PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Päiväys/Datum Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Dnro/Dnr LSU 2007 Y 277 (113) PL 262, VAASA Koulukatu 19 PB 262, VASA Skolhusgatan 19 Puh./Tfn Faksi/Fax Kirjaamo.lsu@ymparisto.fi ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä. Tapio Ketko Kauppilantie 320 A Ilmajoki LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 50 emakkoa ja 320 lihasikaa. Tilalle rakennetaan uusi lihasikala, johon tulee tilat lihasialle. Nykyiseen sikalarakennukseen tulee peruskorjauksen jälkeen tilat 526 lihasialle. Tilalla siirrytään laajennuksen jälkeen lihasikojen kasvatukseen ja laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä lihasikaa. Nykyinen ja rakennettava lihasikala sijaitsevat Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä tilalla Ketko RN:o 17:00. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään lihasialle. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat sikojen kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin paikkaa tuotantosioille (yli 30 kg:n painoisille). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Toiminnalle on käsitelty ympäristölupamenettelylain mukainen lupa 50 emakolle ja 320 siitos /lihasialle. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa alue sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk 2). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä noin 4 km:n etäisyydellä Ilmajoen kunnan keskustasta länteen. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat nykyisestä sikalasta noin 80 metrin ja noin 300 metrin (loma asunto) etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat nykyisestä sikalasta noin 410 metrin, noin 450 metrin ja noin 470 metrin (loma asunto) etäisyydellä. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavasta sikalasta noin 145 metrin ja noin 200 metrin (loma asunto) etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät kolme naapurin asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavasta sikalasta noin 460 metrin, noin 490 metrin (loma asunto) ja noin 500 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä. Sikalarakennusten ympäristö on osittain peltoaluetta ja osittain metsäistä aluetta. Sikalarakennusten sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Salonmäki A:n pohjavesialue, sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä. Käyttövesi sikalarakennusten toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 50 emakkoa ja 320 lihasikaa. Tilalle rakennetaan uusi lihasikala, johon tulee tilat lihasialle. Nykyiseen sikalarakennukseen tulee peruskorjauksen jälkeen tilat 526 lihasialle. Tilalla siirrytään laajennuksen jälkeen lihasikojen kasvatukseen ja laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä lihasikaa. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg vuodessa. Nykyisen sikalarakennuksen poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Myös rakennettavaan lihasikalaan poistoilmahormit tulevat sikalarakennuksen katolle. Lannan varastointi ja käsittely Sikalarakennusten lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä on noin 530 m 3 :n katettu (peltikate) lietesäiliö ja noin 60 m 3 :n virtsasäiliö, joka sijaitsee kuivalantalan alapuolella. Noin 530 m 3 :n lietesäiliö täytetään yläkautta. Rakennettavan lihasikalan yhteyteen tulee uusi noin m 3 :n katettu (betonikansi tai pressukate) lietesäiliö, jonka täyttö tapahtuisi alakautta. Lisäksi tilalla on käytössä noin 650 m 3 :n etälietesäiliö, joka sijaitsee tilalla Ketko RN:o 17:00 Ilmajoen kunnan Peuralan kylässä. Uuteen lihasikalaan tulee lietekuilutilavuutta noin 690 m 3 ja nykyiseen sikalaan noin 150 m 3. Yhteensä lietetilavuutta tulee lietekuilujen kanssa noin m 3. Lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Sikalarakennusten pesuvedet ja uuden lihasikalan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Nykyisen sikalarakennuksen sosiaalitilojen jätevedet johdetaan biologis kemialliseen puhdistamoon. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 208,47 ha, josta omaa peltoa noin 16,15 ha, vuokrapeltoa noin 8,83 ha ja sopimuspeltoa noin 183,49 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella.

