LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 38/2010/1 Dnro LSSAVI/44/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajennusta Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylässä. Lähde-Sika Oy/Rinta-Kiikka Juha ja Jani MTY Hiiripellontie Vähäkyrö ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin 300 lihasian sikala. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen sikalan koillispuolelle uusi lihasian sikala. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä lihasikaa. Nykyinen lihasikala sijaitsee tilalla Rinta-Kiikka RN:o 3:36 ja rakennettava lihasikala tiloilla Rintavainio RN:o 4:50 ja Kaminen RN:o 3:29 Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylässä. Nykyinen noin 850 m 3 :n etälietesäiliö sijaitsee tilalla Lähde-Sika RN:o 3:128 ja noin 200 m 3 :n etälietesäiliö tiloilla Rinnanpalsta RN:o 1:104 ja Rauhala RN:o 1:69 Isonkyrön kunnan Kylkkälän kylässä. Uusi noin m 3 :n etälietesäiliö rakennetaan Vähänkyrön kunnan Merikaarron kylään tilalle Kiikka-Nuuja RN:o 11:25. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen ja rakennettava eläinsuoja sijaitsevat Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylässä noin 4,5 km:n etäisyydellä Vähänkyrön keskustasta kaakkoon. Sikalarakennusten lähiympäristö on peltoaluetta. Lähimmät kuusi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat nykyisestä sikalarakennuksesta noin 45 metrin (asumaton), noin 160 metrin (hakijoiden lähisukulainen), noin 215 metrin, noin 230 metrin, noin 280 metrin ja noin 330 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 350 metrin etäisyydellä. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavasta sikalarakennuksesta noin 90 metrin (asumaton) ja noin 165 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 230 metrin (hakijoiden lähisukulainen), noin 290 metrin, noin 310 metrin ja noin 330 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä. Sikalarakennusten sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät I-luokan pohjavesialueet, Peippostenpappilan ja Perämurron pohjavesialueet, sijaitsevat noin 2,6 km:n ja noin 3 km:n etäisyydellä sikalarakennuksista. Kyrönjoki sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä nykyisestä

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 sikalasta ja noin 240 metrin etäisyydellä rakennettavasta sikalasta. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan omasta kaivosta ja tarvittaessa kunnan vesijohtoverkosta. Eläintilat ja tuotanto Tilalla sijaitsee nykyisin 300 lihasian sikala. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen sikalan koillispuolelle uusi lihasian sikala. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä lihasikaa. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin kg/vuosi. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisen ja rakennettavan eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Nykyisen sikalan yhteydessä on noin 100 m 3 :n ja noin m 3 :n peltikatteella katetut lietesäiliöt. Noin 100 m 3 :n lietesäiliötä ei täytetä alakautta. Noin 100 m 3 :n lietesäiliöstä lietteet siirretään putkiyhteydellä yläkautta noin m 3 :n lietesäiliöön. Uuden sikalan yhteyteen tulee noin 200 m 3 :n peltikatteella katettu pumppukaivo. Pumppukaivosta lietteet siirretään yläkautta noin m 3 :n lietesäiliöön. Lisäksi tilalla on noin 850 m 3 :n avoin etälietesäiliö tilalla Lähde-Sika RN:o 3:128 ja noin 200 m 3 :n avoin etälietesäiliö tiloilla Rinnanpalsta RN:o 1:104 ja Rauhala RN:o 1:69 Isonkyrön kunnan Kylkkälän kylässä. Uusi noin m 3 :n avoin etälietesäiliö rakennetaan Vähänkyrön kunnan Merikaarron kylään tilalle Kiikka-Nuuja RN:o 11:25. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (528 m 3 ) kanssa noin m 3. Lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Nykyisessä eläinsuojassa ei ole WC-tiloja, mutta rakennettavaan lihasikalaan tulee sosiaalitilat. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 248,33 ha, josta omaa peltoa noin 151,29 ha ja sopimuspeltoa noin 97,04 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levitys tapahtuu keväällä viikkojen aikana ja syksyllä viikkojen aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 tonnia/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle esim. Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet (noin 1 tonni/vuosi) toimitetaan kunnalliseen jätteenkäsittelyyn. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten.

4 4 Varastot Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin litraa, noin litraa ja noin litraa. Polttoainesäiliöt sijaitsevat betonilaatan päällä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehuauto käy kaksi kertaa viikossa, eläinkuljetuksia on noin kahden viikon välein joko porsaiden tuontia tai teurassikojen noutoa. Päivittäisessä hoitoliikenteessä ei tapahdu muutoksia. Lietettä ajetaan keväällä viikkojen aikana ja syksyllä viikkojen aikana. Kevätlevityskautena lietettä ajetaan noin 100 kuormaa ja syyskautena noin 100 kuormaa. Lietettä ajetaan etälietesäiliöihin noin kuormaa talviaikaan teiden ollessa roudassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäiset, koska sijoituspaikka on sikalalle soveltuva. Alueella on runsaasti lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa. Lisäksi nykytekniikalla toteutettavat lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Poistoilman mukana vapautuvia ammoniakkipäästöjä ja muita hajuhaittoja aiheuttavien aineiden päästöjä pyritään vähentämään oikeilla hoitokäytännöillä, pitämällä karsinat puhtaina ja lämpötilat optimitasolla. Ilmastointi mitoitetaan siten, että sisäilman laatu alittaa haitallisten kaasujen enimmäispitoisuusrajat. Siat ruokitaan sekä teollisilla että kotoisilla rehuilla. Ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, mikä mahdollistaa hyvän rehuoptimoinnin ja lannan typpipitoisuuden kontrolloinnin. Lietteen ei anneta kerääntyä liian pitkiksi ajoiksi lietekanaviin. Lietekuiluihin asennetaan lämmönkeräysputkisto, jonka avulla lannan lämpötilaa alennetaan ja samalla kaasuemissiota vähennetään. Sikalailman lämpötilaa ja samalla poistoilmanvaihtotarvetta alennetaan korkeapainekostutusjärjestelmällä. Kaikki sikalan poistoilmahormit sijoitetaan rakennuksen katolle, jolloin niistä tuleva ilma sekoittuu mahdollisimman tehokkaasti ilmavirtaukseen. Lietteen levityksessä pyritään käyttämään nykyaikaista teknologiaa, joilla hajuhaitat pystytään minimoimaan esim. letkulevitin tai kiekkomultain. Levitystavasta riippumatta liete mullataan mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen hajuhaittojen välttämiseksi.

5 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA 5 Onnettomuusriskit ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisesta laitehäiriöstä, murrosta sekä tulipalosta. Edellä mainituista riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta- ja ilmastointilaitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Lisäksi ulko-ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto. Erillisen turvallisuussuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä yhtiön omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Vähänkyrön kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Vähänkyrön kunnan teknisessä toimistossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Pohjankyrö-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisen lihasikalan ja rakennettavan lihasikalan sijaintia sekä nykyisten lietesäiliöiden ja rakennettavan etälietesäiliön sijaintia ja tilavuutta. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Vähänkyrön kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Vähänkyrön kunnanhallitus yhtyy lausunnossaan ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon. Vähänkyrön ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm, että eläinsuojien lähialueella on kohtalaisesti asuinkiinteistöjä (noin 20 kpl 500 metrin säteellä), minkä vuoksi sikaloista aiheutuvia hajupäästöjä tulee

6 6 torjua tehokkaasti. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa riittävän korkealle ja uuden sikalarakennuksen poistohormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla, jotta hajujen laimeneminen on tehokasta. Eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt ja pumppukaivot tulee varustaa kiinteillä kansilla ammoniakin haihtumisen vähentämiseksi. Avoimissa lietesäiliöissä on käytettävä kelluvana katemateriaalina styrox-rouhetta tai kevytsoraa ellei säiliöitä kateta kiinteästi. Lietevaunujen kuormauspaikkojen tulee olla hyvin kantavia, jotta käytettävä tiestö ei likaannu tarpeettomasti. Siirtoajoa etälietesäiliöille tulee ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, jolloin kestopäällystämättömille teille ei kohdistu liiallista rasitusta. Lannan levitykseen käytettävistä peltolohkoista osa sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä. Näille peltolohkoille levitettävä lietelanta tulee mullata pellon pintakerrokseen heti levityksen jälkeen tai käytettävä multaavaa levityslaitetta. Nurmikasvustoja lannoitettaessa tulee levityksen ajankohta valita niin, että asutukselle aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Etelä-Pohjanmaan ELYn maaseudun ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan mm, että lähin naapurin asumaton asuinrakennus sijaitsee suunnitellusta sikalan rakennuspaikasta noin 80 metrin etäisyydellä ja lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus noin 160 metrin etäisyydellä. Toiminnanharjoittajan tulee ensisijaisesti harkita vaihtoehtoista sijoituspaikkaa lihasikalatoiminnan laajennukselle. Mikäli aluehallintovirasto myöntää laajennukselle ympäristöluvan, tulee luvassa kiinnittää erityistä huomiota hajuhaittojen vähentämiseen naapureiden asuinrakennusten alueella. Sikalan yhteydessä olevat lietesäiliöt ovat hakemuksen mukaan katettu. Lisäksi sikalan laajennusosaan tulisi vaatia lietekuilujen jäähdytystä ja poistoilmahormit tulee sijoittaa eläinsuojan katolle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan, että sikalan toiminnassa tullaan huomioimaan hajuhaittojen minimoiminen parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja toimintatapojen avulla. Sikalasta ulkoilmaan kulkeutuvien hajujen määrää vähennetään optimoidulla valkuaisruokinnalla, jolloin lannan ammoniakkipitoisuutta pystytään vähentämään. Lietekuiluihin asennetaan lämmönkeräysputkisto, jonka avulla lannan lämpötilaa alennetaan ja samalla kaasuemissiota vähennetään. Sikalailman lämpötilaa ja samalla poistoilmanvaihtotarvetta alennetaan korkeapainekostutusjärjestelmällä.

7 7 Kaikki sikalan poistoilmahormit sijoitetaan rakennuksen katolle, jolloin niistä tuleva ilma sekoittuu mahdollisimman tehokkaasti ilmavirtaukseen. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Lähde-Sika Oy:lle/Rinta-Kiikka Juha ja Jani MTY:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Vähänkyrön kunnan Kalsilan kylään tiloille Rinta-Kiikka RN:o 3:36, Rintavainio RN:o 4:50 ja Kaminen RN:o 3:29 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään lihasian pitämiselle. Ratkaisuun sisältyy myös kahden nykyisen etälietesäiliön käyttäminen tilalla Lähde-Sika RN:o 3:128 (noin 850 m 3 :n lietesäiliö) ja tiloilla Rinnanpalsta RN:o 1:104 ja Rauhala RN:o 1:69 (noin 200 m 3 :n lietesäiliö) Isonkyrön kunnan Kylkkälän kylässä sekä uuden noin m 3 :n etälietesäiliön rakentaminen tilalle Kiikka-Nuuja RN:o 11:25 Vähänkyrön kunnan Merikaarron kylään. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon annetuissa lausunnoissa esille tuodut asiat lupamääräyksistä 1, 2 ja 3 tarkemmin ilmenevällä tavalla. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. sikalarakennusten yhteydessä olevien lietesäiliöiden pitämisestä katettuna kiinteällä katteella, rakennettavan pumppukaivon kattamisesta betonikannella ja täyttämisestä alakautta, noin m 3 :n lietesäiliön täyttämisestä lietepinnan alapuolelta, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta rakennettavassa sikalarakennuksessa, rakennettavan sikalarakennuksen sisäilman viilentämisestä ainakin kesäaikana sumukastelu-järjestelmällä sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Etelä-Pohjanmaan ELYn maaseudun ympäristönsuojeluryhmän lausunnossa todetaan mm, että toiminnanharjoittajan tulee ensisijaisesti harkita vaihtoehtoista sijoituspaikkaa lihasikalatoiminnan laajennukselle. Aluehallintovirasto toteaa tähän, että luvan myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on selvitetty, että ympäristönsuojelulain 6 :n mukaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueella siten, että hankkeesta ei muodostuisi luvanhakijalle kokonaan uutta hanketta.

8 8 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet sekä pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja lietteen pumppukaivon tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, uusi etälietesäiliö ja uusi lietteen pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusi noin 200 m 3 :n pumppukaivo ja noin m 3 :n etälietesäiliö tulee rakentaa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Uusi noin m 3 :n etälietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Rakennettava pumppukaivo ja etälietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen uuden lihasikalarakennuksen käyttöönottoa. Lihasikalarakennusten yhteydessä olevien lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Mikäli rakennettavaan lihasikalarakennukseen tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä tai pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 215 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston ase-

9 9 tuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesu- tai jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyiset noin 100 m 3 :n ja noin m 3 :n lietesäiliöt tulee pitää katettuna kiinteällä katteella esim. peltikatteella. Noin m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Uusi rakennettava noin 200 m 3 :n pumppukaivo tulee täyttää alakautta ja kattaa betonikannella. Nykyiset kaksi etälietesäiliötä (noin 200 m 3 ja noin 850 m 3 ) ja rakennettava uusi etälietesäiliö (noin m 3 ) tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyyttä koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla.

10 10 Rakennettavan sikalarakennuksen sisäilman lämpötila on pyrittävä kesäaikana (toukokuusta elokuuhun) pitämään alhaisena käyttämällä tarvittaessa sumukastelu-järjestelmää. Rakennettavan sikalarakennuksen lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla lietekuiluissa oleva liete pidetään mahdollisimman viileänä. Lietekuiluissa oleva liete tulee pyrkiä jäähdyttämään alle +10 C lämpötilaan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedoksi tarkempi selvitys lietekuilujen jäähdytysmenetelmästä valvontaviranomaiselle vähintään 3 kk ennen sen asentamista. Nykyisen eläinsuojan ja rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sikalarakennusten, lietesäiliöiden ja pumppukaivon ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Sikalarakennuksista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee jär-

11 11 jestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista

12 12 uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää ( 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihasikalarakennuksen, uuden pumppukaivon ja etälietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava si-

13 13 ten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. sikalarakennusten yhteydessä olevien lietesäiliöiden pitämisestä katettuna kiinteällä katteella, rakennettavan pumppukaivon kattamisesta betonikannella ja täyttämisestä alakautta, noin m 3 :n lietesäiliön täyttämisestä lietepinnan alapuolelta, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta rakennettavassa sikalarakennuksessa, rakennettavan sikalarakennuksen sisäilman viilentämisestä ainakin kesäaikana sumukastelu-järjestelmällä sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää noin 30 % tavanomaiseen sikalatoimintaan verrattuna.

14 14 Ilmatieteen laitoksen tuulensuuntatilastojen (v ) mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tehtyjen mittaustulosten mukaan tuulee vuotuisesta ajasta pohjoisesta keskimäärin 12 %, koillisesta keskimäärin 9 %, idästä keskimäärin 9 %, kaakosta keskimäärin 12 %, etelästä keskimäärin 18 %, lounaasta keskimäärin 17 %, lännestä keskimäärin 9 % ja luoteesta keskimäärin 9 %. Pääsääntöisesti lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat vallitsevien tuulensuuntien yläpuolella. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Mikäli uuteen sikalarakennukseen tulee sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai

15 15 muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys sikalarakennusten yhteydessä olevien lietesäiliöiden pitämisestä katettuna kiinteällä katteella, rakennettavan pumppukaivon kattamisesta betonikannella ja täyttämisestä alakautta sekä noin m 3 :n lietesäiliön täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys etälietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella on myös tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta ja lietteen jäähdyttämisestä alle tavoitearvon + 10 ºC rakennettavassa lihasikalarakennuksessa on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää noin 30 %. Hajuyhdisteiden muodostuminen ja niiden haihtuminen lietepinnalta on todettu olevan selvästi vähäisempää + 10 ºC:ssa kuin + 20 ºC:ssa. Käyttämällä kesäaikana sumukastelu-järjestelmää sikalarakennuksen sisäilman viilentämiseen vähennetään ilmanvaihdon tarvetta ja hajuhaittaa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Rakennettavan sikalarakennuksen poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Suihkuvirtaushattujen avulla voidaan poistoilma puhaltaa ylemmäksi, mikä tehostaa hajupäästöjen laimenemista. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja pumppukaivon ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4)

16 16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavan eläinsuojan, pumppukaivon ja etälietesäiliön toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.

17 Lupamääräysten tarkistaminen 17 Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

18 18 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Vähänkyrön kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä Pohjankyrö-lehdessä. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

19 19 Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Vähänkyrön kunnanhallitus Vähänkyrön ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Alho Arto, Hiiripellontie 177, Vähäkyrö As. Oy Vähänkyrön Ranta Ollila, Vähänkyröntie 501, Tervajoki Atila Olavi ja Raija, Vöyrintie 57, Vähäkyrö Aurala Asko, Hiiripellontie 541, Tervajoki Autiorinne Taisto ja Sointu, Hiiripellontie 522, Tervajoki Grims Helge, Grimsintie 17, Merikaarto Haanpää Irma, Merikaarrontie 882, Merikaarto Hakanen Viljo, Pirkkalankatu 8 C, Seinäjoki Hakomäki Erkki, Vähänkyröntie 173, Vähäkyrö Jussila Jussi ja Liisa, Vähänkyröntie 493, Tervajoki Kallio Pirkko, Vapaudentie 36 B 26, Vaasa Knuutinen Heikki, Frilundintie 2 a as.2, Vaasa Koski Harri, Vähänkyröntie 492, Tervajoki Kukko-Itäniemi Ritva, Merikaarrontie 758, Merikaarto Kuusela Eino, Maalarinkuja 12, Vaasa Latvala Markku ja Terttu, Vähänkyröntie 503, Tervajoki Lehtinen Aili, Hiiripellontie 501, Vähäkyrö Lintala Hannu ja Katri, Vähänkyröntie 475, Tervajoki Mäenpää Antti ja Liisa, Leivannintie 220, Merikaarto Mäntylä Piritta ja Jukka, Vähänkyröntie 502, Tervajoki Niemi Rauno ja Heli, Vähänkyröntie 483, Tervajoki Nygård Lasse, Forsnerintie 44 F 5, Vaasa Nyström Börje, Rantatie 1, Merikaarto Panu Hannu Juhani, Virkkalantie 114, Laihia Panu Pertti Joannes, Vöyrintie 68, Vähäkyrö Puskala Jaana, Jokivarsitie 67 as. 1, Vähäkyrö Pylkkä Jari ja Ritva, Verkkokatu 20, Vaasa Rinta Esko ja Kaija, Merikaarrontie 492, Vähäkyrö Rinta-Jouppi Ari, Vähänkyröntie 463, Tervajoki Rinta-Kiikka Irja, Hiiripellontie 485, Vähäkyrö Risku Esko, Hiiripellontie 458, Vähäkyrö

20 20 Saarinen Erkki, Merikaarrontie 617, Merikaarto Somppi Juha ja Suonvieri-Somppi Kaija, Vähänkyröntie 518, Tervajoki Tapio Kari ja Sinikka, Vähänkyröntie 504, Tervajoki Vaaranmaa Eija, Toivonkuja 5, Teuva Vainio Jorma ja Reetta, Hiiripellontie 439, Vähäkyrö Valkama Hannu, Hiiripellontie 423, Vähäkyrö Vierola Ari ja Sini-Maarit, Vähänkyröntie 471, Tervajoki Vuollet Aino, Suovanluhdantie 6 E as. 22, Vähäkyrö Vuollet Jorma, Teirinkatu 10 A 9, Vaasa Vuollet Olavi, Hiiripellontie 531, Tervajoki Vuollet Raimo, Granvägen 25, Kristineberg, Sverige Ylinen Ilmi, Hiiripellontie 5, Vähäkyrö Ylinen Reima Raine, Kasrminkatu 29 as. 18, Vaasa Yrjölä Raimo, Vöyrintie 106, Vähäkyrö Yrjölä Reijo, Vöyrintie 106, Vähäkyrö LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros