Toimintakertomus Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Transkriptio

1 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

2 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät ovat yksityismaita, eikä niillä ole mitään julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita. Yhteismetsän ylintä päätäntävaltaa pitää osakaskiinteistöjen omistajista koostuvan osakaskunnan kokous. Osakaskunta on erillinen oikeushenkilö. Yhteismetsän osakkaina voi olla yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, yhtymiä ja yhteisöjä. Osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat osuuden koosta. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Värriön yhteismetsä on perustettu Sallan ja Kuusamon kuntien maanhankintalain 7 ja 38 sekä lisämaan antamisesta Kemijärven ja Sallan kunnissa ja Kuusamon kunnan Liikasen kylässä oleville pienille tiloille annetun lain 5 :n nojalla asutusyhteismetsäksi. Yhteismetsä on merkitty maarekisteriin Yhteismetsän pinta-ala on yli hehtaaria ja se on melkein kokonaan valtion maiden ympäröimä rajoittuen Tuntsan erämaa-alueeseen pohjoisessa ja idässä, etelässä Suoltijoen valtion maihin ja lännessä Liesijoen yhteismetsään. Hakkuusuunnite 9200 m3. Yhteismetsän pinta-ala ja hakkuusuunnite: Metsämaa ,1 ha Kitumaa 3 148,8 ha Joutomaa 2 969,8 ha Vesistöt 14,1 ha Yhteensä ,6 ha (tiedot metsäsuunnitelma)

3 Yhteystiedot: Puheenjohtaja Raimo Harju , Värriön yhteismetsä Kuusamontie Salla 1. Hallinto Yhteismetsässä ylintä päätäntävaltaa käyttää osakaskokous. Kokouksia pidetään kaksi kertaa vuodessa. Hoitokuntaan kuuluu kuusi varsinaista jäsentä ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen. Hoitokunnan jäsenen ja varajäsenen toimikausi on kolme tilikautta. Hoitokunnan tehtävänä on päättää vahvistetun metsäsuunnitelman, toiminta-suunnitelman ja talousarvion puitteissa niistä yhteismetsän asioista, jotka eivät lain mukaan kuulu osakaskunnan kokouksen päätettäviin asioihin. Hoitokunta Hoitokunnan Henkilökohtainen Toimikausi varsinainen jäsen varajäsen Arola Hannu Hautala Reijo Harju Raimo Viitala Ilkka Kairala Heikki Kovalainen Heikki Kari Alatalo Pohtila Timo Pohtila Jari Väisänen Jouni Uutela Esa Hautajärvi Esa Hoitokunnan puheenjohtajana toimi Raimo Harju ja varapuheenjohtajana Hannu Arola. Työvaliokuntaa kuuluivat: Raimo Harju, Esa Uutela ja Vesa Tennilä Sallan metsänhoitoyhdistys. Loppuvuoden metsänhoitoyhdistyksestä Johanna Kaltiokumpu. Yhteismetsän kirjanpidon ym. toimistotyöt on hoitanut Anneli Kellokumpu Sallan metsänhoitoyhdistyksestä. Osakaskokouksia on pidetty ohjesäännön määräämät kaksi kokousta. Osakaskokouksissa on pöytäkirjattu 26 pykälää. Hoitokunnan kokouksia pidettiin neljä ja niissä kirjattiin 43 pykälää. Tilintarkastajana on toiminut Tuomas Enbuske HTM ja varalta HTM Panu Lauhava. Sallan metsänhoitoyhdistys on tehnyt hakkuusuunnitelmat ja toteuttanut metsänuudistamis- ja hoitotyöt.

4 2. Yhteismetsä osuudet ja osakastilat Värriön yhteismetsä Osuuksia Osakastiloja Kertomusvuoden alussa Lisäykset Vähennykset Kertomusvuoden lopussa Metsänhoitotyöt Toteutetut metsänhoitotyöt: Auraus /ha Äestys /ha Männyn istutus /ha Männyn kylvö /ha Kuusen istutus /ha Taimikonhoito/ha Nuoren metsän kunnostus/ha Ojitus/ha

5 4. Puukauppa Yhteismetsän kuitupuut myytiin hankintakaupalla Stora Ensolle ja tukit myytiin sekä hankinta- että pystykaupalla Pölkky Metsä Oy:lle. Hankintakauppa toteutettiin Sallan metsähoitoyhdistyksen korjuupalvelulla. Puuta korjattiin sekä pääte- että harvennushakkuuna. Päätehakkuita tehtiin noin 350 hehtaaria vajaatuottoisille kuvioille, joissa pääpuulajina on ollut kuusi. Kuivat puut (n m3) myytiin energiapuuksi Vapolle. Harvennushakkuita toteutettiin noin 80 ha. Hakkuun puumäärät m3 HAKKUUN PUUMÄÄRÄT M PUUTAVARALAJIT MÄT MÄP KUT KUP MÄT KUK KOK

6 Hakkuusuunnite Talouskaudelle hyväksytystä m3:n kokonaishakkuumäärästä oli tilikauden loppuun mennessä hakattu m3, mikä ylittää hyväksytyn hakkuumäärän :a kiinnolla. Keskimääräistä vuotuista hakkuusuunnitetta on ylitetty m3. Puutavaran myyntimäärät PUUMÄÄRÄT Suuri määrän lisäys vuonna 2015 johtuu vanhan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten vajaatuottoisten metsien uudistamisesta. 5. Metsäautotiet Yhteismetsän metsäautotiet kuuluvat pääsääntöisesti Jauratsiselän tiekuntaan. Tehtiin uutta piennarteitä korjuun yhteydessä noin 4,3 km. Korjattiin vanhoista teistä Välimaan alueen teitä. 6. Metsästys Kertomusvuoden aikana yhteismetsällä oli 14 aikuisen ja 8 vasan lupa. Kaatoprosentti oli 81. (2 aikuista ja 3 vasaa jäi saamatta). Luvat myytiin tarjouksien perusteella ja luvista saatiin euroa. Metsästysluvista saatiin 903 euroa. Alueella pyysi pienpetoja muutama henkilö. Värriön yhteismetsässä suoritettiin hirvituhojen mittauksia hirvien syömille ja vaurioittamille alueille vuonna Mittauksissa todettiin, että hirvituhoja oli tapahtunut, mutta verrattuna edellisiin vuosiin ne olivat vähentyneet.

7 7. Muu toiminta Ei ollut. 8. Kartta Värriön yhteismetsän kartta.