3 Muut varastot 3 Tilalla on noin litran maanpäällinen polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Polttoainesäiliö ei sijaitse tiiviin alustan päällä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin kg/vuosi) toimitetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta syntyvät akut (noin 1 2 kpl/vuosi), jäteöljyt (noin l/vuosi), metallijätteet (noin kg/vuosi) ja yhdyskuntajätteet toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:lle. Tilalle tullaan hankkimaan jatkossa kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehuauto käy noin 1 2 kertaa viikossa, tiivisterekka noin kerran kuukaudessa ja eläinten kuljetusauto 4 6 kertaa kuukaudessa. Lietteen levityksestä 70 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana ja 30 % syksyllä viikkojen aikana. Syksyisin viljan ajoa tapahtuu puintikaudella elo syyskuussa. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan ilmastoinnin hajuhaittojen poistoon ei ole vielä tekniikkaa, joka toimisi riittävän hyvin. Lietekaasujen leviämistä ympäristöön estetään pumppaamalla liete alakautta lietesäiliöön. Lietteen levitys tapahtuu letkulevittimellä, jolloin hajuhaitat ympäristössä ovat vähäisemmät. Tilalla otetaan jatkossa mahdollisesti käyttöön uusi lietteen käsittelylaitteisto, mikäli laitteisto on toimiva ja taloudellisesti kannattava investointi. Kyseinen lietteen käsittelylaitteisto on MTT:n kehittämä, jota Pellonpaja Oy ryhtyy tuotteistamaan. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Ilmajoen kunnanhallitus esittää lausuntonaan ympäristölautakunnan tekemän esityksen. Ilmajoen ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että eläinmäärän lisääntyminen hakemuksessa esitetyssä laajuudessa ei etukäteen arvioiden lisää kohtuuttomasti eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua haittaa naapureille. Haittaa arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon, että laajennus sijoittuu poispäin vakituisesta asuinrakennuksesta ja että toiminta sijoittuu kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle.

4 4 Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita laajennettavan eläinsuojan läheisyydessä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei etukäteen arvioiden voida katsoa aiheutuvan ympäristö tai terveyshaittaa. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Tilan käytössä on myös vaatimusten mukainen pienpuhdistamo eläinsuojan jätevesien käsittelyyn. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta alaa lannan levitykseen. Lisäksi on esitetty riittävät tiedot polttoaineiden ja muiden kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lupamääräyksissä tulee kuitenkin huomioida, että lietteen kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys tulee toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Lisäksi tulee huomioida, että pienpuhdistamosta lähtevää vettä on tutkittava riittävän puhdistustehon saavuttamiseksi. Tila kuuluu Ilmajoen kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan ns. lievemmän käsittelyn vyöhykkeeseen, jonka alueella vähimmäispuhdistusteho on 80 % biologisen hapenkulutuksen (BOD 7 ), 70 % kokonaisfosforin ja 30 % kokonaistypen osalta. Ympäristölautakunta esittää, että ympäristölupapäätöstä ei annettaisi ennen kuin tekninen lautakunta on tehnyt asiasta suunnittelutarveratkaisun, jonka perusteella rakennuslupa myönnetään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. Reino Lähdesmäki toteaa muistutuksessaan, että hajuhaittoja on esiintynyt nykyiselläänkin tilalla Lähdesmäki RN:o 7:36, jonka talouskeskus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalasta. Ympäristölupaa harkittaessa tulisi ottaa huomioon päästöjen tuntuva lisääntyminen laajennuksen jälkeen ja ne tulisi ehdottomasti pystyä eliminoimaan silloin. Virve Harjanne ja Markus Parvi toteavat muistutuksessaan vastustavansa lihasikalatoiminnan laajennusta. Muistutuksessa todetaan, että heidän kiinteistönsä sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä ks. tilasta. Heidän tilalle on rakenteilla uusi omakotitalo. Sikalan hajuhaitat ovat melkoiset länsituulen puolella. Tilalle on tehty uusi porakaivo vedenkäyttöä varten (38 m syvä). Tilan läpi juoksee laskuoja, joka lähtee lihasikalalta. Mikäli kyseinen sikalalaajennus toteutetaan, vaaditaan heidän kiinteistöön kohdistuvaan arvonalennukseen euron korvausta maksettavaksi. Suursikalat eivät kuulu asutuksen eikä kylän lähiympäristöön. Peuralankylän Tuohistonmäkeen on rakenteilla kolme uutta omakotitaloa ja tontteja alueelta on myynnissä useita. Suursikalat pitää perustaa etäämmälle asutuksesta ja pohjavesistä. On metsiä ja kankaita Ilmajoella muuallakin, jossa asutus ei ole ääressä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija toteaa vastineessaan Reino Lähdesmäen muistutukseen, että pääilmansuunnat ovat tilalta poispäin. Ainoastaan itätuulet osuvat tilalle. Tila on 8 9 kuukautta vuodessa tyhjillään. Hakija on harkinnut lietesäiliön siirtoa Kauppilantien toiselle puolelle hajuhaittojen vähentämiseksi riippuen siitä, saako hakija ostettua tontin ja hankittua tieliittymän.

5 5 Hakija toteaa vastineessaan Virve Harjanteen ja Markus Parven muistutukseen, että henkilöt ovat pitäneet kyseistä tonttia kesäpaikkanaan useamman vuoden. Hajuhaitat ovat olleet heidän tiedossa ja tästä huolimatta he rakensivat talon tontille. Tämä osoittaa, että sikalasta tulevat hajut eivät haittaa heitä. Ilmavirtaukset ovat pääasiassa etelästä päin, jolloin hajut eivät kulkeudu tontille. Porakaivo ei ole pohjavesialueella. Porakaivossa on nykyisinkin ruosteinen vesi. Tilalta tuleva laskuoja ei porakaivoa pilaa. Talonrakentajien tulisi yhtälailla huomioida rakentavansa maatilojen läheisyyteen, jolloin myös hajuhaitat on hyväksyttävä. Hakija on tutkinut mahdollisuutta sijoittaa sikala etäämmälle. Hanke kaatui veden saantiin ja suuriin kustannuksiin. Hakija ei tule suostumaan minkäänlaisiin korvausvaatimuksiin. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynnit ja , joissa käytiin läpi mm. nykyisen sikalarakennuksen sijaintia, rakennettavan uuden lihasikalan sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä sekä nykyisen ja rakennettavan lietesäiliön tilavuutta ja sijaintia. Tarkastuksista laaditut muistiot on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutukset, vastineen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Tapio Ketkolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan Peuralan kylään tilalle Ketko RN:o 17:00 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Ympäristölupa myönnetään hakemuksesta poiketen haettua eläinmäärää pienemmälle eläinmäärälle. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristökeskus toteaa muistutuksissa esitettyihin asioihin seuraavaa: Reino Lähdesmäen muistutus Ympäristökeskus katsoo, että toiminta ei rajoitettu eläinmäärä ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen todennäköisesti aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Luvan myöntämisedellytyksiä tutkiessaan ympäristökeskus on ottanut huomioon, että muistuttajan kiinteistö ei ole vakituisessa asuinkäytössä. Edellä mainitun sekä päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa lihasian toiminnalle. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai täysin haitatonta. Virve Harjanteen ja Markus Parven muistutus Ympäristökeskus katsoo, että toiminta ei rajoitettu eläinmäärä, annetut lupamääräykset ja noin 410 metrin suojaetäisyys nykyisestä sikalarakennuksesta ja noin 460 metrin suojaetäisyys rakennettavasta uudesta sikalarakennuksesta muistuttajan asuinrakennukseen huomioon ottaen todennäköisesti aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnasta ei aiheudu myöskään pinta tai pohjavesien pilaantumista, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristökeskus toteaa myös, että sikalarakennukset eivät sijaitse pohjavesialueella. Edellä mainitun sekä päätöksen perus

6 teluissa mainittujen seikkojen perusteella ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa lihasian toiminnalle. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai täysin haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi ympäristökeskus on antanut määräykset mm. lietesäiliöiden kattamisesta, lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja lietepinnan alapuolelta, mahdollisen pumppukaivon kattamisesta betonikannella, poistoilmahormien sijoittamisesta eläinsuojan katolle ja eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Pinta ja pohjavesien suojelemiseksi ympäristökeskus on antanut lupamääräykset mm. eläinsuojan pohjarakenteiden, lietesäiliöiden, pumppukaivon ja muiden lietteiden ja jätevesien käsittelyyn tarkoitettujen rakenteiden rakentamisesta vesitiivistä betonimateriaalista sekä määräyksen, että rakennettava lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan käyttöönottoa ja että lietteen säilytystilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Lisäksi ympäristökeskus on antanut määräyksen nykyisen sikalarakennuksen sosiaalitilojen WC ja muiden jätevesien käsittelystä biologis kemiallisessa puhdistamossa, vaadittavista puhdistustehoista sekä vesinäytteiden ottamisesta. Niiltä osin mitä muistutuksessa on vaadittu korvauksia kiinteistön arvonalennuksesta, ympäristökeskus toteaa, että kiinteistön arvonalennukseen kohdistuvat korvausvaatimukset eivät kuulu ympäristöluvassa ratkaistaviin asioihin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Nykyisessä sikalarakennuksessa voidaan pitää enintään 526 lihasikaa ja uudessa lihasikalassa lihasikaa. Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään lihasikaa. 2. Lietteen ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, jätevedet ja rakennettavan lihasikalan sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, jätevesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Tilalle tulee rakentaa uusi noin m 3 :n lietesäiliö. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, uusi lietesäiliö ja muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K 30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa ympäristökeskukseen rakennettavasta lietesäiliöstä asema, pohja ja leikkauspiirrokset vähintään 3 kk ennen lietesäiliön rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Nykyinen noin 530 m 3 :n lietesäiliö tulee pitää katettuna peltikatteella sekä kattaa lisäksi vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lietteet tulee johtaa säiliöön lietepinnan alapuolelta. Nykyinen lietesäiliö tulee varustaa täyttöputkella, jolla liete voidaan täyttää alakautta lietepinnan alapuolelta. Rakennettava lietesäiliö tulee kattaa betonikannella tai peltikatteella sekä peltikatteen alapuolelle laitettavalla vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Mikäli uuden lietesäiliön yhteyteen rakennetaan pumppauskaivo, tulee se kattaa betonikannella. 6

7 3. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien käsittely 7 Nykyisen sikalarakennuksen sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet tulee johtaa käsiteltäväksi biologis kemialliseen puhdistamoon siten, että puhdistusteho orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta on vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Puhdistamoon ja jätevesijärjestelmän sakokaivoihin kertyvä ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein. Lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ko. lietteitä. Puhdistamoon tulevasta jätevedestä ja puhdistamosta lähtevästä jätevedestä tulee ottaa vesinäyte kolmen vuoden välein. Vesinäytteistä tulee määrittää orgaanisen aineen (BHK 7ATU ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuus (mg/l) sekä ilmoittaa puhdistusteho (%) jokaisen määritettävän parametrin osalta. Vesinäytteiden tulokset ja tiedot puhdistustehoista tulee lähettää tiedoksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle jokaisen näytteenottokerran jälkeen välittömästi tuloksien valmistuttua. Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto ohjeet tulee säilyttää kiinteistöllä ja ne on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Jätevesijärjestelmää on huollettava siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. 4. Lietteen ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei niitä joudu ympäristöön tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen levitykseen vähintään 139 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien pesu ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietelannan, pesu ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa.

8 8 Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 5. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennusten poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila tulee olla käytössä mennessä. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yh

9 teenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 9 Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden sikalarakennuksen ja lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajalla tulee olla voimassaoleva ympäristövahinkovakuutus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupahakemuksen mukaisen hankkeen osittaisen hylkäämisen perustelut Ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksen mukainen toiminta aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty toiminnan tuleva laajuus, lyhyet suojaetäisyydet lähimpään naapurin asuinrakennukseen ja lähimpään naapurin lomakäytössä olevaan rakennukseen sekä toiminnan sijoituspaikka pääasiassa avoimella peltoalueella. Ympäristöministeriön ohjeen (kirje YM4/401/2002, Kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa) liitteen 1 mukaan lihasika vastaa eläinyksikkömäärinä 1,0 eläinyksikköä ja emakko porsaineen 3,4 eläinyksikköä. Hakemuksen mukaan Ketkon tilalla on nykyisin 50 emakkoa ja 320 lihasikaa, mikä vastaa 490 eläinyksikköä. Lupahakemuksen mukaan lupaa haetaan lihasialle, mikä vastaa eläinyksikköä. Hakemuksen mukainen toiminta laajenisi siten eläinyksikkömäärien mukaan arvioituna noin 4,3 kertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna. Etäisyys nykyisestä sikalarakennuksesta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 80 metriä ja uudesta lihasikalasta noin 145 metriä. Etäisyys lähimpään naapurin lomakäytössä olevaan rakennukseen on nykyisestä sikalarakennuksesta noin 300 metriä ja uudesta lihasikalasta noin 200 metriä. Ympäristökeskus katsoo, että suojaetäisyydet lähimpään naapurin asuinrakennukseen ja lähimpään naapurin lomakäytössä olevaan rakennukseen eivät ole riittävät, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty tulevan toiminnan laajuus. Verrattaessa hanketta ympäristöministeriön kirjeen liitteen 3 mukaiseen tilanteeseen, voidaan todeta, että mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vä

10 10 himmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi eläinyksikön sikalalta vähintään 360 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 430 metrin etäisyyttä. Sikalan ollessa kyseessä, tulisi vähimmäissuositusetäisyyttä tarkastella vaativien olosuhteiden mukaan. Ympäristökeskus katsoo, että ympäristönsuojelulain mukaisten edellytysten arvioinnin kannalta kysymyksessä on uuteen hankkeeseen rinnastettava toiminta, kun otetaan huomioon nykyisen sikalatoiminnan laajuus verrattuna hakemuksen mukaisen sikalatoiminnan laajuuteen. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnalle ei voida antaa sellaisia lupamääräyksiä, joita voitaisiin pitää riittävinä suojatoimenpiteinä vähentämään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja siten, että luvan myöntämisedellytykset lupahakemuksen mukaiselle tuotantotoiminnan laajuudelle täyttyisivät haetulle paikalle. Ympäristökeskus katsoo myös, että hakemuksessa esitettyjä ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteitä ei voida pitää riittävinä luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi lupahakemuksessa esitetylle toiminnan laajuudelle. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan sellaiset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnat, joiden ympäristöhaittoja ei voida riittävästi lupamääräyksillä ehkäistä, on sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Riittävien suojaetäisyyksien ja toiminnan sijoittumisen sopivuuden huomioonottaminen on keskeinen toiminnan hyväksyttävyyden peruste, joka tulee ottaa huomioon harkittaessa luvan myöntämisedellytysten täyttymistä. Edellä mainitun perusteella ympäristökeskus on harkinnut, että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty lupahakemuksen mukaiselle lihasikojen kasvatustoiminnan laajuudelle haetulla paikalla. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan lupahakemuksesta poiketen lihasialle. Ympäristökeskus katsoo, että kyseinen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kyseisessä laajuudessa toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähimmille asuinrakennuksille ja lomakäytössä oleville rakennuksille eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut lupamääräykset. Tarkasteltaessa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiä lihasian toiminnalle, on asiassa otettu huomioon myös alueen aikaisempi käyttö sekä se, että muistuttajien kiinteistöt eivät suoraan sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli tässä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Lihasikojen kasvatustoiminnan aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi lihasikojen enimmäiseläinmäärää on rajoitettu hakemuksessa esitetystä määrästä siten, että toiminnasta ei aiheutuisi

11 11 ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähimmille asuinrakennuksille/lomakäytössä oleville rakennuksille eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesuja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys nykyisen lietesäiliön pitämisestä katettuna peltikatteella ja sen alapuolelle laitettavalla kelluvalla katteella sekä määräys uuden lietesäiliön kattamisesta betonikannella tai peltikatteella ja peltikatteen alapuolelle laitettavalla kelluvalla katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Määräys rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä nykyisen lietesäiliön täyttämisestä siten, että lietteet johdetaan lietepinnan alapuolelle on annettu myös hajupäästöjen vähentämiseksi. Mahdollisen pumppauskaivon kattaminen betonikannella on tarpeen myös hajupäästöjen vähentämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Määräys nykyisen sikalarakennuksen sosiaalitilojen WC ja muiden jätevesien johtamisesta ja käsittelemisestä biologis kemiallisessa puhdistamossa on tarpeen, koska ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Määräyksessä puhdistustehokkuudesta orgaanisen aineen (BHK 7 ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta on otettu huomioon valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla (542/2003) sekä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä säädetyt vähimmäispuhdistustehot ko. alueella. Vesinäytteenotto puhdistamoon tulevasta puhdistamattomasta jätevedestä ja puhdistamosta lähtevästä puhdistetusta jätevedestä on tarpeen, jotta voidaan varmistua puhdistamon toimivuudesta ja vaadittujen puhdistustehojen saavutettavuudesta. Puhdistamoon ja jätevesijärjestelmän sakokaivoihin kertyvän ylijäämälietteen säännöllisellä poistamisella sekä jätevesijärjestelmän huoltamisella varmistetaan puhdistamon toimivuus ja asetettujen käsittelyvaatimusten saavutettavuus. Lakeuden Etappi Oy:n alueella voimassa olevien yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti sako ja umpikaivolietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ks. lietteitä. (määräys 3) Lietteen kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät.

12 12 Liete, pesu ja jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, pesu ja jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan, pesu ja jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 4) Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 8)

13 13 Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen uuden lihasikalan käyttöönottoa. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet, biologiskemiallisesta puhdistamosta otettujen vesinäytteiden tulokset sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4)

14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan lupapäätöksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Ilmajoki lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen 14

15 15 Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.