SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa projektiammattilaisista. sivu 7. Jäsenetuina ajankohtaisia koulutuksia. sivu 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa projektiammattilaisista. sivu 7. Jäsenetuina ajankohtaisia koulutuksia. sivu 14"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia Tutkittua tietoa projektiammattilaisista Jäsenetuina ajankohtaisia koulutuksia f sivu 7 f sivu 14

2 pääkirjoitus Juhlavuosi 2005 merkkipaaluja ja uusia uria Vuosi kääntyy lopuilleen ja voimme tyytyväisinä panna merkille jäsenmäärämme kasvaneen jo lähelle Huomattavaa on myös opiskelijajäsentemme kasvava osuus tuoden innovatiivisuutta toimintaan kuin myös haasteita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Jäsenkehitys on iloinen uutinen lähdettäessä viettämään yhdistyksemme 20. juhlavuotta uuden hallituksen luotsaamana. Teemamme Jokainen jäsen on juhlan arvoinen vie meidät jäsentapaamisiin eri puolille maata sekä osallistumaan AEK:n aluetoimintaan ja opiskelijatapahtumiin. Pääjuhla järjestetään marraskuussa Helsingissä. Samoin kirjoitamme pienen historiikin toiminnastamme. Seuraa tapahtumia kotisivuiltamme Toimintamme painopisteet vuonna 2005 ovat ammatillisen edunvalvonnan kehittäminen, uusien yksityissektorin työehtosopimusten kartoittaminen, valtion palkkausjärjestelmäuudistuksen seuraaminen sekä jäsenkuntaa koskevien selvitysten teettäminen. Vuonna 2005 ovat kohderyhmänä järjestötyöntekijät, joita Speciassa on n Selvitämme myös kansainvälisissä tehtävissä olevien työkenttää. Koulutuspolitiikkaa seuraamme jäsenistömme kannalta keskeisillä tutkintoalueilla. Näitä ovat FM- ja KM- ja HuK-tutkinnot. Selvitämme myös ammattikorkeakoulujen uudet tutkinnot, jotka ovat sisällöltään samankaltaisia jäsenistömme vanhojen tutkintojen kanssa.edunvalvonnassa keskitymme tulevan sopimuskierroksen specialaisten tavoitteiden edistämiseen. Yleisiä työmarkkina- ja palvelussuhde-edunvalvonnassa esille tuotavia teemoja ovat pätkätyöt, työttömyys, projektityö, työelämän tasa-arvokysymykset ja eläkeuudistus. Ammatilliseen pätevöitymiseen, työssä jaksamisen edistämiseen sekä oman osaamisen arvostuksen lisäämiseen tähtäävää koulutusta järjestämme myös jatkossa. Lisäksi tuemme specialaisten opintoja avoimessa yliopistossa maksamalla osan osallistumismaksusta. Virkistymismahdollisuuden tarjoamme jäsenillemme vuonna 2005 uudessa lomaosakkeessa Levillä. Tämän kaiken tarjoaa ammattijärjestösi Sinulle jäsenmaksuasi vastaan ja JUHLA- VUONNA vielä enemmänkin. Avataan yhdessä uusia uria ja tehdään hyvä juhlavuosi! Palveluksessanne Leena-Maija Talikka asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 4300 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka leena-maija.talikka@cimo.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut AEK:n jäsensihteerit Puh Faksi (09) jaana.honni@aek.fi katja.kosonen@aek.fi mary.luokkamaki@aek.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo asiantuntija

3 Jäsenhankintakilpailun voitto Ouluun! Specian jäsenhankintakilpailu päättyi 500 euron matkalahjakortin arvontaan. Oululainen kasvatustieteiden opiskelija Tiina Hyttinen oli tyytyväinen palkinnon saaja. Tiina hankki yhteensä neljä uutta jäsentä opiskelijakavereistaan. Hän toimii myös oman ainejärjestönsä Motivan hallituksessa. Kaikkiaan kilpailuun osallistui 73 jäsentä, joiden yhteydenottojen perusteella valittiin yhdistykseen 48 uutta jäsentä. Etuuden maksuilmoitukset tekstiviestillä Kaikki Erkon työttömyyskassan jäsenet, jotka ovat saneet etuutta vuonna 2004 tai joiden hakemus on kirjattu kassaan ja joille on kirjattu gsmnumero, ovat saaneet syyskuusta (6.9.) tiedon etuuden maksusta vain tekstiviestinä matkapuhelimeen. Tieto maksupäivästä lähtee tekstiviestillä heti kun maksu on käsitelty. Oman gsm-numeron voimassaolon ja päivitystiedot voi tarkistaa eerkossa. Erillistä maksuilmoitusta ei lähetetä enää ekirjeenä, vaan maksun tiedot voi tarkistaa ja tulostaa halutessaan eerkossa kohdasta Maksut/Maksuhistoria. Järjestelmä mahdollistaa vain yhden maksuilmoituksen lähettämistavan. Etuuspäätökset lähetetään aina ekirjeenä ilmoitetuin yhteystiedoin. Etuuden maksuilmoitukset voi jatkossakin saada halutessaan ekirjeenä ilmoittamalla siitä kassalle internetissä eerkossa, lähettämällä pyynnön sähköpostitse osoitteeseen erko.fi, telefaxilla (09) tai puhelimitse (09) klo välisenä aikana. eerko palvelu käyttöön Tietoa työttömille ja työttömyysuhan alaisille Erityiskoulutettujen työttömyyskassa on ottanut käyttöön mahdollisuuden sähköiseen asiointiin. Työttömyyskassan jäsenet voivat saada palvelua eerkon kautta internetissä ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelua voivat käyttää kaikki jäsenet, jotka ovat saaneet kassalta etuutta ja jäsenet, joiden etuushakemus on kirjattu kassaan. Sähköinen asiointi on helppoa ja nopeaa jäsenelle: Voit hoitaa henkilökohtaisia kassa-asioitasi internetin kautta mistä vain Voit selata uusia ja vanhoja työttömyyskassan maksuja ja päätöksiä Voit seurata hakemuksesi käsittelyvaiheita Voit tarkistaa ja päivittää henkilö- ja yhteystietosi Voit selata työvoimapoliittisia lausuntoja Voit laskea etuutesi suuruuden päivärahalaskimella Voit lähettää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja koulutuspäivärahan jatkohakemuksen sähköisesti esitäytettyjen lomakkeiden avulla Voit asioida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Palvelussa käytetään sääntöpohjaista tunnistamista, jolla hakija tunnistetaan. Tunnistepalvelun osapuolten välisessä tietoliikenteessä käytetään SSL -salausprotokollaa (https = julkisiin ja salaisiin avaimiin perustuvaa salattua tietoliikenneyhteyttä), joten ulkopuoliset eivät voi tarkastella tietoja tai muuttaa niitä. Palveluohjelmisto on tuettu 128 bittisellä SSL -salauksella. Sisäänkirjautuminen tehdään eerkon linkistä. Käyttäjälle saattaa avautua Suojausvaroitusikkuna, jolloin valitaan ruudusta Kyllä, kun palvelu kysyy haluatko jatkaa? Suojaussertifikaatin on myöntänyt Väestörekisterikeskus. Käyttäjätunnuksella ja salasanalla pääsee järjestelmässä selaamaan ja päivittämään tietoja sekä lähettämään jatkohakemuksen. Palvelun osapuolet vastaavat omien palveluidensa suojauksesta, turvallisuudesta ja säilyttämiensä tietojen oikeellisuudesta. Jäsen vastaa siitä, että oma salasana ei joudu ulkopuolisten haltuun. jäsenasiaa HYÖDYNNÄ UUTTA PALVELUA! asiantuntija 3

4 syyskokous Hanna Ronkainen Tampereelta ja Mikko Männikkö Espoosta Vuosikokouksen osallistujia. Leena-Maija Talikasta uusi puheenjohtaja. Leena-Maija Talikka puheenjohtajaksi Specian syyskokous pidettiin Lahdessa. Paikalla oli kolmisenkymmentä specialaista. Uudeksi puheenjohtajaksi kokous valitsi FM Leena-Maija Talikan. Leena-Maija työskentelee suunnittelijana Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOssa. Specian hallituksessa jatkavat Mikko Männikkö Espoosta, Anu Raappana Heinolasta ja Saara Ruokonen Helsingistä. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin FM Maria Iho Helsingistä. Maria toimii Senior technical writerina Nexstim Oy:ssä. Muutoin kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita, kuten vuoden 2005 toimintasuunnitelma ja budjetti. Kokouksen jälkeen nautimme yhdessä upeasta Zorbas-musikaalista. 4 TOIMINTA- SUUNNITELMA 2005 YLEISTÄ Specia ry on Akavan Erityisalojen Keskusliitto (AEK) ry:n suurin jäsenjärjestö. Jäsenmäärä vuoden 2004 syyskuussa oli noin 4050 jäsentä. Specia toimii jäsentensä yhdyssiteenä sekä valvoo ja ajaa heidän ammatillisia, koulutuksellisia, oikeudellisia ja sosiaalisia etujaan sekä työsuhdeasioitaan. Yhdistys neuvottelee jäsentensä työ- ja virkasuhdetta ja palkkausta koskevissa asioissa sekä muissa jäsentensä kannalta merkittävissä ammatillisissa ja koulutuksellisissa kysymyksissä. Yhdistys laatii selvityksiä, seuraa jäsentensä työmarkkinatilannetta, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kokous-, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia. Specia ry:n toiminnan painopisteet vuonna 2005 ovat ammatillisen edunvalvonnan kehittäminen, uusien yksityissektorin työehtosopimusten kartoittaminen, valtion palkkausjärjestelmäuudistuksen seuraaminen sekä jäsenkuntaa koskevien selvitysten teettäminen. Kohderyhmänä ovat järjestötyöntekijät. Vuosi 2005 on yhdistyksen 20. toimintavuosi. Vietämme juhlavuotta järjestämällä jäsentapaamisia eri puolelle maata. EDUNVALVONTA Työmarkkinaedunvalvonta Specia:n jäsenistön edunvalvonnan tavoitteet määräytyvät työmarkkinakentässä olevien muutosten pohjalta. Keskeistä kaikilla sektoreilla (yksityinen, valtio ja kunta) on edelleen jäsenistön mukaan saaminen yritysyhdistystoimintaan, viraston tai kunnan omaan paikallistoimintaan. Tätä kautta saamme luottamushenkilöitä myös valtakunnallisiin tausta- ja vaikuttamisryhmiin. Specia hoitaa jäsenistönsä työmarkkina- ja palvelussuhde-edunvalvontaa Akavan Erityisalojen Keskusliiton kautta. Vuosi 2004 on vaalivuosi, joten luottamushenkilöt AEK:n eri toimielimiin valitaan syksyn 2004 liittokokouksessa sekä AEK:n hallituksen vuoden 2005 ensimmäisessä kokouksessa. Yksityisellä sektorilla päätavoitteena on YTN:n kautta edistää yksityisensektorin edunvalvontaa, asiantuntijuuden arvostuksen nostamista sekä työhyvinvointia, kuten ylempien toimihenkilöiden työaikakysymysten ja -korvausten ratkaisemista. Samoin jatkamme osallistumista YTN:n yritysyhdistystoimintaa ja järjestämme myös omia yritysyhdistystapaamisia. asiantuntija

5 Valtio- ja kuntasektorin päätavoite on tukea jäseniä uuteen palkkausjärjestelmiin siirryttäessä sekä palkkojen kehittymisen jatkuva seuraaminen. Samoin haluamme nopeuttaa määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamista valtiolla. AEK:n hallituksessa annamme tukemme jo nyt alkaneille uusille ja suurille hankkeille, kuten palvelustrategia ja -sopimus, jäsenpito- ja hankintakampanja, markkinointikampanja ja AEK:n työskentelytapojen selkiyttäminen, Erityisen tärkeänä pidämme AEK.n yhteiskuntasuhteiden kuntoon saattamista. Tämä on kaiken edunvalvonnan perusta. Neuvottelukunnissa toimivat henkilöt sekä yhdistyksen toiminnanjohtaja informoivat Specian hallitusta AEK:ssa tehtävistä päätöksistä ja suunnitelmista. He myös välittävät Specian kannan jäsenistöä koskevissa asioissa AEK:n päättäviin elimiin. Vuonna 2005 edunvalvonnassa keskitymme tulevan sopimuskierroksen specialaisten tavoitteiden edistämiseen. Yleisiä työmarkkina- ja palvelussuhde-edunvalvonnassa esille tuotavia teemoja ovat pätkätyöt, työttömyys, projektityö, työelämän tasa-arvokysymykset ja eläkeuudistus. Ammatillinen ja koulutuspoliittinen edunvalvonta Edunvalvonnan painopiste toimintavuonna on ammatillisessa edunvalvonnassa. Kohderyhmänä ovat vuonna 2005 järjestötyöntekijät. Järjestötyöntekijöitä on Specian jäseninä noin 400. Teemme pienen selvityksen tämän ammattiryhmän työolosuhteista sekä palkkauksesta. Koulutuspolitiikkaa seuraamme lähinnä jäsenistömme kannalta keskeisillä tutkintoalueilla. Näitä ovat FM- ja KM- ja HuK-tutkinnot. Samoin selvitämme ammattikorkeakoulujen uudet tutkinnot, jotka ovat sisällöltään samankaltaisia jäsenistömme vanhojen tutkintojen kanssa. VIESTINTÄ Asiantuntija-lehti ilmestyy vuoden 2005 aikana neljä kertaa. Jatkamme lehden kehittämistä niin sisällöllisesti kuin ulkoasullisesti. Pyrimme kehittämään lehteä yhä enemmän jäsenistön tarpeita palvelevaan suuntaan. Keskeisenä painopisteenämme viestinässä toimintavuonna on www-kotisivujen uudistamisen jatkaminen niin graafisesti kuin sisällöllisesti. Sivut käännetään myös ruotsiksi ja englanniksi. JÄRJESTÖ- JA OPISKELIJA- TOIMINTA Vuosi 2005 on Specian 20. toimintavuosi. Juhlavuotta vietämme järjestämällä kolme jäsentapaamista eri puolella Suomea. Pääjuhla järjestetään marraskuussa Helsingissä. Samoin kirjoitamme pienimuotoisen historiikin toiminnas- tamme. Juhlavuoden teemana on Jokainen jäsen on juhlan arvoinen. Opiskelijatoimintamme tapahtuu yhteistyössä AEK:n kanssa. Opiskelijatoiminnan kohderyhmänä ovat kasvatustieteilijät, jotka eivät opiskele opettajiksi. Tarvittaessa kohdennamme toimintaa myös muihin selkeisiin humanistiopiskelijaryhmiin. Lähetämme suorat markkinointikirjeet opiskelijoiden ainejärjestöihin ja tarjoamme vierailijaa, joka kertoo esimerkiksi valmistuneiden opiskelijoiden asemasta työmarkkinoilla ja samalla markkinoi Speciaa. Samoin tarjoamme valmiita artikkeleita ainejärjestölehtiin sekä mainostamme Speciaa ainejärjestölehdissä omilla ilmoituksilla. Osallistumme myös AEK:n aluetoimintaa sekä tiedotamme toiminnasta jäsenistöllemme. Specialaisille alueryhmien jäsenille järjestämme yhden tapaamisen vuoden aikana. Olemme mukana kaikissa AEK:n strategista johtamisjärjestelmää koskevissa hankkeissa. Samoin jäsenhankintakampanja toteutetaan vuonna 2005 yhdessä AEK:n kanssa. TUTKIMUSTOIMINTA Toteutamme vuonna 2005 tutkimuksen järjestötyöntekijöille, jotka ovat kohderyhmänä ammatillisessa edunvalvonnassa. Siinä selvitetään järjestötyöntekijöiden määräaikaisuutta, työssä olevia epäkohtia sekä muita seikkoja. Tutkimuskyselyn lähetämme jäsenille Asiantuntija-lehden välissä, mutta kyselyyn on mahdollisuus vastata myös internetissä. Saatujen tulosten pohjalta vaikutamme epäkohtien korjaamiseen. Osallistumme AEK:n teettämään työmarkkinatutkimukseen ja teetämme myös omia tutkimuksia ja selvityksiä jäsenistöstämme. Tutkimusten ja selvitysten tekoon palkkaamme ulkopuolista apua. JÄSENEDUT Koulutus Järjestämme jäsenillemme koulutusta, joka tähtää ammatilliseen pätevöitymiseen, työssä jaksamisen edistämiseen sekä oman osaamisen arvostuksen lisäämiseen. Koulutuksen teemat suunnittelemme SPECIA:ssa, mutta toteutuksen ostamme ulkopuolelta. Vuonna 2005 järjestämme 10 koulutustilaisuutta, joista neljä on ATK:hon liittyvää kurssia, yksi kielikurssi, kaksi yleistä työmarkkinatietouskurssia, esimiesvalmennus sekä sääntömääräisten kokouksen yhteydessä järjestettävät asiantuntijaluennot. Hallitukselle järjestämme tämän lisäksi erillistä koulutusta työskentelyn tehostamiseksi. Kursseja ja koulutusta tarjoamme myös Toimihenkilöiden Salla Luomanmäki sivistysjärjestö TJS:n kautta siten, että jatkaa Specia hallituksen tukee jäsentensä osallistumista TJS:n järjestämään puheenjohtajana. koulutukseen maksamalla puolet kurssimaksusta asiantuntija 5

6 Tuemme jäsentemme opintoja avoimessa yliopistossa maksamalla osan osallistumismaksusta. Lisäksi työttömillä ja työttömyysuhan alaisilla sekä äitiys- ja hoitovapaalla olevilla jäsenillä on mahdollisuus hakea tukea ammatilliseen pätevöitymiseen johtavaan pienimuotoiseen koulutukseen. Levin lomahuoneisto Järjestöllämme on käytössä vuonna 2005 uusi lomaosake Levillä. Huoneistoa vuokraamme jäsenille viikkovuokrausperiaatteella sesonkihintoja huokeammalla hinnalla. Specian jäsenet saavat myös AEK:n tarjoamat jäsenedut. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Specian hallitus kokoontuu 9 kertaa vuodessa, joista yksi on pidempi seminaari. Tämän lisäksi hallitus tekee EU-koulutusmatkan Brysseliin keväällä Hallituksen jäsenet seuraavat oman nimetyn vastuualueensa ajankohtaisia asioita ja raportoivat niistä Specia ry:n hallitukselle. Vuonna 2005 panostamme myös sääntömääräisten kokousten järjestämiseen ja varsinkin jäsenten aktivoimiseen osallistumiseen kokouksiin. Kokouksien yhteyteen järjestämme asiantuntijaluennon tai kulttuuripainotteisen ohjelman. HENKILÖSTÖ Palveluksessamme on kokoaikainen toiminnanjohtaja, joka vastaa liiton operatiivisesta johtamisesta. Kirjanpitotoiminnot ostamme yksityiseltä kirjanpitotoimistolta. TOIMISTO Specialla on käytössään AEK ry:ltä vuokrattu toimitila. TALOUS Specian talous on vakaalla pohjalla. Sijoitustoiminnan tavoitteena on sijoittaa yhdistyksen varat varmalla ja tuottavalla tavalla. Sijoitustuottoja käytämme jäsenistön koulutustoimintaan ja Levin lomahuoneistosta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Tule kehittämään yksityissektoria Specian hallitus haluaa vahvistaa yksityissektorin asemaa Speciassa. Olemme perustaneet työryhmän kehittämään Specian yksityissektorin toimintaa, tiedotusta ja edustusta. Kaikki yksityissektorin jäsenet voivat hakea jäsenyyttä yksityissektorin työryhmään vapaalla hakemuksella asti. Valintakriteereinä ovat työskentely yksityissektorilla, luottamustehtävät työpaikalla, työnantajan toimiala sekä alueellisuus. Hakemukset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimisto@specia.fi Kunto- ja virkistysloma varttuneille Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat tarjoaa yhdessä Perhelomien kanssa akavalaisille ikäihmisille rentouttavan kuntoja virkistysloman. Loma antaa tietoa ja käytännön vinkkejä terveydestä, ruokailutottumuksista ja painonhallinnasta. Ohjelmaan kuuluu monipuolista liikuntaa paikallista kulttuuritarjontaa unohtamatta. Ikäihmisten kunto- ja virkistyslomia järjestetään Polvijärvellä, Lomakeskus Huhmarissa Hakuaika päättyy Hakuaika päättyy Osallistuja maksaa lomastaan matkakustannusten lisäksi 92,50 euron omavastuuosuuden. Hirvasporon vapaat viikot vuonna 2005 Levillä Specian lomaosakkeessa on vielä runsaasti hyviä vapaita viikkoja. Varaa aikaa rentoutumiseen ja valitse oma viikkosi. Loput viikot jaetaan varausjärjestyksessä. Tiedustelut Specian toimistoon sähköpostilla toimisto@specia.fi Vapaat viikot: 3,17,18,19,20,21,22,23,24,25,27, 28,29,30,31,33,34,35,36,37,39,40, 41,42,44,45,46,47,48 ja 51. Ota yhteyttä ja kysy lisää klo 9 12 faksi (09) toimisto@a-lomat.fi A-lomat ry Ratamestarinkatu Helsinki 6 asiantuntija

7 Tutkittua tietoa specialaisista projektiammattilaisista Speciassa haluttiin selvittää ja saada kuva projektityöntekijöiden työstä ja jaksamisesta: miten projektityö on organisoitu, miten rasittavaa työ on ja mitkä tekijät vaikuttavat työssä jaksamiseen ja viihtymiseen? Kohdejoukkona ovat olleet kaikki SPECIAn jäsenet, joiden pääasiallisena tehtävänä oli keväällä 2004 työskennellä projektissa varsinaisen projektiryhmän tai projektin tukiryhmän jäsenenä. Vastauksia tuli yhteensä 167 eli selvitys antaa luotettavaa tietoa projektityöntekijöiden asemasta ja arjesta. Taustatekijät Projektityössä olevilta vaaditaan monenlaisia taitoja. Projektinhallintaan liittyvien taitojen lisäksi projektityöntekijällä tulee olla kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Projektissa vaaditaan myös organisointikykyä ja johtamistaitoa. Projektityöntekijän palvelussuhde on usein määräaikainen. Lähes puolet selvitykseen vastaajista oli vuotiaita, Kuvio 1. Arviot nykyisen työmäärän suuruudesta työantajittain, %. nuoria alle 30-vuotiaita, samoin kuin 50 vuotta täyttäneitä oli vajaa viidennes vastaajista. Kaksi kolmesta oli naimisissa tai avoliitossa, neljännes oli naimattomia. Valtaosa selvitykseen vastanneista oli naisia (neljä viidestä). Suurimmalla osalla (83 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Kuudella kymmenestä korkeakoulututkinnon suorittaneista oli filosofian kandidaatin tutkinto, joka neljännellä oli taas kasvatustieteellinen tutkinto. Viidennes vastaajista oli yksityisen yrityksen palveluksessa, neljännes oli järjestöissä, säätiöissä tai vastaavissa, 28 % oli valtiolla ja 16 % kunnissa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli seitsemän kymmenestä. Nuoret olivat muita useammin määräaikaisina. Alle 30-vuotiaista määräaikaisena oli 83% vuotiaistakin määräaikaisena oli kolme neljästä. Määräaikaisten osuus vaihteli myös työnantajan mukaan. Yksityisissä yrityksissä kolmannes oli määräaikaisena, kun taas järjestöissä, kunnissa ja valtiolla määräaikaisena oli neljä kymmenestä. Projektin pituudet vaihtelivat kahden ja 136 kuukauden välillä. Järjestöissä projektit kestivät keskimäärin 37 kuukautta, yksityisissä yrityksissä, valtiolla ja kunnissa projektit olivat keskimäärin puolta vuotta lyhyempiä. Määräaikaiset olivat projekteissa, joiden keskipituus oli kolme vuotta, pysyvässä palvelussuhteessa olevien projektit kestivät keskimäärin kaksi vuotta. Työaika ja ylityöt Työsopimuksen mukainen säännöllinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 37,3 tuntia. Yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä viikkotyöaika oli tunnin verranpidempi kuin valtiolla ja kunnissa. Alle 30 tuntia viikossa tekevien osuus oli 3 %. Projektin aikana todellinen viikoittainen työaika venyi kaikilla sektoreilla 40:een tuntiin. Kuviossa 1 on esitetty vastaajien arviot nykyisistä työmääristään työnantajittain. Vajaa kolmannes arvioi työmääränsä projektissa olevan sopiva, työmääränsä jatkuvasti liian suurena pitävien osuus oli 16%, joka toinen taas piti työmäärää vain ajoittain liian suurena. Valtion projektityöntekijät pitävät muita useammin työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Kolme neljästä teki ylitöitä. Ylitöitä tehtiin keskimäärin 14 tuntia kuukaudessa. Joka toisella ylitöiden määrä kuukaudessa jäi 10 tuntiin, joka kymmenes taas oli ylitöissä asiantuntija 7

8 kuukaudessa vähintään 30 tuntia. Miehet tekivät ylitöitä keskimäärin viisi tuntia enemmän kuin naiset. Yhdeksän kymmenestä ylityötä tekevästä sai töistään korvauksen rahana tai vapaana, 10 % teki ylitöitä ilman minkäänlaista korvausta. Yli puolet niistä, joille ylityöt korvattiin vapaina, pystyi myös pitämään ylityövapaansa. Kolmasosalle sen sijaan ylityöt kertyvät ylityöpankkiin, josta ne pidetään myöhemmin. 13 % jätti ylityövapaansa käyttämättä. PROJEKTIT Projekteja on hyvin monenlaisia: tutkimusprojekteja, selvitysprojekteja, kehitysprojekteja, seurantaprojekteja jne. Projektia varten perustetaan tilapäinen organisaatio. Usein projektille määritellään ohjausryhmä (johtoryhmä), projektin vetäjä (projektipäällikkö) ja projektiryhmä, usein myös tukiryhmä. Kaksi kolmesta vastaajasta toimi projektissa projektipäällikkönä. Heistä yli puolet oli myös projektiryhmän jäsenenä, joka kymmenes kuului myös projektin tukiryhmään ja kuusi kymmenestä projektipäälliköstä oli myös ohjausryhmän jäsen. Kolmasosalla ei ollut projektipäällikön tehtävän lisäksi muita tehtäviä. Vastaajat olivat projektipäällikköinä valtiolla, kunnissa ja järjestöissä, ei niinkään yksityisissä yrityksissä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat olivat muita harvemmin projektipäällikköinä. Lähes 79 % niin projektipäälliköistä kuin muista projektityöntekijöistä oli sitä mieltä, että nykyinen projekti vastaa omaa koulutusta. Vaativimpaan työhön pystyisi 17 % vastaajista. Viisi sadasta oli projektityössä, joka oli vastaajan koulutustasoon nähden liian vaativaa. Vajaa kymmenesosa ei osannut sanoa, miten työn vaativuus ja koulutus vastasivat toisiaan. Yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä työskentelevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työn vaativuustaso on alhaisempaa kuin koulutus edellyttäisi Kuvio 2. Projektien järjestäytyminen, %. Yli 80 %:lla projekteista oli ohjausryhmä (johtoryhmä), kolmesta projektista kahdessa oli projektiryhmä. Tukiryhmä taas oli joka viidennessä projektissa. Joka toisessa projektissa oli sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Oli myös projekteja, joilta puuttui sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Projektin organisointi oli hyvin tiedossa, vain kolme sadasta vastaajasta ei tiennyt, miten projekti oli järjestäytynyt. Vastaaja voi olla projektissa useassa eri roolissa. Kuvioon 3 on kerätty tiedot vastaajien asemista projektissa. Kuvio 4. Projektityöntekijöiden kokonaiskuukausiansiot marraskuussa, euroa/kk. Kuvio 3. Projektityöntekijä asema projektissa, %. PALKKAUS Lomakkeella kysyttiin marraskuun 2003 kokonaiskuukausiansioita. Kuviossa 4 ansiot on esitetty nauhakuvion avulla. Nauhan vasemman pään osoittaman 8 asiantuntija

9 palkan alapuolelle jää 10 % vastaajien palkoista, nauhan oikean pään osoittamaa palkkaa suurempaa palkkaa saa taas 10 % vastaajista. Nauhan jakaa mediaanipalkka. Sehän on palkka, jota pienempää palkkaa saa puolet vastaajista ja suurempaa samoin puolet vastaajista. Nauhan sisällä on esitetty ryhmän keskipalkka. Vähintään 30 tuntia viikossa työskentelevien keskiansiot kuukaudessa olivat 2476 euroa. Ansiot vaihtelivat niin sukupuolen, työnantajan kuin palvelussuhteen laadunkin mukaan. Naisten palkka jäi 84 %:iin miesten palkoista, valtiolla ja järjestöissä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien keskipalkka oli alle neljä viidesosaa (78 %) pysyvässä palvelussuhteessa olevien palkoista. Yksityisellä sektorilla marraskuun 203 keskipalkka oli 2898 euroa, järjestöissä ja valtiolla keskipalkka jäi lähes 600 euroa ja kunnissa päälle 400 euroa yksityissektorin palkoista. Projektipäälliköt saivat muita parempaa palkkaa. Heidän keskipalkkansa oli 2699 euroa, muiden palkka oli 2304 euroa. Luontoisetuja sai kolmannes vastaajista. Niitä maksettiin etenkin yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä. Luontaisetujen keskimääräinen verotusarvo oli 78 euroa kuukaudessa, yrityksissä työskentelevien luontoisetujen verotusarvo oli keskimäärin 86 euroa ja järjestöissä 50 euroa kuukaudessa. VALMENTAUTUMINEN PROJEKTIIN Kuvio 5. Valmentautuminen projektityöhön, %. Projektityössä vaaditaan organisointi- ja ihmissuhdetaitoja. Projektissa tapahtuu muutoksia jatkuvasti, aikataulut muuttuvat, rahoitus muuttuu, kokoonpanokin saattaa vaihtua. Projektityöhön voi valmistautua käymällä erilaisia projektihallintaan liittyviä kursseja ja perehtyä itsenäisesti projektin toimintaan liittyvään kirjallisuuteen. Lomakkeessa selvitettiin kolmella eri kysymyksellä vastaajien valmentautumista projektityöhön. Lisäksi haluttiin selvittää mitä lisävalmiuksia vastaajat tarvitsevat projektityöhön. Kuviossa 5 näkyy, miten vastaajat ovat valmentautuneet projektityöhön. Projektipäälliköiden erilaisesta tehtävänkuvasta johtuen heidät on esitetty kuviossa erikseen. Välineitä työskentelyyn oli haettu projektityökursseilta ja projektityömenetelmiä oli opiskeltu kirjallisuutta lukemalla. Etenkin projektipäälliköt ovat hakeneet oppia projektityöhön lukemalla projektityötä käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita. Myös työnantaja oli antanut opastusta projektityöstä. Lähes kaksi kolmasosaa yrityksissä työskentelevistä oli saanut työnantajaltaan valmennusta projektityöhön, kun taas muualla kuin yrityksissä työskentelevistä perehdyttämistä oli saanut vain joka kolmas vastaaja. Alle 30-vuotiaat olivat käyneet muita harvemmin projektityökursseilla, he olivat myös muita harvemmin perehtyneet projektityömenetelmiin kirjallisuutta lukemalla. Työnantaja oli perehdyttänyt heitä projektityöhön samaan tapaan kuin muitakin. Kuviosta 6 selviää, mitä lisävalmiuksia projektityössä olevat kaipasivat. Projektipäälliköistä yli 70 % tarvitsee mielestään koulutusta, jossa opitaan projektin johtamista, lähes yhtä moni lisäisi omia valmiuksiaan käsitellä ja ratkoa ristiriitoja ja ongelmia. Kolme viidestä projektipäälliköstä lisäisi projektityön menetelmävalmiuksiaan. Useampi kuin joka toinen kasvattaisi ajanhallintaan liittyviä taitoja. Ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiuksia lisäisi samoin yli puolet projektipäälliköistä. Myös määräaikaiset kartuttaisivat ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiuksiaan. Muut kuin projektipäälliköt tarvitsevat lisää projektityön menetelmävalmiuksia ja ajanhallintaan liittyviä taitoja. Joka toinen tarvitsee välineitä ratkoa ja hallita projektityöhön liittyviä ristiriitoja. Miehet lisäisivät naisia useammin ajanhallintaan liittyviä taitojaan. TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA VIIHTYMINEN Työssä jakamista selvitettiin kahdella eri kysymyksellä. Kuviosta 7 selviää, miten vastattiin kysymykseen, jolla liittyivät tuntemuksiin työssä käyntiin. Lähes joka toinen vastaajista piti työtään jatkuvasti hyödyllisenä ja tuloksellisena. Niitä, jotka eivät koskaan pysty näkemään työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena oli 3 %. Järjestöissä työskentelevät pitivät muita useammin työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena. Kolmannekselle jäi jatkuvasti työpäivän jälkeen voimia ja energiaa tehdä muita asioita. Niitä, joilla työpäivän jälkeen oli energia lopussa oli seitsemän sadasta. Neljännes oli jatkuvasti työpäivän jälkeen tyytyväinen työsuoritukseensa asiantuntija 9

10 Valtiolla työskentelevistä joka neljäs tunsi tekevänsä jatkuvasti liian kovasti töitä, kunnissa työskentelevien vastaava prosentti on 16 ja yksityisissä yrityksissä osuus jää 3 %:iin. Useammalle kuin neljälle kymmenestä töihin lähteminen ei ole koskaan vaikeaa tai vastenmielistä. Vastaukset kysymykseen, jossa oli viisi työhön liittyvää väittämää on esitetty Kuviossa 8. Vapaa-aikanaankin työasiat ovat jatkuvasti mielessä neljänneksellä vastaajista. Useampi kuin joka kymmenes pelkää jatkuvasti epäonnistuvansa asetetuissa tavoitteissa. Projektin rivijäsenillä on muita useammin epäonnistuminen jatkuvasti mielessä Vajaa kymmenesosa pohtii jatkuvasti omia työasioitaan puolison, sukulaisen tai ystävän kanssa. Kolmannes pystyy viettämään yönsä ilman, että työasiat ovat mielessä. Vajaalla 10 %:lla työasiat häiritsevät jatkuvasti unensaantia tai herättävät yöllä. Työssä viihtymistä selvitettiin kahdella kysymyksellä. Toisella kysymyksellä haettiin tekijöitä, jotka heikentävät nykyisessä työssä viihtymistä ja toisella taas selvitettiin tekijöitä, jota lisäävät työssä viihtymistä. Kuviossa 9 on esitetty niiden osuudet joiden mielestä kyseinen asia heikentää jatkuvasti nykyisessä työssä viihtymistä ja niiden osuudet, joiden mielestä asia ei koskaan heikennä viihtymistä. Niiden osuus, joita tilanne ei koske tai joilla ei ollut kokemusta asiasta vaihteli tekijästä riippuen 1 ja 6 %:n välillä. Tekijä, joka lähes joka toisen mielestä heikensi jatkuvasti työssä viihtymistä oli työsuhteen määräaikaisuus. Tätä mieltä olivat etenkin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat, mutta myös pysyvässä palvelussuhteessa olevista joka neljäs ajatteli näin. Etenemismahdollisuuksien puute vaivasi etenkin naisia, joista joka kolmas piti etenemismahdollisuuksien puutetta jatkuvasti ongelmana. Puolet miehistä ja kolmannes naisista ei puolestaan pitänyt etenemismahdollisuuksien puutetta viihtymistä haittaavana tekijänä. Huonot työjärjestelyt ja johtaminen haittasi joka neljättä vastaajaa. Kiire ja kireät aikataulut vaivasivat jatkuvasti niin ikään joka neljättä vastaajaa. Projektipäälliköistä joka viides kärsi jatkuvasta kiireestä ja kireästä aikataulusta, muista projektiryhmän jäsenistä jopa joka kolmatta vaivasi jatkuvasti kiire ja tiukat aikataulut. Palkka oli jatkuvasti viihtymistä haittaava tekijä joka viidennelle vastaajalle, kolmasosa vastaajista ei koskaan ajatellut palkkaa viihtymistä haittaavana tekijänä. Projektiryhmässä jatkuva uuden oppimisen, työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute sekä työn pakkotahtisuus vaivasi useampaa kuin joka kymmenettä vastaajaa. Naiset kärsivät miehiä enemmän työpaikan yksinäisyydestä: kaksi kolmesta miehestä Kuvio 6. Lisävalmiudet projektityöhön, %. oli sitä mieltä, ettei yksinäisyys ole viihtymisen esteenä, naisista tätä mieltä oli vain joka kolmas. Projektityöntekijöiden töissä viihtymiseen ei vaikuta työn yksitoikkoisuus. Kahta kolmasosaa ei koskaan vaivannut yksitoikkoisuus, joka kolmatta työn yksitoikkoisuus vaivasi silloin tällöin. Kuvio 7. Työhön liittyviä tuntemuksia, %. 10 asiantuntija

11 UUSI TYÖ Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista 60 % ja vakituisessa suhteessa olevistakin 47 % oli hakenut projektin aikana uutta työtä. Hyviin työnsaantimahdollisuuksiin uskoi 36 % vakinaisista ja 29 % määräaikaisista, huonoina mahdollisuuksia piti neljännes vakinaisista ja 14 % määräaikaisista. Joka toinen 50 vuotta täyttänyt piti mahdollisuuksia uuteen työhön huonoina. Projektityössä olevat arvioivat työnsaantimahdollisuuksiaan jonkin verran paremmiksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksessa mukana olleet. Heistä 30 % arvioi mahdollisuuksiaan hyviksi. LÄHTEET Kuvio 8. Työhön liittyviä väittämiä, %. Niemi, Heikki (1993), 'Tietojärjestelmäprojekti : tietojärjestelmän kehittämisen suunnittelu ja ohjaus', Valtionhallinnon kehittämiskeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (2003), 'Uhkia ja mahdollisuuksia, Työolotutkimuksen tuloksia ', Tilastokeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (1999), 'Tasa-arvo työoloissa, Tilastokeskus, Helsinki. Stenlund, Heikki (1986), 'Projektinohjaus', Valtion painatuskeskus, Helsinki. Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus. Työajat Kuvio 9. Nykyisessä työssä viihtymistä heikentävät tekijät, % asiantuntija 11

12 Työn ja perheen yhdistäminen edellyttää oikeaa asennetta jäsenkurkistus Anu Raappana on aktiivinen specialainen niin oman järjestönsä kuin AEK:n tasolla. Tällä saralla tekemistä riittää järjestöjen eri tehtävissä, joista uusin kokemus on ollut vireä AEK:lainen aluetoiminta. Hän on myös pian työelämään palaava kahden pienen lapsen äiti. Hyvin koulutettu ammattilainen, jota ideat ja näkemykset eivät lopu. palaaminen vanhempainvapaan jälkeen innostaa ja jännittää vuoron Töihin perään, ehkä haastavinta siinä on sujuvan arjen hallinta sekä lasten, perheen että oman työn ja uran kannalta. Tahto ja asenteet takaavat sujuvan arjen On vielä paljon tekemistä sen eteen, että vanhemmat voisivat joustavasti yhdistää työ- ja perhe-elämän. Näen monessa tapauksessa ongelman olevan lähinnä asennetasolla, keinoja arjen helpottamiseen toki löytyisi, Anu pohtii. Hänen mielestään moni asiantuntijatyö on joustavaa. Työt ovat myös irrotettavissa ainakin osittain ajasta ja paikasta. Uusin tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa sen ilman kohtuuttomia kustannuksia työantajalle. Anu toteaa tarvittavan vielä rutkasti rohkeutta ja halua sekä työntekijä- että työnantajapuolella, jotta perhe-elämä ja työ voisivat kulkea sulassa sovussa. Anu palaa vanhempainvapaalta takaisin työelämään tammikuun alussa. Tämän hetkinen työantaja on Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus. Täytyy tunnustaa, että työhön palaaminen aiheuttaa ajoittain paniikkia, ajoittain suurta innostusta. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan ja aina välillä meinaa hiukan jännittää. Toiveenani on aloittaa työt ikään kuin pehmeällä laskulla, 52 % työajalla. Tällainen työaika voi kuulostaa hullulta, mutta näin takaan itselleni mahdollisuuden lomakertymään. Mieheni työajat ovat sopivalla varoitusajalla järjesteltävissä, uskonkin, että saamme arjen rullaamaan aika hyvin pienellä harjoittelulla. Ja onneksi myös isällä on mahdollisuus jäädä hoitovapaalle. Tätä aiomme hyödyntää vielä ennen kuin esikoisemme ensi syksynä täyttää kolme vuotta. Yhteiskunnan pehmeät ja kovat arvot Nykyistä työelämää ja sen arvomaailmaa pohtiessa, Anu näkee pehmeiden arvojen olevan hyvin keskustelussa mukana, mutta siviilirohkeus niiden toteuttamiseen työyhteisöissä näyttää puuttuvan. Monet ymmärtävät kyllä perheen merkityksen työntekijän elämässä, edelläkävijöitä pehmeiden arvojen toteuttamisessa tosin tarvittaisiin. Pehmeiden arvojen tunnustaminen jää liian usein vain juhlapuheisiin ja yritysten listoihin arvoista, mutta käytännön toimissa ne eivät näy. Tarvittaisiin muutama vahva bisneksen taitaja, jotka näyttävästi lanseeraisivat ja toteuttaisivat toiminnassaan uudenlaisia arvoja ja toimisivat suunnan näyttäjinä. Anu toteaa pehmeiden arvojen olevan loppupelissä niitä kovia arvoja, sillä työntekijä ammentaa voimansa ja energiansa perheestä, ystävistä ja hyvinvoinnista työssä. Kasvatustieteilijän tie Speciaan 12 Anun voisi luokitella paitsi työhistoriansa myös koulutuksensa puolesta tyypilliseksi specialaiseksi. Hän on Lapin yliopistosta vuonna 1999 valmistunut kasvatustieteen maisteri. Työura koostuu pääasiassa yliopisto- ja järjestömaailmassa hankitusta kokemuksesta. Liittymiseni Speciaan oli osittain sattuman kauppaa. Yliopistolla liikkui paljon muiden ammattiyhdistysten värvääjiä houkuttelemassa riveiasiantuntija

13 Lisäksi olen aina vain vakuuttuneempi siitä, että aluetoiminta on loistava kanava vaikuttaa oman ammattiyhdistyksen toimintaan ja sitä kautta yhteiskuntaan laajemminkin. Anu toteaa Specian hallituksessa toimimisen ja AEK:n aluetoiminnan olleen loistavaa vastapainoa kotiäitiydelle. Vaikka välillä on tuntunut rankalta matkustaa kokouksiin, olen tuntenut joka kerralla oppineeni jotain uutta omaa työtäni ajatellen, uusia ihmisiä, asioita ja toimintatapoja. Ammattiyhdistyksessä toimiminen antaa hyvän kokonaiskuvan niin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin yhteiskunnasta yleensä. Ammattiyhdistyksessä tapaa ihmisiä kaikilta työelämän sektorilta ja kaikista mahdollisista työtehtävistä. Toiminta on antoisaa ja opettavaista. hinsä yliopiston kirjavaa opiskelijakuntaa. Sain AEK:n yhteystiedot, kun soitin Akavaan kysyäkseni, mihin kuuluvat kasvatustieteilijät. AEK:sta opastettiin edelleen sen jäsenjärjestö Speciaan. Aktiivinen jäsenyyteni alkoi vuosikokouksessa Ilmoittauduin vuosikokoukseen ajatuksenani tutustua ihmisiin ja ammattiyhdistyksen toimintaan. Tutustuminen kävikin hiukan räväkämmin kuin olin ajatellut ja ensimmäisessä vuosikokouksessani tulin valituksi Specian hallitukseen. Speciasta mukaan AEK:n toimintaan AEK:n aluetoimintaan samoin kuin Specian toimintaan lähdin mukaan erään ystäväni innoittamana. Hämeeseen perustettiin alueryhmä vuonna 2003 ja lupauduin toiminnan käynnistäjäksi. Anu pitää aluetoimintaa erittäin antoisana ja mielenkiintoisena. Siinä, jos missä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja oppii tuntemaan omaa elinympäristöään paremmin. Olen saanut paljon hyödyllisiä kontakteja myös omaa työtäni ajatellen. Pehmeät arvot ovat loppupelissä niitä kovia arvoja, sillä työntekijä ammentaa voimansa ja energiansa perheestä, ystävistä ja hyvinvoinnista työssä, toteaa Anu. Joukossa on voimaa Eräs tuttavani totesi taannoin, että mitä järkeä on liittyä ammattiliittoon, eihän nyt eletä mitään villiä 20-lukua. Kun lukee uutisia ja kuuntelee ihmisten kertomuksia tämän päivän työelämästä, tuntuu tuo lausahdus oudolta. Ajoittain meno työelämässä näyttää ainakin omasta näkökulmastani katsottuna melko hurjalta, enkä usko ammattiyhdistyksen roolin heikkenevän. Itselleni on täysin selvää, ettemme yksin, yksittäisinä työntekijöinä saa muutoksia työelämässä aikaan, mutta jo reilu 4000 Specian jäsentäkin yhteisen asian puolesta tuntuu vakuuttavammalta. Ja vielä parempi, jos tavoitteen takana ovat AEK:n ja Akavan jäsenjoukot. Ammattiyhdistysliike on myös yhteiskunnallisen keskustelun avaaja, olemassa olevien mallien kyseenalaistaja sekä hyvien tekojen palkitsija. Ammattiyhdistysliikkeen kautta voidaan keskitetysti kehittää työelämää ja näin huolehtia, että yhteiskunnassa ja työelämässä eivät ole vallitsevina vain kovat tulosta ajavat arvot, vaan myös ihmisten kokonaisvaltainen jaksaminen otetaan huomioon. Tulevaisuudessa henkinen työsuojelu tulee olemaan entistä tärkeämpi osa ammattiyhdistyksen toimintakenttää. Itse toivoisin voivani tuoda päätöksentekoon mukaan oman työympäristöni, harrastusteni ja aluetoiminnan kautta saatuja kokemuksia ja näkemyksiä. Haluaisin vaikuttaa omalla toiminnallani, että rivijäsenten ääni kuuluisi entistä paremmin Specian ja AEK:n päätöksentekoelimissä. Haluaisin saada tulokseksi ammattiliiton, joka hyödyttää jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla. Kuulostaa idealismilta, mutta sehän se on ammattiyhdistystoiminnan pohja. Me-henki ja luottamus siihen, että joukossa on voimaa asiantuntija 13

14 Uusi jäsenetu specialaisille! Tuemme opintojasi avoimessa yliopistossa Uutena jäsenetuna haluamme tukea lisäkoulutustasi avoimessa yliopistossa. Maksamme 50% koulutuksen kuluista ja max.100 euroa/jäsen. Tuki haetaan vapaalla hakemuksella, missä on liitteenä kuitti aiheutuneista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Tukea myönnetään vuonna 2005 siihen asti, kun rahaa budjetissa riittää. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai Jäsenetua TJS:n kursseille Specia tukee jäsentensä osallistumista TJS:n kursseille vuonna Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS pitää yllä opintokeskusta, joka tarjoaa koulutusta mm. seuraavilta aloilta: yhdistystoiminta, työelämä, viestintä, vuorovaikutus, kouluttaminen, kulttuuri ja tietotekniikka. Specia tukee jäsenistönsä osallistumista näille kursseille, joita järjestetään eri puolilla maata. Tuen määrästä ja menettelytavoista saat lisätietoa Specian toimistosta ja syksyn kurssitarjontaan tutustut nopeimmin sivuilla Tukea työttömille ja äitiys- sekä vanhempainlomalla oleville Specia tarjoaa jäsenetuna tukea työttömien henkiseen virkistäytymiseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen johtavaan pienimuotoiseen koulutukseen. Tukea voivat hakea kaikki Specia ry:n työttömät jäsenet. Jaamme määrärahasta tukea myös äitiyslomalla ja vanhempainvapailla oleville. Henkilön tulee toimittaa vapaamuotoinen ilmoitus koulutuksesta sekä maksutosite kurssista yhdistyksen hallitukselle, joka päättää koulutustuen myöntämisestä. Lisätietoja saat liiton toimistosta toiminnanjohtaja Markku Saariselta. 14 asiantuntija

15 Tasa-arvosuunnitelma henkilöstön ja johdon yhteinen asia -kurssi Hyvinvoivassa työyhteisössä vallitsee tasa-arvo. Tasa-arvoa naisten ja miesten välillä voidaan työpaikan arjessa edistää tasa-arvosuunnittelulla. Sinulle, joka vastaat tai haluat osallistua tasa-arvosuunnitelman tekoon työpaikallasi, järjestämme asiasta koulutustilaisuuden la Helsingissä. Tilaisuudessa käsitellään tasa-arvolakia ja sen uudistusehdotuksen ydinkohtia, käydään läpi tasa-arvosuunnitelman sisältö sekä tasa-arvokyselyn malli. Tavoitteena on saada avaimet oman työpaikan tasa-arvosuunnitelman tekoon. Kouluttajana toimii tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio. Tilaisuus pidetään Sokos Hotelli Pasilassa ja kurssi on jäsenille maksuton. Päivän aikana tarjotaan lounas ja kahvi. Digikameran hyötykäyttö ja kuvan muokkaus Haluatko kehittää taitojasi digikameran käytössä? Kurssin tavoitteena on oppia kuvaamaan digitaalikameralla vaivattomasti sekä hallitsemaan kameran yleiset toiminnot. Harjoittelu tehdään omalla digikameralla. Kurssilla tulee tutuksi myös PhotoShop-kuvankäsittelyohjelman perusteet. Kurssimaksu 35 euroa sisältää kaksipäiväisen koulutuksen, materiaalin, lounaat ja kahvit. Kurssi järjestetään Datafrankin tiloissa Helsingissä osoitteessa: Vuorikatu 14A, Helsinki. Kurssille otetaan 12 osallistujaa. Ilmoittautumiset mennessä Speciaan sähköpostitse tai puhelimitse Markku Saariselle asiantuntija 15

16

SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja

SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja SPECIA Projektityöntekijät Eija Savaja Sisältö Johdanto... 3 Taustatietoja projektityöntekijöistä... 4 Työaika ja ylityöt... 5 Projektit... 6 Palkkaus... 8 Valmentautuminen projektiin... 9 Työssä jaksaminen

Lisätiedot

asiantuntij asiantuntiia

asiantuntij asiantuntiia S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 4 2 0 0 3 Tervetuloa syyskokoukseen 22.11. Onko yrityksessäsi aikuinen yrityskulttuuri? f sivu4 f sivu6 VEIKKO SOMERPURO pääkirjoitus

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Kirkon Hallintovirkamiehet

Kirkon Hallintovirkamiehet Kirkon hallintovirkamiehet ry Sääminginkatu 4 A 1 57100 Savonlinna 044 7768024 kihv.ry@kolumbus.fi http://www.kirkonhallintovirkamiehet.fi/ Kirkon Hallintovirkamiehet ry on keskusjärjestöihin kuulumaton

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT 2 2. HALLITUS JA SEN TOIMINTA 3 3. JÄSENTOIMINTA 3 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 4 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän

Lisätiedot

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Yritysyhdistysten tuet ja hakuohjeet 2019

Yritysyhdistysten tuet ja hakuohjeet 2019 Yritysyhdistysten tuet ja hakuohjeet 2019 Perustamistuki Uudelle yritysyhdistykselle maksetaan kertaluonteinen perustamistuki. - Turvaa aloittavan yhdistyksen toiminnan. - Kattaa perustamiskulut. - Mahdollistaa

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( ) TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI (2011-2013) Sanna Annala (2011 ja 2012) ja Emma Salmi (2013) Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Kyselyyn osallistuneiden Pirkanmaan

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ?

TYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ? TYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ? Varmista työttömyyskassan jäsenyys ajoissa. Kassaan kannattaa liittyä samalla kun haet ammattiliiton jäseneksi. Anna Zibellini, lakimies Jos käyt työssä jo opiskeluaikana,

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö

Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri. Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Kaupan alan esimiesten jaksamisbarometri Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestö Keskeiset tulokset Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia tuntee työn aiheuttamaa stressiä. Työterveyslaitoksen mukaan neljännes

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2019

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2019 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2019 1 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opetusalan edunvalvonnasta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240 /Maire Korkeamäki JHL ry. 240 2 (7) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 1. JOHDANTO Tämä toimintasuunnitelma on laadittu

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry

Toimintasuunnitelma 2011. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2011 Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Yleistä 2 Yhdistyksemme on perustettu 9.5.1937, vuosi 2011 on yhdistyksemme 74. toimintavuosi. Jäsenmäärämme 1.1.2010 oli 786. Toiminta-ajatuksemme

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2005 Tutkittua tietoa specialaisista Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 6 sivu 15 pääkirjoitus Työ tekijäänsä kiittää kiittääkö työnantaja? T ämän

Lisätiedot

Hanki palkintoja osallistu jäsenhankintakilpailuun. Osallistu ja vaikuta Specian vuosikokouksessa. sivu6. sivu 10

Hanki palkintoja osallistu jäsenhankintakilpailuun. Osallistu ja vaikuta Specian vuosikokouksessa. sivu6. sivu 10 S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 1 2 0 0 3 Hanki palkintoja osallistu jäsenhankintakilpailuun f sivu6 Osallistu ja vaikuta Specian vuosikokouksessa f sivu 10 pääkirjoitus

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

TJS Opintokeskus tukee järjestöjen. Edellytykset TJS-tuen saamiselle

TJS Opintokeskus tukee järjestöjen. Edellytykset TJS-tuen saamiselle TJS-tukiohje 2016 TJS Opintokeskus tukee järjestöjen koulutustoimintaa TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio, jonka perustehtävänä on tukea liittojen, yhdistysten,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018 Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa

Lisätiedot

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Valoisamman tulevaisuuden tekijät Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset 2013 23.1.2014 Emma Salmi Vastaajien taustatiedot 1/2 Yhteensä 48 vastaajaa Vastaajista miehiä 46% ja naisia 54% Vastanneet valmistuneet seuraavista oppilaitoksista:

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6

S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6 S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 4 Speciassa jo 4000 jäsentä! Tutkittua tietoa specialaisista! f sivu3 f sivu6 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Harrastuksesta tuli

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Jäsenhankintakilpailu

Jäsenhankintakilpailu S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 3 Jäsenhankintakilpailu jatkuu Tutkittua tietoa specialaisista f sivu3 f sivu7 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Eikö molempien

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY

TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY TIIRATAAN TULEVAISUUTEEN JYTY JYVÄSKYLÄ RY Monta hyvää syytä liittyä Jytyyn! Turvasi on taattu lomautus- ja työttömyystilanteissa. Ammatillinen edunvalvonta. Palkka- ja muita työsuhdeasioitasi edistetään

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot