Hyvän leimikon resepti. Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. voi riittää. harvennukset. Metsänomistaja.

Transkriptio

1 SYYSKUUTA NUMERO 6/ Metsälehti Makasiini 6/2014 puukauppa Koko maan puunostajat KYSYMYSTÄ Teema: puukauppa alikasvoksesta harvennukset yksi kerta voi riittää Metsänomistaja Pankkiirista matkailuyrittäjä luhta Luonto tulee lähelle puukauppa Hyvän leimikon resepti Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. Metsähallitus lisää metsien myyntiä Kylmyys ei lannistanut kirjanpainajia 2723_.indd 1 04/09/14 17:53

2 Luvassa hyvää puukauppasäätä. Satoi tai paistoi, metsä on omistajalleen aarreaitta. Siellä missä yksi näkee metsän, Stora Enson metsäasiantuntijat näkevät puuston ja tietävät, miten sille saadaan paras tuotto. Keskity huoletta syksyn väriloiston ihasteluun, kun puukaupparahasi saavat Tähtitilillä 4,5% kiinteän koron!! Ota yhtey ttä 023 p nsometsa.fi _.indd 2 04/09/14 17:53

3 SISÄLLYS 6 SEPPO SAMULI jorma luhta SEPPO SAMULI metsälehti makasiini NRO 6/ Uutiset 4 Pääkirjoitus: Kantohintoja voi korottaa 6 Metsänomistaja: Pankkiirista matkailuyrittäjäksi 12 Maakaupoista lovi valtion metsätuloihin 14 Kylmä ei lannistanut kirjanpainajia 15 Metsätyyppi: Metsäsäätiön puheenjohtaja Jorma Länsitalo 16 Markkinat: Kiire pois koivukaupoista 18 Kuukauden puukauppa: Harvennuksesta kolme tarjousta 19 Verkosta: Ikärasismia vai ei? Teema: Puukauppa 20 Tämä vaatii ennakkoraivausta Anna Koukonen kertoo, millainen on hyvä leimikko. 26 Näin teet puukaupan 28 Hintakysely: Erot tasoittuivat 30 Ostajakalenteri Rahapuu: Vertailu vaikeutuu oma metsä 40 Metsänhoito: 16 kysymystä alikasvoksista 43 Pikatesti: Kengät kuiviksi 44 Metsänhoidon perusteet: Olisiko aika uudistaa? 46 Tutkimus: Metsonpyyntiä kunnan tarkkuudella 47 Metsäläisen allakka: Mikään ei kannata 48 Metsäperintö: Mainettaan parempi halkominen 50 Kysy pois: Voiko lapselle ostaa metsää? 52 Tuoteuutuudet: Maastoajoon tehoa 54 Yksi harvennus voi riittää Metsää voi kasvattaa harventamatta, mutta kannattavaa se ei ole. luonnosta 60 Luhta: Luonto tulee lähemmäs 64 Ennen & nyt: Autorahat metsästä 65 KolUMni: Keisarin uudet vaatteet 66 Tapionpöytä: Puolukka piristää 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkeet: Rahkalla ratsastaja 74 Tuote & tekijä: Kaihtimet koivusta MAKASIINI

4 PÄÄKIRJoiTUS Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Eliisa Kallioniemi p Anna Back p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg p Tiia Puukila p Valtteri Skyttä p Kantohintaa voi korottaa Tänä vuonna merkittävin puukauppauutinen on ollut, että kauppa käy hyvin. Vuosikymmeniin ei muisteta olleen näin pitkää ja näin tasaista kautta puumarkkinoilla. Euroopassa talous on yhä huonoissa kantimissa, mutta jossain aina rakennetaan ja siihen tarvitaan sahatavaraa. Lehtien lukeminen vähenee, mutta paperia kuluu yhä paljon. Hyvä sellusuhdanne edistää harvennushakkuita, ja energiapuun kysyntä kasvaa. Puun tarjonta on pysynyt hyvin kysynnän kasvun mukana. Alkuvuoden aikana kauppoja on tehty melkein yhtä paljon kuin huippuvuonna Tasaiseen menoon on monta syytä. Yksi tärkeimmistä on se, että markkinat on jätetty omaan rauhaansa. Pari vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan niin myyjät kuin ostajat pitivät puukaupassa tärkeänä ennen muuta ennustettavuutta ja tasaisuutta. Veroporkkanat ja -kepit aiheuttavat häiriöitä ja sopivat markkinoille huonosti. Metsänomistajien harmiksi puun hinta ei ole noussut kustannusten kasvun tahtiin. Reaalinen hintataso on ollut tällä vuosikymmenellä lievästi laskussa. Vuonna 2011 kuutiometristä puuta sai enemmän kuin tänä kesänä. Ensi vuonna puukauppatiliä voi kaventaa myös veronkiristys. Hallituksen budjet- 4 MAKASIINI tiesityksen mukaan korotettua 33 prosentin pääomatuloveroa ryhdytään kantamaan jo euron tuloista. Keskimääräinen puukauppa ei yllä ylempään verokantaan, mutta Etelä-Suomessa se koskettaisi entistä useampaa metsänomistajaa. Vuonna 2011 ylempää veroporrasta ei ollut lainkaan, ja puukauppatuloista riitti 28 prosentin vero. Onneksi puun myyjä voi itsekin vaikuttaa siihen, paljonko puukaupasta tulee rahaa. Toimittaja Liina Kjellberg kävi katsomassa, miten ostaja hinnoittelee kaupan. Puukaupan asiantuntijat paljastavat monta hyvää vinkkiä, joiden avulla kuutiometristä voi saada paremman hinnan. Puukaupan teemanumeromme sisältää tälläkin kertaa ostajakalenterin, johon olemme koonneet metsänhoitoyhdistyksiltä kunkin alueen puunostajat. Kysyimme yhdistyksiltä myös tämänvuotisia puukaupan huippuhintoja. Ykkössija meni Keski-Suomeen. Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Kannen kuva Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Somari p Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/13) Painopaikka Forssa Print 2014 PEFC/ Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g seppo samuli

