PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2008 Y 247 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotannon laajentamista Toholammin kunnan Toholammin kylässä. Lappi Tommi Toholammintie SYRI SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuojan toiminnan laajennus sijoittuu Toholammin kunnan Toholammin kylään tilalle Ristola RN:o 63:63. Tällä hetkellä tilalla Ristola RN:o 63:63 ja Lestijärven kunnassa tilalla Mailala RN:o 31:12 on kolmessa eläinsuojassa yhteensä 80 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 38 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalla Ristola RN:o 63:63 sijaitsevaan nykyiseen uudempaan eläinsuojaan laajennusosa. Laajennuksen jälkeen eläinsuojan eläinmääräksi tulee 85 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 37 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen myötä tilalla Ristola RN:o 63:63 sijaitseva vanha eläinsuojarakennus ja virtsasäiliö sekä tilalla Mailala RN:o 31:12 sijaitseva eläinsuojarakennus poistuvat käytöstä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle.... Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle tiloilla Ristola RN:o 63:63 ja Mailala RN:o 31:12 on Länsi Suomen ympäristökeskus myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Toiminta sijaitsee haja asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Toholammin kunnan Sykäräisessä n. 22 km etäisyydellä Toholammin keskustasta kaakkoon Lestijärven suuntaan. Tilan ympäristö on avointa peltomaisemaa. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat koillisessa n. 400 m etäisyydellä eläinsuojasta, luoteessa n. 490 m etäisyydellä eläinsuojasta ja lännessä n. 570 m etäisyydellä eläinsuojasta. Tilalla sijaitsee laajennettavan eläinsuojarakennuksen lisäksi mm. kaksi olemassa olevaa ja yksi rakennettava lietesäiliö, kaksi tuorerehutornia, rakenteilla oleva tuorerehun valmistuskoneiden säilytys ja käyttöpaikka sekä vanha eläinsuojarakennus ja käytöstä poistuva virtsasäiliö. Eläinsuoja sijaitsee Mato ojan valuma alueella nro Tilan itäpuolella lähimmillään n. 40 m etäisyydellä nykyisestä eläinsuojasta virtaa Mato oja ja tilan pohjoispuolella n. 125 m etäisyydellä eläinsuojasta virtaa Mato ojaan yhtyvä sivu uoma. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Sykäräisen vesihuollolta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta käsittää 80 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 38 vasikkaa (alle 6 kk), jotka on sijoitettu tilalla sijaitsevaan laajennettavaan eläinsuojaan, tilalla sijaitsevaan vanhaan eläinsuojaan sekä Lestijärven kunnassa tilalla Mailala RN:o 31:12 sijaitsevaan eläinsuojaan. Toiminnan laajentaminen toteutetaan rakentamalla nykyisen makuuparsipihaton lounaispäähän jatko osa ja sen luoteispuolelle nykyisen lietesäiliön viereen uusi lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen kaikki eläimet ovat samassa eläinsuojassa ja tilalla oleva vanha eläinsuojarakennus ja virtsasäiliö sekä tilalla Mailala RN:o 31:12 sijaitseva eläinsuojarakennus poistuvat käytöstä. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on tilat 85 lypsylehmälle, 60 hieholle ja 37 vasikalle (alle 6 kk) sekä lypsyrobotti, maitohuone, sairas ja poikimakarsinat, lastaus ja sorkanhoitotila, rehustamo, tankkihuone sekä toimisto ja sosiaalitilat. Eläinsuojassa on koneellinen ilmastointi, jonka poistoilmahormit ovat katolla. Kaikkia eläimiä laidunnetaan 4 kk vuodessa niin, että ne ovat yöt ulkona. Tilan laidunala on n. 17 ha. Laidunalue sijaitsee eläinsuojan ympärillä ja rajoittuu Mato ojaan. Mato ojan sivuuoma kulkee lisäksi laidunalueen halki. Pääsy Mato ojaan on estetty aidalla, mutta sivuuomaan eläimillä on pääsy. Laajennuksen jälkeen laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa, vaan eläinten ruokinta tapahtuu eläinsuojan sisällä. Eläinten juottamista varten laitumella on kuppi ja allas.

3 3 Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietteellä. Tilalla on kattamattomat 700 m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi kattamaton m 3 :n lietesäiliö. Yhteensä lietetilavuutta tulee m 3. Eläinsuojassa on koneellinen lannanpoisto ja lietelantalat täytetään alakautta. Maitohuoneen jätevedet, joita syntyy hakemuksen mukaan 200 m 3 vuodessa, ja eläinsuojan WC vedet johdetaan lietesäiliöön Säilörehua varastoidaan esikuivattuna torneihin tonnia vuodessa. Tilalla on kaksi m 3 :n täyttöpurkaintornia, joista puristenesteet johdetaan pumppukaivon kautta lietesäiliöön. Lannan ja lietteen levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 83,65 ha, joka on kaikki omaa peltoa. Lannasta levitetään 50 % viikoilla 17 22, 40 % viikoilla ja 10 % viikoilla Muut varastot Tilalla on kolme yhteensä l:n polttoainesäiliötä, jotka sijaitsevat ulkona reunallisen betonilaatan päällä ja jotka on varustettu lukituksella. Tilalla on lisäksi enintään 500 l muita öljytuotteita, jotka säilytetään konesuojassa. Tilalla käytetään ja säilytetään säilöntäaineita n l. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan toiminnasta ei ole haittaavaa vaikutusta ympäristöön. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakija ei ole esittänyt arviota. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Jäteöljy (0,5 t/v) ja muut ongelmajätteet (0,3 t/v) toimitetaan keräilyn kautta vastaanottopisteeseen. Talousjäte toimitetaan järjestettyyn jätehuoltoon ja kuolleet eläimet Honkajoki Oy:lle. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustaa säilörehun tornivarastointi. Kaikki lietteet levitetään multaimella. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Toholammin kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Toholammin kunnantalolla ja kunnantalon ollessa suljettuna kunnan pääkirjastossa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedo

4 4 tettu lisäksi Lestijoki lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Toholammin kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Toholammin kunnan maaseutu ja ympäristölautakunta sekä kunnanhallitus toteavat lausunnoissaan, että eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella. Kyseinen toiminta on alueelle tyypillistä. Toiminnan laajentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen ympäristöön verrattuna nykytilanteeseen. Hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan naapuruussuhdelain 17 :n 1 mom tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Hakijan kuuleminen ja vastine Annettujen lausuntojen johdosta ei hakijan kuulemista pidetty tarpeellisena. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Tommi Lapille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Toholammin kunnan Toholammin kylässä tilalla Ristola RN:o 63:63 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Eläinsuojan laajennus ja lietesäiliö tulee sijoittaa tähän päätökseen liitetyn päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Kun laajennettu eläinsuoja otetaan käyttöön, tilalla Ristola RN:o 63:63 sijaitseva vanha eläinsuojarakennus sekä tilalla Mailala RN:o 31:12 sijaitseva eläinsuojarakennus tulee poistaa eläinsuojakäytöstä ja tilalla Ristola RN:o 63:63 sijaitseva virtsasäiliö tulee poistaa käytöstä. Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa raukeaa, kun laajennettu eläinsuojarakennus otetaan käyttöön. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää laajennuksen jälkeen yhteensä enintään 85 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 37 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet ja jätevedet sekä rehuvarastojen puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että lantaa tai lantavesiä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, jäte ja sadevesien 12 kuukauden varastointitilaa tulee laskennallisesti olla

5 5 vähintään m 3. Kun otetaan huomioon eläinten laiduntaminen 4 kk vuodessa, lietelantalatilavuus on riittävä. Nykyiset 700 m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt tulee olla käytössä. Lisäksi tilalle tulee rakentaa uusi n m 3 :n lietesäiliö. Olemassa olevat lietesäiliöt ja rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja peittää kelluvalla katteella esim. turpeella tai styroksirouheella. Eläinsuojan laajennuksen pohjarakenteet, rakennettava lietesäiliö sekä muut lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka K30 2) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Uusi lietesäiliö tulee olla valmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa. Lantavarastot tulee tyhjätä perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. WC vesien osalta tulee varautua erilliskäsittelyyn rakentamalla eläinsuojaan mahdollisuus WCvesien erilliseen viemäröintiin. 3. Laidunnus Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Matoojaan ja sen sivu uomaan rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Mikäli laitumelle tulee pysyvä juottopaikka, se tulee varustaa tiiviillä alustalla, jolle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain.laiduntamista tulee välttää alle 100 m:n etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete ja puristeneste tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 76,3 ha peltoalaa käytettävissä lietteen levitykseen. Lietteen levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Liete tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen.

6 6 Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä tai jätevesilietteitä, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Puristenesteiden ja jätevesilietteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitettäessä lietettä nurmelle ei sitä tarvitse mullata, mutta silloin tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Navettarakennuksen ja lantaloiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätteet ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli polttoneste ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä

7 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja ajankohta uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävien peltojen peltokartat, lannanluovutussopimukset ja vuokrasopimukset tiedot poikkeuksellisista tilanteista viimeisimmän lanta analyysin tulokset Toimintaa koskevat tiedot on vuosittain toimitettava valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Lietteen säilytystiloja tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan laajennuksen ja uuden lietesäiliön käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveys

8 8 haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla nautakarjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Naapurit sijaitsevat riittävän etäällä eläinsuojasta. Eläinsuojan laajennusosa ja lietesäiliö rakennetaan lähimmästä naapurista sekä vesistöstä poispäin. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Uuden lietesäiliön rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lietteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja peittäminen kelluvalla katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Käymäläjätevedet on vuoden 2013 loppuun mennessä varauduttava käsittelemään niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. (Lupamääräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys Mato ojaan ja sen sivu uomaan rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 3) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lannan hyödyntä

9 9 minen lannoitteena pellolla tai toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen täyttää nämä vaatimukset. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan ja nesteiden levittämisestä pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jäte

10 10 huoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 7) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Lietteen säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 8) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen.

11 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

12 12 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Toholammin kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi Lestijoki lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.