... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2004 Y 1225 (131) ASIA

Transkriptio

1 L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2004 Y 1225 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihanautojen kasvatustoimintaa Ylihärmän kunnan Keskikylässä. Jarmo ja Tiina Huhtamäki Airassaarentie Ylihärmä LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 100 lihanautaa (yli 6 kk) ja 40 lihanautaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi nautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 200 lihanautaa (yli 6 kk) ja 140 lihanautaa (alle 6 kk). Nautakasvattamot sijaitsevat Ylihärmän kunnan Keskikylässä tilalla Haaparanta RN:o 36:0. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle.

2 ASIAN VIREILLETULO 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Lupahakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on myönnetty aikaisemmin ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Ylihärmän kunnan Keskikylässä noin 3 km:n etäisyydellä Ylihärmän kunnan keskustasta länteen. Lähimmät kolme naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 200 metrin, noin 220 metrin ja noin 250 metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä. Nautakasvattamoiden lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Pöyhösenkankaan pohjavesialue, sijaitsee noin 3,5 km:n etäisyydellä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Ylihärmän kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 100 lihanautaa (yli 6 kk) ja 40 lihanautaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi nautakasvattamo nykyisten nautakasvattamorakennusten läheisyyteen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 200 lihanautaa (yli 6 kk) ja 140 lihanautaa (alle 6 kk). Lihanaudat tuodaan tilalle muutaman viikon parin kuukauden ikäisinä. Osa lihanaudoista menee välitykseen 6 kk:n ikäisinä ja muut noin 16 kk:n ikäisinä. Lannan ja jätevesien käsittely Nykyisistä nautakasvattamoista toisen kasvattamon lannankäsittely tapahtuu lietteellä ja toisen kuivalannalla. Rakennettavan nautakasvattamon lannankäsittely tapahtuu kuivalannalla. Lietteellä lihanaudoista on 100 kpl alle 6 kk:n ikäisiä ja 40 kpl yli 6 kk:n ikäisiä. Kuivalannalla lihanautoja on 160 kpl yli 6 kk:n ikäisiä ja 40 kpl alle 6 kk:n ikäisiä. Tilalla on nykyisin noin m 3 :n avoin lietesäiliö ja yhteensä lietetilavuutta lietekuilujen kanssa on noin m 3. Lietesäiliön täyttö tapahtuu alakautta ja lietekuilut toimivat padotuksella. Tilalla on nykyisin myös noin 150 m 3 :n peltikatteella katettu kuivalantala. Tilalle rakennetaan uusi noin 750 m 3 :n peltikatteella katettu kuivalantala. Rakennettavan nautakasvattamon ja rakennettavan kuivalantalan välinen alue asfaltoidaan. Nykyisessä kuivalannalla toimivassa nautakasvattamossa on noin 180 m 2 :n kestokuivikepohja. Kuivikepohjaan tulee kahden metrin betonireunat. Rakennettavaan uuteen nautakasvattamoon tulee noin 750 m 2 :n kestokuivikepohja 1,5 metrin betonireunoilla. Kuivikkeena kuivikepohjissa käytetään turvetta ja olkea. Kuivikepohjat käännetään joka toinen viikko ja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Lietteellä toimivan nautakasvattamon pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Kuivalannalla toimivia kasvattamorakennuksia ei pestä eikä niitä ole viemäröity. Kasvattamorakennuksissa ei ole sosiaalitiloja.

3 3 Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 500 tonnia vuodessa pyöröpaaleihin. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 87,5 ha, josta omaa peltoa 20 ha, vuokrapeltoa 39,5 ha ja sopimuspeltoa 28 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levitys tapahtuu viikkojen aikana. Jaloittelutarha ja laidunnus Uuden nautakasvattamon yhteyteen rakennetaan noin 880 m 2 :n jaloittelutarha ja jaloittelutarhan yhteyteen ruokintakatos. Jaloittelutarhan pohja tulee asfalttibetonista ja ruokintakatoksen pohja betonista. Jaloittelutarha alue varustetaan noin 10 cm:n betonireunoilla. Jaloittelutarha alueelta virtsa ja sadevedet johdetaan kahteen noin 3,5 m 3 :n umpisäiliöön. Umpisäiliöistä virtsa ja sadevedet siirretään lietesäiliöön. Jaloittelutarha alueelle kertyvä lanta siirretään lantalaan. Jaloittelutarha alue on käytössä 12 kk vuodessa ja tarha alue tulee uuteen nautakasvattamoon sijoitettavien lihanautojen käyttöön. Tilalla laidunnetaan kuivalannalla olevia lihanautoja, joista 160 kpl on yli 6 kk:n ikäisiä ja 40 kpl alle 6 kk:n ikäisiä. Laidunalaa on käytettävissä noin 20 ha. Muut varastot Tilalla on noin litran ja noin litran polttoainesäiliö ulkona. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa varastossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta muodostuu kuolleita eläimiä noin 1,5 t/vuosi, muovijätettä noin 1,4 t/vuosi, pilaantunutta rehua noin 3 t/vuosi ja ongelmajätteitä. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle, säilörehupaalien muovit poltetaan tilalla ja ongelmajätteet toimitetaan Ylihärmässä sijaitsevalle jäteasemalle. Pilaantuneet rehut kompostoidaan lantalassa ja levitetään pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että eläinten kuljetusauto käy kaksi kertaa kuukaudessa ja rehujen kuljetusauto kerran kuukaudessa. Lisäksi omaa liikennettä on päivittäin. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan toiminnan aiheuttama ympäristökuormitus on vähäistä johtuen nykyaikaisista lannankäsittelylaitteista ja menetelmistä. Lietelantaa ilmastetaan lietepumpulla ja lietettä sijoitetaan kasvustoon letkulevittimellä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ylihärmän kunnan sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ylihärmän kunnan teknisessä toimistossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Härmät sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.

4 Lausunnot 4 Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Ylihärmän kunnanhallitukselta ja rakennus ja ympäristönsuojelulautakunnalta. Ylihärmän kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että suunniteltu laajennus on perusteltu ja siten myös kunnan etujen mukainen. Ylihärmän rakennus ja ympäristönsuojelulautakunta toteaa lausunnossaan, että toiminta sijaitsee haja asutusalueella ja että siitä ei ohjeiden mukaan toimittaessa aiheudu ympäristö, terveys eikä kyseistä kohtuutonta rasitusta naapureille. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole antanut vastinetta määräpäivään mennessä. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisten nautakasvattamojen ja rakennettavan uuden nautakasvattamon sijaintia, sijaintipaikan ympäristöä, nykyisen lietesäiliön ja kuivalantalan sekä rakennettavan uuden kuivalantalan ja jaloittelutarhan sijaintia ja kokoa. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Jarmo ja Tiina Huhtamäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihanautojen kasvatustoiminnan laajentamiselle Ylihärmän kunnan Keskikylään tilalle Haaparanta RN:o 36:0 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 200 yli 6 kk:n ikäistä lihanautaa ja 140 alle 6 kk:n ikäistä lihanautaa. 2. Lietteen, lannan ja pesuvesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Myös eläinsuojien pohjat tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietteiden, pesuvesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3, mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetty määrä lihanautoja 3 kk:n ajan vuosittain. Mikäli tilalla ei laidunneta, tulee kuivalannan varastotilavuutta olla vähintään m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea kuivikepohjien tilavuus.

5 5 Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettava kuivalantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin ajoluiskalla ja lantala tulee kattaa suunnitelmien mukaisesti peltikatteella. Kuivalantalan eteen tulee rakentaa tiivispohjainen (esim. betoni tai asfaltti) kuormauslaatta. Rakennettava 750 m 3 :n kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa. Nykyisen nautakasvattamon kuivikepohja tulee varustaa vähintään 2 metriä korkeilla betonireunoilla. Rakennettavan nautakasvattamon kuivikepohja tulee varustaa vähintään 1,5 metriä korkeilla betonireunoilla. Nykyinen lietesäiliö tulee täyttää alakautta sekä kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lietteen, lannan ja pesuvesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Jaloittelutarha ja laiduntaminen Rakennettavan ruokintakatoksen ja jaloittelutarhan pohja ja reunat tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni tai asfalttibetoni). Jaloittelutarhan reunojen korkeus tulee olla vähintään 10 cm. Jaloittelutarha alueelta virtsa ja sadevedet tulee johtaa kahteen noin 3,5 m 3 :n umpikaivoon. Umpikaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista ja jaloittelutarhan ulkopuolelle sijoitettava umpikaivo tulee kattaa kiinteällä katteella esim. betonikannella. Umpikaivot tulee tyhjentää riittävin väliajoin lietesäiliöön tai sulan maan aikana suoraan peltoon. Jaloittelutarha alueelle kerääntyvä lanta tulee tyhjentää säännöllisesti lantalaan. Jaloittelutarhan pohja tulee muotoilla siten, että virtsa ja sadevedet voidaan johtaa umpikaivoihin. Eläinsuojien ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lietteen, lannan ja pesuvesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 67,5 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen ja lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana.

