Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

Transkriptio

1 Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 Työministeri Lauri Ihalainen Hyvempi työelämä Lappiin seminaari

2 Lähivuosien keskeinen haaste Työvoiman vähetessä Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: työn tuottavuuden kasvua työhön osallistumisastetta HAASTE! Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään 2

3 Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Vahvuudet Eniten kehitettävää Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä 3

4 Parempaan työelämään työllä! kansalaiskysely Keskeiset huomiot 94 % pitää työstä innostumisen merkitystä suurena tai erittäin suurena Runsas vastausta Ihannetyöpaikan perustekijät ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä 1. Toisten huomioonottaminen 2. Avoimuus 3. Tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen 4. Myönteinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät 5. Vaikutusmahdollisuudet Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työelämän kiristynyt asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi 4

5 Työn muutostrendejä Teknologisen kehityksen uudet muodot digitalisaatio, robotisaatio jne. muokkaavat merkittävästi ja kiihtyvällä vauhdilla kansainvälistä työnjakoa sekä kaikkia ammatteja ja työtehtäviä niiden vaativuustasosta riippumatta Muutokset ovat entistä äkillisimpiä ja ennakoimattomia Kansainvälinen työnjako muuttaa jatkuvasti muotoaan yksittäisten toimialojen syntymisen tai tuhoutumisen sijasta Suomeen voi sijoittua minkä tahansa toimialan arvonluontiketjun yksittäisiä osia (johtaminen/suunnittelu/tuotanto jne.). Esimerkkinä tästä Uudenkaupungin autotehtaan menestys tuotannossa Työn tekemisen tavat yksilöllistyvät ja työura on useille entistä mosaiikkisempaa Vanhojen ammattien hävitessä ja sisällön muuttuessa syntyy koko ajan uusia ammatteja ja työtehtäviä, joita ei tunnettu aikaisemmin Rakennemuutos on välttämätön uusien entistä parempien työpaikkojen luomiseksi. Riskeinä ovat työmarkkinoiden polarisaatio ja työtehtävien yksipuolistuminen Mahdollisuuksina ihmisen ja koneen uuteen vuorovaikutukseen perustuvien entistä parempien työpaikkojen synty sekä vaarallisten/ikävien töiden väheneminen Minkälaista työpolitiikka tulevaisuudessa tarvitaan? 5

6 Työurien pidentäminen edellyttää 1. Keskimääräinen työhöntuloikä 2. Työssäolon aikaiset toimenpiteet 3. Keskimääräinen työstälähtöikä v. Yliopistot / korkeakoulut Työhyvinvointikori Rakentaa edellytyksiä työstälähtöiän pidentämiselle 60,9v. Keskimääräinen työstälähtöikä eläkeuudistus Nuorten koulun keskeyttäminen ja syrjäytymisriskit Työkyvyttömyyseläkeläisiä n , eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana, kasvu n vuosivauhtia Tavoite: Keskimääräinen työstälähtöikä v mennessä 62,4 vuotta 6

7 Hyvän työelämän painopisteet lyhyesti Innovointi ja tuottavuus ovat talouskasvun moottoreita. Luottamus ja yhteistyö ovat suomalainen tapa toimia. Työhyvinvointi ja terveys panostetaan hyvin toimivissa työyhteisöissä: nämä panostukset tuottavat itsensä takaisin. Osaava työvoima kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa ajan. 7

8 Usko uuden työn saantiin, jos jää työttömäksi (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % mahdollisesti 33% 33% 33% 37% 38% 39% 37% 34% 35% 34% 37% 40% 38% 41% 42% 41% varmasti 29% 34% 38% 35% 33% 34% 35% 37% 40% 44% 43% 28% 37% 32% 36% 32% 8

