LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 32/2010/1 Dnro LSSAVI/42/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajennusta Seinäjoen kaupungin Viitalan kylässä. Mika, Tapio ja Ulla Manni Ojajärventie Louko ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Nykyiset lihasikalat ja rakennettava uusi lihasikalan laajennusosa sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Viitalan kylässä tiloilla Vähäharju RN:o 4:420, Keskinen RN:o 4:239 ja Manni RN:o 70:6, osoitteessa Niemenvuorentie 71. Tapio ja Ulla Manni ovat myös luvanhakijoina tilalla Manni RN:o 70:6 sijaitsevan lihasikalatoiminnan osalta. Tilalla on nykyisin lihasikaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalla Vähäharju RN:o 4:420 sijaitsevan sikalarakennuksen yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä lihasikaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan lihasialle. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Viitalan kylässä noin 6 km:n etäisyydellä Peräseinäjoen keskustasta luoteeseen ja noin 22 km:n etäisyydellä Seinäjoen keskustasta etelään. Sikalarakennusten lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Lähimmät kaksi naapurin kiinteistöä, jotka hakemuksen mukaan ovat tyhjillään, sijaitsevat lähimmästä nykyisestä sikalarakennuksesta noin 370 metrin ja noin 380 metrin etäisyydellä. Lähin naapurin vakituinen asuinrakennus sijaitsee lähimmästä nykyisestä sikalarakennuksesta noin 670 metrin etäisyydellä. Lähimmät kaksi naapurin kiinteistöä, jotka hakemuksen mukaan ovat tyhjillään, sijaitsevat rakennettavasta lihasikalarakennuksen laajennusosasta noin 390 metrin ja noin 400 metrin etäisyydellä sekä lähin naapurin vakituinen asuinrakennus noin 710 metrin etäisyydellä. Sikalarakennusten sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I- luokan pohjavesialue, Kankaanpään pohjavesialue, sijaitsee noin 8 km:n etäisyydellä sikalarakennuksista. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan omasta kaivosta.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla sijaitsee nykyisin neljä lihasikalarakennusta, joissa on tilat yhteensä lihasialle. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalla Vähäharju RN:o 4:420 sijaitsevan sikalarakennuksen yhteyteen laajennusosa. Laajennusosaan tulee tilat lihasialle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä lihasikaa. Porsaat tulevat sikalaan noin kg:n painoisina. Keskimääräinen kasvatusaika on noin päivää. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg/vuosi. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisten eläinsuojien ja rakennettavan eläinsuojan laajennusosan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisin sikalarakennusten yhteydessä noin m 3 :n, noin m 3 :n, noin 606 m 3 :n, noin 250 m 3 :n, noin 350 m 3 :n ja noin 150 m 3 :n lietesäiliöt sekä noin 50 m 3 :n pumppukaivo. Noin 150 m 3 :n lietesäiliö sijaitsee noin 350 m 3 :n lietesäiliön alapuolella. Lietesäiliöt täytetään alakautta ja ne on katettu kelluvalla katteella (styrox-rouheella). Noin 50 m 3 :n pumppukaivo ja noin 250 m 3 :n lietesäiliö on katettu kiinteällä katteella (vanerikannella). Sikalarakennuksen laajennusosan yhteyteen rakennetaan uusi noin m 3 :n lietesäiliö. Hakemuksen mukaan uusi lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella tai kevytrakenteisella kupolikatteella. Lisäksi tilalla on kaksi etälietesäiliötä, joista toinen noin 790 m 3 sijaitsee tilalla Nevala RN:o 4:464 Seinäjoen kaupungin Viitalan kylässä ja toinen noin m 3 tilalla Manni RN:o 70:6 Seinäjoen kaupungin Viitalan kylässä. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (noin m 3 ) kanssa noin m 3. Eläinsuojien pesuvedet ja nykyisten sikalarakennusten sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Rakennettavan lihasikalan laajennusosaan ei tule WC-tiloja. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 505,64 ha, josta omaa peltoa noin 300,87 ha, vuokrapeltoa noin 57,67 ha ja sopimuspeltoa noin 147,1 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä noin 70 % tapahtuu keväällä ja kesällä viikkojen aikana ja 30 % syksyllä viikkojen aikana.

