PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2007 Y 341 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee broileremokanalan ja nautakasvattamon laajennusta Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä. Knuuttila Kari ja Jyrki Munakantie MUNAKKA SIJAINTI JA TOIMINTA Nykyiset ja uudet eläinsuojat sijoittuvat tilalle Toivo RN:o 12:125 niin, että broilermunittamohallit ovat Munakantien (tie 7013) pohjoispuolella ja nautakasvattamorakennukset tien eteläpuolella. Nykyinen lannan kompostointilaatta sijaitsee n. 500 m päässä tuotantorakennuksista lounaaseen. Tilalla on nykyisin kaksi broilermunittamohallia, joissa on kaikkiaan kanaa ja 1350 kukkoa sekä nautakasvattamo, jossa on 100 lihanautaa ja 17 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalle uusi broilermunittamohalli, vasikkajuottamo ja nautakasvattamo sekä kaksi kuivalantalaa ja umpikaivo broilermunittamon pesuvesille. Laajennuksen jälkeen toiminnan laajuus on yhteensä kanaa, 2800 kukkoa, 280 lihanautaa ja 81 vasikkaa (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle ja 2700 munituskanalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle tai munituskanalle. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Ilmajoen ympäristölautakunta myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan ja rakennusluvan nro 44/99 vuonna Toiminta sijaitsee haja asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa yleis tai asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ilmajoen kunnan Munakan kylässä n. 10 km Ilmajoen keskustasta pohjoiskoilliseen Ylistaron suuntaan. Tilan keskus, jonka välittömään läheisyyteen olemassa oleva toiminta ja laajennukset sijoittuvat, rajoittuu metsään pohjoisesta, etelästä ja lännestä. Itäpuolella on tilan peltoja. Kiinteistöllä on asumaton hakijan omistama asuinrakennus. Lähimmät naapurit, joissa on käytössä oleva asuinrakennus, sijaitsevat n. 350 m ja 480 m päässä eläinsuojista idässä ja itä koillisessa. Seuraavaan asuttuun kiinteistöön on matkaa n. 850 m koilliseen. Eläinsuojat, lantalat tai lannanlevitysalueet eivät sijaitse pohjavesialueella. Hakijalla tai lähinaapureilla ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Tila kuuluu kunnallisen vesihuollon piiriin. Eläinsuoja sijaitsee Tieksinluoman valuma alueella nro Lähimpään vesistöön, Kyrönjokeen, on matkaa n. 3 km. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta käsittää kanaa, 1350 kukkoa, 100 lihanautaa ja 17 vasikkaa (alle 6 kk). Laajentaminen toteutetaan rakentamalla nykyisten kahden broilermunittamohallin viereen länsipuolelle uusi rakennusalaltaan 2868 m 2 broilermunittamohalli ja kuivalantala sekä pesuvesisäiliö sen länsipuolelle. Rakennuksessa on tilat kanalle ja 1400 kukolle. Lisäksi rakennetaan nykyisen nautakasvattamon eteläpuolelle n. 50 m päähän uusi rakennusalaltaan 447 m 2 vasikkajuottamo, jossa on tilat 81 vasikalle (3 6 kk) sekä uusi rakennusalaltaan 724 m 2 kylmäpihatto, jossa on tilat 162 lihanaudalle (6 18 kk). Nautakasvattamon päähän kaakkoispuolelle rakennetaan uusi kuivalantala. Laajennuksen jälkeen tullaan tilalla tuottamaan kpl haudontamunia ja kg lihaa vuodessa. Kaikki kotieläintuotanto on sopimustuotantoa Atria Oy:n kanssa. Broileremotuotannossa linnut tuodaan ja toimitetaan teuraaksi kerran vuodessa. Kaikki kasvattamohallit tyhjennetään ja täytetään yhtä aikaa. Muuna aikana kaikki toiminta tapahtuu suljetuissa sisätiloissa. Kanalan ollessa tyhjänä halleista ajetaan lanta pois, ne pestään ja desinfioidaan. Uudet linnut tulevat 18 viikkoisina kesä heinäkuun vaihteessa, ja ne elävät halleissa 42 viikkoa.

3 3 Naudankasvatus on myös sisätiloissa tapahtuvaa toimintaa, tosin ruokinta tapahtuu sekoittamalla rehu itse omalla seosrehuvaunulla rehuvarastojen läheisyydessä navetan pihalla. Broileremokanalassa on koneellinen ilmanvaihto. Laajennuksen jälkeen kaikkien hallien ilmastoinnin poistohormit ovat katolla. Vasikkajuottamo on eristetty, ja siellä on koneellinen ilmanvaihto. Nautakasvattamo on eristämätön, ja ilmanvaihto on luonnollinen. Peltokasvit viljellään kokonaisuudessaan nautojen korsirehuksi, rehuvilja ostetaan. Broileremot käyttävät ainoastaan ostorehua. Tilalla tehdään nautakasvattamon pihassa sijaitseviin laakasiiloihin 1000 tonnia kokoviljasäilörehua, joka on varsin kuivaa ja vastannee esikuivattua nurmisäilörehua. Puristenesteet johdetaan 4 m 3 umpikaivoon ja levitetään pellolle. Tilalla on 2500 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu laponestolla. Lähivuosina tilalle on tarkoitus rakentaa katettu varasto, johon ko. säiliö sijoitetaan. Lisäksi kanalassa on 3000 litran säiliö, joka on varustettu ylitäytön estolla ja sijaitsee lukitussa tilassa. Säiliö on suoja altaassa, jonka tilavuus on sama kuin säiliön. Lisäksi tilan korjaamossa kahdessa 200 litran tynnyrissä säilytetään muita öljytuotteita. Korsirehun korjuussa käytetään säilöntäaineena ns. AIV happoa, jonka kulutus on laajennuksen jälkeen 3200 litraa vuodessa. Happo toimitetaan tilalle 200 litran muoviastioissa juuri ennen korjuutapahtumaa, ja se käytetään välittömästi. Kasvinsuojeluaineita ei varastoida tilalla, vaan ne hankitaan tarpeen mukaan ja käytetään heti. Eläintiloissa tarvittavat desinfiointiaineet ovat biologisesti hajoavia (Virkon S), käyttömäärät muutama kilo/litra/vuosi. Niitä säilytetään kanalan lukitussa varastossa. Lannan ja jätevesien käsittely Kaikki eläinsuojista tuleva lanta on kuivikelantaa, johon virtsa on imeytetty. Tilalla on 1400 m 3 asfalttipohjainen kuivalantala, joka sijaitsee n. 500 m päässä tuotantorakennuksista lounaaseen. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan lisäksi kanalan yhteyteen uusi 900 m 3 betoninen kuivalantala ja nautakasvattamon yhteyteen uusi 2800 m 3 betoninen kuivalantala. Kanalassa kuivikkeena käytetään kutterinlastua 2380 m 2 alalla. Lisäksi siellä on muoviritilät, jonka alle lanta kerääntyy 1700 m 2 alalle. Kuivikepohjan reunojen korkeus on 40 cm. Kaikki vuoden aikana kerääntyvä lanta mahtuu kanalaan. Lantalatilana tullaan käyttämään laajennuksen jälkeen kananlannalle olemassa olevaa kuivalantalaa sekä kanalan yhteyteen rakennettavaa lantalaa. Nautakasvattamossa käytetään kuivikkeena olkea ja vasikkajuottamossa turvetta. Kuiviketilaa on nykyisessä pihatossa 370 m 3, uudessa pihatossa 180 m 3 ja vasikkajuottamossa 84 m 3. Vanha kasvattamo tyhjennetään 2 3 kertaa vuodessa, uusi kasvattamo 6 kertaa vuodessa ja vasikkajuottamo 2,5 kertaa vuodessa. Lanta varastoidaan olemassa olevaan kuivalantalaan sekä nautakasvattamon yhteyteen rakennettavaan kuivalantalaan. Broilermunittamohallien pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan tällä hetkellä 30 m 3 ja 10 m 3 umpisäiliöihin. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 130 m 3 umpisäiliö, johon johdetaan jätevedet uudesta ja keskimmäisestä munittamohallista. Toisella reunalla sijaitsevasta munittamohallista jätevedet johdetaan 30 m 3 umpisäiliöön. Vanha 10 m 3 säiliö poistuu laajennuksen jälkeen käytöstä. Umpisäiliöissä on betonikannet.

4 4 Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on levitykseen käytettävissä 312 ha peltoa, josta omaa on 38 ha, vuokrapeltoja 14 ha ja sopimuspeltoja 260 ha. Lanta levitetään pelloille sekä kevät että syystöiden aikaan. Lanta mullataan pian levityksen jälkeen. Ajo pellolle tapahtuu siten, että lähietäisyydellä oleville pelloille lanta kuormataan lantalasta suoraan levityskalustoon ja etäämpänä oleville pelloille lanta ajetaan kuorma autolla tai traktorilla kuormattavaksi siellä levityskalustoon. Tällä tavalla saadaan levitystapahtuman aiheuttamat hajuhaitat minimoitua mahdollisimman lyhytkestoisiksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakemuksen mukaan toiminta on laadultaan tavanomaista maatilayrittämistä. Normaalista kananmunatuotannosta toiminta ei poikkea paljoakaan. Nykylaajuudessaan toiminta ei rasita ympäristöään sen kummemmin luonnonvaraisten kasvien kuin eläintenkään suhteen Ainoa poikkeama on rakennukset, jotka eivät kuitenkaan maisemallisesti erotu kauas ollen metsänkainalossa. Laajennuksen jälkeen tilanne säilyy käytännössä ennallaan. Alueella ei ole tiedossa luonnonvaraisten eläinten vaellusreittejä, uhanalaisten kasvien tai eläinten populaatioita. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakemuksen mukaan ympäristöön liittyvistä riskeistä suurimpia ovat eläintaudit. Siipikarja on kuitenkin sisätiloissa, joihin ulkopuolisilta on pääsy kielletty. Samoin ilmanvaihtolaitteet on suojattu niin, että villilinnut eivät pääse niiden välityksellä levittämään vahingollisia bakteereja ja viruksia. Kulku tuotantotiloihin tapahtuu aina nk. hygieniarajan kautta. Jos vastustettavia tauteja kuitenkin jostain syystä ilmenisi, kaikki toimenpiteet suoritetaan läänin ja kunnaneläinlääkärin johdolla. Myös nautakasvattamoihin on vierailta pääsy kielletty. Nautojen osalta tautipainetta tavallisempiiin sairauksiin pyritään vähentämään tuottamalla vasikat tilalle alle kaksi viikkoa vanhoina ja kasvattamalla ne vajaan puolen vuoden ikään omana ryhmänään eristettyinä muista eläimistä. Tulipalon sattuessa Ilmajoen paloasemalta on matkaa tilalle 12 km (10 min lähdöstä), Seinäjoelta 20 km (20 min lähdöstä) ja Koskenkorvan yksiköltä 20 km (15 min lähdöstä). Lämmityslaitoksissa on automaattiset sprinklerijärjestelmät ja gsm hälytykset häiriöistä. Myös kanala antaa gsm hälytyksen mahdollisista häiriöistä reaaliajassa. Navetan osalta toinen kasvattamo mahdollistaa eläinten nopean siirron pois palavasta rakennuksesta, mutta siipikarjaa ei voi siirtää mihinkään. Rakennusmääräyksissä on annettu ohjeet palokatkoista ja rakennusten välisistä etäisyyksistä. Liikenteen vähäinen lisäys ei aiheuta riskejä liikenneturvallisuudelle, sillä liittymät sijaitsevat aukeilla paikoilla. Mahdollisiin öljy ja kemikaalivuotoihin on varauduttu imeytysainein. Lisäksi tapahtumasta ollaan välittömästi yhteydessä viranomaisiin. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuollut siipikarja ( lintua/vuosi) kerätään pakastimeen ja toimitetaan turkistarhalle (Tammela Tuomo), joka hyödyntää ne rehussaan. Ko. turkistarhalla on viranomaisen myöntämä lupa rehusekoittamolle ja kuolleen siipikarjan käytölle raaka aineena. Kuolleet nautaeläimet (n. 1 kpl/v) toimitetaan Honkajoki Oy:lle.

5 5 Tilalla on talousjätteistä sopimus Lakeuden Etapin kanssa. Myös muovit (aumamuovit ja tyhjät muovisäkit) sekä ongelmajätteet (jäteöljy 100 l/v, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet sekä loisteputket n. 100 kpl/v) toimitetaan Lakeuden Etappiin. Metalliromu annetaan keräykseen, tai suurempina määrinä Pohjanmaan Metallivälitys Oy tai Jylhän Metalliromu Oy noutaa. Pilaantunut rehu sekoitetaan lantalassa lantaan ja levitetään peltoon. Toiminnasta aiheutuva liikenne Kanojen sisäänotto munittamoon tapahtuu laajennuksen jälkeen kerran vuodessa siten, että kukot tuodaan yhtenä päivänä kahdessa kuormassa ja kanat neljänä päivänä kolme kuormaa päivässä. Tuotantoaikana haudontamunat noudetaan kaksi kertaa viikossa. Rehuauto käy kerran viikossa. Kanaerän lopetus lastaamalla ne teurasautoon tapahtuu kerran vuodessa laajennuksen jälkeen kahdeksassa erässä kahden viikon aikana. Traktorityötä kanalassa tapahtuu vain kerran vuodessa, jolloin lanta siirretään halleista lantalaan laajennuksen jälkeen kolmena päivänä. Siirto sopimustiloille vaatii n. 70 kuormaa, ja se pyritään suorittamaan muutamana päivänä vuodessa. Nautojen kuljetuksia kuorma autoilla tapahtuu n. 20 kertaa vuodessa. Vasikoille tuodaan irtorehua neljä kertaa vuodessa. Naudankasvatukseen liittyvä traktorityö tapahtuu pääsääntöisesti piha alueella, mutta säilörehuaikana ajetaan maantiellä pelloilta rehukuormia navetan läheisyydessä sijaitseviin laakasiiloihin laajennuksen jälkeen n. kolmena päivänä. Lannan siirtäminen navetasta lantalaan tapahtuu kaksi tai kolme kertaa vuodessa kestäen vajaan päivän kerrallaan. Lannan siirto sopimustiloille tarvitsee n. 150 kuorman siirron, joka pyritään suorittamaan muutamana päivänä vuodessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnanvirastossa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Ilmajoki lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että se puoltaa ympäristöluvan myöntämistä broileremokanalalle ja nautakasvattamolle tilalle Toivo RN:o 12:125 Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylään, osoitteeseen Munakantie 157, MUNAKKA. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle. Lautakunta katsoo, että eläinsuojan sijoituspaikka asutukseen nähden on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden todennäköisesti aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista haittaa tai terveyshaittaa naapureille.

6 6 Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita rakennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lupamääräyksissä tulee huomioida lietteen kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminnan toteuttaminen siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Hakija on myös esittänyt riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Muilta osin lautakunnalla ei ole huomauttamista lupahakemuksen johdosta. Ilmajoen kunnanhallitus antoi lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ilmoittanut puhelimitse, että hänellä ei ole tarvetta antaa vastinetta Ilmajoen ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausuntoon. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Kari ja Jyrki Knuuttilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broileremokanalan ja nautakasvattamon toiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä tilalla Toivo RN:o 12:125 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Eläinsuojat sekä lantalat tulee sijoittaa tähän päätökseen liitetyn päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Eläinsuojissa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään kanaa, 2800 kukkoa, 280 lihanautaa ja 81 vasikkaa (alle 6 kk). Uuteen broilermunittamohalliin sijoittuu kanaa sekä 1400 kukkoa ja kahteen olemassa olevaan halliin kanaa sekä 1400 kukkoa. Uuteen vasikkajuottamoon sijoittuu 81 vasikkaa (alle 6 kk), uuteen nautakasvattamoon 162 lihanautaa ja olemassa olevaan nautakasvattamoon 118 lihanautaa.

7 7 2. Lannan ja jätevesien varastointi Uusien eläinsuojien pohjarakenteet, rakennettavat lantalat sekä jätevesien keräämiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Olemassa oleva asfalttipohjainen kuivalantala tulee tarkastaa hiushalkeamien varalta. Mikäli hiushalkeamia tai muita vaurioita tarkastuksessa havaitaan, tulee lantala päällystää uudelleen vesitiiviillä materiaalilla mennessä. Eläinsuojissa muodostuvat lanta ja pesuvedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista olevissa lantaloissa ja jätevesisäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa umpisäiliössä. Uudet kuivalantalat ja pesuvesien umpisäiliö tulee olla valmiina ennen eläinsuojien käyttöönottoa. Lantavarastot tulee tyhjätä perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Kuivikelannan 12 kuukauden varastointitilaa tulisi laskennallisesti olla käytettävissä vähintään 6064 m 3. Kun otetaan huomioon nautakasvattamorakennusten ja broilermunittamohallien kuivikepohjat ja se, että munittamohalleissa on eläimiä 42 viikkoa vuodessa, on hakemuksen mukainen 5100 m 3 lantalatilavuus riittävä lannan varastoimiseen sadevesilisä huomioiden. Broilermunittamon pesu ja desinfiointivedet sekä sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti olemassa olevassa 30 m 3 ja rakennettavassa 130 m 3 umpisäiliöissä, joissa on betonikansi. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lanta ja jätevedet tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen vähintään 308 ha. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke.

8 8 Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesutaikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia, mitä lannan peltolevityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Broilermunittamohallien poistohormit tulee sijoittaa hakemuksen mukaisesti katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, ja lantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätteet ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava kiinteällä alustalla ja toimitettava lannoitteeksi pellolle ja mullattava mahdollisimman pian. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja tiiviillä alustalla. Toiminnanharjoittajan on varauduttava öljyvuotojen talteenottoon ja varattava riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa imeytysmateriaalia säiliön läheisyyteen. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja ajankohta.

9 9 Lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Toimintaa koskeva kirjanpito sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset on vuosittain toimitettava valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen säilytystiloja tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden broilermunittamohallin ja siihen liittyvän kuivalantalan sekä pesuvesisäiliön, uuden vasikkajuottamon ja nautakasvattamon sekä siihen liittyvän kuivalantalan käyttöönottoajankohdat viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.

10 10 Tuotannon laajennus tapahtuu lähimmistä häiriintyvistä kohteista poispäin. Rakennettavat lantalat sijoittuvat lähimmistä naapureista katsoen tuotantorakennusten taakse. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys pesuvesien umpisäiliöiden kattamisesta betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadevesien pääsyn estämiseksi säiliöihin. Uusien lantaloiden ja pesuvesien umpisäiliön rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojien käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lannan säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 135 broileremoa kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lanta, pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lantaa, pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muo

11 11 dostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 6) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Vuosiraportti kirjanpidon tiedoista tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 7) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 9)

12 12 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Ilmajoen kunnan myöntämä ympäristölupa raukeaa. Toiminta tai sen aloittamisen kannnalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa

13 13 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Ilmajoki lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

14 14 Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.