SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja"

Transkriptio

1 SPECIA Projektityöntekijät Eija Savaja

2 Sisältö Johdanto... 3 Taustatietoja projektityöntekijöistä... 4 Työaika ja ylityöt... 5 Projektit... 6 Palkkaus... 8 Valmentautuminen projektiin... 9 Työssä jaksaminen ja viihtyminen Uusi työ... Yhteenveto... Lähteet Kuvioluettelo Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista,. Kuvio 2. Arviot nykyisen työmäärän suuruudesta työantajittain,. Kuvio 3. Projektien järjestäytyminen,. Kuvio 4. Projektityöntekijä asema projektissa,. Kuvio 5. Projektityöntekijöiden kokonaiskuukausiansiot marraskuussa, euroa/kk. Kuvio 6. Valmentautuminen projektityöhön,. Kuvio 7. Lisävalmiudet projektityöhön,. Kuvio 8. Työhön liittyviä tuntemuksia,. Kuvio 9. Työhön liittyviä väittämiä,. Kuvio 10. Nykyisessä työssä viihtymistä heikentävät tekijät,. Kuvio 11. Nykyisessä työssä viihtymistä lisäävät tekijät,. 2

3 Johdanto SPECIAn jäsenet työskentelevät elinkeinoelämän, hallinnon ja järjestöjen palveluksessa erilaisissa asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Yleisimmin työtehtävät liittyvät projekti- tai järjestötyöhön, suunnitteluun, koulutukseen ja tutkimukseen. Tämän selvityksen tavoitteena on saada kuva SPECIAn projektityöntekijöiden työstä ja jaksamisesta: miten projektityö on organisoitu, miten rasittavaa työ on ja mitkä tekijät vaikuttavat työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Kohdejoukkona ovat kaikki ne SPECIAn jäsenet, joiden pääasiallisena tehtävänä oli keväällä 2004 työskennellä projektissa varsinaisen projektiryhmän tai projektin tukiryhmän jäsenenä. Projektiksi kutsutaan työsuoritusta (Stenlund, 1983) - joka on ainutkertainen joko siten, ettei se sellaisenaan toistu, tai siten, että se toistuu merkittävästi muuttuneissa olosuhteissa. - joka alkaa määrähetkellä ja on tarkoitettu koko projektin ajan päättyväksi sovittuna määräaikana. - jonka suoritukselle on annettu puitteet, jotka määrittelevät käytettävissä olevat resurssit sekä - jossa tarkoituksena on saavuttaa alussa määritellyt tavoitteet. Tiivistäen voi sanoa, että projekti on mikä tahansa kokonaisuutena ohjattu, kertaluonteinen ja selvärakenteinen työsuoritus. Projektityössä olevilta vaaditaan monenlaisia taitoja. Projektinhallintaan liittyvien taitojen lisäksi projektityöntekijällä tulee olla kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Projektissa vaaditaan organisointikykyä ja johtamistaitoa. Projektityössä viihtymistä ja menestymistä ei mitenkään helpota se, että projektin lisäksi usein myös projektityöntekijän palvelussuhde on määräaikainen. Projektityöntekijän asemaa päätettiin selvittää perinteisen kyselyn avulla. Kyselyllä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Miten projekti on organisoitu? - Mikä on projektityöntekijän asema projektissa.? - Onko projektista tavoitteista ja toimintatavoista annettu riittävästi tietoa projektin jäsenille? - Onko työntekijällä riittävästi tietoa ja taito selviytyä projektitehtävistä? - Miten väsyneeksi ja stressaantuneeksi projektityöntekijä tuntee olonsa? - Mitkä työhön ja työoloihin liittyvät seikat lisäävät työssä jaksamista? - Mitkä työhön ja työoloihin liittyvät seikat vähentävät työssä jaksamista? - Mitä projektin jälkeen? Työssä jaksamiseen liittyvien kysymysten laadinnassa on käytetty hyväksi Tilastokeskuksen vuoden 1997 työolotutkimuksen kysymyksiä (Lehto-Sutela, 199). Projektityöhön ja työssä jaksamiseen liittyvien kysymysten lisäksi lomakkeella on palkkaukseen ja työaikoihin ja ylitöiden tekemiseen liittyviä kysymyksiä. Kysely toteutettiin siten, että keväällä 2004 Specian Asiantuntija 2/2003 jäsenlehden mukana oli kyselylomake ja kaikkia niitä, jotka olivat parhaillaan projektitöissä, pyydettiin palauttamaan lomake. Loppukevääseen mennessä palautettiin kaikkiaan 106 lomaketta. Vastausmäärää toivottiin 3