4 4 Jätteet Varastot Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 12 tonnia/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu (noin 2-3 tonnia/vuosi) sekoitetaan lietelannan sekaan. Muut jätteet kuten muovit, paperit, pahvit ja loisteputket toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:lle. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Tilalla on noin litran polttoainesäiliö sikalarakennuksen sisätiloissa. Polttoainesäiliö on varustettu suoja-altaalla, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 50 litraa varastossa. Pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään sikalan lukituissa varastotiloissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että välitys- ja teurasauto liikennöivät noin 3-5 kertaa viikossa ja rehukuljetuksia on noin 2 kertaa viikossa. Lietettä ajetaan pelloille ja etälietesäiliöihin noin 400 kuormaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu haittavaikutusta ympäristölle. Sikojen ruokinnan suunnittelussa käytetään optimointiohjelmaa, jolloin siat saavat ravinnontarvetta vastaavat ravintoaineet. Tällöin sianlannan ammoniakki- ja fosforipitoisuudet laskevat. Sikaloiden ilmanvaihto toimii alipainejärjestelmällä, jossa poistoilma puhalletaan rakennuksen harjalta suoraan ylöspäin. Tämä ja karsinoiden hyvä hygienia vähentävät hajuhaittaa. Lietesäiliöiden kattaminen kelluvalla katteella vähentää ammoniakin haihtumista lannan pinnasta. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Merkittävimmät toimintaan liittyvät riskit ovat tulipalo ja lietesäiliön rikkoutuminen. Tulipaloriskiä pienennetään noudattamalla voimassa olevia paloturvallisuusmääräyksiä. Lietesäiliöitä on käytössä useita ja mikäli yhden osalta havaitaan vuotoa, voidaan liete tällöin siirtää muihin lietesäiliöihin suuremman vahingon ehkäisemiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty , , ja

5 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen kaupungin ympäristöosastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Jalasjärven-Peräseinäjoen kunnallissanomissa sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Kuulutusajan jälkeen lupahakemusta on muutettu siten, että lihasikalan laajennusosa rakennetaan suunniteltua pidempänä ja laajennusosan yhteyteen rakennetaan noin m 3 :n lietesäiliö. Lupahakemuksen muuttamista koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä välisenä aikana Seinäjoen kaupungin ympäristöosastolla. Eläinsuojan lähinaapureille on lähetetty tieto lupahakemuksen muuttamisesta hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisten lihasikaloiden ja rakennettavan lihasikalan laajennusosan sijaintia sekä nykyisten lietesäiliöiden sijaintia ja tilavuutta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi lausuntoa on pyydetty erikseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Seinäjoen kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Lupahakemuksen muuttamisesta on pyydetty lausuntoa Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunnalta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole antanut lausuntoa muutetun hakemuksen johdosta. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija toteaa lausunnossaan mm, että tila sijaitsee maatalousvaltaisella alueella. Lähin naapuri sijaitsee alueella vallitsevien etelä-lounaisten tuulensuuntien yläpuolella, joten sikalan laajennuksesta ei pitäisi koitua kohtuutonta hajuhaittaa lihasikaa vaatii m 3 lietelantatilavuutta. Lietelantatilavuudessa tulee huomioida myös eläinsuojan pesuvesien osuus, sosiaali- ja WCjätevesien sekä lietesäiliöiden sadevesiosuudet, joiden määrät eivät ha-

6 6 kemuksesta selviä. Mahdollinen lietetilavuuden tarve tulee huomioida ympäristöluvassa. Laajennuksen jälkeinen eläinmäärän vaatima lietelannan levityspinta-ala on kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan 400 ha peltoa. Lannanlevitysala on riittävä lihasialle. Tilan polttonesteiden varastointi on Seinäjoen ympäristönsuojelumääräysten mukaista. Kuolleiden eläinten käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti. Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Lyhytaikaistakin kuolleiden eläinten varastointia varten tulee huolehtia, että tilalla on tarkoitukseen varattu tiivispohjainen varastointiin soveltuva paikka, jossa raadot ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Viranhaltijalla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asiaan. Ympäristöluvan myöntämistä lihantuotantotoiminnan laajennukselle puolletaan. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija toteaa lausunnossaan mm, että Tapio ja Mika Mannin lietesäiliötilavuus on päällekkäistä 300 m 3 :n osalta. Uusi m 3 :n lietesäiliö varmistaa lietesäiliötilavuuden riittävyyden häiriötilanteissakin. Lähimmän asutun naapurin etäisyys on arvioitu väärin ensimmäisessä lausunnossa. Lähin asuttu kiinteistö on yli 700 metrin päässä, joten sikalasta aiheutuvat hajuhaitat eivät ole kohtuuttomia. Suurin naapureihin kohdistuva haitta on luultavasti eläin- ja rehukuljetuksista aiheutuva pöly- ja meluhaitta. Ympäristöluvan myöntämistä lihantuotantotoiminnan laajennukselle puolletaan. Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueen maaseuturyhmä toteaa lausunnossaan , että sillä ei ole erityistä huomautettavaa hakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Etelä-Pohjanmaan ELY:n ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue toteaa annetussa päätöksessä, että Mika Mannin lihasikalatoiminnan laajentamiseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta ei aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. A toteaa muistutuksessaan mm, että hänen kiinteistön rajalle on sikalalta noin 450 metriä. Silti hajuhaitat kulkeutuvat piha-alueelle ja asuinrakennuksen sisätiloihin. Ympäristölupaa ei tulisi myöntää.

7 7 Naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapureille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle aiheutuvista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Hakijan nykyisten lihasikaloiden suurin haitta ympäristölle on voimakas hajuhaitta. Laajennus nykyisen lihasian sikalasta sian sikalaan vain pahentaa ympäristöön leviävää hajuhaittaa. Hakijan mukaan lietesäiliöt katetaan styrox-rouheella, mikä ei estä hajuja. Styroxpohjainen katemateriaali on keveytensä vuoksi osoittautunut tuuliherkäksi ja ympäristöön aiheutuu hävikkiä, jota ei voi pitää suotavana. Lietesäiliöt ja pumppukaivo tulisi kattaa tiiviisti betonikansilla tai muulla, joka estää hajupäästöt. Sikalan eläinmäärä ja sen lisääntyminen olennaisesti aiheuttaa lietelannan kuljetuksia etälietesäiliöihin muulloinkin kuin lietteenlevitysaikoina, josta aiheutuu lisää hajuhaittoja. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Sikalan yhteydessä tulee olla mahdollisuus pestä kuljetusja levityskalusto siten, että pesuvedet otetaan talteen. Sikalan sosiaalitilojen jätevedet tulisi puhdistaa jätevesiasetuksen mukaisesti joko pienpuhdistamolla tai muulla vastaavalla. Hakijan tulisi lietteenlevityksessä ottaa huomioon tuulen suunta, että hajut eivät tuulen mukana kulkeudu naapureiden pihapiireihin. Hakija itse ei asu sikaloiden lähellä, joten häntä itseään hajuhaitat eivät koske. Hajut ulottuvat myös Valkeajärvelle, joka sijaitsee sikaloiden lähellä peltoaukean laidalla kilometrin etäisyydellä ja jossa on paljon kesämökkejä. Voimakas hajuhaitta alentaa kiinteistöjen arvoa huomattavasti. Kuulutuksesta käy ilmi, että mökkiasukkaat eivät tiedä mitään koko sikalahankkeesta. Heille ei ole kuulutusta jaettu. Valkeajärven rantapellolle lietettä ei tulisi levittää lainkaan, sillä voimakas haju järven rannalla on viihtyvyyttä alentava tekijä loma-asunnoilla ja uimarannoilla oli kansainvälinen Itämerikokous, jossa Suomen valtiojohto lupasi konkreettisesti vähentää maatalouden päästöjä. Tässä tapauksessa luvanhakija levittäisi sian lietettä kolmanneksen enemmän samalle peltoalalle, mikä lisää pistekuormitusta rajusti ja lisää valumia ympäristön ojiin, jokeen ja sieltä mereen. Eli asia menee päinvastaiseen suuntaan mitä Suomen hallitus on päättänyt. Liitteenä olevasta kartasta näkyy alueen jokien huono tila sekä valuma-alueet, joilla tarvitaan maatalouden lisätoimia. Edellä esitetyillä perusteilla vaaditaan ympäristölupahakemuksen hylkäämistä. Mikäli ympäristölupahakemus kuitenkin hyväksytään, ovat vaatimukset seuraavat. Mikäli ympäristölupa myönnetään, on huomioitava mitä ympäristönsuojelulain 42 :ssä säädetään. Sikalan toiminnasta ei saa aiheu-

8 8 tua ympäristölle hajuhaittaa, terveyshaittaa eikä muuta haittaa. Hakijan on esitettävä selvitys konkreettisista toimenpiteistä ja ratkaisuista, joilla ehkäistään hajuhaitan syntyminen. Sikalan sosiaalitilojen jätevedet tulee puhdistaa jätevesiasetuksen mukaisesti joko pienpuhdistamolla tai muulla vastaavalla. Lietteen käsittelyssä hajuhaittoja tulee minimoida kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Lietesäiliöt ja pumppukaivo tulee kattaa tiiviisti betonikansilla tai muulla, joka estää hajupäästöt. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Sikalan yhteydessä tulee olla mahdollisuus pestä kuljetus- ja levityskalusto siten, että pesuvedet otetaan talteen. Lietteen levityksessä on otettava huomioon naapurit ja tuulen suunta, että levityksen aikana hajut eivät kulkeudu piha-alueille. Valkeajärven rantapellolle lietettä ei tulisi levittää lainkaan. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista ja jätetystä muistutuksesta. Hakija yhtyy vastineessaan ELY-keskuksen ja Seinäjoen kaupungin lausuntoihin. Hakija toteaa vastineessaan jätettyyn muistutukseen mm, että muistutuksessa on ilmoitettu etäisyys muistuttajan kiinteistön rajalle noin 450 m. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan lausunnossa on etäisyydeksi kyseiseen asuinrakennukseen ilmoitettu yli 700 m. On myös huomioitava, että laajennus tulee asuinrakennuksesta katsottuna kauemmaksi. Lausunnossa on otettu kantaa myös vallitseviin tuuliolosuhteisiin, jotka ovat sikalan sijainnin kannalta suotuisat. Sikalan ja asuinrakennuksen välissä on yhtenäistä metsävyöhykettä noin 300 m, joka osaltaan vähentää hajuhaittaa. Sikala sijaitsee harvaan asutulla maatalousvaltaisella alueella, jolla on harjoitettu sikataloutta usean vuosikymmenen ajan. Laajennusosaan ei tule uusia sosiaalitiloja, joten jätevesien käsittely voidaan pitää ennallaan. Liete on levitetty v alkaen multainvaunulla, joka on oleellisesti vähentänyt hajuhaittaa levitysaikana. Valkeajärven rantaan ei rajoitu levityspeltoja. Levityspeltojen vedet eivät valu Valkeajärveen, koska Valkeajärven vesipinta on pellonpintaa korkeammalla. Sikamäärän lisääminen ei lisää samassa suhteessa hajuhaittoja, kuten käy ilmi Saparo-tutkimuksesta. Sikalan laajennuksesta ei aiheudu naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista haittaa. Ympäristölupa tulee myöntää haetun mukaisesti.

9 9 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mika, Tapio ja Ulla Mannille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Viitalan kylään tiloille Vähäharju RN:o 4:420, Keskinen RN:o 4:239 ja Manni RN:o 70:6 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään lihasian pitämiselle. Ratkaisuun sisältyy myös kahden etälietesäiliön käyttö tilalla Nevala RN:o 4:464 (noin 790 m 3 :n lietesäiliö) ja tilalla Manni RN:o 70:6 (noin m 3 :n lietesäiliö) Seinäjoen kaupungin Viitalan kylässä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan lausunnot Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetuissa lausunnoissa esille tuodut asiat lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. A muistutus Aluehallintovirasto katsoo, että lihasikalatoiminta ja sen laajentaminen ei annetut lupamääräykset ja suojaetäisyydet huomioon ottaen todennäköisesti aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Aluehallintovirasto katsoo, että noin 650 metrin suojaetäisyys lähimmästä nykyisestä lietesäiliöstä, noin 670 metrin suojaetäisyys lähimmästä nykyisestä sikalasta ja noin 710 metrin suojaetäisyys rakennettavasta lihasikalarakennuksen laajennusosasta on riittävä muistutuksen jättäneen asuinrakennukseen kun otetaan huomioon, että kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen ja laajennus suuntautuu poispäin muistuttajan asuinrakennuksesta. Kun kyseessä on lihasikalatoiminnan laajentaminen, suojaetäisyyksiltä ei edellytetä samaa etäisyyttä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan uuden talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavan lihasian sikalan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta

10 LUPAMÄÄRÄYKSET 10 edellyttäisi normaali olosuhteissa vähintään 420 metrin etäisyyttä ja vaativissa olosuhteissa vähintään 480 metrin etäisyyttä. Ohjeen mukaiset suojaetäisyydet olisivat riittävät siinäkin tapauksessa, jos kyseessä olisi kokonaan uusi talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava lihasian sikala tai uuteen hankkeeseen rinnastettava toiminta. Aluehallintovirasto katsoo, että erityisen selvityksen esittäminen hajupäästöjen vähentämisestä ei ole tarpeen. Lupapäätöksessä on otettu huomioon muistutuksessa esitettyjä asioita ja kiinnitetty huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden ja pumppukaivojen täyttämisestä alakautta, lietesäiliöiden kattamisesta vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella tai styrox-rouheella tai kiinteällä katteella, lietteen pumppu-/pudotuskaivojen kattamisesta kiinteällä katteella, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lisäksi on annettu määräys kelluvan katteen pysyvyyden tarkkailusta ja tarvittaessa kelluvan katteen pysyvyyden varmistamisesta tuulisuojauksella tms. tavalla. Lupamääräyksessä 1 on annettu määräykset nykyisten eläinsuojien ja rakennettavan lihasikalarakennuksen laajennusosan sosiaalitilojen WCvesien käsittelystä sekä lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesuvesien talteenotosta. Lupamääräyksessä 2 on annettu määräykset lietteen kuormauksesta, kuljetuksesta ja levityksestä mm. vesistöjen lähistöllä sekä naapureiden huomioimisesta lietettä levitettäessä. Lisäksi lupamääräyksessä 2 on annettu määräys vaadittavasta lietteenlevitysalasta. Edellä mainitun sekä päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja lietteen pumppu-/pudotuskaivojen tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan laajennusosan pohjarakenteet, lietekuilut, uusi lietesäiliö ja mahdolliset uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maaja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti.

11 11 Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin m 3 :n lietesäiliö. Rakennettava lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Uuden lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Rakennettava lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan lihasikalarakennuksen laajennusosan käyttöönottoa. Sikalarakennusten yhteydessä sijaitsevien noin 606 m 3 :n ja noin m 3 :n lietesäiliöiden suoja-aidat tulee kunnostaa viimeistään mennessä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden mukaisesti siten, että suoja-aidat ovat riittävän tukevat, tiheät ja vähintään 1,5 metrin korkuiset maasta mitattuna. Mikäli rakennettavan lihasikalarakennuksen laajennusosaan tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään nykyisten eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet erikseen jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti viimeistään mennessä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 400 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa

12 12 tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesu- tai jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyiset sikalarakennusten yhteydessä olevat lietesäiliöt ja pumppukaivot sekä rakennettava uusi lietesäiliö ja mahdolliset uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee täyttää alakautta. Sikalarakennusten yhteydessä olevat lietesäiliöt (noin 350 m 3, 606 m 3, noin m 3 ja noin m 3 ) ja etälietesäiliöt (noin 790 m 3, noin m 3 ) tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Uusi noin m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella esim. kupolikatteella tai vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyyttä koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Nykyinen noin 250 m 3 :n lietesäiliö ja noin 50 m 3 :n pumppukaivo tulee pitää katettuna kiinteällä katteella. Nykyinen uusimman lihasikalarakennuksen yhteydessä oleva lietteen pudotuskaivo tulee pitää katettuna be-

13 13 tonikannella. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Nykyisten eläinsuojien ja rakennettavan eläinsuojan laajennusosan poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa.

14 14 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Mikäli sikalarakennusten yhteyteen tulee jatkossa ulkotiloihin sijoitettavia maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, tulee ne olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosi-

15 15 raportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää ( 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihasikalarakennuksen laajennusosan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitse-

16 16 valle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisistä ja rakennettavasta lihasikalarakennuksen laajennusosasta lähimpään naapurin vakituiseen asuinrakennukseen ja lähimpiin kahteen tyhjillään olevaan naapurin kiinteistöön, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön ja eläinsuojien eläinmäärän, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. sikalarakennusten yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivojen täyttämisestä alakautta, lietesäiliöiden kattamisesta vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella tai styroxrouheella tai kiinteällä katteella, lietteen pumppu-/pudotuskaivojen kattamisesta kiinteällä katteella, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Ilmatieteen laitoksen tuulensuuntatilastojen (v ) mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tehtyjen mittaustulosten mukaan tuulee vuotuisesta ajasta pohjoisesta keskimäärin 12 %, koillisesta keskimäärin 9 %, idästä keskimäärin 9 %, kaakosta keskimäärin 12 %, etelästä keskimäärin 18 %, lounaasta keskimäärin 17 %, lännestä keskimäärin 9 % ja luoteesta keskimäärin 9 %. Lähin naapurin vakituinen asuinrakennus ei sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella.

17 17 Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Mikäli uuteen sikalarakennukseen tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan nykyisten eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä erikseen viimeistään mennessä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys nykyisten sikalarakennusten yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivojen sekä rakennettavan uuden lietesäiliön ja mahdollisten

18 18 uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella tai kiinteällä katteella sekä pumppukaivojen kattamisesta kiinteällä katteella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.

19 19 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

20 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa.

21 21 Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Jalasjärven-Peräseinäjoen kunnallissanomissa. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus

22 22 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.