... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 936 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 936 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa Isonkyrön kunnan Ventälän kylässä. Pirttikanta Oy /Jaakko Perttilä Perttiläntie Isokyrö LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen lihasikalan viereen uusi lihasikala. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä lihasikaa. Nykyinen sikala ja rakennettava uusi sikala sijaitsevat Isonkyrön kunnan Ventälän kylässä tilalla Pirttikanta RN:o 5:82, osoitteessa Ventäläntie 108, Isokyrö. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat sikojen kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin paikkaa tuotantosioille (yli 30 kg:n painoisille). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään lihasialle.

2 2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle sikalalle ei ole aikaisemmin käsitelty sijoituspaikka tai ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Lähimmän asemakaavoitetun alueen raja sijaitsee noin 480 metrin etäisyydellä. Lähimmän erillispientalojen alueeksi asemakaavoitetun alueen raja sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikalarakennukset sijaitsevat Isonkyrön kunnan Ventälän kylässä noin 2,5 km:n etäisyydellä Isonkyrön kunnan keskustasta etelään. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 360 metrin ja noin 380 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuksesta. Hakemuksen mukaan näistä noin 360 metrin etäisyydellä sijaitseva kiinteistö on hakijan omistuksessa. Seuraavaksi lähimmät kuusi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin metrin etäisyydellä sikalarakennuksista. Hakemuksen mukaan noin 490 metrin etäisyydellä sijaitseva naapurin kiinteistö on lomaasuntokäytössä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Sikalarakennusten lähiympäristö on pääasiassa metsäistä aluetta ja osittain peltoaluetta. Sikalarakennusten sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät vedenottamot, Suolaisen ja Valtaalan vedenottamot, sijaitsevat noin 3 km:n ja noin 3,5 km:n etäisyydellä. Käyttövesi lihasikalan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen lihasikalan viereen uusi lihasikala, johon tulee lihasikaa. Yhteensä tilalle tulee laajennuksen jälkeen lihasikaa. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg vuodessa. Nykyisen sikalarakennuksen poistoilmahormit sijaitsevat sikarakennuksen katolla. Myös rakennettavan sikalarakennuksen poistoilmahormit sijoitetaan sikalarakennuksen katolle. Lannan varastointi ja käsittely Sikalarakennusten lannankäsittely tapahtuu lietteellä. Nykyisen lihasikalan yhteydessä on kaksi noin 633 m 3 :n kelluvalla katteella (styrox rouhe) katettua lietesäiliötä, jotka täytetään alakautta. Rakennettavan lihasikalan yhteyteen tulee kaksi uutta noin m 3 :n esim. peltikatteella tai ns. kupolimallisella katteella katettua lietesäiliötä. Rakennettavat lietesäiliöt täytetään alakautta. Nykyisessä sikalassa on lietekuilutilavuutta noin 80 m 3 ja rakennettavaan lihasikalaan tulee lietekuilutilavuutta noin 264 m 3. Lisäksi tilalla on käytössä noin 100 m 3 :n, noin 700 m 3 :n ja noin 500 m 3 :n etälietesäiliöt sekä noin 400 m 3 :n etäkuivalantala. Noin 100 m 3 :n etälietesäiliö sijaitsee Isonkyrön kunnan Laurolan kylässä tilalla Jauri Ollikkala RN:o 2:77, noin 700 m 3 :n etälietesäiliö tilalla Luoma RN:o 2:130 ja noin 500 m 3 :n etälietesäiliö sekä noin 400 m 3 :n etäkuivalantala tilalla Jauri RN:o 1:66. Lietteestä noin 300 m 3 sekoitetaan turpeeseen ja varastoidaan etäkuivalantalassa. Yhteensä lietetilavuutta tulee lietekuilujen kanssa noin m 3.

3 3 Nykyisen sikalarakennuksen sosiaalitilojen jätevedet johdetaan noin 3 m 3 :n betonikannella katettuun umpisäiliöön. Nykyisen ja rakennettavan lihasikalan pesuvedet sekä rakennettavan lihasikalan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Tilalla on käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen yhteensä 341,91 ha, josta omaa peltoa noin 24,75 ha, vuokrapeltoa noin 43,52 ha ja sopimuspeltoa noin 273,64 ha. Hakemuksen mukaan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levityksestä 60 % tapahtuu keväällä ja 40 % syksyllä. Muut varastot Tilalla on noin litran maanalainen polttoainesäiliö, joka on varustettu ylitäytönestimellä. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa varastotiloissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehuauto käy noin kaksi kertaa viikossa ja eläinten kuljetusauto noin joka toinen viikko. Lietettä ajetaan noin 400 kuormaa vuodessa. Keväällä ja syksyllä lietettä ajetaan noin neljänä päivänä ja talviaikana lietettä siirretään etälietesäiliöihin noin 2 3 päivänä. Lisäksi liikennettä aiheutuu omasta liikenteestä. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan nykyiset lietesäiliöt on katettu styrox rouheella, mutta mahdollisen sikalan peruskorjauksen yhteydessä tullaan ne kattamaan kiinteällä katteella esim. pelti tai muovikatteella. Rakennettavat lietesäiliöt katetaan kiinteällä katteella esim. peltikatteella tai ns. kupolimallisella katteella. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Isonkyrön kunnan sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Isonkyrön kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Pohjankyrö sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Isonkyrön kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi ympäristökeskuksen YVA viranomaiselta on pyydetty lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Isonkyrön kunnanhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä ympäristölautakunnan lausunnossa mainituin perustein.

4 4 Isonkyrön ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että esitetty toiminta ei aiheuta naapuruussuhteesta annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lautakunnalla ei ole hankkeesta huomautettavaa. YVA yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan mm, että alue on metsäistä ja harvaan asuttua eikä sikalan välittömässä läheisyydessä ole asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. Lietelannan levitykseen on riittävästi peltoalaa, joka ei sijaitse tärkeällä tai vedenottoon soveltuvalla pohjavesialueella. Olemassa oleva sikala ja suunniteltu laajennus eivät yhdessäkään asianmukaisesti hoidettuna todennäköisesti aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ottaen huomioon hankkeen koon ja sijainnin, lannan käsittelyn ja hankkeesta aiheutuvan kuormituksen yhteysviranomainen katsoo, ettei kyseisessä eläinsuojahankkeessa sovelleta lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. AA toteaa muistutuksessaan ettei ympäristölupaa lihasikalatoiminnan laajennukseen tule myöntää. Perusteluina muistutuksessa todetaan, että olemassa oleva sikala sekä suunniteltu uusi sikala sijaitsevat Ventälän kylässä aivan asutuksen tuntumassa. Sikalan lähialueiden asutukselle toiminnan vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä, erityisesti aiheutuvien hajuhaittojen vuoksi. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 400 metrin etäisyydellä. Viime vuosina uudisrakentaminen on lisääntynyt Ventälän kylässä ja paine uusien tonttien kaavoittamiseen Lapinmäen alueelta on lisääntynyt. Laajamittainen lihasikalatoiminta ei sovi aivan asuinalueen läheisyyteen. Ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n mukaan toiminnanharjoittajan on esitettävä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta suunnitellussa toiminnassa. Ympäristölupahakemuksessa hakija on kuitenkin em. kohdassa vain todennut, että lantala on katettu. Tätä ei voitane pitää asetuksen hengen mukaisena tarkasteluna. Toiminnanharjoittajan tulisi perustella miksei ympäristön kannalta parhaita tekniikoita sekä hajukaasujen että lietelannan käsittelyssä ole sisällytetty suunnitelmaan. Hakija toteaa myös kohdassa tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä, että sikalalle menevä tie on oma tie. Kuitenkin alueen asukkaiden kannalta on erittäin merkittävää tietää kuinka paljon raskas liikenne rehu, eläin ja lietekuljetusten muodossa lisääntyy Ventäläntiellä eläinmäärän mahdollisesti lisääntyessä merkittävästi. Huomioitavaa on, että Ventäläntie on valaisematon kylätie eikä siinä ole erikseen kevyenliikenteenväylää. Näin ollen raskaan liikenteen lisääntymisellä on vaikutuksia sekä alueen asukkaiden viihtyvyyteen että liikenneturvallisuuteen. Huomioitavaa on myös se, ettei hakija ole esittänyt suunnitelmissaan asianmukaista tilaa (kylmäsäilytystilaa) kuolleiden eläinten välivarastointia varten siten, etteivät rotat, ketut ja muut eläimet pääse käsiksi tähän jätteeseen. Jotta kyseisen hankkeen vaikutukset tulisivat asiallisesti selvitettyä, olisi näin laajamittaisessa hankkeessa harkinnanvaraisen YVA menettelyn soveltamista harkittava. Mikäli ympäristölupa lihasikalatoiminnan laajennukselle kuitenkin myönnetään, olisi lupaehdoissa otettava huomioon mm. seuraavaa: rakenteiden tulisi olla sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja, erityisesti kuljetuskaluston tulee olla sellaista, ettei lietelantaa valu tielle, sikalarakennuksia ympäröivän tilan RN:o 5:82 metsiä jätetään suojametsäksi laitosten ympärille ja vanhatkin lietesäiliöt katetaan hajuhaittojen vähentämiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen ja jätetyn muistutuksen johdosta.

5 5 Hakija toteaa vastineessaan mm, että sikalarakennukset sijaitsevat 500 metrin etäisyydellä muistuttajan tilasta. Sikalan ympärillä oleva metsä on lupahakemuksessa esitetty säilytettäväksi suojana hajuhaittoja vastaan. Lähimmät naapurit eivät ole hajusta valittaneet. Heidän mukaansa sianlanta ei haise muulloin kuin lietettä lähipelloille levitettäessä. Lietteen kuljetuskalusto ei ole vuotanut eikä saa vastaisuudessakaan vuotaa, koska lietettä joudutaan ajamaan yleisillä teillä. Ventäläntie on tiehallinnon ylläpitämä öljysorapäällysteinen maantie. Tien varrella on muitakin sikaloita, joten Pirttikanta Oy:n lietekuormat eivät ole ainoita tiellä kuljetettavia lietekuormia. Liikenne tulee jonkin verran lisääntymään Ventäläntiellä, mutta jatkossa koko kuorma jää Pirttikanta Oy:öön. Tähän saakka samasta kuormasta on viety rehua muihinkin tien varrella oleviin sikaloihin. Myös sikakuormat tulevat ja lähtevät jatkossa täysinä. Kuolleiden eläinten säilytys on tarkoitus toteuttaa esim. A Faber Oy:n terminaattori kylmäkontissa ja säilytys minimoida mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Olemassa olevat lietesäiliöt on katettu styrox rouheella, mutta ne tullaan mahdollisen sikalan peruskorjauksen yhteydessä kattamaan kiinteällä katteella esim. pelti tai muovikatteella. Muistuttajan maininta parhaasta mahdollisesta tekniikasta on varteenotettava. Sikalassa tullaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa ilmanvaihdon ja puhdistuksen suhteen. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisen ja rakennettavan lihasikalan sijaintia ja sijaintipaikan ympäristöä, nykyisten ja rakennettavien lietesäiliöiden sijaintia ja tilavuutta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Pirttikanta Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Isonkyrön kunnan Ventälän kylään tilalle Pirttikanta RN:o 5:82 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus on tutkinut annetut lausunnot ja jätetyn muistutuksen. Ympäristökeskus toteaa muistutuksessa esitettyihin asioihin seuraavaa: Ympäristökeskus katsoo, että toiminta ei annetut lupamääräykset ja noin 490 metrin suojaetäisyys muistuttajan kiinteistöön huomioon ottaen aiheuta hajuhaitankaan muodossa naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristökeskus katsoo myös, että suojaetäisyydet lähiympäristössä sijaitseviin muihin naapurien asuinrakennuksiin ovat riittävät. Edellä mainitun sekä päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Hajuhaittojen vähentämiseksi ympäristökeskus on antanut määräykset mm. nykyisten ja rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, rakennettavien ja nykyisten lietesäiliöiden kattamisesta kiinteällä katteella otettaessa rakennettavat lietesäiliöt/rakennettava lihasikala käyttöön, mahdollisen pumppukaivon kattamisesta betonikannella, poistoilmahormien sijoittamisesta eläinsuojan katolle ja eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Ympäristökeskus on antanut määräyksen myös suojametsikön jättämisestä sikalarakennusten ympärille hajupäästöjen rajoittamiseksi. Pinta ja pohjavesien suojelemiseksi ympäristökeskus on antanut lupamääräykset mm. eläinsuojan pohjarakenteiden, lietesäiliöiden, pumppukaivon ja muiden lietteiden ja jätevesien käsittelyyn tarkoitettujen rakenteiden rakentamisesta vesitiivistä betonimateriaalista sekä määräyksen, että rakennettavat lietesäiliöt tulee

6 6 olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa ja että lietteen ja jätevesien säilytystilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Ympäristökeskus katsoo, että lupapäätöksessä annetut hajupäästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain tarkoittamaan teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiseen parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Hajukaasujen käsittelystä ei ole annettu määräystä, koska ympäristökeskuksen käsityksen mukaan nykyisin ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia eläinsuojien poistoilman suodattimia. Ympäristöluvan lupamääräyksissä on edellytetty kuitenkin luvanhaltijaa olemaan riittävästi perillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seuraamaan toimialallaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä sekä varautumaan sen käyttöönottoon. Niiltä osin mitä muistutuksessa tuodaan esille Ventäläntiellä lisääntyvän raskaan liikenteen haitat alueen asukkaiden viihtyvyyteen, ympäristökeskus toteaa, että liikennemäärien kasvut yleisillä teillä eivät kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. Myöskään muistutuksessa esille tuodut seikat, että Ventäläntie on valaisematon, ilman kevyenliikenteenväylää oleva kylätie ja että raskaan liikenteen lisääntyminen vaikuttaa asukkaiden liikenneturvallisuuteen, eivät kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. Ympäristökeskus on antanut kuitenkin määräyksen, että lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta varastoinnista ympäristökeskus on antanut määräyksen, että kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Myös hakija on vastineessaan esittänyt, että kuolleiden eläinten säilytys on tarkoitus toteuttaa esim. A Faber Oy:n terminaattori kylmäkontissa ja säilytys minimoida mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Ympäristökeskuksen YVA viranomaiselta on pyydetty lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta. Lausunnossa YVA yhteysviranomainen on todennut, että kyseisessä eläinsuojahankkeessa ei sovelleta lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Lihasikalarakennuksissa voidaan pitää yhteensä enintään lihasikaa. 2. Lietteen ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesuvedet ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Myös nykyisen eläinsuojan pohja tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Nykyisen sikalarakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa noin 3 m 3 :n umpisäiliössä siten, ettei jätevesiä joudu ympäristöön. Lietteiden, pesuvesien, jätevesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja umpisäiliön tilavuus. Lietteestä noin 300 m 3 voidaan varastoida turpeeseen sekoitettuna noin 400 m 3 :n etäkuivalantalassa. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliöt ja muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavat lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Lietteen säily

7 7 tystilat sekä sosiaalitilojen jätevesille tarkoitettu umpisäiliö tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Rakennettavat kaksi noin m 3 :n lietesäiliötä tulee täyttää alakautta ja kattaa kiinteällä katteella esim. peltikatteella tai ns. kupolimallisella katteella ennen niiden käyttöönottoa. Mikäli rakennettavien lietesäiliöiden yhteyteen tulee pumppukaivo, tulee se kattaa betonikannella. Nykyiset noin 633 m 3 :n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta sekä kattaa kiinteällä katteella esim. peltikatteella tai ns. kupolimallisella katteella ennen rakennettavan lihasikalan käyttöönottoa. Nykyiset lietesäiliöt tulee pitää katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styroxrouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla siihen asti kunnes ne katetaan kiinteällä katteella. Nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä oleva noin 3 m 3 :n umpisäiliö tulee pitää katettuna betonikannella. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 273 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita ympäristökeskukselle, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä.

8 8 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennusten poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Sikalarakennusten ympärillä, tilan Pirttikanta RN:o 5:82 alueella sijaitseva ja liitteenä olevassa asemapiirroksessa näkyvä metsäalue, tulee säilyttää suojametsikkönä hajupäästöjen leviämisen estämiseksi ympäristöön. Suojametsikössä voidaan suorittaa metsän hoidon kannalta välttämättömät hoitotoimenpiteet kuitenkin siten, että sikalarakennusten ympärillä säilytetään kaikissa tilanteissa riittävän tiheä, korkea ja leveä näköesteen sekä hajupäästöjen leviämisesteen antava suojametsikkö. Tehtävistä suojametsikön hoitotoimenpiteistä tulee ilmoittaa ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila tulee olla käyttövalmiina mennessä tai siihen mennessä, kun luvanhakija aloittaa toiminnan sikalarakennuksissa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli sikalarakennuksen yhteyteen sijoitetaan ulkotiloihin polttonestesäiliöitä, tulee polttonestesäiliöt sijoittaa suoja altaaseen ennen niiden käyttöönottoa siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille.

9 9 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalarakennusten toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen levityspaikoista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lietteen vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen, pesuvesien ja jätevesien säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa rakennettavan sikalarakennuksen ja lietesäiliöiden käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olen

10 10 naista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa yhteensä pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lietteen varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, pesu ja jätevesien varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta kiinteällä katteella esim. peltikatteella tai ns. kupolimallisella katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Määräys mahdollisen pumppukaivon kattamisesta betonikannella on annettu myös hajupäästöjen vähentämiseksi. Määräys nykyisten lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta kiinteällä katteella esim. peltikatteella tai ns. kupolimallisella katteella ennen rakennettavan lihasikalan käyttöönottoa on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Nykyisten lietesäiliöiden pitäminen katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla siihen asti kunnes ne katetaan kiinteällä katteella on tarpeen myös hajupäästöjen vähentämiseksi. Nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä olevan umpisäiliön pitäminen katettuna betonikannella on tarpeen sadevesien pääsyn estämiseksi säiliöön sekä hajuhaittojen estämiseksi. Lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietesäiliöiden ja umpisäiliön vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen ja umpisäiliön rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lietteen keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lietteen ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön.

11 11 Lietelannan, pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3) Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojien katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa voidaan edellyttää suojametsikön jättämistä päästölähteen ja häiriintyvien kohteiden välissä mm. hajuhaittojen rajoittamiseksi. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista, välivarastointipaikasta ja sen käyttöönotosta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen, pesuvesien ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliöiden kiinteän ja kelluvan katteiden säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistua, että lietesäiliöt on katettuna aina asianmukaisessa kunnossa olevilla katteilla hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen eläinsuojan ja lietesäiliöiden käyttöönottoa. (määräys 8)

12 12 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmäärästä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lietteen levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa

13 13 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Isonkyrön kunnanhallitus Isonkyrön ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Isonkyrön kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Pohjankyrö. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Ylitarkastaja Maarit Vuorela

14 LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros 14 Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.