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. syyskuussa Hakkuualalle jätetty pahkainen ja jo kelottuva mänty siintää aamuauringossa 4. syyskuuta Pitkävaaralla. Taustalla näkyy Kemijärvi. Kuva Vesa Särkelä

6 METSÄNOMISTAJA Lempipaikka TEKSTI TIIA PUUKILA _.indd 6 KUVAT SEPPO SAMULI MAKASIINI /09/14 17:35

7 Kalliolta on hienot näkymät ja kaksi tuolia. Niissä istuessaan Jussi Pekkinen on tehnyt isoja päätöksiä, muun muassa päättänyt ryhtyä luontomatkailuyrittäjäksi. MAKASIINI _.indd /09/14 17:35

8 METSÄNOMISTAJA Jäkäläpeitteisen kallion laelta näkee kymmenien kilometrien päähän. Horisonttia rajaa rikkumaton metsäpeitto. Huipulla kasvaa käkkäräoksaisia kalliomäntyjä, korkeuserot ovat huimat ja luonto ylhäällä karua. Kauempaa kuuluu koiraspyyn hento vihellys. Hetken tunnelma on kuin tiettömien taipaleiden päässä Lapissa. Tosiasiassa olemme Råmossan tilan isännän Jussi Pekkisen mailla Ilolassa Porvoossa vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Kallion laella olevat kaksi valkoista puutuolia kertovat paikan olevan metsänomistajan mieleen. Siellä hän on hiljentynyt lukuisat kerrat. Huipulla ovat syntyneet kenties Pekkisen elämän ratkaisevimmat päätökset. Tässä olen istunut tuntikausia sunnuntaisin koira jaloissa ja ajatellut, ettei mikään ole niin hullua kuin jättää taas tämä paikka ja lähteä kehäykkösen ruuhkiin tekemään ympäripyöreitä työpäiviä, Pekkinen muistelee. Uransa pankkialalla esimiestehtävissä tehnyt 50-vuotias isäntä päätti lopulta pistää elämänsä uusiksi. Pekkinen oli vuosia pohtinut, minkälaisia mahdollisuuksia tilan metsillä voisi olla metsätalouden ohella. Seitsemän vuotta hän on järjestänyt tilallaan metsästysmatkailua leipätyönsä ohella. Se ei kuitenkaan yksin ole tuonut riittävää toimeentuloa. Tarvittiin jotain muutakin. Maisemaa ihaillessa syntyi päätös ryhtyä paitsi metsästys- myös luontomatkailuyrittäjäksi. Keväällä 2013 hän vaihtoi palkkatyönsä pääkaupunkiseudulla täyspäiväiseen tilan isännyyteen. Kun isot raskaat päätökset oli tehty, oli helpompi hengittää, Pekkinen sanoo. Talvisen tähtitaivaan alla Syksyn ensimmäinen metsästysporukka saapuu teeri- ja metsäpyyjahtiin Pekkisen maille syyskuun puolivälissä. Tyypillisesti Råmossan tilan erämatkailijat ovat suomalaista yritysjohtoa, jotka haluavat töille vastapainoa metsältä. Muutama vakioporukka saapuu Pekkisen vieraaksi vuosi toisensa jälkeen. He tulevat päiväksi metsästämään vuodenajasta riippuen metsäkanalintuja tai jäniksiä. Pekkinen hommaa paikalle keikkapalkalla koi- Råmossan päärakennuksessa ei ole muovia tai kyllästettyä puuta ja hirret ovat tilan metsistä. Periaatteeni on kaikki läheltä ja mahdollisimman PALjon puusta. ramiehet ja eräoppaat, lämmittää saunan ja paljun sekä tarjoaa paikallisen kokin paikallisista raaka-aineista valmistaman aterian. Parhaimmillaan kuuden hengen metsästysporukkaa palvelee viisi henkeä. Siten pystyn takaamaan, että palvelun laatu on korkea. Tänä syksynä Pekkinen aloittaa myös luontoelämysten järjestämisen tilallaan. Suunnitelmissa on ohjattua lumikenkäilyä, retkiä pimeään talviseen metsään tähtien loisteeseen sekä mahdollisesti ulkoilmakonsertteja kallion laella jylhissä maisemissa. Elämykset ovat turvallisia perusluontoelämyksiä. Ei tarvitse kuin tuoda japanilainen ryhmä talvella lammen jäälle ja kairata reikä, jolloin he huomaavat kävelevänsä veden yllä, Pekkinen kertoo. Luontomatkailun markkinointia auttaa yhteistyö paikallisten tunnettujen yritysten kuten Haikon Kartanon kanssa. Pekkinen hoitaa palvelut kuntoon ja kartanohotelli tarjoaa niitä kiinnostuneille asiakkailleen. Myös Porvoon kaupunki on ollut suuri apu toiminnan käynnistämisessä. Luonto- ja erämatkailun tarjoajia löytyy, mutta paljon harvinaisempaa on tehdä tätä oman tilan keskellä tunti Helsingistä, Pekkinen kertoo. Matkailun ehdoilla Luonto- ja erämatkailu ovat muuttaneet Råmossan tilan metsien hoitoa. Raivatessa ja hakkuissa kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota maisemaan. Päärakennuksen lähimetsät pidetään siisteinä, mutta samalla riistalle jätetään suojaisia tiheiköitä. Yksi päätehakkuukin jätettiin tekemättä, jotta pellon reunasta avautuva näkymä säilyi. Peltoon rajautuvan metsän kaato olisi muuttanut maaseutumaiseman täysin. Mietin sillä metsäkuviolla jatkuvaa kasvatusta. En kokeilisi sitä kaikkialla tilaa, mutta pienimuotoisilla maisemallisesti tärkeillä kohteilla jatkuva kasvatus voisi olla perusteltua, Pekkinen kertoo. Tulevan syksyn hakkuissa valtaojien läheisyyteen jätetään muutaman aarin riistapeltoja, joista nostetaan kannot. Niihin kylvetään peuroille, hirville ja kanalinnuille kaalia, auringonkukkaa, hernettä ja viljaa. Ahkeran ruokkimisen ansiosta riistamäärät ovat lisääntyneet alueella. Pekkisen isän aikaan tila palkittiin esimerkillisestä metsien hoidosta. Myös Pekkinen haluaa jatkaa hyvän metsänhoidon 8 MAKASIINI

9 Päärakennuksen tilat on päivitetty ja isäntä valmiina johdattamaan luontomatkailijat Råmossan metsiin. Tilalla voi nähdä vaskitsan, nautti erätulesta ja lämmitellä paljussa. Päivän kruunaa lähiruuasta valmistettu ateria. MAKASIINI _.indd /09/14 17:35

10 METSÄNOMISTAJA perinnettä. Apuna metsien hoidossa on alusta saakka toiminut Metsäreviiri, isäntä itse on käynyt muun muassa raivaussahakursseja. Evakkona Porvooseen Pekkisen suku on tullut Porvooseen mutkan kautta. Hänen isovanhempansa joutuivat jättämään ison tilan Karjalan Jaakkimaan jatkosodan jälkeisessä rauhanteossa. Evakkomatka kulki Pohjanmaan kautta Ilolaan, josta vuonna 1949 löytyi sopiva maatilatila, Pekkilä. Suvun metsäomaisuus karttui vuonna 1978, kun Pekkisen isä osti kotitilan läheisyydessä sijaitsevan Råmossan tilan. Kotitila on sittemmin vaihtanut omistajaa, mutta Pekkilän metsät ovat pääasiassa säilyneet suvussa. Ne kuuluvat nykyään kaikkiaan 225 hehtaarin kokoiseen Råmossan tilaan, jota Pekkinen on isännöinyt vuodesta Ostin sovussa isän ja kaksi veljeäni ulos. Minun mielestäni tilalla ei voi olla montaa isäntää. Kun Pekkinen astui isännän saappaisiin, tilalla ei ollut muuta kuin nuotiopaikka tiluksiin kuuluvan Mustalammen rannalla. Uusi isäntä oli pidemmän aikaa pyöritellyt mielessään ajatusta matkailutoiminnasta. Sitä varten tilalle tarvittiin päärakennus ja toimiva tieverkosto. Alkoi Råmossan rakentaminen ja kehittäminen. Tuvan ikkunoista siintää tilaan kuuluva Mustalampi, jonka jäälle matkailijat talvella pääsevät. Pienimuotoisilla MAISEMALLISESTI tärkeillä KOhteilla jatkuva kasvatus VOISI olla perusteltua. Oman tilan puista Jyrkän kalliorinteen alla muutama kymmenen metriä alaspäin Pekkisen mielipaikasta siintää hirsitalon katto. Käsittelemättömästä hirrestä rakennetut seinät sointuvat erämaisemaan. Pekkinen ei osannut päättää käyttäisikö mäntyä vai kuusta, joten hän valitsi kummatkin. Pitkänomaisen talon saunapuolen seinät ovat syntyneet kuusesta ja varsinainen päärakennus tupineen ja huoneineen kalliomännystä. Aika patinoi hirret kauniin harmaan ja ruskean sävyin. Vuonna 2007 valmistuneen hirsitalon rakentaminen vei kaksi vuotta. Se syntyi 80-prosenttisesti tilan omista puista, jotka sahattiin paikan päällä. Porvoon kaupungin entisen arkkitehdin Aarne Launosen suunnittelema rakennus on seitsemän vuoden ajan vastaanottanut metsästysporukat jahtiin tilalle. Nyt sitä päivitetään vastaamaan luontomatkailuvieraiden vaateet. Kylpyhuonetilat ja tuvan yhteydessä oleva keittiö uusitaan. Ulkomaalaisia vieraita varten kaiken pitää olla nykyaikaista ja siistiä, mutta myös luonnonläheistä ja ekologista. Periaatteeni on kaikki läheltä ja mahdollisimman paljon puusta. Arkkitehdin ja rakennuspuiden lisäksi kaikki eräoppaista ja -suunnittelijoista sekä saunan kiukaan kivistä lähtien ovat paikkakunnalta. Pekkinen tietää puolen hehtaarin tarkkuudella, mistä päin tilaa vieraille tarjottavat puolukat, mustikat, sienet ja riista ovat. Råmossan tilalla kaikella on tarinansa. Tuvan pöytä sekä pesutilojen tasot on sahattu Porvoon terveysaseman laajennuksen tieltä kaadetuista satavuotiaista tammista. Terassin pöydän tehtävää ajava kanto on puolestaan Pekkisen äidin kotiseudulta Pornaisista. Myös suvun juuret näkyvät. Vieraita vastaanottaa salossa liehuva Karjalan viiri. Lapset korvaamaton apu Pekkinen on aina liikkunut ja viettänyt aikaa metsässä. Ilokseen hän on saanut huomata, että hänen lapsensa jakavat saman kiinnostuksen luontoon ja auttavat isäänsä tilalla. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä opiskeleva Pinja huolehtii yrityksen kotisivuista. Elintarvike-ekonomiaa samaisessa yliopistossa opiskeleva Meri puolestaan hoitaa kirjanpidon. Tyttäret tulevat isänsä avuksi vastaanottamaan vieraita, jos opintokiireiltään ehtivät. 14-vuotiaan Peterin heiniä on kerätä marjat ja sienet talteen. Lapset ovat korvaamaton apu. He tukevat ja ovat huomanneet, että isä hymyilee nyt enemmän, Pekkinen kertoo. Råmossan tilaa on hallinnoitu kommandiittiyhtiönä vuodesta Pekkinen omistaa tilan tyttäriensä kanssa, jotka ovat yhtiön äänettömiä yhtiömiehiä. Myös Peter pääsee mukaan 18 vuotta täytettyään. Råmossan tilan lisäksi isännän mieli vetää Lappiin. Pekkinen omistaa ystäviensä kanssa eräkämpän Utsjoella. Paikka on tehnyt mieheen lähtemättömän vaikutuksen. Hän haluaisi viedä luontomatkailijoita myös sinne. Hartain toiveeni on, että saisimme luonto- ja erämatkailusta elinkeinon ja onnistuisimme kehittämään toimintaa. Toinen haaveeni on, että pystyisin viettämään enemmän aikaa Utsjoella. Se tarkoittaisi, että lapset ottaisivat enemmän vastuuta Råmossan tilalla. 10 MAKASIINI