9 Usko uuden työn saantiin, jos jää työttömäksi , ikäryhmä (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % 91 % 88 % 87 % 88 % 81 % 86 % 86 % 90 % 97 % 93 % 76 % 92 % 87 % 92 % 92 % % 85 % 89 % 93 % 88 % 91 % 90 % 89 % 91 % 91 % 93 % 84 % 89 % 87 % 91 % 89 % % 72 % 77 % 78 % 80 % 82 % 82 % 84 % 88 % 89 % 86 % 79 % 83 % 84 % 89 % 84 % % 52 % 56 % 60 % 63 % 61 % 62 % 62 % 71 % 71 % 79 % 64 % 70 % 72 % 80 % 71 % % 28 % 30 % 37 % 32 % 39 % 32 % 38 % 40 % 50 % 54 % 41 % 48 % 42 % 46 % 47 % 9

10 Tiukat aikataulut tai hyvin nopea työtahti 2013, ikäryhmä, sektori & työpaikan koko (%) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% teoll. yks. palv. valtio kunnat ikäryhmä sektori työpaikan koko melko usein 30% 36% 36% 38% 40% 33% 38% 36% 40% 35% 39% 36% 36% hyvin usein 19% 27% 31% 31% 26% 27% 31% 20% 27% 24% 29% 30% 31% 10

11 Joustavan työajan järjestelmä , miehet ja naiset (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % miehet - työaikajärjestelmä 54% 57% 61% 58% 66% 66% 66% 68% naiset - työaikajärjestelmä 66% 66% 68% 66% 69% 69% 73% 72% miehet - vapaapäivät 48% 51% 54% 52% 59% 59% 61% 62% naiset - vapaapäivät 49% 51% 52% 51% 56% 56% 58% 58% 11

12 Etätyö viimeisen vuoden aikana (%) Etätyö kuukausittain tai useammin 50 % 50 % 45 % 45 % 40 % 40 % 35 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 12 % 10 % 7 % 5 % 6 % 4 % 2 % 3 % päivittäin viikoittain kuukausittain satunnaisesti tehnyt etätyötä 22 % 28 % yhteensä 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % teoll. yks. palv. valtio kunnat yl. toim. al. toim. työnt. sektori sosioekonominen asema % 16 % 17 % 5 % 29 % 8 % 2 % % 20 % 24 % 12 % 37 % 10 % 3 %

13 Työpaikalla välitetään tietoja avoimesti (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % jokseenkin samaa mieltä 32 % 32 % 33 % 39 % 41 % 41 % 41 % 44 % 43 % 44 % 45 % 46 % 40 % 42 % täysin samaa mieltä 30 % 27 % 29 % 25 % 24 % 23 % 25 % 22 % 25 % 23 % 22 % 23 % 29 % 29 % 13

14 Esimiestyön alueita 2013, sektori (%) kohtelee oikeudenmukaisesti rohkaisee osallistumaan kysyy mielipidettä päätöksissä kannustaa kehittymään työssä antaa palautetta antaa palautetta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kannustaa kehittymään työssä kysyy mielipidettä päätöksissä rohkaisee osallistumaan kohtelee oikeudenmukaisesti kunnat 74 % 80 % 86 % 79 % 81 % valtio 80 % 80 % 87 % 75 % 83 % yks. palv. 77 % 75 % 84 % 74 % 86 % teoll. 68 % 64 % 81 % 60 % 85 % 14

15 Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuminen Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuneet (%) Koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä, keskiarvo 80 % 8 70 % 60 % 50 % 47 % 46 % 47 % 49 % 50 % 49 % 50 % 53 % 53 % 51 % 52 % 57 % 57 % ,9 6,5 6,4 6,7 5,6 5,4 6,1 5,4 5,5 5,3 5,1 4,8 4,9 40 % 4 30 % 3 20 % 2 10 % 1 0 %

16 Työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuminen , sosioekonominen asema (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % yl. toim. 62 % 67 % 70 % 70 % 70 % 67 % 67 % 73 % 67 % 68 % 67 % 71 % 71 % al. toim. 52 % 52 % 54 % 52 % 57 % 55 % 58 % 57 % 57 % 56 % 58 % 64 % 60 % työnt. 33 % 29 % 28 % 29 % 29 % 29 % 29 % 35 % 38 % 30 % 30 % 35 % 36 % 16

17 Vaikutusmahdollisuudet ja työtahti (%) 50 % 45 % 44 % 47 % 40 % 35 % 30 % 25 % 21 % 26 % 27 % 20 % 18 % 15 % 10 % 5 % 9 % 7 % 0 % ei vaikutusmahdollisuuksia & tiukka tahti ei vaikutusmahdollisuuksia & verkkainen tahti vaikutusmahdollisuuksia & tiukka tahti vaikutusmahdollisuuksia & verkkainen tahti

18 Työn mielekkyyden ja työhalujen muutossuunnan balanssi (%) 30 % 20 % 12 % 10 % 0 % 1 % 5 % 3 % 5 % 5 % 6 % -10 % -20 % -6 % -10 % -9 % -11 % -10 % -21 % -20 % -7 % -9 % -12 % -14 % -15 % -16 % -23 % -18 % -30 %

19 Arviot työn mielekkyyden ja työhalujen muutossuunnasta 2013, ikäryhmä (%) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % parempaan 22 % 18 % 16 % 10 % 12 % ennallaan 63 % 61 % 52 % 54 % 48 % huonompaan 15 % 22 % 32 % 36 % 40 %

20 Suomalainen tapa tehdä hyvää työtä yhdessä 1) Johto ja henkilöstö uudistavat työpaikan toimintatapoja yhdessä = Kaikkien aivot otetaan käyttöön uudistuksia etsittäessä niin hyvinä kuin huonoina aikoina 2) Kaikki toimialat ja sektorit mukaan, tuottavuus/ tuloksellisuusnäkökulma tärkeä 3) Työpaikan menestystekijä pitkällä tähtäyksellä on aina toimintatapojen jatkuva uudistaminen, koska toimintaympäristö muuttuu koko ajan 20

21 Suomalaisten yritysten innovaatiot Noin viidennes on kehittänyt markkinoille uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen tai palvelun Toinen viidennes on kehittänyt yritykselle itselleen uuden tuotteen tai palvelun Kaksi viidennestä ei ole kehittänyt uusia tuotteita tai palveluja, mutta on toteuttanut innovaatioita tai muita merkittäviä uudistuksia tuotantoprosesseissaan, markkinoinnissaan tai liiketoiminnassaan Yksi viidennes ei ole tehnyt mitään näistä 21

22 Nämä kokonaisuudet korostuvat 1. Innovaatiotoiminta 2. Muutosten johtaminen 3. Uudet roolit työelämässä 4. Digitaalinen murros 5. Suomalaisen työelämän muutosvalmius 22

23 Lappilaista erinomaista inno-osaamista, mm. Polar Metalli Seniortek Lappset Carousel Läpimurtoinnovaatiot erinomaisia työelämän toimintatapojen mikrokehittäminen jokaiseen arkipäivään (esim. huoneentaulut) 23

24 Lappilaisia keskusteluja ja painoalueita Työelämä alueverkostossa Työpaikkojen tavoittaminen tärkeää Osaamisen vahvistaminen etusijalle, mm. Norja, Ruotsi osaaminen Digitaalisuus Mikroyrittäjyyden tukeminen 24

25 SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA On uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri Hyödynnetään uutta teknologiaa Luodaan yhteistyössä uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia Toiminta perustuu luottamukseen, keskinäiseen arvostukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen Muutokset kohdataan ennakoivasti ja hallitusti Panostetaan työyhteisöjen toimivuuteen Palvellaan asiakkaita hyvin Ollaan ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille Johtaminen on huippuluokkaa Luodaan uutta työtä Edelläkävijä Tuottavuutta ja työelämän laatua parannetaan sovittamalla yhteen tasapainoisesi menestyksen painopisteet: Kehittäjä TYÖELÄMÄSTRATEGIA Innovointi ja tuottavuus Luottamus ja yhteistyö Työhyvinvointi ja terveys Osaava työvoima Hyvä perustaso Palvelu ja tuki kehittämistyöhön Työpaikat kehittävät toimintaansa omista lähtökohdistaan Suomalaisen työelämän arvopohja 25