Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Transkriptio

1 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

2 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely -menetelmät Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Taimikonhoidon Toiminnanjohtaja Markku Vaario, Mhy Etelä-Karjala Kohteen työesittelyt suorittaa Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila, Luumäen Mhy Maastokohteen Pajari 2:40 metsänomistajat ovat Antti ja Henna Kiuru

3 Mhy Etelä-Karjala Työnäytöksessä esitellään vaihtoehtoisia työmenetelmiä taimikonhoitoon: perinteinen metsuri raivaussahalla Luumäen Mhy:n metsuri Seppo Partila uutuutena koneellinen taimikonperkaus Luumäkeläinen palkittu yrittäjä Mentula Seppo, Mense Oy:stä» Seppo itse suunnitellut ja kehitellyt laitteen Urakoitsijana Jani Karvanen, Luumäen mhy:stä

4 Mhy Etelä-Karjala Hakkuunäytös ensiharvennuskohteessa Mhy Etelä-Karjalan urakoitsija koneyrittäjä Raine Kälviäinen Ponse Beaver hakkuukoneella

5 Teollisuuden käyttämästä puusta yli 60 % saadaan uudistushakkuilla Uudistushakkuiden pinta-ala 20 % kokonaishakkuupintaalasta Uudistushakkuupinta-ala ha/v Luontaisesti uudistuu 20 % (karut alueet) lopuille istutetaan taimet 80 % tai kylvetään siemenet 20 % Taimia istutetaan n milj. kpl /v

6 Jotta taimi lähtee hyvin kasvuun tai siemen itää, on alue muokattava (äestys, kaivurimätästys), myös istutustyö on joutuisampaa Vesaikkoa syntyy Muokkauksen yhteydessä paljastuu maata, jossa myös muut siemenet itävät ja kasvavat hyvin Syntyy siemensyntyistä vesaikkoa (leppää, haapaa, koivua) Hakkuualueelta kaadetaan lehtipuita, joiden juuristosta työntyy runsaasti juurivesoja

7 Lehtipuuvesat kasvavat monta kertaa nopeammin kuin havupuut Vesaikko tukahduttaa havupuutaimikon ilman taimikonperkausta Perkaus tehtävä rehevillä mailla 2-3 kertaa ennen kuin uusi puusto selviää Perkauksella nopeutetaan taimien pituuskasvua ja rungon järeytymistä Järeytyminen parantaa taimien lumenkantokykyä

8 Luontaisen uudistamisen ja kylvö alueilla harvennettava vesaikon lisäksi myös syntynyttä havupuutaimikkoa Kun uudistuspinta-ala ha/v, on taimikonhoitopinta-ala ha/v Taimikonhoidon määrä laskussa monta vuotta Määrä pitäisi kaksinkertaistaa, jotta metsänkasvatuksellisesti oltaisiin oikealla tasolla

9 Taimikonhoidon viivästyttäminen aiheuttaa kohoavia kustannuksia joka vuosi Pahimmillaan taimikko tuhoutuu, pienimmillään syntyy kasvu- ja laatutappiota Taimikonhoidosta tehdään vain noin puolet hyvän metsähoidon suosituksista ja tarpeesta

10 Syitä kasvaviin taimikonhoidon laiminlyönteihin Metsänomistajien ikärakenne = yli 60 v. metsänomistajat eivät jaksa ja kykene = omatoiminen työ vähenee Metsänomistajien kaupungistuminen = pitkät matkat ja muut välimatkan aiheuttamat ongelmat, välineiden säilytys ja huolto Perikunnat ja niiden erimielisyydet Metsätalouden henkilökohtaisen taloudellisen merkityksen väheneminen Puukaupan yhteydessä tehtävän metsäneuvonnan väheneminen (kun tulee rahaa metsästä, voidaan myös investoida metsänhoitoon) Ajankäytön muutokset, uudet vapaa-ajan viettotavat Tiedon, neuvonnan, kiinostuksen ja osaamisen puute Kustannukset (tilistä ei riitä ylimääräiseen )

11 Taimikonhoitomäärien lisäämisen keinot: Metsänomistajien omatoimisuuden lisääminen neuvonnalla ja kursseilla Pyritään tekemään työ silloin kuin se on halvimmillaan = riittävän ajoissa Koneellistamaan työtä erityisesti varhaisperkauksessa Koneellinen energiapuun korjuu myöhästyneissä kohteissa (esimerkkikohde tien toisella puolen) Työvoimapulaan vastataan hankkimalla ulkomaista työvoimaa työhuippuihin Pyritään neuvonnassa metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin

12 Työnäytökset Taimikonhoito perinteisenä metsurityönä sekä koneellinen taimikonperkaus: 5 v sitten tehty luontainen uudistushanke, jossa syntynyt havupuutaimikko Runsaasti lehtipuun vessa, joka poistetaan perkauksen yhteydessä Kustannus mo:lle noin /ha Tien vasemmalla puolella olisi tyypillinen energiapuukohde, josta lehtipuu hakataan koneella seuraavien vuosien kuluessa (taimikonhoito jäänyt aikanaan osin tekemättä)

13 Työnäytökset Monitoimikoneella suoritettu ensiharvennus: 30 vuotta sitten istutettu männikkö Osalla alueesta mo:n toimesta tehty varovainen ensiharvennus Puustoa noin 120 m3/ha ja poistettavan puuston määrä n. 35 m3/ha, pelkästään kuitupuuta Maanomistajalle tuloja kohteesta noin 400 /ha (- 30 %:n pääomavero)