4 suuremmaksi ja keväällä vielä haettiin Specian jäsenrekisteristä kaikki ne, joiden nimikkeessä esiintyi projekti-sana. Heille lähettiin sama lomake, joka keväällä oli jäsenlehdessä. Näin saatiin 61 vastausta lisää. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 167 henkilöä. Tässä raportissa eri aihealueiden vastauksia on vertailtu seuraavien taustatekijöiden mukaan: - sukupuoli - ikä - palvelusuhde määräaikainen/toistaiseksi voimassa oleva - työnantaja - projektipäällikkö / muut projektissa mukana olevat. Jos esim. naiset ja miehet vastaavat työssä jaksamiseen liittyviin kysymyksiin eri tavalla (merkitsevyystasona on käytetty 5 prosenttia), niin siitä on tekstissä mainittu. Taustatietoja projektityöntekijöistä Kuvioon 1 on kerätty tietoja vastaajista. Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista,. Mies Nainen Ikä alle 30 vuotta Siviilisääty Naimisissa Avoliitossa Naimaton Eronnut tai leski Tutkinto Alempi korkeakoulututkinto tai vähemmän Ylempi korkeakoulututkinto Tutkijakoulutus Työnantaja 2 83 Yksityinen yritys 22 Järjestö, säätiö tai vastaava Valtio Kunta tai kuntayhtymä, kunnan liikelaitos Palvelussuhde Toistaiseksi voimassa oleva 30 Määräaikainen

5 Projektityöntekijät ovat muita palkansaajia useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tilastokeskuksen elokuun 2004 työvoimatilaston mukaan kaikista palkansaajista määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 15. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 49 (Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus). Heistä suurin osa, neljä viidestä oli naisia, miesten osuus jäi viidennekseen. Naisten keski-ikä oli 38 vuotta ja miehet olivat keskimäärin kaksi vuotta naisia nuorempia. Lähes puolet vastaajista oli vuotiaita, nuoria alle 30-vuotiaita, samoin kuin 50 vuotta täyttäneitä oli vajaa viidennes vastaajista. Kaksi kolmesta oli naimisissa tai avoliitossa, neljännes oli naimattomia. Suurimmalla osalla (83 ) oli ylempi korkeakoulututkinto. Kuudella kymmenestä korkeakoulututkinnon suorittaneista oli filosofian kandidaatin tutkinto, joka neljännellä oli taas kasvatustieteellinen tutkinto. Kuviossa on mukana myös vastaajien työnantajat. Viidennes vastaajista oli yksityisen yrityksen palveluksessa, neljännes oli järjestöissä, säätiöissä tai vastaavissa, 28 oli valtiolla ja 16 kunnissa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli seitsemän kymmenestä. Nuoret olivat muita useammin määräaikaisina. Alle 30-vuotiaista määräaikaisena oli vuotiaistakin määräaikaisena oli kolme neljästä. Määräaikaisten osuus vaihteli myös työnantajan mukaan. Yksityisissä yrityksissä kolmannes oli määräaikaisena, kun taas järjestöissä, kunnissa ja valtiolla määräaikaisena oli neljä kymmenestä. Projektityöntekijät olivat muita palkansaajia useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tilastokeskuksen elokuun 2004 työvoimatilaston mukaan kaikista palkansaajista määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 15. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 49 (Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus). Projektin pituudet vaihtelivat kahden ja 136 kuukauden välillä. Lyhyin projekti oli kahden kuukauden mittainen, useampi kuin joka kymmenes projekti oli alle vuoden mittainen. Yli viiden vuoden projekteissa oli vajaa 10 vastaajista. Järjestöissä projektit kestivät keskimäärin 37 kuukautta, yksityisissä yrityksissä, valtiolla ja kunnissa projektit olivat keskimäärin puolta vuotta lyhyempiä. Määräaikaiset olivat projekteissa, joiden keskipituus oli kolme vuotta, pysyvässä palvelussuhteessa olevien projektit kestivät keskimäärin kaksi vuotta. Työaika ja ylityöt Työsopimuksen mukainen säännöllinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 37,3 tuntia. Yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä viikkotyöaika oli tunnin verran suurempi kuin valtiolla ja kunnissa. Alle 30 tuntia viikossa tekevien osuus oli 3. Projektin aikana todellinen viikoittainen työaika venyi kaikilla sektoreilla 40:een tuntiin. Kuviossa 2 on esitetty vastaajien arviot nykyisistä työmääristään työnantajittain. Vajaa kolmannes arvioi työmääränsä projektissa olevan sopiva, työmääränsä jatkuvasti liian suurena pitävien osuus oli 16, joka toinen taas piti työmäärää vain ajoittain liian suurena. Valtion projektityöntekijät pitävät muita useammin työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Kolme neljästä teki ylitöitä. Ylitöitä tehtiin keskimäärin tuntia kuukaudessa. Joka toisella ylitöiden määrä kuukaudessa jäi 10 tuntiin, joka kymmenes taas oli ylitöissä kuukaudessa vähintään 30 tuntia. Miehet tekivät ylitöitä keskimäärin viisi tuntia enemmän kuin naiset. Yhdeksän kymmenestä ylityötä tekevästä sai töistään korvauksen rahana tai vapaana, 10 teki ylitöitä ilman minkäänlaista korvausta. Yli puolet niistä, joille ylityöt korvattiin vapaina, pystyi myös pitämään ylityövapaansa. Kolmasosalle sen sijaan ylityöt kertyvät ylityöpankkiin, josta ne pidetään myöhemmin. 13 jätti ylityövapaansa käyttämättä. 5

6 Kuvio 2. Arviot nykyisen työmäärän suuruudesta työantajittain,. 80 Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Yksityinen yritys Järjestö Valtio Kunta Projektit Projekteja on hyvin monenlaisia: tutkimusprojekteja, selvitysprojekteja, kehitysprojekteja, seurantaprojekteja jne. Projekteille on kuitenkin ominaista se, että niillä on - täsmennetty tavoite - epäonnistumisen riski - tilapäisyys - aikarajoitus - resurssirajoitus - poikkeukselliset työtavat - joustava organisaatio ja vastuullinen johtaja - epämuodollinen työskentelytapa - nopeat muutokset Projektia varten perustetaan tilapäinen organisaatio. Usein projektille määritellään ohjausryhmä (johtoryhmä), projektin vetäjä (projektipäällikkö) ja projektiryhmä, usein myös tukiryhmä. Projektin ohjausryhmä valvoo projektia. Sen jäsenet valitaan niistä organisaatioista, joiden toimintaan projektin tulos merkittävästi vaikuttaa. Projektin vetäjä, projektipäällikkö on kokonaisvastuussa projektista projektisuunnitelman määrittämissä rajoissa. Projektiryhmä taas koostuu niistä henkilöistä, jotka suorittavat projektin tehtäviä. Henkilöiden tehtävät ja vastuunjako määritellään projektisuunnitelmassa. (Stenlund, 1982). Yhdellä henkilöllä voi olla useita eri rooleja projektissa. Tavallista esimerkiksi on, että projektipäällikkö on myös ohjausryhmässä mukana. Lomakkeella oli kolme kysymystä projektin järjestäytymisestä. Kuviosta 3 selviää, miten projektit ovat järjestäytyneet. 6

7 Kuvio 3. Projektien järjestäytyminen, Ohjausryhmä Projektiryhmä Tukiryhmä Yli 80 :lla projekteista oli ohjausryhmä (johtoryhmä), kolmesta projektista kahdessa oli projektiryhmä. Tukiryhmä taas oli joka viidennessä projektissa. Joka toisessa projektissa oli sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Oli myös projekteja, joilta puuttui sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Projektin organisointi oli hyvin tiedossa, vain kolme sadasta vastaajasta ei tiennyt, miten projekti oli järjestäytynyt. Vastaaja voi olla projektissa useassa eri roolissa. Kuvioon 4 on kerätty tiedot vastaajien asemista projektissa. Kuvio 4. Projektityöntekijä asema projektissa, Projektipäällikkö Projektiryhmän jäsen Ohjausryhmän jäsen Tukiryhmän jäsen Kaksi kolmesta vastaajasta toimi projektissa projektipäällikkönä. Heistä yli puolet oli myös projektiryhmän jäsenenä, joka kymmenes kuului myös projektin tukiryhmään ja kuusi kymmenestä projektipäälliköstä oli myös ohjausryhmän jäsen. Kolmasosalla ei ollut projektipäällikön tehtävän lisäksi muita tehtäviä. Vastaajat olivat projektipäällikköinä valtiolla, kunnissa ja järjestöissä, ei niinkään yksityisissä yrityksissä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat olivat muita harvemmin projektipäällikköinä. Viidennes vastaajista oli mukana projektissa vain projektiryhmän jäsenenä. Tukiryhmän jäseninä oli vajaa kymmenesosa vastaajista. 7

8 Kolmannes kuului ohjausryhmään joko projektipäällikön, projektiryhmän tai tukiryhmän jäsenen roolissa. Vain ohjausryhmään kuuluvia ei vastaajissa juuri ollut. Projektin jäsenet tiesivät varsin hyvin projektin tavoitteet ja vastuut ja velvollisuudet, myös projektin aikataulu oli lähes kaikkien tiedossa. Niitä, jotka olivat epätietoisia projektin edistymisen seurantatavoista oli vain 15. Lähes 79 niin projektipäälliköistä kuin muista projektityöntekijöistä oli sitä mieltä, että nykyinen projekti vastaa omaa koulutusta. Vaativimpaan tyhön pystyisi 17 vastaajista. Viisi sadasta oli projektityössä, joka oli vastaajan koulutustasoon nähden liian vaativaa. Vajaa kymmenesosa ei osannut sanoa, miten työn vaativuus ja koulutus vastasivat toisiaan. Yksityissä yrityksissä ja järjestöissä työskentelevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työn vaativuustaso on alhaisempaa kuin koulutus edellyttäisi Palkkaus Lomakkeella kysyttiin marraskuun 2003 kokonaiskuukausiansioita. Kuviossa 5 ansiot on esitetty nauhakuvion avulla. Nauhan vasemman pään osoittaman palkan alapuolelle jää 10 vastaajien palkoista, nauhan oikean pään osoittamaa palkkaa suurempaa palkkaa saa taas 10 vastaajista. Nauhan jakaa mediaanipalkka. Sehän on palkka, jota pienempää palkkaa saa puolet vastaajista ja suurempaa samoin puolet vastaajista. Nauhan sisällä on esitetty ryhmän keskipalkka. Kuvio 5. Projektityöntekijöiden kokonaiskuukausiansiot marraskuussa, euroa/kk. Miehet 2875 Naiset 2416 Ikä alle 30 vuotta Palvelussuhde Toistaiseksi voimassa oleva 2966 Määräaikainen 2310 Työnantaja Yksityinen yritys 2898 Järjestö, säätiö tai vastaava Valtio Kunta Asema projektissa Projektipäälliköt Muut Vähintään 30 tuntia viikossa työskentelevien keskiansiot kuukaudessa olivat 2476 euroa. Ansiot vaihtelivat niin sukupuolen, työnantajan kuin palvelussuhteen laadunkin mukaan. Naisten palkka jäi 84 :iin miesten palkoista, valtiolla ja järjestöissä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien keskipalkka oli alle neljä viidesosaa (78 ) pysyvässä palvelussuhteessa olevien palkoista. euroa 8

9 Yksityisellä sektorilla marraskuun 203 keskipalkka oli 2898 euroa, järjestöissä ja valtiolla keskipalkka jäi lähes 0 euroa ja kunnissa päälle 400 euroa yksityissektorin palkoista. Projektipäälliköt saivat muita parempaa palkkaa. Heidän keskipalkkansa oli 2699 euroa, muiden palkka oli 2304 euroa. Luontoisetuja sai kolmannes vastaajista. Niitä maksettiin etenkin yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä. Luontaisetujen keskimääräinen verotusarvo oli 78 euroa kuukaudessa, yrityksissä työskentelevien luontoisetujen verotusarvo oli keskimäärin 86 euroa ja järjestöissä 50 euroa kuukaudessa. Valmentautuminen projektiin Projektityössä vaaditaan organisointi- ja ihmissuhdetaitoja. Projektissa tapahtuu muutoksia jatkuvasti, aikataulut muuttuvat, rahoitus muuttuu, kokoonpanokin saattaa vaihtua. Projektityöhön voi valmistautua käymällä erilaisia projektihallintaan liittyviä kursseja ja perehtyä itsenäisesti projektin toimintaan liittyvään kirjallisuuteen. Lomakkeessa selivettiin kolmella eri kysymyksellä vastaajien valmentautumista projektityöhön. Lisäksi haluttiin selvittää mitä lisävalmiuksia vastaajat tarvitsevat projektityöhön. Kuvassa 6 näkyy, miten vastaajat ovat valmentautuneet projektityöhön. Projektipäälliköiden erilaisesta tehtävänkuvasta johtuen heidät on esitetty kuviossa erikseen. Kuvio 6. Valmentautuminen projektityöhön, Projektipäälliköt Muut Projektityökurssit Opiskellut itse projektityömenetelmiä Työnantaja perehdyttänyt Välineitä työskentelyyn oli haettu projektityökursseilta ja projektityömenetelmiä oli opiskeltu kirjallisuutta lukemalla. Etenkin projektipäälliköt ovat hakeneet oppia projektityöhön lukemalla projektityötä käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita. Myös työnantaja oli antanut opastusta projektityöstä. Lähes kaksi kolmasosaa yrityksissä työskentelevistä oli saanut työnantajaltaan valmennusta projektityöhön, kun taas muualla kuin yrityksissä työskentelevistä perehdyttämistä oli saanut vain joka kolmas vastaaja. Alle 30-vuotiaat olivat käyneet muita harvemmin projektityökursseilla, he olivat myös muita harvemmin perehtyneet projektityömenetelmiin kirjallisuutta lukemalla. Työnantaja oli perehdyttänyt heitä projektityöhön samaan tapaan kuin muitakin. 9

10 Kuvio 7. Lisävalmiudet projektityöhön,. Projektin johtamisvalmiudet Ristiriitojen hallinta- ja ongelmanratkaisuvalmiudet Projektityön menetelmävalmiudet 66 Ajanhallintataidot Ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiudet Teoreettiset, tiedolliset lisävalmiudet Projektipäälliköt 42 Muut Kuviosta 7 selviää, mitä lisävalmiuksia projektityössä olevat kaipasivat. Projektipäälliköistä yli 70 tarvitsee mielestään koulutusta, jossa opitaan projektin johtamista, lähes yhtä moni lisäisi omia valmiuksiaan käsitellä ja ratkoa ristiriitoja ja ongelmia. Kolme viidestä projektipäälliköstä lisäisi projektityön menetelmävalmiuksiaan. Useampi kuin joka toinen kasvattaisi ajanhallintaan liittyviä taitoja. Ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiuksia lisäisi samoin yli puolet projektipäälliköistä. Myös määraikaiset kartuttaisivat ihmissuhde ja vuorovaikutusvalmiuksiaan. Muut kuin projektipäälliköt tarvitsevat lisää projektityön menetelmävalmiuksia ja ajanhallintaan liittyviä taitoja. Joka toinen tarvitsee välineitä ratkoa ja hallita projektityöhön liittyviä ristiriitoja. Miehet lisäisivät naisia useammin ajanhallintaan liittyviä taitojaan. Työssä jaksaminen ja viihtyminen Työssä jakamista selvitettiin kahdella eri kysymyksellä. Kuviosta 8 selviää, miten vastattiin kysymykseen, jolla liittyivät tuntemuksiin työssä käyntiin. Lähes joka toinen vastaajista piti työtään jatkuvasti hyödyllisenä ja tuloksellisena. Niitä, jotka eivät koskaan pysty näkemään työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena oli 3. Järjestöissä työskentelevät pitivät muita useammin työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena. Kolmannekselle jäi jatkuvasti työpäivän jälkeen voimia ja energiaa tehdä muita asioita. Niitä, joilla työpäivän jälkeen oli energia lopussa oli seitsemän sadasta. Neljännes oli jatkuvasti työpäivän jälkeen tyytyväinen työsuoritukseensa. 10

11 Kuvio 8. Työhön liittyviä tuntemuksia,. Koen työni hyödylliseksi ja tulokselliseksi 3 46 Työpäivän jälkeen minulla on voimia ja energiaa tehdä muita asioita 7 32 Työpäivän päättyessä olen tyytyväinen työsuoritukseeni 1 26 Tunnen tekeväni liian kovasti töitä 17 Tunnen olevani henkisesti väsynyt työstäni 17 Jatkuvasti Töihin lähteminen on vaikeaa ja vastenmielistä 5 28 Ei koskaan Valtiolla työskentelevistä joka neljäs tunsi tekevänsä jatkuvasti liian kovasti töitä, kunnissa työskentelevien vastaava prosentti on 16 ja yksityisissä yrityksissä osuus jää 3 :iin. Useammalle kuin neljälle kymmenestä töihin lähteminen ei ole koskaan vaikeaa tai vastenmielistä. Vastaukset kysymykseen, jossa oli viisi työhön liittyvää väittämää on esitetty Kuviossa 9. Kuvio 9. Työhön liittyviä väittämiä,. Minun on vaikeaa irrottaa ajatuksiani työasioistani vapaa-aikanani Pelkään, että epäonnistun minulle asetetuissa tavoitteissa Vatvon työasioita vapaa-aikanani puolisoni, sukulaiseni tai ystäväni kanssa En saa unta, koska työasiat pyörivät mielessäni mennessäni nukkumaan tai herään yöllä miettimään työasioita 9 Jatkuvasti Ei koskaan

12 Vapaa-aikanaankin työasiat ovat jatkuvasti mielessä neljänneksellä vastaajista. Useampi kuin joka kymmenes pelkää jatkuvasti epäonnistuvansa asetetuissa tavoitteissa. Projektin rivijäsenillä on muita useammin epäonnistuminen jatkuvasti mielessä Vajaa kymmesosa pohtii jatkuvasti omia työasioitaan puolison, sukulaisen tai ystävän kanssa. Kolmannes pystyy viettämään yönsä ilman, että työaista ovat mielessä. Vajaalla 10 :lla työasiat häiritsevät jatkuvasti unensaantia tai herättävät yöllä. Työssä viihtymistä selvitettiin kahdella kysymyksellä. Toisella kysymyksellä haettiin tekijöitä, jotka heikentävät nykyisessä työssä viihtymistä ja toisella taas selvitettiin tekijöitä, jota lisäävät työssä viihtymistä. Kuvio 10. Nykyisessä työssä viihtymistä heikentävät tekijät,. Työsuhteen määräaikaisuus 45 Etenemismahdollisuuksien puute Huonot työjärjestelyt, johtaminen Kiire tai kireät aikataulut 24 Palkka Kehittymismahdollisuuksien puute Arvostuksen puute 26 Työpaikan ilmapiiri Jatkuva uuden omaksumisen vaatimus Työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute Työn pakkotahtisuus Suhteet esimieheen Yksinäisyys Työskentelyolosuhteet Jatkuvasti Ei koskaan 49 Työmatkat 7 59 Suhteet työtovereihin 5 48 Työn yksitoikkoisuus 4 62 Työajat Kuviossa 10 on esitetty niiden osuudet joiden mielestä kyseinen asia heikentää jatkuvasti nykyisessä työssä viihtymistä ja niiden osuudet, joiden mielestä asia ei koskaan heikennä viihtymistä. Niiden osuus, joita tilanne ei koske tai joilla ei ollut kokemusta asiasta vaihteli tekijästä riippuen 1 ja 6 :n välillä. Tekijä, joka lähes joka toisen mielestä heikensi jatkuvasti työssä viihtymistä oli työsuhteen määräaikaisuus. Tätä mieltä olivat etenkin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat, mutta myös pysyvässä palvelussuhteessa olevista joka neljäs ajatteli näin. Etenemismahdollisuuksien puute vaivasi etenkin naisia, joista joka kolmas piti etenemismahdollisuuksien puutetta jatkuvasti ongelmana. Puolet miehistä ja kolmannes naisista ei puolestaan pitänyt etenemismahdollisuuksien puutetta viihtymistä haittaavana tekijänä. 12

13 Huonot työjärjestelyt ja johtaminen haittasi joka neljättä vastaajaa. Kiire ja kireät aikataulut vaivasivat jatkuvasti niin ikään joka neljättä vastaajaa. Projektipäälliköistä joka viides kärsi jatkuvasta kiireestä ja kireästä aikataulusta, muista projektiryhmän jäsenistä jopa joka kolmatta vaivasi jatkuvasti kiire ja tiukat aikataulut. Palkka oli jatkuvasti viihtymistä haittaava tekijä joka viidennelle vastaajalle, kolmasosa vastaajista ei koskaan ajatellut palkkaa viihtymistä haittaavana tekijänä. Projektiryhmässä jatkuva uuden oppimisen, työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute sekä työn pakkotahtisuus vaivasi useampaa kuin joka kymmenettä vastaajaa. Naiset käsrivät miehiä enemmän työpaikan yksinäisyydestä: kaksi kolmesta miehestä oli sitä mieltä, ettei yksinäisyys ole viihtymisen esteenä, naisista tätä mieltä oli vain joka kolmas. Projektityöntekijöiden töissä viihtymiseen ei vaikuta työn yksitoikkoisuus. Kahta kolmasosaa ei koskaan vaivannut yksitoikkoisuus, joka kolmatta työn yksitoikkoisuus vaivasi silloin tällöin. Työssä viihtymistä heikentäviä tekijöitä selvitettiin myös Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksessa (Lehto-Sutela, 2004). Liian kireät aikataulut ja palkka nousivat siinä tutkimuksesa heikentävien tekijöiden listan kärkeen. Kuvio 11. Nykyisessä työssä viihtymistä lisäävät tekijät,. Työn itsenäisyys Työn mielenkiintoisuus Uusien asioiden oppiminen Työn vaihtelevuus Aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne Vaikutusmahdollisuudet työhön Työpaikan henki Työajat Työn arvostus Suhteet esimiehiin Työskentelyolosuhteet Työmatkat Palkka Uralla 28 Kyllä eteneminen/ylenemismahdollisuudet Ei Työn kiireettömyys

14 Nykyisessä työssä viihtymistä taas lisäsi työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus sekä uusien asioiden oppiminen ja työn vaihtelevuus. Vaikutusmahdollisuudet työhön toivat viihtyvyyttä kahdelle kolmesta vastaajasta. Kaksi kolmesta piti työpaikan henkeä viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä.. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleville suhteet esimiehiin olivat muita useammin viihtyvyyttä lisäävä tekijä. Yrityksissä työskentelevistä pitää palkkaa viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä, kunnissa tätä mieltä on neljä kymmenestä, valtiolla vain kolme kymmenestä. Työn itsenäisyys, mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus olivat myös työolotutkimuksen mukaan (Lehto- Sutela, 2004) tärkeimpiä viihtyvyyttä lisääviä tekijöitä. Uusi työ Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista ja vakituisessa suhteessa olevistakin 47 oli hakenut projektin aikana uutta työtä. Hyviin työnsaantimahdollisuuksiin uskoi 36 vakinaisista ja 29 määräaikaisista, huonoina mahdollisuuksia piti neljännes vakinaisista ja määräaikaisista. Joka toinen 50 vuotta täyttänyt piti mahdollisuuksia uuteen työhön huonoina. Projektityössä olevat arvioivat työnsaantimahdollisuuksiaan jonkin verran paremmiksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksessa mukana olleet. Heistä 30 arvioi mahdollisuuksiaan hyviksi. Yhteenveto Tässä selvityksessä perehdyttiin projektityöntekijän työhön ja työssä jaksamiseen. Kyselyn avulla haettiin vastauksia siihen, miten työ on organisoitu, mikä on projektityöntekijän asema projektissa, onko projektin tavoitteista ja toimintatavoista annettu riittävästi tietoa, miten väsynyt ja stressaantunut työntekijä on sekä mitkä tekijät toisaalta lisäävät, toisaalta vähentävät työssä viihtymistä. Vastauksia kyselyyn saatiin 167 ja niiden avulla saa jonkinlaisen kuvan Specian projektityöntekijöistä. Vastaajista suurin osa, 70 oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tyypillistä oli, että vastaaja oli mukana projekteissa, joissa ohjausryhmä tai projektiryhmä tai molemmat. Kaksi kolmasosaa oli mukana projektissa projektipäällikkönä. Projektin jäsenet tiesivät hyvin projektin tavoitteet, vastuut ja velvollisuudet. Lähes 80 vastaajista oli sitä mieltä, että he olivat koulutustaan vastaavassa työssä. Vastaajat olivat opiskelleet projektityötaitoja erilaisilla projektityökursseilla ja perehtymällä alan kirjallisuuteen. Myös työnantaja oli perehdyttänyt vastaajia projektityöhön. Projektityötaitoja kaivattiin kuitenkin lisää. Useampi kuin joka toinen lisäisi omia valmiuksia johtaa projektia sekä ratkaista ja hallita ristiriitatilanteita. Taitoja, jotka liittyvät projektityön menetelmiin ja ajanhallintaan sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteiseen lisäisi niitäkin useampi kuin joka toinen. Projektityöntekijöiden palkka oli keskimäärin 2476 euroa kuukaudessa. Palkka vaihteli niin sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan. Määräaikaisten palkat olivat vajaa 80 vakituisessa palvelussuhteessa olevien palkoista. Projektipäälliköiden palkka oli lähes 400 euroa muiden palkkoja suurempi. Nykyisessä työssä viihtymistä lisäävinä tekijöinä kärkeen nousivat työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus sekä uusien asioiden oppiminen. Seuraavina tulivat työn vaihtelevuus ja aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne. Työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus olivat myös Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksen työssä viihtymistä lisäävien tekijöiden listassa ensimmäisinä.

15 Nykyisessä työssä viihtymistä heikensi työsuhteen määräaikaisuus, etenemismahdollisuuksien puute ja huonot työjärjestelyt ja johtaminen. Myös kiirettä ja kireitä aikatauluja pidettiin viihtymisen esteenä. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, ettei työn yksitoikkoisuus ole koskaan viihtymisen esteenä. Uusi työ oli jo etenkin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien mielessä. Hyviin työnsaantimahdollisuuksin uskoi vajaa kolmannes määräaikaisista, vakituisessa suhteessa olevat pitivät mahdollisuuksiaan jonkin verran parempina. Lähteet Niemi, Heikki (1993), Tietojärjestelmäprojekti : tietojärjestelmän kehittämisen suunnittelu ja ohjaus, Valtionhallinnon kehittämiskeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (2003), Uhkia ja mahdollisuuksia, Työolotutkimuksen tuloksia , Tilastokeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (1999), Tasa-arvo työoloissa, Tilastokeskus, Helsinki. Stenlund, Heikki (1986), Projektinohjaus, Valtion painatuskeskus, Helsinki. Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus. 15

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012. VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry www.vvl.fi 2012 Kaikki oikeudet pidätetään

Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012. VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry www.vvl.fi 2012 Kaikki oikeudet pidätetään Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012 1 Taustaa Vastausaika 27.8.-20.9.2012 Kysely on jatkoa viime vuonna toteutetulle puhelinpalvelutyön työolokyselylle Kysely kohdistettiin kaikille vakuutusalan

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa projektiammattilaisista. sivu 7. Jäsenetuina ajankohtaisia koulutuksia. sivu 14

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa projektiammattilaisista. sivu 7. Jäsenetuina ajankohtaisia koulutuksia. sivu 14 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 4 2004 Tutkittua tietoa projektiammattilaisista Jäsenetuina ajankohtaisia koulutuksia f sivu 7 f sivu 14 pääkirjoitus Juhlavuosi 2005 merkkipaaluja ja

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran valitse kokemukseesi parhaiten sopivat

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Suomen evankelisluterilainen kirkko Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kyselyt 1992, 1999, 2005 ja 2010

Sosiaali- ja terveysalan kyselyt 1992, 1999, 2005 ja 2010 Tutkimukseen osallistuneiden määrä toimintasektoreittain na 1992, 1999, 2005 ja 2010 03:38 Friday, February 04, 2011 1 Toimintasektori 1992 1999 2005 2010 sosiaalipalvelut 96 110 143 137 yleinen sosiaalityö

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 2 0 1 3

T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 2 0 1 3 T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 0 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 1.1. Vastaajien taustatietoja... 4. PALVELUSSUHDE... 6.1. Työmarkkinatilanne ja työnantaja... 6.. Palvelussuhteen laji... 8..

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla KAIKILLA MAUSTEILLA - Julkistamisseminaari Tilastokeskuksessa 2.6.2006 Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla Juha Antila SAK Pekka Ylöstalo TM 1. Mitä tarkoitetaan proaktiivisella toimintatavalla?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

FSD1294 Työelämän suhteet, luottamus ja työorganisaatioiden suorituskyky 1999

FSD1294 Työelämän suhteet, luottamus ja työorganisaatioiden suorituskyky 1999 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Työelämän suhteet, luottamus ja työorganisaatioiden suorituskyky Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Palkka ja luontaisedut

Palkka ja luontaisedut Palkka ja luontaisedut Palkansaajilta kysyttiin: Kuukausiansiot veroja vähentämättä elokuussa 2015 Bruttopalkka ikälisineen Luontaisetujen raha-arvo (=verotusarvo) Kertaluonteinen tulospalkkauserä viimeisen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot