinojan valuma-alueella.

2 2 2 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilalla on nykyisin noin 35 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään enintään 86 lypsylehmää, 35 hiehoa, 25 lihanautaa ja 28 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa siten, että laajennettavaan pihattonavettaan sijoitetaan lypsylehmät ja nuorkarja sekä osa hiehoista vanhaan navettaan jäädessä loput hiehot ja lihanaudat. Lypsylehmien, hiehojen ja lihanautojen lannankäsittelymenetelmänä on lietelantamenetelmä ja nuorkarjan on kuivikelantamenetelmä. Tilalla on kolme tilavuudeltaan yhteensä noin m³ kokoista lietelantasäiliötä, joista yksi on katettu betonikatteella muiden ollessa kattamattomia. Laajennettavan eläinsuojan yhteyteen rakennetaan 100 m 3 kokoinen kattamaton kuivalantala. Lisäksi tilalla on sopimukset lannan varastoimisesta vuokrasäiliöissä yhteensä m³ osalta. Eläimiä ei laidunneta. Maitohuoneen sekä eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Lanta ja jätevedet käytetään peltolannoitteena. Toiminnanharjoittajalla on käytössä yhteensä 82,37 ha peltoa, josta omaa 45,5 ha, vuokrapeltoa 4 ha ja lannanlevitys sopimuspeltoa 32,87 ha. 70% lannasta levitetään viikoilla 19-23, 10% viikoilla ja 20% viikoilla Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua, jota varastoidaan noin 400 tonnia laakasiiloissa ja noin 400 tonnia pyöröpaalataan. Siilojen puristenesteet johdetaan umpikaivoihin. Tilalla on litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estolaitteella. Lisäksi varastossa säilytetään muita öljytuotteita erillisissä astioissa noin 300 litraa. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa sekajäte, muovit, jäteöljyt, loisteputket, akut, metalliromu, rehujäte ja kuolleet eläimet. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoelle. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kappelitie 13. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Kaustisen kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaustisen kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Toiminnanharjoittajan tilalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Lausunnot Kaustisen kunnan ympäristölautakunta on saapuneessa lausunnossaan todennut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

3 3 3 Kaikessa toiminnassa pyritään käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa. Hakemuksen mukaan kaikki lannat ja jätevedet varastoidaan tiiviissä säiliöissä. Lanta levitetään nurmipelloille letkulevittimellä, jolloin liete levittyy tasaisemmin ja haju- ja muut päästöt vähenevät. Lietteenajon jälkeen kalusto, tie- ja piha-alueet siistitään. Säiliöiden kunnosta huolehditaan. Lannanlevityksessä huomioidaan suojakaistat ja lantaa ei levitetä pohjavesialueille. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Jouni ja Pekka Viitalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Kaustisen kunnan Köyhäjoen kylässä tilalle Isokangas RN:o 15:0 tähän päätökseen liitetyn sijaintikartan ja asemapiirroksen osoittamalle paikalle. Ympäristölupa myönnetään enintään 86 lypsylehmän, 35 hiehon, 25 lihanaudan ja 28 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Kaustisen kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa tilalle Isokangas RN:o 15:0 raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Lupamääräykset 1. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuva lanta ja virtsa on varastoitava vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa ja riittävän kokoisissa lantaloissa. Lietesäiliöissä tulee olla niiden täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietelannan 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla vähintään m 3 ja kuivalannan varastointitilavuutta vähintään 100 m³. Lisäksi varastoinnissa tulee huomioida jätevesien ja puristenesteen osuus noin 110 m³/a sekä sadevesien osuus noin 200 m³/a. Yhteensä lietesäiliöissä tulee olla lietelannan ja jätevesien varastointitilavuutta noin m³. Laajennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja muut lietteen ja jätevesien johtamiseen tarkoitetut uudet rakenteet sekä uusi kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista. Kuivalantala tulee varustaa vähintään kolmella 200 cm korkuisella reunalla sekä 50 cm korkuisella ajoluiskalla. Kuivalantalan nesteet tulee imeyttää turpeeseen tai johtaa umpisäiliöön. Kuivalantala tulee varastoinnin aikana peittää riittävällä katteella kuten esimerkiksi 15 cm turvekerroksella. Myös eläinsuojan läheisyydessä olevat kattamattomat lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 15 cm turvekerroksella, tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Tilalla muodostuvat pesu- ja jätevedet ja rehusiilojen puristenesteet tulee johtaa lietesäiliöön ja umpisäiliöön hakemuksen mukaisesti. Lantalat ja umpisäiliöt tulee tyhjentää vuosittain. Eläinsuojien sisätilat ja lantaloiden ympäristö on pidettävä siistissä kunnossa. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla muodostuva lanta ja jätevedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena. Ne voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa niiden käsittelemiseen. Lannanlevityspinta-alaa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla vähintään 76 ha. Lannan ja jätevesien peltolevityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.

4 Jätehuolto Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lannan kuljetus tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Karjanlannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille jätetään vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Jätevesien ja puristenesteiden osalta tulee noudattaa mitä edellä on lannan käytöstä määrätty. Lietelannan, pesuvesien ja puristenesteen levittäminen on kielletty luokitellulle pohjavesialueelle. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan muodostamalle välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä, lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen ja lannan sisältämä ravinnemäärä vastaa viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Muunlainen lannanlevitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli eläinsuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräyksiä noudattaen niin, että pintavesien pilaantumisvaara estetään. Jaloittelutarhan vesienkäsittelyä koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukseen viimeistään kahta kuukautta ennen hankkeen rakentamisen aloittamista. Ympäristökeskus antaa tarvittaessa jaloittelutarhaa koskevia määräyksiä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä polttoaineiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Öljysäiliö tulee varustaa lapon estolaitteella ja ylitäytön estävällä järjestelmällä. Mahdollisten onnettomuuksien varalta on varauduttava vuotojen talteenottoon ja varattava riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa materiaalia säiliön läheisyyteen. Kuolleina syntyneet, kuolleet ja lopetetut eläimet tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten kuolleiden eläinten käsittelyyn. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Eläinjätteen varastointiin tarkoitettu erillinen tila tulee olla kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymä.

5 Toiminnan tarkkailu Lietesäiliöiden ja kuivalantalan kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa, katteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa lannan peltolevityksestä. Kirjanpito ja voimassa olevat peltojen vuokra- ja lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannasta on tehtävä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. 5. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankintaan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Harkinnassa on otettu huomioon eläinsuojien sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa alueella tavanomaiseksi toiminnaksi. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei eläinsuojatoiminnasta ennalta arvioiden voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Lantaloiden ja tuotantorakennusten pohjaratkaisujen tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista suorien valumien ehkäisemiseksi (MMM-RMO-C4) ja lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000). Kattamalla kattamattomat lietesäiliöt kelluvalla katteella ja kuivalantala esimerkiksi 15 cm turvekerroksella vähennetään ilmaan kohdistuvaa ammoniakkikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa varastojen rakenteiden kunto ja korjata mahdolliset viat. Pitämällä eläinsuojat ja lantavarastojen ympäristö siistissä kunnossa vähennetään niistä ympäristöön aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 1) Luvassa on annettu tarpeelliset määräykset lannan, puristenesteen ja jätevesien hyödyntämisestä. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen välttämiseksi. Pelto-

6 6 6 alavaatimus on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksan alle kahdeksan kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden. Vaatimuksessa on huomioitu keskimääräinen hehtaarikohtainen fosforilannoitustarve ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Lisäksi valtioneuvoston asetus 931/2000 säätelee typen ja ympäristötuen sitoumusehdot fosforin lannoituskäyttöä. Toiminnasta ei saa aiheutua tien käyttäjille, ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta tai haittaa. (määräys 2) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla tai multaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen rajoitetaan myös typen hävikkiä vähentämällä ilmakehään aiheutuvaa kuormitusta. Lantaa ei saa levittää tulvauhan tai pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamaton kaista, jolla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelantaa, virtsaa tai puristenesteitä ei saa levittää pohjavesialueelle pohjaveden laadun turvaamiseksi. Kuivalantaa voidaan kuitenkin levittää varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle alueelle. Eläinsuojelulaki saattaa aiheuttaa tarpeen rakentaa lypsylehmille ja hiehoille jaloittelutarha tai muu tarkoituksenmukainen tila liikuntaa varten, mikäli kesäaikainen laidunnus ei toteudu. Jaloittelutarhan tai muun liikuntatilan valumavedet tulee käsitellä asianmukaisesti. (määräys 2) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen käsittely- tai polttolaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Kuolleiden eläinten välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen, jolloin terveydensuojeluviranomaisen tulee hyväksyä tarkoitukseen varattu kyseinen tila. (määräys 3) Tarkkailemalla lantaloita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja korjata välittömästi mahdolliset vuodot. Lannan, pesu- ja jätevesien peltolevityksestä on edellytetty pidettäväksi vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää viiden välein tehtävää lanta-analyysia. Lannan levityskirjanpito ja viimeisin lanta-analyysi on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (määräys 4) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muis-

7 7 7 ta valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 5) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toimintaa ei saa kuitenkaan aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Hakijan on jätettävä lupamääräysten tarkistamista koskeva lupahakemus luvan myöntäneelle viranomaiselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää tiedot ainakin eläinmääristä, käytössä olevista lantaloista ja lannan levityspinta-aloista. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15-19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) Lisäksi on huomioitu Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 840 euroa. Ympäristöministeriö on antanut uuden voimaan tulleen asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003), jonka mukaan ennen asetuksen voimaantuloa vireille tulleen lupahakemuksen maksu määräytyy aikaisemman asetuksen ympäristöministeriön päätökseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) mukaan.

8 8 8 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija/Viitala Jouni ja Pekka Jäljennös päätöksestä Kaustisen kunnanhallitus Kaustisen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Marko Rahkonen, Vintturintie 965, Kaustinen Arto Harju, Vintturintie 977, Kaustinen Pekka Myllymäki, Hempantie 18, Kaustinen Pentti Harju, Vanha Alikolantie 6, Kaustinen Jarmo Syrjälä, Koskelantie 19, Kaustinen Hannu Koskela, Koskelantie 84, Kaustinen Asko Kola, Ylikolantie 46, Kaustinen Jari Kola, Ylikolantie 54, Kaustinen Pentti Koskela, Koskelantie 120, Kaustinen Marja-Leena ja Juhani Melender, Verkapiha 4 B 17, Turku Kauko ja Pirkko Siirilä, Ullava Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Ylitarkastaja Varpu Kujanpää Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros