Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon- ja lihantuotantotoimintaa Kristiinankaupungin Härkmeren kylässä.

Transkriptio

1 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2005-Y-443 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon- ja lihantuotantotoimintaa Kristiinankaupungin Härkmeren kylässä. Johnny ja Jens Leppänen Henriksdalintie Härkmeri LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 24 lypsylehmää, 9 hiehoa ja 12 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, johon tulee tilat 78 lypsylehmälle, 37 hieholle ja 50 vasikalle (alle 6 kk). Rakennettava navetta sijaitsee tilalla Vuori RN:o 4:63 Kristiinankaupungin Härkmeren kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle.

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty sijoituspaikka- tai ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kristiinankaupungin Härkmeren kylässä noin 15 km Kristiinankaupungin keskustasta etelään. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 220 metrin ja noin 270 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetasta. Seuraavaksi lähimmät viisi naapurien asuinrakennusta sijaitsee noin metrin etäisyydellä. Hakemuksen mukaan näistä noin 320 metrin etäisyydellä sijaitsevalla naapurilla on lypsykarjatoimintaa ja noin 370 metrin etäisyydellä sijaitseva naapurin kiinteistö on tyhjillään. Eläinsuojan lähiympäristö on osittain metsäistä aluetta ja osittain peltoaluetta. Eläinsuojan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Storåsen pohjavesialue, sijaitsee noin 11 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan HSH-vesiyhtiöltä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 24 lypsylehmää, 9 hiehoa ja 12 vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi navetta, johon tulee tilat 78 lypsylehmälle, 37 hieholle ja 50 vasikalle (alle 6 kk). Nykyinen navetta jää pois käytöstä, kun uusi navetta otetaan käyttöön. Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin litraa vuodessa ja lihamäärä noin kg vuodessa. Sonnivasikat toimitetaan välitykseen. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely Navetan lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Juottovasikoista 6 kpl sekä sairas- ja hoitokarsinat ovat kuivalannalla. Tilalla on nykyisin noin 170 m 2 :n kuivalantala ja noin 150 m 3 :n katettu virtsasäiliö nykyisen navetan yhteydessä. Kuivalantala ja virtsasäiliö jäävät jatkossakin käyttöön. Kuivalantalasta sadevedet johdetaan kuivalantalan alapuolella sijaitsevaan noin 50 m 3 :n virtsasäiliöön. Tilalle rakennetaan uusi noin m 3 :n lietesäiliö, joka täytetään alakautta. Hakemuksen mukaan lietesäiliö rakennetaan Protan-materiaalista (PVC-pinnoitettu polyesteri) umpinaiseksi lietepussiksi. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin m 3. Navetasta liete johdetaan lantaraappojen avulla kokoojakuiluihin ja kokoojakuiluista pudotuskaivoihin ja pudotuskaivoista pumppukaivon kautta lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalle rakennetaan säilörehun varastointia varten uudet laakasiilot, joissa varastoidaan esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa. Laakasiiloista puristenesteet johdetaan erilliseen umpikaivoon. Pääasiassa puristenesteet levitetään umpikaivosta suoraan pellolle, mutta osa puristenesteistä siirretään myös lietesäiliöön varastoitavaksi (noin puolet syntyvästä määrästä). Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä 117,48 ha, josta omaa peltoa 30 ha, vuokrapeltoa 40 ha ja sopimuspeltoa noin 47,48 ha. Lannan levityksestä 30 % tapahtuu keväällä

3 3 viikkojen aikana, 50 % kesällä viikkojen aikana ja 20 % syksyllä viikkojen aikana. Laidunnus Tilalla laidunnetaan hiehoista noin 37 kpl ja ummessa olevista lehmistä noin 13 kpl kesä-syyskuun aikana. Laidunalaa on noin 3 ha, joka ei rajoitu vesistöön. Muut varastot Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä noin litran ja noin litran. Säiliöt eivät sijaitse tiiviin alustan päällä eikä niissä ole laponestolaitetta eikä ylitäytönestintä. Muita öljytuotteita säilytetään enintään noin 400 litraa konehallissa. Kasvinsuojeluaineet ja AIV-hapot säilytetään kiinteäpohjaisessa varastossa. Navetassa käytettävät pesuaineet, kemikaalit ja lääkkeet säilytetään navetassa varastotiloissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Muovijäte, metalliromu, akut ja ongelmajätteet toimitetaan Botniaroskin hyötykäyttöasemalle. Rehujäte kompostoidaan nykyisessä kuivalantalassa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehuauto noin kerran kuukaudessa. Eläinlääkärin, seminologin ym. käyntejä on noin kerran viikossa. Lantaa kuljetetaan keväällä, kesällä ja syksyllä lyhyinä jaksoina. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lanta levitetään omalla kalustolla, jolloin voidaan huomioida levitysajankohtaan vaikuttavat tekijät mm. naapurusto. Syksyllä levitettävä liete mullataan nitraattiasetuksen mukaisesti. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kristiinankaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kristiinankaupungin-Karijoen terveyskeskuksen ympäristöosastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kristiinankaupungin kaupunginhallitukselta ja Kristiinankaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kristiinankaupungin-Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöosasto toteaa lausunnossaan, että alue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Lähin asuinrakennus on lounaassa noin 250 metrin päässä suunnitellusta navettarakennuksesta. Asuinrakennuksen ja navetan välissä on avointa peltomaata. Vallitsevat tuulet (etelä-

4 4 lounaistuulet) ovat navettarakennuksesta alueelle, jossa ei ole asutusta. Nykyisestä toiminnasta ei ympäristö- ja terveysviranomaisille ole tullut valituksia. Mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja lupamääräyksiä noudatetaan, ei siitä aiheudu ympäristö- ja terveyshaittaa eikä naapuruussuhdelain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Kristiinankaupungin tekninen johtaja toteaa lausunnossaan mm, että tuotantotoimintaa puolletaan, koska se ei vaikeuta mahdollista tulevaa kaavoitusta. Alue pysyy maa- ja metsätalousalueena. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut suullisesti , että vastineenantotarvetta ei ole. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisen navetan ja rakennettavan navetan sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, nykyisen kuivalantalan ja virtsasäiliöiden, rakennettavan lietesäiliön ja rakennettavien laakasiilojen sijaintia ja kokoa. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Johnny ja Jens Leppäselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kristiinankaupungin Härkmeren kylään tilalle Vuori RN:o 4:63 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Nykyinen navetta tilalla Vuori RN:o 4:63 jää pois käytöstä, kun uusi navetta otetaan käyttöön. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää enintään 78 lypsylehmää, 37 hiehoa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa liete- ja virtsasäiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa umpisäiliössä tai lietesäiliössä. Lietteiden, puristenesteiden, pesu- ja jätevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3, mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetty eläinmäärä vuosittain 3 kk:n ajan. Mikäli tilalla ei laidunneta, tulee lietteiden, puristenesteiden, pesu- ja jätevesien varastotilavuutta olla vähintään noin m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja pumppukaivojen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään noin 25 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, rakennettava uusi lietesäiliö sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavat laakasiilot ja puristenesteiden umpikaivo tulee rakentaa vesitiiviistä

5 5 betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi lietesäiliö voidaan rakentaa hakemuksessa esitetystä Protan-materiaalista vain, mikäli maa- ja metsätalousministeriö ennakkohyväksyy kyseisen materiaalin käytettäväksi lietesäiliöissä. Uusi noin m 3 :n lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen uuden lietesäiliön rakentamisen aloittamista, mistä materiaalista lietesäiliö tullaan rakentamaan. Mikäli lietesäiliö rakennetaan muusta kuin vesitiiviistä betonimateriaalista, tulee lietesäiliön ympärille asentaa salaojaputkistot, jotka johdetaan kahteen tarkkailukaivoon. Tarkkailukaivot tulee asentaa molemmin puolin lietesäiliötä ja niiden tulee olla sellaisia, että niistä saadaan tarvittaessa otettua vesinäytteet. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ympäristökeskukselle suunnitelma lietesäiliön ympärille asennettavista salaojaputkistoista ja tarkkailukaivoista hyvissä ajoin ennen uuden lietesäiliön rakentamisen aloittamista. Nykyisen kuivalantalan elementtien saumat tulee korjata vesitiivistä betonimateriaalia käyttäen mennessä siten, että kuivalantalan rakenne tulee vesitiiviiksi. Kuivalantala tulee varustaa myös vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla mennessä. Säilörehun puristenesteiden umpikaivo tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavien laakasiilojen käyttöönottoa. Nykyinen noin 150 m 3 :n virtsasäiliö tulee pitää katettuna peltikatteella. Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa ennen sen käyttöönottoa esitetyllä Protan-materiaalilla tai kiinteällä katteella (esim. peltikatteella). Rakennettava lietesäiliö voidaan vaihtoehtoisesti kattaa myös vähintään 5-10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox-rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla, mutta tällöin toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle lietesäiliötilavuuksien riittävyydestä hyvissä ajoin ennen lietesäiliön rakentamista, koska huomioon otettava sadevesivara lisää lietetilavuustarvetta. Navetan ja lietesäiliön yhteyteen tulevat pudotus- ja pumppukaivot sekä laakasiilojen yhteyteen tuleva puristenesteiden umpikaivo tulee kattaa betonikannella. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 67,5 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö tois-

6 6 tuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, säilörehun puristenesteiden, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Laidunnus Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Navettarakennuksen, liete- ja virtsasäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

7 7 Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa navetan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää navetan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navettarakennuksen, lietesäiliön ja laakasiilojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

8 8 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, puristenesteiden, pesu- ja jätevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Rakennettava lietesäiliö voidaan rakentaa hakemuksessa esitystä Protan-materiaalista vain, mikäli maa- ja metsätalousministeriö on ennakkohyväksynyt kyseisen materiaalin käytettäväksi lietesäiliöissä. Mikäli lietesäiliö rakennetaan muusta kuin vesitiiviistä betonimateriaalista, tulee lietesäiliön ympärille asentaa salaojaputkistot ja tarkkailukaivot, jotta tarvittaessa voidaan vesinäytteiden avulla varmistaa lietesäiliön kestävyys, vesitiiveys ja toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Määräys rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta esitetyllä Protanmateriaalilla tai kiinteällä katteella esim. peltikatteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi sekä lietesäiliötilavuuksien riittämiseksi. Vaihtoehtoisesti rakennettava lietesäiliö voidaan kattaa myös kelluvalla katteella hajupäästöjen vähentämiseksi, mutta tällöin tulee esittää suunnitelma lietesäiliötilavuuksien riittävyydestä, koska huomioon otettava sadevesivara lisää lietetilavuustarvetta. Määräys nykyisen virtsasäiliön pitämisestä katettuna peltikatteella sekä pudotus-, pumppu- ja umpikaivojen kattamisesta betonikansilla on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön ja puristenesteiden umpikaivon rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan ja laakasiilojen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen, lannan, jätevesien ja säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden (MMM-RMO- C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 m korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan tulee olla vesitiivis. (määräys 2) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen.

9 9 Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla sekä määräys kuivalannan levittämisestä muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 3) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (määräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lantavarastojen ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen.

10 10 Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Tarvittaessa kyseinen kirjanpito on esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteiden säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 11 Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-11, 15-19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kristiinankaupungin kaupunginhallitus Kristiinankaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Rosenlund Bengt, Vandavägen 5, Härkmeri Forsman Kjell, Henriksdalsvägen 147, Härkmeri Leppänen Ensio ja Kerstin, Henriksdalsvägen 97, Härkmeri Lindedahl Jarl, Mossbäckvägen 27, Härkmeri Leppänen Keijo ja Maire, Läntinen Härkmerentie 6, Härkmeri Stenlund Henrik, Västra Härkmerivägen 37, Härkmeri Lassfolk Henrik, Härkmerivägen 446, Härkmeri Leppänen Tom, Henriksdalsvägen 75, Härkmeri Ojala Aimo ja Berit, Vandavägen 41, Härkmeri Rosenlund Boris, Vandavägen 72, Härkmeri Hatanpää Kerstin, Uttermossavägen 557 B, Kristinestad

12 Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä 12 Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Kristiinankaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros