PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa/Vasa Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2008 Y 384 (113) ASIA HAKIJA Lihanautojen kasvatustoimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Harri ja Liisa Ylämäki Lassoontie TAIPALUS ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä tilalla Ylämäki RN:o 14:133 harjoittavat Harri ja Liisa Ylämäki naudanlihan ja maidontuotantotoimintaa nykyisessä tuotantorakennuksessa, jossa on tilat 27 lypsylehmälle, 10 hieholle, 15 lihanaudalle ja 20 nuorkarjalle. Toimintaa laajennetaan ja tuotantosuuntaa muutetaan. Määräalalle tilasta Yli Saarijärvi RN:o 14:101 rakennetaan uusi nautakasvattamo, johon tulee tilat 300 eri ikäiselle lihanaudalle. Kun uusi kasvattamo on tuotannossa, lopetetaan toiminta nykyisellä paikalla. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Hakijan nykyiselle toiminnalle on Alavuden ympäristölautakunta myöntänyt ympäristöluvan. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Uusi nautakasvattamo sijaitsee Peräseinäjoki Alavus tieltä noin 2 km Seinäjoen kunnanrajasta pohjoiseen erkanevan Lassoontien varressa. Matkaa Alavuden keskustaan on noin 16 km. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousvaltaista haja asutusaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Lähimpään asuttuun naapuriin on matkaa 480 m. Nautakasvattamo ja lannan levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Uusi nautakasvattamo sijaitsee puustoisella alueella noin 20 metrin etäisyydellä Lassoontiestä. Tien ja kasvattamon väliin jää asemapiirroksen mukaan suojapuustoa. Rakennuksen kerrosala on 1596 m 2. Kasvattamon yhteyteen rakennetaan kaksi lietesäiliötä. Piha alue tulee olemaan sorapintainen. Kasvattamoon tuleva nuorkarja ovat iältään noin 4 6 kuukautisia ja teuraaksi ne lähtevät noin 20 kk:n ikäisinä. Naudanlihaa tullaan tuottamaan kg vuodessa. Esikuivattua säilörehua tehdään pyöröpaaleihin kg vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Kasvattamon yhteyteen rakennetaan kaksi lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 4500 m 3. Yhteensä lannan varastointitilavuutta tulee lietekuiluineen ja nykyinen säiliö mukaan luettuna olemaan 6630 m 3. Nykyinen ja uudet lietesäiliöt tulevat olemaan kattamattomia. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wcvedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Lannan käyttö Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen käytössä peltoa yhteensä 87 hehtaaria. Omaa peltoa on 54 hehtaaria ja vuokrapeltoa 9 hehtaaria. Lisäksi lannanlevityssopimuksia on 23 hehtaarille. Lannasta 50 % levitetään viikoilla ja 25 % viikoilla ja 25% viikoilla Muut varastot Tilalla sijaitsee polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3000 litraa. Säiliö on varustettu lukituksella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 100 litraa, jotka säilytetään traktorihallissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut sekä metalliromu hoidetaan kaupungin jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Rehu ja eläinkuljetuksia sekä lannan ajoa keväällä ja syksyllä.

3 3 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. ARVIO ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNITELLUISTA TOIMISTA JA TOI MISTA HÄTÄTILANTEISSA Hakemuksen mukaan toimintaan ei liity riskejä. Kasvattamorakennus varustetaan alkusammutuskalustolla. Eläinten kytkinlaitteet mahdollistavat eläinten vapautumisen sarjana. Pelastuslain edellyttämää omatoimista varautumista varten laaditaan kasvattamorakennukselle pelastussuunnitelma. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla, Koulukatu 19, Vaasa sekä Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Kuulantie 6, Alavus. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan olleet nähtävillä Alavuden kaupunginvirastossa, Kuulantie 6, Alavus. Hakemuksesta on lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Alavuden kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Alavuden ympäristölautakunta on antanut lausunnon: "Ympäristölautakunta katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YsL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille haittaa mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lähimpään vakituisesti asuttuun rakennukseen on matkaa n. 480 m. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Edellä oleva koskee soveltuvin osin myös eläinsuojan ilmastointiin liittyvää hajukaasujen poistotekniikkaa. Lannan varastoinnissa ja levittämisessä tulee huomioida maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä nro 931/2000 annetut määräykset." Alavuden kaupunginhallitus on antanut lausunnon, jossa se toteaa, ettei kaupunginhallituksella ole huomautettavaa hakemuksen johdosta, koska lannan ja jätevesien käsittely tapahtuu asianmukaisesti eikä naapureille aiheudu jätteiden ja päästöjen käsittelymenetelmät huomioon ottaen kohtuutonta rasitusta.

4 4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvanhakija on tutustunut lausuntoihin eikä hän anna niistä vastinetta. Tarkastukset Ympäristökeskus on tehnyt tilalla lupahakemuksen johdosta tarkastuksen. Tarkastuksen yhteydessä tutkittiin rakennettavan kasvattamon sijoittuminen määräalalle sekä lähiympäristö. Tarkastuksesta tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot, mielipiteet sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Harri ja Liisa Ylämäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan naudanlihan kasvatustoiminnalle hakemuksen mukaisesti Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä, määräalalle tilasta Yli Saarijärvi RN:o 14:101 hakemukseen liitettyjen päivättyjen asema ja rakennepiirustusten mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Rakennettavaan nautakasvattamoon saa sijoittaa suunnitelman mukaisesti enintään 300 eri kasvuvaiheessa olevaa lihanautaa. 2. Lannan, jätevesien ja varastointi sekä eläinsuojien pohjarakenteet Kasvattamoissa muodostuva lietelanta ja pesuvedet tulee varastoida nestetiiviistä materialista rakennetuissa säiliöissä. Lietelannan varastointitilavuutta lietekuiluineen tulee olla vähintään 4542 m 3. Uudet lietesäiliöt tulee olla rakennettuna ennen kuin kasvattamo otetaan käyttöön. Uuden kasvattamon sosiaalitilojen wc vedet tulee johtaa erilliseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Kasvattamon pohjarakenteet ja lietesäiliöt tulee rakentaa nestetiiviistä betonista (vähintään lujuusluokka K 30 2) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM RMO C4. Lietesäiliöt tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

5 5 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannanlevityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa taikka sopimuksia lannan luovuttamiseksi tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla vähintään 68 hehtaaria vastaava määrä. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lietesäiliöiden yhteyteen tulee rakentaa riittävänkokoinen tiivis lastausalusta, josta lanta voidaan ottaa talteen, mikäli sitä joutuu maahan. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulla pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lantaa, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista asetuksen (931/2000) määräyksistä.

6 6 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan kuljetus ja peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Lannan lastaus ja kuljetus on pyrittävä tekemään silloin, kun tuulet ovat lähinaapureista poispäin. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan tilalla pitempään, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaisiin ja ne tulee kattaa sadeveden pääsyn estämiseksi, taikka tulee käyttää kaksoisvaippasäiliötä. Säiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella sekä niiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. 6. Toiminnan tarkkailu Lietesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintahäiriöitä, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: tiedot eläinmääristä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpitotiedoista (vuosiraportti) ja voimassaolevat peltojen vuokra ja lannanlevityssopimukset on esitettävä valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

7 7 7. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle nautakasvattamon käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Kasvattamon toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten nautakasvattamoiden toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöministeriön ohjeessa YM4/401/2002, Kotieläinsuojia koskeva ympäristölupa, on esitetty uusien talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan lihanauta vastaa eläinyksikkömäärinä 3,4 eläinyksikköä. Mikäli kyseessä on uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 300 eri ikäisen lihanaudan (882 ey.) kasvattamolta vähintään 290 metrin etäisyyttä normaalioloissa ja vähintään 360 metrin etäisyyttä vaativissa olosuhteissa. Tässä tapauksessa olosuhteita voidaan pitää normaaliolosuhteina. Nautakasvattamon etäisyys lähimpiin kokoaikaisesti asuttuun naapuriin on 480 metriä. Kun otetaan huomioon nautakasvattamoiden sijaintipaikan ympäristö, kasvatettavien lihanautojen määrä ja lantaloiden sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että nautakasvattamon toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon kasvattamon ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu nautakasvattamossa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun

8 8 eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannan tuotantoa taikka muita ympäristövaikutuksia. Eläinyksiköt (882 ey.) lantamäärä (3960 m 3 ) ja tarvittavien levityspeltojen määrä (68 ha) on laskettu hakemuksessa esitetyn 300 eri ikäisen lihanaudan mukaan. (lupamääräys 1) Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000). Lietesäiliö sekä kasvattamon pohjarakenteet tulee olla rakennettu nestetiiviistä betonista maa ja metsätalousministeriön ohjeen (MMM RMO C4) mukaisesti taikka muusta hyväksytystä tiiviistä materiaalista. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi peltohehtaari 4 lihanautaa ja 8 nuorkarjaa (alle 8 kk) kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen, vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille pohjavesien pilaantumisvaaranveden takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojan ja lantaloiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan lastauksesta ja kuljettamisesta. Ottamalla tuuliolosuhteet huomioon lannan lastaus ja levitysajankohtaa valittaessa vähennetään lähinaapureihin kohdistuvaa hajuhaittaa. Rakentamalla riittävänkokoinen lastauslaatta lietelantaloiden viereen estetään lannan pääsy ympäristöön. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kaupungin ympäristönsuojelumääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terve

9 9 ys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Öljysäiliöiden sijoittamisella suoja altaaseen taikka kaksoispohjan käytöllä varmistetaan mahdollisen öljyvuodon sattuessa öljyn kerääminen niin, ettei se valu maaperään. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lietesäiliörakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. Yhteenvetoraportti tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. (lupamääräys 6) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2019 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

10 10 1, 6, 15 19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohje (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alavuden kunnanhallitus Alavuden ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus llmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

11 11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Kartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.