PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2008-Y-662 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. MTY Kuorikoski Ahti, Els-Maj ja Janne Nikulantie KAUSTINEN ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan maidon- ja lihantuotantoa. Tilalla on nykyisin yksi navettarakennus, jossa pidetään 48 lypsylehmää, 24 hiehoa, 67 lihanautaa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tila hakee ympäristölupaa olemassa olevalle toiminnalle. Eläinsuoja sijaitsee Kaustisen kunnan Kaustin kylässä tilalla Ahtiala RN:o 33:1. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty vuosina 1997 ja 2003 rakennettujen lietesäiliöiden piirustuksilla ja etälietesäiliön kartalla, kahden pienimmän lietesäiliön piirustuksilla sekä naapuriluettelolla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska eläinsuojan yhteenlaskettu eläinmäärä vastaa eläinyksiköiksi muutettuna vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojaa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilan toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee hajaasutusalueella. Alueella on kunnanvaltuuston hyväksymä osayleiskaava, jossa Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 eläinsuojan alue on merkitty AM-alueeksi eli kotieläinten talouskeskusten alueeksi, joka on varattu nykyisille talouskeskuksille. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kaustisen kunnan Kaustin kylässä noin 6,5 km kuntakeskuksesta luoteeseen. Lähin naapurin asuinrakennus (tilalla oma navetta) sijaitsee noin 105 metrin etäisyydellä eläinsuojasta kaakkoon. Seuraavaksi lähimmät naapurien asuinrakennukset tai vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset sijaitsevat noin 110, 125, 150 ja 185 metrin etäisyyksillä eläinsuojasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 210 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Tilan lietesäiliöistä on matkaa lähimpään naapuriin noin 100 metriä. Tila sijaitsee Kaustisen valuma-alueella nro Tilan eteläpuolella noin 250 metrin etäisyydellä virtaa Perhonjoki. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Åsen B ensimmäisen luokan pohjavesialue sijaitsee noin 400 metrin päässä. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Nikulan kylän vesiosuuskunnalta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tuotantorakennuksessa pidetään 48 lypsylehmää, 24 hiehoa, 67 lihanautaa ja 40 vasikkaa (alle 6kk). Tilalla tuotetaan noin kiloa maitoa ja noin kiloa lihaa vuodessa. Tuotantorakennuksessa on koneellinen ilmavaihto. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Kaikkien eläinten lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Eläinsuojassa on lietekuilut (300 m 3 ), jotka toimivat valutuksella. Tuotantorakennuksen yhteydessä on kaksi avointa lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 1089 m 3 ja noin 806 m 3, sekä tuotantorakennuksen eteläpuolella betonikannella katettu noin 285 m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliöt täytetään alakautta. Lisäksi tilalla on noin 1,8 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta pohjoiseen, tilalla Ahtiala RN:o 33:1, peltikatteella katettu noin 1400 m 3 :n etälietesäiliö. Yhteensä tilalla on lietetilavuutta lietekuilujen kanssa noin 3880 m 3. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 87,99 hehtaaria, josta omaa peltoa on 66,58 hehtaaria ja vuokrapeltoa 21,41hehtaaria. Lannasta 60 % levitetään viikoilla 19 21, 30 % viikolla 27 ja 10 % viikolla 40. Tilalla olevista eläimistä laidunnetaan hiehoja (15kpl) ja lehmiä (10 15 kpl). Laidunala on 0,30 hehtaaria ja karjaa pidetään laitumella 3 kk vuodessa. Eläimet pidetään laidunkaudella öisin sisällä. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty juomakupein. Maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja eläinsuojan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 150 m 3 vuodessa. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 980 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan pyöröpaaleissa. Paalivarasto sijaitsee etälietesäiliön läheisyydessä.

3 3 Muut varastot Tilalla olevien polttoainesäiliöiden tilavuus on noin litraa. Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella ja katoksella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 400 litraa konehallissa. Lannoitteet säilytetään etälietesäiliön läheisyydessä olevassa varastorakennuksessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, torjunta-aineet, jäteöljyt, akut, vanhat loisteputket, metalliromu ja muovijäte. Muovijäte, jäteöljyt ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kotitalousjätteet kompostoidaan ja loput toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalla käy maitoauto neljä kertaa viikossa, polttoaineauto kuusi kertaa vuodessa, rehuauto 12 kertaa vuodessa ja teurasauto 12 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi on omaa liikennettä tarpeen mukaan. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lietteen levityksessä on käytössä letkulevitin. Lietteen levitysajankohta pyritään valitsemaan siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on käytössä sähkökatkosten varalle aggregaatti. Navetta on rakennettu palomääräysten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden kuntoa seurataan päivittäin ja viat korjataan välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Kaustisen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kaustisen kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaustisen kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastuskäynti Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä käytiin läpi mm. eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijoittumista ympäristöön ja lähiasutukseen nähden. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