6 6 Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojan pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen ja pesuvesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita ympäristökeskukselle, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lietteen ja lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Nautakasvattamoiden, lietesäiliön ja kuivalantaloiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tilalla olevat polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä.

7 7 Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonestesäiliöiden sijaintipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa nautakasvattamoiden toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä toiminnassa muodostuva lietteen ja lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka sekä tiedot lietteen ja lannan levitysaloista. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottosopimuksista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukseen. Lietteen, lannan ja pesuvesien säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden lihanautakasvattamon käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.

8 8 Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa yhteensä pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen, lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska. Lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen esim. betoni tai asfalttipohjainen kuormauslaatta. Määräys nykyisen lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta kelluvalla katteella esim. styrox rouheella, turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Liete, lanta ja pesuvesien varastotilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Jaloittelutarha alueen ja ruokintakatoksen pohja ja reunat tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista esim. betonista tai asfalttibetonista pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Virtsan ja sadevesien johtaminen jaloittelutarha alueelta vesitiivistä betonimateriaalia oleviin umpikaivoihin, umpikaivojen säännöllinen tyhjäys lietesäiliöön tai sulanmaan aikana suoraan peltoon sekä lannan siirtäminen säännöllisesti kuivalantalaan on tarpeen pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Jaloittelutarha alueen ulkopuolelle tuleva umpikaivo tulee kattaa kiinteällä katteella esim. betonikannella sadevesien pääsyn estämiseksi kaivoon. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohjeen MMM RMO C4 mukaan lietesäiliön tai muun erillisen keräilykaivon tilavuus tulee olla vähintään 0,2 m 3 jaloittelutarhan neliömetriä kohden, mikäli kyseessä on kattamaton jaloittelutarha alue. Ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaan suositus lietesäiliön tai muun erillisen keräilykaivon tilavuudeksi on 0,3 m 3 kattamattoman jaloittelutarhan neliömetriä kohden, sillä tämä vastaa vuosittaista valuntaa. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. (määräys 3) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu

9 9 huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä lihanautaa kohden. Lietteen ja lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete, lanta ja pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, lantaa ja pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietelannan ja pesuvesien levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. (määräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliön ja kuivalantaloiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maaja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai

10 10 vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 7) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Lietteen, lannan ja pesuvesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. Lietesäiliön kelluvan katteen säännöllisellä tarkkailulla voidaan varmistaa, että lietesäiliö on katettuna aina määräyksen mukaisella katemateriaalipaksuudella hajupäästöjen vähentämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden käyttövalmiuden toteamiseksi sekä muutoinkin toiminnan järjestämisen asianmukaisuuden toteamiseksi ennen eläinsuojan käyttöönottoa. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmäärästä, käytössä olevien kuivalantaloiden ja lietesäiliön tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

11 11 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ylihärmän kunnanhallitus Ylihärmän rakennus ja ympäristönsuojelulautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Piittari Untamo, Kurjentie 200, Ylihärmä Kurki Mauno, Airassaarentie 23, Ylihärmä Kurki Tauno, Airassaarentie 114, Ylihärmä Hankosaari Kullervo, Airassaarentie 131, Ylihärmä Hankosaari Maria, Airassaarentie 134, Ylihärmä Lilja Rami, Kujalantie 46, Ylihärmä Luoma Jussi, Matalaisentie 49, Ylihärmä Vesiluoma Jussi, Vaasantie 740, Ylihärmä Kurki Matti, Keskisentie 6 A, Ylihärmä Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Ylihärmän kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Härmät. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.

12 12 Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros