PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2009-Y-311 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajentamista Mäkinen Jari ja Sari Tiilitie KOSKENKORVA SIJAINTI JA TOIMINTA Nykyinen ja uusi sikala lietesäiliöineen sijaitsevat Ilmajoen kunnan Kokkolan kylässä tiloilla Mäkinen RN:o 5:149, 7:125 ja 7:129 sekä Ritola RN:o 6:6 osoitteessa Suomulantie 15, KOSKENKORVA. Nykyinen 950 lihasian sikala sijaitsee tilalla Mäkinen RN:o 7:125. Toimintaa laajennettaisiin rakentamalla sen viereen tiloille Mäkinen RN:o 7:129, Ritola RN:o 6:6 ja Mäkinen RN:o 5:149 uusi 950 lihasian sikala. Laajennuksen jälkeen sikalarakennuksissa tulisi olemaan yhteensä lihasikaa. Nykyinen lietesäiliö sijaitsee tilalla Mäkinen RN:o 5:149. Laajennuksen yhteydessä rakennettava uusi lietesäiliö sijoittuisi sen viereen samalle tilalle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään lihasialle.... Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Sitä on täydennetty , ja Hakija on lisäksi puhelimitse korjannut hakemuksessa olevia nykyisen ja uuden sikalarakennuksen lietekuilutilavuuksia. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta myöntänyt ympäristöluvan Ympäristökeskus on antanut ympäristölupapäätöksen, jossa on hylätty 950 lihasian sikalan laajentaminen lihasian sikalaksi. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksestä ratkaisun Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa sikalan sijaintipaikka sijaitsee alueella, joka on merkitty taajamatoimintojen alueeksi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alueeksi sekä maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk-2). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Ilmajoen kunnan Kokkolan kylässä noin 5 km Ilmajoen keskustasta lounaaseen ja noin 2,5 km Koskenkorvan kyläkeskuksesta koilliseen. Eläinsuojan kaakkoispuolella kulkee Suupohjan rata noin 130 metrin etäisyydellä ja Kantatie 67 noin 300 metrin etäisyydellä. Sikalaa ympäröivä maasto on avointa peltoa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat lännessä (3 kpl) nykyisestä sikalasta noin metrin etäisyydellä ja rakennettavasta sikalasta noin metrin etäisyydellä, pohjoisessa (2 kpl) nykyisestä sikalasta noin metrin etäisyydellä ja rakennettavasta sikalasta noin metrin etäisyydellä, idässä nykyisestä sikalasta noin 200 metrin etäisyydellä ja rakennettavasta sikalasta noin 235 metrin etäisyydellä sekä etelässä (9 kpl) nykyisestä sikalasta noin metrin etäisyydellä ja rakennettavasta sikalasta noin metrin etäisyydellä. Kaikkiaan asuinrakennuksia on 500 metrin säteellä eläinsuojasta hakijan oma talo mukaan lukien 17 kpl. Hakijalla on lisäksi toiminnassa oleva 429 lihasian sikala kotitilalla noin 330 metriä eläinsuojasta lounaaseen sekä 65 emakkoa porsaineen vuokrasikalassa noin 450 metriä eläinsuojasta luoteeseen. Hakija on ilmoittanut, että kotisikalalla on oma eläinaines sekä omat lantavarastot. Emakkosikala poistuu hakijan mukaan käytöstä lihasikalan laajennuksen käyttöönoton jälkeen. Eläinsuoja sijaitsee Koskenkorvan valuma-alueella nro Eläinsuojan pohjoispuolella virtaa Kyrönjoki noin 330 metrin etäisyydellä. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Koskenkorvan pohjavesialue on noin metrin etäisyydellä sikalasta lounaaseen. Käyttövesi sikalan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta käsittää 950 lihasikaa. Toimintaa laajennettaisiin rakentamalla nykyisen sikalarakennuksen viereen sen luoteispuolelle uusi 950 lihasian sikala. Sikalarakennukset yhdistetään käytävällä. Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulisi yhteensä lihasikaa. Laajennuksen jälkeen tultaisiin tilalla tuottamaan n kg sianlihaa vuodessa.

3 3 Sikalarakennuksissa on koneellinen ilmastointi ja poistoilmahormit katolla. Lannan ja jätevesien käsittely Sikalan lannankäsittelymenetelmänä on lietelanta. Nykyisessä sikalassa on imulannanpoisto ja lietekuilutilavuutta 585 m 3. Sikalan läheisyydessä on betonikannella katettu m 3 :n lietesäiliö. Laajennuksen yhteydessä uuteen sikalarakennukseen tulisi lietekuilutilavuutta 585 m 3 ja nykyisen lietesäiliön viereen rakennettaisiin uusi m 3 :n lietesäiliö, joka katettaisiin betonikannella. Yhteensä lietetilavuutta tulisi m 3. Sikalan pesuvedet (50 m 3 /vuosi) ja WC-vedet nykyisestä sikalarakennuksesta johdetaan lietesäiliöön. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on laajennettavan sikalan ja kotisikalan lannan levitykseen käytettävissä kaikkiaan 302,24 ha peltoa, josta omaa on 62 ha, vuokrapeltoa 144,62 ha ja sopimuspeltoa 95,62 ha. Lanta levitetään viikoilla sekä viikoilla Muut varastot Sikalan yhteydessä on maanalainen litran polttoainesäiliö. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 litraa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (noin 5 tonnia/vuosi) toimitetaan raatokeräilyyn Honkajoelle. Jäteöljy (200 litraa/vuosi) toimitetaan Lakeuden Etapille. Toiminnasta aiheutuva liikenne Eläinten ja rehujen kuljetuksia on molempia kaksi kertaa viikossa. Lietekuljetuksia on kolme viikkoa vuodessa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan lannan levitys suoritetaan kahden urakoitsijan toimesta tietokoneohjatuilla tarkkuuslevittimillä. Kahden urakoitsijan käyttö mahdollistaa lietteen mahdollisimman joustavan levityksen, jolloin levityssesonki on ohitse nopeasti. Lietesäiliöissä on umpinaiset betonikannet. Sikalarakennusten sisäilma jäähdytetään sikasuihkulla, joka on jo toiminnassa nykyisessä sikalarakennuksessa. Lietealtaisiin asennetaan lämmön talteenottojärjestelmä, jolla saadaan liete jäähdytettyä. Poistoilmahormien päihin asennetaan ns. suihkuhatut, joilla poistoilma ohjataan ylempiin ilmakerroksiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ilmajoen kunnanvirastossa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Ilmajoki-lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hake-

4 4 muksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että se puoltaa ympäristöluvan myöntämistä sianlihantuotannon laajentamiselle. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka on esitettyjen suunnitelmien mukaisesti sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa naapureille. Käytettäessä ympäristöministeriön kirjeen dnro YM4/401/2002 ohjeistusta "Uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositukset häiriintyvistä kohteista" etäisyysvaatimukset täyttyvät. Mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 350 metriä normaaleissa olosuhteissa. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä olemassa olevan kotieläinsuojan laajennus, laajennus suuntautuu poispäin häiriintyvästä kohteesta, poistoilman puhaltaminen korkealle ja lisäksi eläinsuojan lantavarastot on katettu. Toisaalta suurempaa etäisyyttä edellyttävänä seikkana on se, että kyseessä on sikala. Koska kyseessä on olemassa olevan eläinsuojan laajennus, voidaan ehdottomana minimietäisyytenä häiriintyvään kohteeseen pitää 100 metriä. Etäisyys häiriintyvään kohteeseen tulee kuitenkin olla mahdollisuuksien mukaan pidempi. Tässä hankkeessa lähimpään naapuriin on etäisyyttä noin 185 metriä. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei voida myöskään arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lannan levitysalueista pieni osa sijaitsee lähellä Luhtalanmäen, Salonmäen ja Koskenkorvan pohjavesialueita. Mikäli lannan levitysalaa sijaitsee pohjavesialueella, tulee lannan levityksessä huomioida pohjavedensuojelusuunnitelmassa annetut määräykset pohjaveden suojelusta. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannan levitys tulee toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Ilmajoen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena.

5 5 Muistutukset ja mielipiteet A ja muut allekirjoittajat (yhteensä 11 kpl) vastustavat muistutuksessaan Jari ja Sari Mäkisen sikalarakennuksen laajentamista/uusien sikalarakennusten rakentamista. Ympäristökeskukselta tulleessa nimilistassa on noin 30 asuttua taloa, joissa asuu yli 60 ihmistä. Lisäksi 21 taloudella on jälkikasvua lapsista aina lapsenlapsiin saakka, jotka käyvät/asuvat myös satunnaisesti loma- tai vapaa-ajallaan alueella. Liikesuhteessa näistä noin 30 taloudesta on joko vuokraajana tai maansa myyneenä 8 kpl ja sukulaissuhde kahdella taloudella. Tiedossa olevien mittausten mukaan noin 450 metrin säteellä on noin 14 asuinrakennusta Mäkisen talo mukaan luettuna ja noin 530 metrin säteellä 21 asuinrakennusta Mäkinen mukaan luettuna (tiedot otettu ympäristökeskuksen tekemästä muistiosta). Lisäksi hajualueella on kaupallisen alan yrityksiä, vapaa-ajan asuntoja ja vanhaa kunnioittaen peruskorjattu asuintila. Jo olemassa oleva sikala ja haettavana oleva laajennus ovat aukealla pellolla ja hajut leviävät tuulensuunnasta riippuen voimakkaina esteettömästi kauas. Tämä sikala jo nykyisellä tasollaan haisee, ja lisärakennukset tuplaavat hajut. Kyläyhteisö on elinvoimainen ja rakennukset hyväkuntoisia, lähes uudenveroisia, remontoituja ja laajennettuja. Asukkaat ovat pääosin työelämässä mukana (keski-ikä ei korkea). Seutu on hyvien liikenneyhteyksien varrella. Ei siis missään nimessä kuihtuva ja poistuva kyläkuva. Suuret sikalayksiköt eivät kuulu tällaiseen paikkaan, vaan kunnan tai yrittäjän itse tulee etsiä niille tarvittavat rakennuspaikat. Muistutuksen liitteenä on Ilmajoella vuonna 2009 tehty maankäytön rakennemalli-työryhmän yhteenveto ja ehdotukset, jonka ovat tehneet ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan jäsenet. Mikäli Mäkinen saa luvan sikalan laajentamiseen, tulee se ja jo olemassa oleva sikala varustaa uusimmalla saatavilla olevalla huipputekniikalla hajuhaittojen minimoimiseksi alueella maksimisikamäärän perusteella. Mäkiset ovat ilmoittaneet 950 sian määrän ja se tulisi nyt tuplaantumaan ko. alueella. Mäkinen on ilmoittanut aiemmin vanhan kotipihassa olevan sikalan sikamääräksi 429 lihasikaa. Nyt tuleva laajennus sekä jo olemassa oleva yhteenlaskettuna nostaa sikamäärän yli kappaleeseen. Lisäksi tulee mahdolliset vuokratiloissa olevat siat tämän määrän päälle. Kaikki tämä on pienellä alueella kyläyhteisön keskellä. Hajuhaitat tulee arvioida vähintään sian perusteella eli vaativien olosuhteiden mukaan. Muistuttajien saaman tiedon mukaan Mäkinen on vuokrannut saman kujan varrelta sikalan, jossa on ympäristölupa 65 emakolle ja 10 lihasialle eli eläinyksikkömäärä laskennallisesti 231. Nämä sikamäärät eivät ole ilmoitettuina ympäristölupaa YHT 216/2009/615 haettaessa eikä se ilmene LSU-2009-Y-311(113) asiakirjassa kuten eivät myöskään nämä 429 lihasikaa. Tämä laajennus ei voi olla enää laajennus, koska se nostaa 100 %:sti sikamäärää Se on teollista toimintaa. Tämä laajennusrakennus on niin suuri, että se pitää käsitellä uutena yksikkönä. Tämän laajennuksen myötä myös lietelannan määrä lisääntyy suhteessa sikamäärään eli se tuplaantuu. Kuljetukset lisääntyvät niin rehujen, teuraskuljetusten kuin lietelannan levittämisenkin osalta. Sikalan rakentamisen myötä talojen ja tonttien myyntiarvot laskevat ja muistuttajien elämänlaatu laskee lisääntyvän hajun takia. Ilmajoella on jo muutama toimiva esimerkki, jossa suur-

6 6 sikala on sijoitettu pois häiriintyvistä kohteista asutuksen ulkopuolelle toiminnan ollessa tehokasta siitä huolimatta. Tämä laajennus/uusi rakennus on vaikutukseltaan kymmenien vuosien mittainen. Meidän tulee myös katsoa tulevaisuuteen ja siihen, millaisen ympäristön tuleville sukupolville jätämme. Lisäksi muistuttajat viittaavat perustelunaan Mäkisen aiemman hieman isomman hankkeen ympäristölupapäätökseen LSU-2006-Y-249 (131), joka ei hallinto-oikeudessa muuttunut hakijan valituksesta huolimatta. B ja muut allekirjoittaneet (yhteensä 23 kpl) toteavat muistutuksessaan Huikkulantiellä ja Huikunkujalla sijaitsevan yhteensä kahdeksan asuinrakennusta, jotka kaikki sijaitsevat tuulen alapuolella, kun tuulensuunnat ovat etelä- tai lounaistuulia. Alueen tuulensuunnat ovat pääasiallisesti etelä 18 % ja lounas 17 % (Tilastoja Suomen ilmastosta ) eli etelätuulta noin 65 päivää vuodessa ja lounaistuulta noin 62 päivää vuodessa. Muistuttajien käsityksen mukaan ei voida puhua mistään vähäisistä hajuhaitoista vaan huomattavista tai kohtuuttomista hajuhaitoista, kun noin 35 % tuulen suunnista on etelä ja lounas. Hajuhaitat vaativissa oloissa on 950 m, jos sikamäärä nousee näinkin suureksi mitä luvassa haetaan (loppuraportti , Arnold, Puumala, Sorvala, Pietarila, Puputti). Onko sikalan hajumittauksen keskipisteen määritys tällainen kuin kuvassa, sillä eihän vanha sikala ole mihinkään alueelta poistunut. Eläinmäärä kyseisellä tilalla kaksinkertaistuu =2 329 kpl oman ilmoituksen mukaan. Onko vielä muita vuokratiloja, joissa on eläimiä? Onko kysymyksessä uudisrakennus vai sikalan laajennus? Rakennus on huomattava kokonaisuus omana erillisenä yksikkönä kyseiselle alueelle, kun puhutaan 100 % tuotannon laajentamisesta. Alueen haju-, melu-, liikenne-, ympäristö- ja eläintautiriskit kasvavat samassa suhteessa, ja mitenkä kasvaa naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettu kohtuuton rasitus. Lupahakemuksessa haetaan uuden m 3 lietesäiliön ja 338 m 3 :n lietekuilujen laajennusta kyseiselle tilalle. Muistuttajan katsoessa vanhaa lupahakemusta (LSU-2006-Y-249) siinä on lietekuilutilavuus 585 m 3 samankokoisessa rakennuksessa, mikä on todellinen kuilutilavuus. Koska on kyseessä näinkin suuri ero asiassa (247 m 3 ), tämä ilmeisesti vanhassa sekä uudessa tekisi 494 m 3 lietettä enemmän? Kyseinen lietesäiliö tulisi asianosaisen vapaa-ajan asunnon ja hirsisaunan suuntaan n. 420 metriä. Lietettä käsiteltäessä kannet avataan ja hajuhaitat ovat enemmän kuin kohtuuton haitta naapurustolle. Lietteen kokonaismäärä on huomattava m m 3. Miten tämä käsitellään, jos tulee eläintauti? Liete on ilmeisesti ongelmajätettä. Missä tämä käsitellään ja stabiloidaan, Ilmajoella ei varmaan ole tälle määrälle kyseistä laitosta? Vai onko Lakeuden Etapilta (BKL) varmistettu kyseisen määrän vastaanotto ja käsittelymahdollisuus ympäristövahingon tai pilaantumisen sattuessa? Ympäristölupaa käsiteltäessä pitäisi myös tutkia tarkkaan ympäristölupapäätös diaarinumero LSU-2006-Y-249 (131) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös numero 08/0616/2 diaarinumero 00749/07/5111. Lähinaapureista osa on joko vuokrannut maat tai muulla tavalla liikesuhteessa hakijan kanssa.

7 7 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu päivätyllä kirjeellä annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija ilmoitti puhelimitse, että hän ei anna kirjallista vastinetta lausuntoihin eikä muistutuksiin. Samalla hän ilmoitti, että lietekuilujen tilavuudet ovat hakemuksesta poiketen nykyisessä sikalarakennuksessa 585 m 3 ja uudessa sikalarakennuksessa 585 m 3. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset, vastineen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Jari ja Sari Mäkiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Kokkolan kylässä tiloilla Mäkinen RN:o 5:149, 7:125 ja 7:129 sekä Ritola RN:o 6:6 tähän päätökseen liitetyn päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Hakemuksesta poiketen lupaa ei myönnetä uuden lietesäiliön rakentamiselle tilalle Mäkinen RN:o 5:149. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin A:n ja muiden allekirjoittaneiden muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3 ja 4. Ympäristökeskus katsoo, että sikalan laajennuksen sijoittuminen muistuttajista poispäin, sikalan sijainti muistuttajiin nähden vallitsevien tuulensuuntien alapuolella, sikalan sisätilojen ja lietekuilujen viilentäminen, poistoilman puhaltaminen korkeammalle, uuden lietesäiliön rakentamatta jättäminen ja lietteen multaaminen neljän tunnin kuluessa sikalan lähipelloilla sekä muut annetut lupamääräykset huomioiden toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu muistuttajille terveyshaittaa, kohtuutonta rasitusta tai merkittävää ympäristön pilaantumista. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai täysin haitatonta. Ympäristökeskus on huomioinut lupaharkintaa tehdessään alueen muut eläinsuojat. Ympäristökeskus katsoo, että kyseessä on toiminnan laajennus. Mahdolliset vaatimukset tonttien ja talojen arvon alenemisen johdosta eivät kuulu ympäristöluvan piiriin. Ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristövahinkojen korvaamista koskeva vaatimus voidaan saattaa vireille yleisessä tuomioistuimessa vesistön pilaantumista koskevia vahinkoja lukuun ottamatta, ja korvaamiseen sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia (737/94). B:n ja muiden allekirjoittaneiden muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3 ja 4. Huikkulantien ja Huikunkujan varressa sijaitsevat asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 520 metrin etäisyydellä nykyisen sikalan ulkoseinästä mitattuna ja noin 490 metrin etäisyydellä nykyisen lietesäiliön reunasta mitattuna. Ympäristökeskus katsoo, että vaikka muistuttajien asuinrakennukset sijaitsisivat sikalaan ja lietesäiliöön nähden vallitsevien tuulten ala-

8 8 puolella, suojaetäisyydet ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen heille ei todennäköisesti aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lisäksi sikalan sisätilojen ja lietekuilujen viilentäminen, poistoilman puhaltaminen korkeammalle, uuden lietesäiliön rakentamatta jättäminen ja lietteen multaaminen neljän tunnin kuluessa sikalan lähipelloilla sekä muut annetut lupamääräykset huomioiden toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu muistuttajille terveyshaittaa, kohtuutonta rasitusta tai merkittävää ympäristön pilaantumista. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai täysin haitatonta. Ympäristökeskus on huomioinut lupaharkintaa tehdessään alueen muut eläinsuojat. Ympäristökeskus katsoo, että kyseessä on toiminnan laajennus. Sikalan todellinen lietekuilutilavuus on otettu huomioon luparatkaisussa. Eläintauteihin varautuminen ei kuulu ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 ja 4. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Laajennuksen jälkeen eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään lihasikaa niin, että kummassakin sikalarakennuksessa voidaan pitää enintään 950 lihasikaa. 2. Lietteen ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden ja jätevesien 12 kuukauden varastointitilaa tulee laskennallisesti olla vähintään m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Koska hakijan ilmoittama nykyinen lietetilavuus ja siihen lisätty rakennettavan sikalarakennuksen lietekuilujen tilavuus yhteensä (3 870 m 3 ) riittää täyttämään lannan varastotilavuusvaatimuksen, uuden lietesäiliön rakentamiseen sikalan yhteyteen ei myönnetä lupaa. Nykyinen m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja pitää katettuna betonikannella. Myös mahdolliset lietteen pumppukaivot tulee kattaa ja pitää katettuina betonikannella. Mikäli uuteen sikalarakennukseen rakennetaan sosiaalitilat, tulee WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti tai johtaa ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivo tai saostussäiliöt tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja niiden sisältö tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä ja lietteitä. Uuden eläinsuojan pohjarakenteet ja muut lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka K30-2) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lantavarastot tulee tyhjätä perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

9 9 3. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen niin, ettei lietettä joudu ympäristöön tai kulkureiteille ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 173 ha peltoalaa käytettävissä lietteen levitykseen näiden sikalayksiköiden ( lihasikaa) käyttöön. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Liete tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietettä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa tai jätevesilietteitä, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Sikalan läheisyydessä noin 500 metrin säteellä sijaitsevilla peltolohkoilla Kyrönjoen ja kantatien 67 välisellä alueella lietteen multaaminen tulee suorittaa viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen. Lietteen levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan ja levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennusten sisäilman lämpötila on pyrittävä kesäaikana pitämään alhaisena käyttämällä tarvittaessa sikasuihkua. Molempien sikalarakennusten lietekuiluihin tulee asentaa lämmön

10 10 talteenottojärjestelmä, jolla lietekuiluissa oleva liete pidetään mahdollisimman viileänä. Lietekuiluissa oleva liete tulee pyrkiä jäähdyttämään alle +10 o C lämpötilaan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedoksi selvitys lietekuilujen jäähdytysmenetelmästä ympäristökeskukseen vähintään 3 kk ennen sen rakentamista. Rakennettavan sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee sijoittaa katolle ja niiden päihin tulee asentaa suihkuhatut. Suihkuhatut tulee olla asennettuna ennen uuden sikalarakennuksen käyttöönottoa. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien ja lietesäiliön ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli sikalan yhteyteen hankitaan ulos sijoitettavia maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, jotka eivät ole kaksoisvaippaisia, on ne sijoitettava suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuvan lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä.

11 11 Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla ja pitää kirjaa molempien sikalarakennusten lietekuiluissa olevan lietteen lämpötilasta mittaamalla ja kirjaamalla lietteen lämpötila vähintään kolmesta edustavasta paikasta kummastakin sikalarakennuksesta vähintään kerran kuukaudessa. Mittaustulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Lihasikaloissa tulee lisäksi mitata sikalaosastojen ammoniakkipitoisuutta vähintään kerran kuukaudessa ainakin vuoden ajan sen jälkeen kun uusi sikalarakennus on saatu täyteen toimintaan. Sekä nykyisessä että uudessa sikalarakennuksessa tulee suorittaa kerrallaan vähintään kolme mittausta. Samalla tulee pitää kirjaa sikalan sisälämpötilasta, eläinmäärästä ja ulkolämpötilasta sekä muista tekijöistä, joilla voi olla vaikutusta sikalan sisäilman ammoniakkipitoisuuteen (ruokintavaihe, sikasuihkun käyttö, lietekuilujen tyhjennykset ym.). Lietteestä on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassaolevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Yhteenveto kirjanpidosta on vuosittain toimitettava valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Lietteen säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden sikalarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan

12 12 myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Vaasan hallinto-oikeus on antamassaan päätöksessä numero 08/0616/2 katsonut, että sikalan laajentaminen eläinyksikköinä laskettaessa yli kolminkertaiseksi on lupaharkinnassa rinnastettava uuden eläinsuojan rakentamiseen. Nyt rakennettava uusi sikalarakennus lisää eläinsuojan eläinyksikkömäärää kaksinkertaiseksi. Ympäristökeskus katsoo, että uuden 950 lihasian sikalarakennuksen rakentaminen nykyisen sikalarakennuksen viereen lisää sikalan yhteiseläinmäärää ja siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia siten, että se tulee rinnastaa eläinsuojan laajentamiseen. Kun kyseessä on toiminnan laajentaminen, lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ei edellytetä samoja suojaetäisyyksiä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla sikatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ympäristökeskus on lupaharkinnassa ottanut huomioon, että hakijan toinen 429 lihasian sikala sijaitsee noin 330 metrin etäisyydellä laajennettavasta sikalasta. Hakija on ilmoittanut, että noin 450 metrin etäisyydellä sikalasta sijaitseva vuokrasikala poistuu käytöstä laajennuksen käyttöönoton jälkeen. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijoittuvat sikalan länsipuolelle nykyisestä sikalasta noin metrin etäisyydelle ja rakennettavasta sikalasta noin metrin etäisyydelle, pohjoispuolelle nykyisestä sikalasta noin metrin etäisyydelle ja rakennettavasta sikalasta noin metrin etäisyydelle, itäpuolelle nykyisestä sikalasta noin 200 metrin etäisyydelle ja rakennettavasta sikalasta noin 235 metrin etäisyydelle sekä eteläpuolelle nykyisestä sikalasta noin metrin etäisyydelle ja rakennettavasta sikalasta noin metrin etäisyydelle. Pääosin laajennus sijoittuu naapureista poispäin. Sikalan länsi- ja pohjoispuolella on viisi asuinrakennusta, joihin nähden uusi sikalarakennus sijoittuu nykyistä eläinsuojaa lähemmäksi. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset suojaetäisyyttä voidaan kuitenkin pitää riittävänä. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja pitämisestä katettuna betonikannella, mahdollisten pumppukaivojen kattamisesta betonikannella, lietteen multaamisesta neljän tunnin sisällä sikalan lähipelloilla, sikalan sisäilman viilentämisestä sikasuihkulla, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta, poistoilmahormien sijoittamisesta sikalan katolle ja niiden varustamisesta suihkuhatuilla sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Ilmatieteen laitoksen julkaisun Tilastotietoja Suomen ilmastosta mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tuulen suunta on keskimäärin pohjoisesta 12 %, koillisesta 9 %, idästä 9 %, kaakosta 12 %, etelästä 18 %, lounaasta 17 %, lännestä 9 % ja luoteesta 9 %. Suurin osa lähiasutuksesta sijoittuu sikalaan nähden vallitsevien tuulten yläpuolelle. Vallitsevien tuulensuuntien alapuolella sijaitsee kaksi taloa pohjoisessa. Suojaetäisyydet ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen vallitsevien tuulensuuntien alapuolella sijaitseville naapureille ei todennäköisesti aiheudu hajuhaitan muodossa kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä, eläinsuojan sijainti naapureihin nähden ja annetut lupamääräykset huomioiden toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

13 13 Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen ja jätevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietettä yhteensä noin m 3 vuodessa. Lietesäiliöön johdetaan lisäksi sikalan pesuvedet ja nykyisen sikalarakennuksen WC-vedet, joten varastointitilavuuden tarve on kaikkiaan m 3. Esitetyt sikalarakennusten lietekuilujen ja nykyisen lietesäiliön lantatilavuudet yhteensä (3 870 m 3 ) ovat jo riittävät 12 kuukauden lietemäärälle, minkä vuoksi lupaa uuden lietesäiliön rakentamiselle sikalan yhteyteen ei myönnetä. Mahdollisen ylimääräisen etälietesäiliön rakentaminen sikalan lietteille ratkaistaan rakennus- tai toimenpideluvalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä pitämisestä katettuna betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Mahdollisten pumppauskaivojen kattaminen ja pitäminen katettuna betonikannella on tarpeen myös hajupäästöjen vähentämiseksi. Lietteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietteen hyödyntäminen lannoitteena pellolla tai toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen täyttää nämä vaatimukset. Lietteen levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen levityksessä on tarpeen ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lietteen levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Mää-

14 14 räys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan ja nesteiden levittämisestä pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Määräys lietelannan multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä sikalan välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla peltolohkoilla ja on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 3) Käyttämällä kesäaikana sikasuihkua sikalarakennusten sisäilman viilentämiseen vähennetään ilmanvaihdon tarvetta ja hajuhaittaa. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää n. 30 %. Hajuyhdisteiden muodostuminen ja haihtuminen lietepinnalta on todettu olevan selvästi vähäisempää +10 o C:ssa kuin +20 o C:ssa. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Suihkuhatut puhaltavat poistoilman ylemmäksi, mikä tehostaa hajupäästöjen laimenemista. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 6) Eläinsuojien kirjanpito ja vuosiraportti tarvitaan valvonnallisista syistä. Määräys lietekuiluissa olevan lietteen lämpötilan ja sikalan ammoniakkipitoisuuden mittaamisesta on tarpeen lämpötilan ja ammoniakkipitoisuuksien seuraamiseksi sekä päätöksessä annettujen lupaehtojen noudat-

15 15 tamisen valvomiseksi. Lietteen ja pesuvesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 7) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa raukeaa. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen

16 16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

17 17 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Ilmajoen kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Ilmajoki-lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.