4 4 Lausunnot Kaustisen kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa MTY Kuorikoski Ahti, Els-Maj ja Janne ympäristölupahakemuksesta. Kaustisen ympäristölautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossaan todennut, että eläinsuoja ja lietesäiliöt sijaitsevat haja-asutusalueella, jolla sijaitsee sekä maatiloja että omakotitalousasutusta. Alueella on osayleiskaava, jossa eläinsuojan alue on merkitty AM-alueeksi eli kotieläinten talouskeskusten alueeksi, joka on varattu nykyisille talouskeskuksille. Lähimpään asutukseen on etäisyyttä noin 100 metriä ja tilan läheisyydessä sijaitsee myös muita eläinsuojia sekä hevostila. Tila ei sijaitse pohjavesialueella ja lähimpään vesistöön on etäisyyttä vajaa 300 metriä. Ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksessa esitetystä toiminnasta ei aiheudu naapurustolle kohtuutonta rasitusta, merkittävää terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista. Toiminta on olemassa olevaa toimintaa, joten sen ympäristölle aiheuttama rasitus ei muutu nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tilalla on käytettävissä eläinmäärään nähden riittävästi lietesäiliötilavuutta sekä lietteenlevitysalaa ja eläinsuoja sijaitsee alueella jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa. Toiminnassa tulee kuitenkin huomioida, että lantavarastot tyhjennetään vuosittain perusteellisesti ja lannan kuljetuksessa noudatetaan erityistä huolellisuutta niin että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa ympäristön asukkaille. Kuljetuksessa ja käsittelyssä lantaa ei saa joutua ympäristöön. Toiminnanharjoittajan on seurattava erityisesti lannan varastointiin, käsittelyyn ja levittämiseen sekä eläinsuojan ilmanvaihdon hajunpoistoon liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöön mikäli siten voidaan ehkäistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tilan jätehuollossa tulee toteuttaa Kaustisen kunnassa noudatettavia Pohjanmaan jätelautakunnan antamia jätehuoltomääräyksiä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on ilmoittanut suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Kuorikoski Ahti, Els-Maj ja Janne MTY:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotantotoiminnalle Kaustisen

5 5 kunnan Kaustin kylään tilalle Ahtiala RN:o 33:1 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää enintään 48 lypsylehmää, 24 hiehoa, 67 lihanautaa ja 40 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietelannan, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 3017 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen tilavuus (300 m 3 ). Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 59,75 hehtaaria. Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähin-

6 6 tään 30 metriä leveä käsittelemätön vyöhyke lietteellä. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Laidunnus Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan yhteydessä olevat noin 806 m³:n ja m³:n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan materiaalin pysyvyys lietesäiliöissä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Eläinsuojan yhteydessä oleva noin 285 m³:n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja pitää katettuna kiinteällä katteella. Myös etälietesäiliö tulee pitää katettuna kiinteällä katteella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa suojaaltaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-

7 7 altaaseen tulee estää katoksella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljyja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelyyn. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietteen säilytystiloja sekä niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, ovat vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Lanta-analyysit tulee tehdä kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympä-

8 8 ristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, etteivät toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla maidon- ja lihantuotannon harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliöt ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) suorien valumien estämiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2677 m³ vuodessa. Lisäksi lietesäiliöiden mitoituksessa tulee huomioida maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja sadevedet. Lietelannan varastotilavuus (3880 m³) on riittävä 12 kuukauden varastotilavuudeksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät.

9 9 Liete, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille ( m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (määräys 3) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laiduntamisesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (määräys 4) Määräys nykyisten lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisella kelluvalla katteella sekä noin 285 m³:n lietesäiliön pitämisestä katettuna kiinteällä katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös etälietesäiliö tulee pitää katettuna kiinteällä katteella haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliöiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös optimaalisella eläinsuojan lannan poistolla ja lannan tehokkaalla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseis-

10 10 ten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 7) Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen, pesu- ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

11 11 Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kaustisen kunnanhallitus Kaustisen rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Kaustisen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.

12 12 Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Maarit Vuorela Tarkastaja Paavo Mäkinen Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.