Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009"

Transkriptio

1 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009

2 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, JYVÄSKYLÄ p , s-posti: tai Laatija Heikki Markkanen, metsäasiantuntija, viranomaispalvelujen yksikkö Kannen kuva: Olli Kursula Keski-Suomen riistanhoitopiiristä ruiskuttamassa Trico-hirvikarkotetta Viitasaarella. Kuvaja: Heikki Markkanen Julkaisu luettavissa myös kotisivuilla: Julkaisut» Metsänhoidon laatuseurantaraportit

3 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 sisällys 1 Hirvieläinvahinkojen arviointi Arviointi tehdään yhdessä maanomistajan kanssa Uusi Riistavahinkolaki voimaan (korvauskynnys 170 ) Vahinkoarvioiden määrä hehtaareina Vahinkoarvioiden määrä euroina Kuntakohtaiset vahinkoarviot euroina Hirvikannan kehitys Hirven lupamaksukertymä 2009 vuonna oli (vuosi 2008: ) Kuvia tuhokohteista Tuhoalueista tiedottaminen Hirvivahinkoja voi ennaltaehkäistä oikealla metsänhoidolla Tuhoja voi vähentää monin keinoin...6

4 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 1 Hirvieläinvahinkojen arviointi Keski-Suomen metsäkeskuksen viranomaistoiminnon metsäasiantuntijat arvioivat vuosittain hirvien metsille aiheuttamia vahinkoja maanomistajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Vahinkokohteelta arvioidaan pelkästään hirvieläinten aiheuttamat vauriot. Korvattavia vahinkoja ovat taimikoille aiheutuneet kasvu- ja laatutappiot sekä täydennysja uudelleenmetsittämiskulut. Taimikkovaihetta varttuneempiin puustoihin on myös mahdollista saada korvausta. Tällöin hirvet ovat aiheuttaneet puustolle kuorivaurioita joko hampaillaan tai hankaamalla sarviaan puun runkoon. Vahinkokorvaukset maksetaan valtion keräämistä hirvieläinten kaatolupamaksuista 1.1 Arviointi tehdään yhdessä maanomistajan kanssa Arvioinnin ajankohdasta ilmoitetaan maanomistajalle ja alueen Riistanhoitoyhdistyksen edustajalle ennen maastotarkastusta. Maanomistajan mukanaolo arviointia tehdessä on tärkeää, koska silloin voidaan kertoa hyvin tarkasti miten vahinkoarvio suoritetaan ja mitkä ovat korvausperusteet. Maastoarvioinnin paras ajankohta on joko aikaisin keväällä tai sitten myöhäissyksyllä, koska näkyvyys on lehdettömään aikaan paras. Arviointi tehdään linjoittaisella koeala-arvioinnilla, jonka jälkeen korvausmäärät lasketetaan erillisellä Hivala-ohjelmalla. Arviointitulos esitetään maanomistajalle hyväksymistä varten. Alueen Riistanhoitoyhdistyksellä on oikeus antaa lausuntonsa siitä, onko tuho hirvieläimen aiheuttama. 1.2 Uusi Riistavahinkolaki voimaan (korvauskynnys 170 ) Olennaisin muutos metsänomistajien kannalta oli luopuminen korvauksia pienentävästä 250 euron omavastuusta. Nyt vahingot korvataan, jos niiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti ylittää 170 euroa (korvauskynnys). Vuoden 2009 tehdyissä hirvivahinkoarvioineissa sovellettiin jo uutta riistavahinkolakia. Korvausehdot säilyivät muutoin pääosin nykyisellään. - Edelleenkään ei korvata yli kolme vuotta vanhempia vahinkoja. - Taimikon on pitänyt olla ennen vahinkoa taloudellisesti kasvatuskelpoinen: mänty 1300, kuusi 1200 ja koivu1000 kpl / ha - Tiheissä taimikoissa korvausta ei makseta, jos kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomien taimien lukumäärä tasaisesti jakautuneena ylittää metsänhoitosuositusten mukaiset metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet: mänty 2000, kuusi 1800, rauduskoivu 1600 ja hieskoivu 2000 kpl/ ha Jos itse vahinko korvataan, maksetaan hakijalle myös vahinkoarvioinnin teosta aiheutuneet kustannukset. Hirvieläinvahingon arviokustannus on metsäkeskuksen kiinteähintainen julkisoikeudillinen suorite, josta peritään pinta-alaperusteinen maksu seuraavasti. - enintään 1 hehtaariin saakka perusmaksu jonka lisäksi 1 ha ylittävältä osalta 5 ha saakka jokaiselta alkavalta ha. 50 / ha - ja edelleen lisäksi 5 ha ylittävältä osalta jokaiselta alkavalta ha. 30 / ha Vahingon jäätyä alle 170 euron, metsänomistajan kustannukseksi jää metsäkeskuksen perimä arviointikustannus, joka on pienimmillään 100 euroa. Metsäkeskus Keski-Suomi

5 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) Vuoden 2009 arvioidut kasvu-ja laatutappiokorvaukset maksetaan maanomistajille seuraavan vuoden maalis-huhtikuussa. Uudelleenmetsitettäviltä ja täydennysviljelykohteilta maanomistajat saavat korvaukset viljelytöiden jälkeen. Maanomistajille tulevat vahinkokorvaukset ovat verotettavaa tuloa. 2. Vahinkoarvioiden määrä hehtaareina Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella hirvien aiheuttamia metsävahinkoja arvioitiin vuonna 2009 metsänomistajilta saatujen vahinkoilmoitusten perusteella 94 kappaletta, joista pinta-alaa kertyi kaikkiaan 382 ha (vuosi 2008: 30 kpl / 108 ha ja vuosi 2007: 82 kpl / 313 ha ). Valkohäntäpeuran aiheuttamia metsävahinkoja ei vuoden 2009 arvioineissa tullut esille. Metsäkauriin aiheuttamat metsävahingot eivät ole enää korvausjärjestelmän piirissä. Taimikoiden arvioitiin kärsineen merkittäviä kasvu- ja laatutappioita 350 hehtaarin alalla. Lisäksi sellaisia alueita, missä puusto ei enää ollut kasvatuskelpoista hirvien laiduntamisen seurauksena löytyi 32 hehtaaria. Nämä alueet joudutaan uudelleen metsittämään tai täydennysistuttamaan HA Arvioidut vahinkopinta-alat VUOSI Uudelleenmetsitys / täydennys Kasvu- ja laatutappio Metsäkeskus Keski-Suomi

6 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 2.1. Vahinkoarvioiden määrä euroina Vuonna 2009 hirvien arvioitiin tuottaneen vahinkoa metsien kasvulle euron verran. Arvioidut metsävahingot VUOSI Kuntakohtaiset vahinkoarviot euroina Hirvien metsille aiheuttamia vahinkoja arvioitiin lähes jokaisen kunnan alueella. Kunnittainen yhdistelmä on raportin lopussa. Eniten metsävahinkoja oli Kinnulassa, Pihtiputaalla, Jyväskylässä ja Keuruulla. Arvioidut metsävahingot kunnittain 2009, euroina Kinnula Pihtipudas Jyväskylä Keuruu Joutsa Äänekoski Kivijärvi Viitasaari Luhanka Kyyjärvi Karstula Multia Saarijärvi Konnevesi Jämsä Petäjävesi Laukaa Kannonkoski Hankasalmi Kuhmoinen Metsäkeskus Keski-Suomi

7 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 3. Hirvikannan kehitys Keski-Suomen riistanhoitopiirin myöntämillä hirvenpyyntiluvilla 2009 saaliksi saatiin yhteensä 4012 hirveä (aikuinen 1742 kpl. vasa 2270 kpl) Lupien käyttöaste oli 94,6 %. Pyyntiluvan saajat ilmoittivat metsästyksen jälkeen metsään jääneen 5056 hirveä, joka on 254 kpl enemmän kuin edellisvuonna. Ilmoitusten mukaan jäävä kanta on keskimäärin 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Riistanhoitopiirin tavoitekanta on 3 hirveä tuhannella hehtaarilla Pyyntiluvan saajien ilmoittama jäävä kanta jahdin jälkeen Keski-Suomi Lähde: K-S riistanhoitopiiri KPL VUOSI Hirven lupamaksukertymä 2009 vuonna oli (vuosi 2008: ) Hirvi aikuinen 1742 kpl vasa 2270 kpl Metsänomistajille maksettavat korvaukset hirvien aiheuttamista metsävahingoista maksetaan valtion metsästäjiltä keräämistä kaatolupamaksuista. Metsäkeskus Keski-Suomi

8 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 4. Kuvia tuhokohteista Korvauksiin oikeuttavia kasvu- ja laatutappiokorvauksia arvioitiin 350 hehtaarin alalla. keskimääräinen korvaus on 441 euroa / hehtaari. Arvioinnissa vahinkopuut luokitellaan eri vahinkoluokkiin tuhon voimakkuuden perusteella. Tuhoutuneita taimikoita on jouduttu metsittämään uudelleen tai täydennysistuttamaan 32,5 hehtaarin alalla. Arvioidut keskimääräiset viljelykustannukset Uudelleenmetsitys 1398 / ha Täydennysviljely 1168 /ha Viljelytöistä korvataan maanomistajalle tarvittavat muokkaukset, taimet ja istutuskustannukset sekä työnjohtokulu. Kuva: Pellonmetsitysalueen koivuntaimikko jouduttiin uudelleen viljelemään hirvituhon seurauksena. Arviopyyntö ei aina johda korvauksiin Kaikki maastokäynnit, jotka suoritetaan arviopyyntöjen perusteella eivät johda korvauksiin. Arvioinnissa huomioidaan ainoastaan hirven ja valkohäntäpeuran aiheuttamat vahingot. Usein ilmoitetulla alueilla on muita tuhoja kuten myyrän ja männynversoruosteen aiheuttamaa tuhoa. Kuva: Männynversoruosteen aiheuttama vaurio männyn taimessa. Metsäkeskus Keski-Suomi

9 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 4.1 Tuhoalueista tiedottaminen Metsäkeskus toimittaa tiedot vuosittain arvioiduista metsävahingoista Keski-Suomen riistanhoitopiirille ja kaikille alueen riistanhoitoyhdistyksille. Tuhokohteista tiedotetaan laadittavilla raporteilla sekä lehdistötiedotteilla. Metsäkeskus on myös mukana maanomistajatahojen ja riistaväen yhteisissä hirvieläinkantojen hoidon suunnittelun sidosryhmäpalavereissa. 5. Hirvivahinkoja voi ennaltaehkäistä oikealla metsänhoidolla Hirvien talvehtimisalueilla ja kohteilla, missä hirvituhoriski on muutoin suuri, joudutaan miettimään tarkoin, miten metsät kannattaa uudistaa. Karuilla maapohjilla, missä metsänhoidollisesti tulisi kasvattaa mäntyä, tulee taimikko perustaa joko kylvämällä tai luontaisesti siemenpuista. Näin saadaan tiheitä ja tuhoja paremmin kestäviä taimikoita. Metsittämistä koivulle ja lehtikuuselle tulee välttää, sillä molemmat puulajit kuuluvat hirven ruokavalioon. Usein rehevillä maapohjilla kuusi on ainut turvallinen puulaji tuhojen välttämiseksi. Jalojen lehtipuiden, erikoispuiden, haavan ja visakoivun kasvatus on riskialueilla lähes mahdotonta ellei kohteita voida suojata järeillä riista-aidoilla. Maanmuokkaus tulee tehdä kaikilla uudistamiskohteilla mahdollisimman hyvin, sillä se lisää aina luontaisten taimiaineksen syntymistä. Mäntyvaltainen taimikko tulisi kasvattaa alkuvaiheessa mahdollisimman tiheänä ja elinvoimaisena. Taimikon kasvua selvästi haittaava lehtipuuvesakko ja haapa tulisi poistaa, sillä taimikon tuhoriski kasvaa merkittävästi, jos taimikko jää lehtipuuston varjoon. Mäntyvaltaiset taimikot harvennetaan kasvatustiheyteen silloin, kun taimikon keskipituus on siinä korkeudessa ettei hirvi enää yllä tuhoamaan puiden latvustoa talviaikaan Tuhoja voi vähentää monin keinoin Metsästys on tärkein keino hirvivahinkojen ennaltaehkäisyssä Vahinkoja voidaan myös vähentää oikeilla metsänhoitotoimenpiteillä sekä erilaisilla suojaustoimenpiteillä. Näitä ovat hajusteet, hirvinauhat latvasuojat ja hirvien ohjailu riistakivien avulla. Materiaaleja ja tietoa erilaisista menetelmistä kannattaa tiedustella Metsäkeskuksesta, Metsänhoitoyhdistyksistä, Riistanhoitoyhdistyksiltä ja Keski-Suomen Riistanhoitopiiristä. Kuva: Keski-Suomessa oli syksyllä kokeilussa uusi Itävaltalainen hirvikarkote Trico. Olli Kursula Keski- Suomen riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja ruiskuttamassa Viitasaarelaisella kokeilukohteella. Metsäkeskus Keski-Suomi

10

11

12 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Keski-Suomi Julkaisu

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa

Lisätiedot

Hirvivahinkojen maastoarviointiohje

Hirvivahinkojen maastoarviointiohje Hirvivahinkojen maastoarviointiohje Sisällys 1 Kasvatuskelpoinen taimikko... 3 2 Koealojen sijoittaminen ja määrä... 4 3 Mittaukset koealalla... 5 4 Toistuva vahinko... 9 5 Toimenpide-ehdotusten arviointi...

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Toteumatiedot vuodelta 2017 eivät ole vielä valmiit, joulukuun laskutuksesta esitetään vielä ennustetieto joka voi kuntakohtaisesti vielä muuttua.

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE

Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE Tämä käyttöohje on tarkoitettu käsikirjaksi arvioitaessa hirvieläinten taimikoille ja taimikkovaihetta varttuneemmille puustoille aiheuttamia vahinkoja. Ohjeessa on kuvattu vahinkojen

Lisätiedot

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan riistavahingoista annetun valtioneuvoston asetuksen (309/2013) liitteet

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT ENNAKKOTIEDOT LAKKAUTETTAVISTA, YHDISTETTÄVISTÄ JA PERUSTETTAVISTA PERUSKOULUISTA

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

ARVIOKIRJA HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS- JA KOTIELÄINVAHINGOISTA

ARVIOKIRJA HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS- JA KOTIELÄINVAHINGOISTA ARVIOKIRJA HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS- JA KOTIELÄINVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN HAKIJAA

Lisätiedot

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Jyväskylä 31.12.2010 KESKI-SUOMEN LIITTO/TURVA-HANKE OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Ojituskartoituksen työmenetelmä: - Suokohtaisina kartoitusalueina käytettiin

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Hankekunnat Kokonaispinta-ala 687,76 km² - maa 571,73 km² - sisävesi 116,3 km² Väkiluku 5 329 - väestötiheys 9,32 as/km² Ikäjakauma

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo 2018 päättyvät käyttöoikeussopimukset Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo Kausi- ja vuoromerkintä KÄYTTÖ-615246 Keuruun palvelutaksi Ky - 31.12.2017 Keuruu - Vilppula M 5:30 6:35 M-L Vilppula

Lisätiedot

Karstula. Kuntaraportti

Karstula. Kuntaraportti Karstula Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMIEN METSÄVAHINKOJEN ARVIOIMISESTA JA KORVAUSTEN LASKEMISESTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMIEN METSÄVAHINKOJEN ARVIOIMISESTA JA KORVAUSTEN LASKEMISESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(4) Päivämäärä Dnro 27.3.2001 1218/621/2001 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma N:o 29/01 Voimassaoloaika 2.4.2001- toistaiseksi Metsäkeskukset Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014

KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014 KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014 Piiritoimisto Gummeruksenkatu 7, 40100 Jyväskylä Verkkosivut: www.ksrespiirit.fi Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Reserviläispiirin toiminnanjohtaja reservilaispiiri@ksrespiirit.fi

Lisätiedot

MÄNNYN TAIMIKOIDEN METSÄNHOIDOLLINEN TILA 10 VUOTTA HIRVIVAHINGON JÄLKEEN KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSTEN ALUEILLA

MÄNNYN TAIMIKOIDEN METSÄNHOIDOLLINEN TILA 10 VUOTTA HIRVIVAHINGON JÄLKEEN KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN JA POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSTEN ALUEILLA University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry MÄNNYN TAIMIKOIDEN METSÄNHOIDOLLINEN TILA 10 VUOTTA HIRVIVAHINGON JÄLKEEN KESKI-SUOMEN, POHJOIS-KARJALAN

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Ennuste jäsenkunnittain laaditaan kuukausittain ja julkaistaan sairaanhoitopiirin www-sivuilla. Ennusteen julkaisemisen ajankohta on noin 20. päivä.

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä- - Suomessa LAUKAAN K ININANF!.ALLITiJS Sampakoski

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä ovat hirvikarkotteet? Taimikohtaiseen suojaukseen tarkoitettuja tuotteita Perustuvat hirvelle epämiellyttävään

Lisätiedot

maatilojen suorat tuet

maatilojen suorat tuet TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Lomituspalvelut Keuruun paikallisyksikkö Ostopalvelut. Varjola /Arja Kolu

Lomituspalvelut Keuruun paikallisyksikkö Ostopalvelut. Varjola /Arja Kolu Lomituspalvelut Keuruun paikallisyksikkö Ostopalvelut Varjola 27.11.2017/Arja Kolu Lomituspalvelut Keuruun paikallisyksikkö Hankasalmi Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.1.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.2.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala. Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA.40229 (2014/N) Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA.40229 (2014/N) Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.6.2015 C(2015) 3562 final Asia: Valtiontuki Suomi SA.40229 (2014/N) Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaamiseen tarkoitettu tuki Arvoisa ulkoministeri Tarkasteltuaan

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 31.3.2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa

Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa Metsätieteen aikakauskirja 2/27 Risto Heikkilä ja Sauli Härkönen Hirvivahingot ja hirvikanta Johdanto Hirvieläimet aiheuttavat metsille eniten vahinkoa niistä bioottisista tuhonaiheuttajista, joihin voidaan

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus NÄKYMIÄ HELMIKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 29.2.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.3.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot