SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja

Transkriptio

1 SPECIA Projektityöntekijät Eija Savaja

2 Sisältö Johdanto... 3 Taustatietoja projektityöntekijöistä... 4 Työaika ja ylityöt... 5 Projektit... 6 Palkkaus... 8 Valmentautuminen projektiin... 9 Työssä jaksaminen ja viihtyminen Uusi työ... Yhteenveto... Lähteet Kuvioluettelo Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista,. Kuvio 2. Arviot nykyisen työmäärän suuruudesta työantajittain,. Kuvio 3. Projektien järjestäytyminen,. Kuvio 4. Projektityöntekijä asema projektissa,. Kuvio 5. Projektityöntekijöiden kokonaiskuukausiansiot marraskuussa, euroa/kk. Kuvio 6. Valmentautuminen projektityöhön,. Kuvio 7. Lisävalmiudet projektityöhön,. Kuvio 8. Työhön liittyviä tuntemuksia,. Kuvio 9. Työhön liittyviä väittämiä,. Kuvio 10. Nykyisessä työssä viihtymistä heikentävät tekijät,. Kuvio 11. Nykyisessä työssä viihtymistä lisäävät tekijät,. 2

3 Johdanto SPECIAn jäsenet työskentelevät elinkeinoelämän, hallinnon ja järjestöjen palveluksessa erilaisissa asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Yleisimmin työtehtävät liittyvät projekti- tai järjestötyöhön, suunnitteluun, koulutukseen ja tutkimukseen. Tämän selvityksen tavoitteena on saada kuva SPECIAn projektityöntekijöiden työstä ja jaksamisesta: miten projektityö on organisoitu, miten rasittavaa työ on ja mitkä tekijät vaikuttavat työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Kohdejoukkona ovat kaikki ne SPECIAn jäsenet, joiden pääasiallisena tehtävänä oli keväällä 2004 työskennellä projektissa varsinaisen projektiryhmän tai projektin tukiryhmän jäsenenä. Projektiksi kutsutaan työsuoritusta (Stenlund, 1983) - joka on ainutkertainen joko siten, ettei se sellaisenaan toistu, tai siten, että se toistuu merkittävästi muuttuneissa olosuhteissa. - joka alkaa määrähetkellä ja on tarkoitettu koko projektin ajan päättyväksi sovittuna määräaikana. - jonka suoritukselle on annettu puitteet, jotka määrittelevät käytettävissä olevat resurssit sekä - jossa tarkoituksena on saavuttaa alussa määritellyt tavoitteet. Tiivistäen voi sanoa, että projekti on mikä tahansa kokonaisuutena ohjattu, kertaluonteinen ja selvärakenteinen työsuoritus. Projektityössä olevilta vaaditaan monenlaisia taitoja. Projektinhallintaan liittyvien taitojen lisäksi projektityöntekijällä tulee olla kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Projektissa vaaditaan organisointikykyä ja johtamistaitoa. Projektityössä viihtymistä ja menestymistä ei mitenkään helpota se, että projektin lisäksi usein myös projektityöntekijän palvelussuhde on määräaikainen. Projektityöntekijän asemaa päätettiin selvittää perinteisen kyselyn avulla. Kyselyllä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Miten projekti on organisoitu? - Mikä on projektityöntekijän asema projektissa.? - Onko projektista tavoitteista ja toimintatavoista annettu riittävästi tietoa projektin jäsenille? - Onko työntekijällä riittävästi tietoa ja taito selviytyä projektitehtävistä? - Miten väsyneeksi ja stressaantuneeksi projektityöntekijä tuntee olonsa? - Mitkä työhön ja työoloihin liittyvät seikat lisäävät työssä jaksamista? - Mitkä työhön ja työoloihin liittyvät seikat vähentävät työssä jaksamista? - Mitä projektin jälkeen? Työssä jaksamiseen liittyvien kysymysten laadinnassa on käytetty hyväksi Tilastokeskuksen vuoden 1997 työolotutkimuksen kysymyksiä (Lehto-Sutela, 199). Projektityöhön ja työssä jaksamiseen liittyvien kysymysten lisäksi lomakkeella on palkkaukseen ja työaikoihin ja ylitöiden tekemiseen liittyviä kysymyksiä. Kysely toteutettiin siten, että keväällä 2004 Specian Asiantuntija 2/2003 jäsenlehden mukana oli kyselylomake ja kaikkia niitä, jotka olivat parhaillaan projektitöissä, pyydettiin palauttamaan lomake. Loppukevääseen mennessä palautettiin kaikkiaan 106 lomaketta. Vastausmäärää toivottiin 3

4 suuremmaksi ja keväällä vielä haettiin Specian jäsenrekisteristä kaikki ne, joiden nimikkeessä esiintyi projekti-sana. Heille lähettiin sama lomake, joka keväällä oli jäsenlehdessä. Näin saatiin 61 vastausta lisää. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 167 henkilöä. Tässä raportissa eri aihealueiden vastauksia on vertailtu seuraavien taustatekijöiden mukaan: - sukupuoli - ikä - palvelusuhde määräaikainen/toistaiseksi voimassa oleva - työnantaja - projektipäällikkö / muut projektissa mukana olevat. Jos esim. naiset ja miehet vastaavat työssä jaksamiseen liittyviin kysymyksiin eri tavalla (merkitsevyystasona on käytetty 5 prosenttia), niin siitä on tekstissä mainittu. Taustatietoja projektityöntekijöistä Kuvioon 1 on kerätty tietoja vastaajista. Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista,. Mies Nainen Ikä alle 30 vuotta Siviilisääty Naimisissa Avoliitossa Naimaton Eronnut tai leski Tutkinto Alempi korkeakoulututkinto tai vähemmän Ylempi korkeakoulututkinto Tutkijakoulutus Työnantaja 2 83 Yksityinen yritys 22 Järjestö, säätiö tai vastaava Valtio Kunta tai kuntayhtymä, kunnan liikelaitos Palvelussuhde Toistaiseksi voimassa oleva 30 Määräaikainen

5 Projektityöntekijät ovat muita palkansaajia useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tilastokeskuksen elokuun 2004 työvoimatilaston mukaan kaikista palkansaajista määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 15. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 49 (Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus). Heistä suurin osa, neljä viidestä oli naisia, miesten osuus jäi viidennekseen. Naisten keski-ikä oli 38 vuotta ja miehet olivat keskimäärin kaksi vuotta naisia nuorempia. Lähes puolet vastaajista oli vuotiaita, nuoria alle 30-vuotiaita, samoin kuin 50 vuotta täyttäneitä oli vajaa viidennes vastaajista. Kaksi kolmesta oli naimisissa tai avoliitossa, neljännes oli naimattomia. Suurimmalla osalla (83 ) oli ylempi korkeakoulututkinto. Kuudella kymmenestä korkeakoulututkinnon suorittaneista oli filosofian kandidaatin tutkinto, joka neljännellä oli taas kasvatustieteellinen tutkinto. Kuviossa on mukana myös vastaajien työnantajat. Viidennes vastaajista oli yksityisen yrityksen palveluksessa, neljännes oli järjestöissä, säätiöissä tai vastaavissa, 28 oli valtiolla ja 16 kunnissa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli seitsemän kymmenestä. Nuoret olivat muita useammin määräaikaisina. Alle 30-vuotiaista määräaikaisena oli vuotiaistakin määräaikaisena oli kolme neljästä. Määräaikaisten osuus vaihteli myös työnantajan mukaan. Yksityisissä yrityksissä kolmannes oli määräaikaisena, kun taas järjestöissä, kunnissa ja valtiolla määräaikaisena oli neljä kymmenestä. Projektityöntekijät olivat muita palkansaajia useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tilastokeskuksen elokuun 2004 työvoimatilaston mukaan kaikista palkansaajista määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 15. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 49 (Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus). Projektin pituudet vaihtelivat kahden ja 136 kuukauden välillä. Lyhyin projekti oli kahden kuukauden mittainen, useampi kuin joka kymmenes projekti oli alle vuoden mittainen. Yli viiden vuoden projekteissa oli vajaa 10 vastaajista. Järjestöissä projektit kestivät keskimäärin 37 kuukautta, yksityisissä yrityksissä, valtiolla ja kunnissa projektit olivat keskimäärin puolta vuotta lyhyempiä. Määräaikaiset olivat projekteissa, joiden keskipituus oli kolme vuotta, pysyvässä palvelussuhteessa olevien projektit kestivät keskimäärin kaksi vuotta. Työaika ja ylityöt Työsopimuksen mukainen säännöllinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 37,3 tuntia. Yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä viikkotyöaika oli tunnin verran suurempi kuin valtiolla ja kunnissa. Alle 30 tuntia viikossa tekevien osuus oli 3. Projektin aikana todellinen viikoittainen työaika venyi kaikilla sektoreilla 40:een tuntiin. Kuviossa 2 on esitetty vastaajien arviot nykyisistä työmääristään työnantajittain. Vajaa kolmannes arvioi työmääränsä projektissa olevan sopiva, työmääränsä jatkuvasti liian suurena pitävien osuus oli 16, joka toinen taas piti työmäärää vain ajoittain liian suurena. Valtion projektityöntekijät pitävät muita useammin työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Kolme neljästä teki ylitöitä. Ylitöitä tehtiin keskimäärin tuntia kuukaudessa. Joka toisella ylitöiden määrä kuukaudessa jäi 10 tuntiin, joka kymmenes taas oli ylitöissä kuukaudessa vähintään 30 tuntia. Miehet tekivät ylitöitä keskimäärin viisi tuntia enemmän kuin naiset. Yhdeksän kymmenestä ylityötä tekevästä sai töistään korvauksen rahana tai vapaana, 10 teki ylitöitä ilman minkäänlaista korvausta. Yli puolet niistä, joille ylityöt korvattiin vapaina, pystyi myös pitämään ylityövapaansa. Kolmasosalle sen sijaan ylityöt kertyvät ylityöpankkiin, josta ne pidetään myöhemmin. 13 jätti ylityövapaansa käyttämättä. 5

6 Kuvio 2. Arviot nykyisen työmäärän suuruudesta työantajittain,. 80 Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Yksityinen yritys Järjestö Valtio Kunta Projektit Projekteja on hyvin monenlaisia: tutkimusprojekteja, selvitysprojekteja, kehitysprojekteja, seurantaprojekteja jne. Projekteille on kuitenkin ominaista se, että niillä on - täsmennetty tavoite - epäonnistumisen riski - tilapäisyys - aikarajoitus - resurssirajoitus - poikkeukselliset työtavat - joustava organisaatio ja vastuullinen johtaja - epämuodollinen työskentelytapa - nopeat muutokset Projektia varten perustetaan tilapäinen organisaatio. Usein projektille määritellään ohjausryhmä (johtoryhmä), projektin vetäjä (projektipäällikkö) ja projektiryhmä, usein myös tukiryhmä. Projektin ohjausryhmä valvoo projektia. Sen jäsenet valitaan niistä organisaatioista, joiden toimintaan projektin tulos merkittävästi vaikuttaa. Projektin vetäjä, projektipäällikkö on kokonaisvastuussa projektista projektisuunnitelman määrittämissä rajoissa. Projektiryhmä taas koostuu niistä henkilöistä, jotka suorittavat projektin tehtäviä. Henkilöiden tehtävät ja vastuunjako määritellään projektisuunnitelmassa. (Stenlund, 1982). Yhdellä henkilöllä voi olla useita eri rooleja projektissa. Tavallista esimerkiksi on, että projektipäällikkö on myös ohjausryhmässä mukana. Lomakkeella oli kolme kysymystä projektin järjestäytymisestä. Kuviosta 3 selviää, miten projektit ovat järjestäytyneet. 6

7 Kuvio 3. Projektien järjestäytyminen, Ohjausryhmä Projektiryhmä Tukiryhmä Yli 80 :lla projekteista oli ohjausryhmä (johtoryhmä), kolmesta projektista kahdessa oli projektiryhmä. Tukiryhmä taas oli joka viidennessä projektissa. Joka toisessa projektissa oli sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Oli myös projekteja, joilta puuttui sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Projektin organisointi oli hyvin tiedossa, vain kolme sadasta vastaajasta ei tiennyt, miten projekti oli järjestäytynyt. Vastaaja voi olla projektissa useassa eri roolissa. Kuvioon 4 on kerätty tiedot vastaajien asemista projektissa. Kuvio 4. Projektityöntekijä asema projektissa, Projektipäällikkö Projektiryhmän jäsen Ohjausryhmän jäsen Tukiryhmän jäsen Kaksi kolmesta vastaajasta toimi projektissa projektipäällikkönä. Heistä yli puolet oli myös projektiryhmän jäsenenä, joka kymmenes kuului myös projektin tukiryhmään ja kuusi kymmenestä projektipäälliköstä oli myös ohjausryhmän jäsen. Kolmasosalla ei ollut projektipäällikön tehtävän lisäksi muita tehtäviä. Vastaajat olivat projektipäällikköinä valtiolla, kunnissa ja järjestöissä, ei niinkään yksityisissä yrityksissä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat olivat muita harvemmin projektipäällikköinä. Viidennes vastaajista oli mukana projektissa vain projektiryhmän jäsenenä. Tukiryhmän jäseninä oli vajaa kymmenesosa vastaajista. 7

8 Kolmannes kuului ohjausryhmään joko projektipäällikön, projektiryhmän tai tukiryhmän jäsenen roolissa. Vain ohjausryhmään kuuluvia ei vastaajissa juuri ollut. Projektin jäsenet tiesivät varsin hyvin projektin tavoitteet ja vastuut ja velvollisuudet, myös projektin aikataulu oli lähes kaikkien tiedossa. Niitä, jotka olivat epätietoisia projektin edistymisen seurantatavoista oli vain 15. Lähes 79 niin projektipäälliköistä kuin muista projektityöntekijöistä oli sitä mieltä, että nykyinen projekti vastaa omaa koulutusta. Vaativimpaan tyhön pystyisi 17 vastaajista. Viisi sadasta oli projektityössä, joka oli vastaajan koulutustasoon nähden liian vaativaa. Vajaa kymmenesosa ei osannut sanoa, miten työn vaativuus ja koulutus vastasivat toisiaan. Yksityissä yrityksissä ja järjestöissä työskentelevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työn vaativuustaso on alhaisempaa kuin koulutus edellyttäisi Palkkaus Lomakkeella kysyttiin marraskuun 2003 kokonaiskuukausiansioita. Kuviossa 5 ansiot on esitetty nauhakuvion avulla. Nauhan vasemman pään osoittaman palkan alapuolelle jää 10 vastaajien palkoista, nauhan oikean pään osoittamaa palkkaa suurempaa palkkaa saa taas 10 vastaajista. Nauhan jakaa mediaanipalkka. Sehän on palkka, jota pienempää palkkaa saa puolet vastaajista ja suurempaa samoin puolet vastaajista. Nauhan sisällä on esitetty ryhmän keskipalkka. Kuvio 5. Projektityöntekijöiden kokonaiskuukausiansiot marraskuussa, euroa/kk. Miehet 2875 Naiset 2416 Ikä alle 30 vuotta Palvelussuhde Toistaiseksi voimassa oleva 2966 Määräaikainen 2310 Työnantaja Yksityinen yritys 2898 Järjestö, säätiö tai vastaava Valtio Kunta Asema projektissa Projektipäälliköt Muut Vähintään 30 tuntia viikossa työskentelevien keskiansiot kuukaudessa olivat 2476 euroa. Ansiot vaihtelivat niin sukupuolen, työnantajan kuin palvelussuhteen laadunkin mukaan. Naisten palkka jäi 84 :iin miesten palkoista, valtiolla ja järjestöissä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien keskipalkka oli alle neljä viidesosaa (78 ) pysyvässä palvelussuhteessa olevien palkoista. euroa 8

9 Yksityisellä sektorilla marraskuun 203 keskipalkka oli 2898 euroa, järjestöissä ja valtiolla keskipalkka jäi lähes 0 euroa ja kunnissa päälle 400 euroa yksityissektorin palkoista. Projektipäälliköt saivat muita parempaa palkkaa. Heidän keskipalkkansa oli 2699 euroa, muiden palkka oli 2304 euroa. Luontoisetuja sai kolmannes vastaajista. Niitä maksettiin etenkin yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä. Luontaisetujen keskimääräinen verotusarvo oli 78 euroa kuukaudessa, yrityksissä työskentelevien luontoisetujen verotusarvo oli keskimäärin 86 euroa ja järjestöissä 50 euroa kuukaudessa. Valmentautuminen projektiin Projektityössä vaaditaan organisointi- ja ihmissuhdetaitoja. Projektissa tapahtuu muutoksia jatkuvasti, aikataulut muuttuvat, rahoitus muuttuu, kokoonpanokin saattaa vaihtua. Projektityöhön voi valmistautua käymällä erilaisia projektihallintaan liittyviä kursseja ja perehtyä itsenäisesti projektin toimintaan liittyvään kirjallisuuteen. Lomakkeessa selivettiin kolmella eri kysymyksellä vastaajien valmentautumista projektityöhön. Lisäksi haluttiin selvittää mitä lisävalmiuksia vastaajat tarvitsevat projektityöhön. Kuvassa 6 näkyy, miten vastaajat ovat valmentautuneet projektityöhön. Projektipäälliköiden erilaisesta tehtävänkuvasta johtuen heidät on esitetty kuviossa erikseen. Kuvio 6. Valmentautuminen projektityöhön, Projektipäälliköt Muut Projektityökurssit Opiskellut itse projektityömenetelmiä Työnantaja perehdyttänyt Välineitä työskentelyyn oli haettu projektityökursseilta ja projektityömenetelmiä oli opiskeltu kirjallisuutta lukemalla. Etenkin projektipäälliköt ovat hakeneet oppia projektityöhön lukemalla projektityötä käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita. Myös työnantaja oli antanut opastusta projektityöstä. Lähes kaksi kolmasosaa yrityksissä työskentelevistä oli saanut työnantajaltaan valmennusta projektityöhön, kun taas muualla kuin yrityksissä työskentelevistä perehdyttämistä oli saanut vain joka kolmas vastaaja. Alle 30-vuotiaat olivat käyneet muita harvemmin projektityökursseilla, he olivat myös muita harvemmin perehtyneet projektityömenetelmiin kirjallisuutta lukemalla. Työnantaja oli perehdyttänyt heitä projektityöhön samaan tapaan kuin muitakin. 9

10 Kuvio 7. Lisävalmiudet projektityöhön,. Projektin johtamisvalmiudet Ristiriitojen hallinta- ja ongelmanratkaisuvalmiudet Projektityön menetelmävalmiudet 66 Ajanhallintataidot Ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiudet Teoreettiset, tiedolliset lisävalmiudet Projektipäälliköt 42 Muut Kuviosta 7 selviää, mitä lisävalmiuksia projektityössä olevat kaipasivat. Projektipäälliköistä yli 70 tarvitsee mielestään koulutusta, jossa opitaan projektin johtamista, lähes yhtä moni lisäisi omia valmiuksiaan käsitellä ja ratkoa ristiriitoja ja ongelmia. Kolme viidestä projektipäälliköstä lisäisi projektityön menetelmävalmiuksiaan. Useampi kuin joka toinen kasvattaisi ajanhallintaan liittyviä taitoja. Ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiuksia lisäisi samoin yli puolet projektipäälliköistä. Myös määraikaiset kartuttaisivat ihmissuhde ja vuorovaikutusvalmiuksiaan. Muut kuin projektipäälliköt tarvitsevat lisää projektityön menetelmävalmiuksia ja ajanhallintaan liittyviä taitoja. Joka toinen tarvitsee välineitä ratkoa ja hallita projektityöhön liittyviä ristiriitoja. Miehet lisäisivät naisia useammin ajanhallintaan liittyviä taitojaan. Työssä jaksaminen ja viihtyminen Työssä jakamista selvitettiin kahdella eri kysymyksellä. Kuviosta 8 selviää, miten vastattiin kysymykseen, jolla liittyivät tuntemuksiin työssä käyntiin. Lähes joka toinen vastaajista piti työtään jatkuvasti hyödyllisenä ja tuloksellisena. Niitä, jotka eivät koskaan pysty näkemään työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena oli 3. Järjestöissä työskentelevät pitivät muita useammin työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena. Kolmannekselle jäi jatkuvasti työpäivän jälkeen voimia ja energiaa tehdä muita asioita. Niitä, joilla työpäivän jälkeen oli energia lopussa oli seitsemän sadasta. Neljännes oli jatkuvasti työpäivän jälkeen tyytyväinen työsuoritukseensa. 10

11 Kuvio 8. Työhön liittyviä tuntemuksia,. Koen työni hyödylliseksi ja tulokselliseksi 3 46 Työpäivän jälkeen minulla on voimia ja energiaa tehdä muita asioita 7 32 Työpäivän päättyessä olen tyytyväinen työsuoritukseeni 1 26 Tunnen tekeväni liian kovasti töitä 17 Tunnen olevani henkisesti väsynyt työstäni 17 Jatkuvasti Töihin lähteminen on vaikeaa ja vastenmielistä 5 28 Ei koskaan Valtiolla työskentelevistä joka neljäs tunsi tekevänsä jatkuvasti liian kovasti töitä, kunnissa työskentelevien vastaava prosentti on 16 ja yksityisissä yrityksissä osuus jää 3 :iin. Useammalle kuin neljälle kymmenestä töihin lähteminen ei ole koskaan vaikeaa tai vastenmielistä. Vastaukset kysymykseen, jossa oli viisi työhön liittyvää väittämää on esitetty Kuviossa 9. Kuvio 9. Työhön liittyviä väittämiä,. Minun on vaikeaa irrottaa ajatuksiani työasioistani vapaa-aikanani Pelkään, että epäonnistun minulle asetetuissa tavoitteissa Vatvon työasioita vapaa-aikanani puolisoni, sukulaiseni tai ystäväni kanssa En saa unta, koska työasiat pyörivät mielessäni mennessäni nukkumaan tai herään yöllä miettimään työasioita 9 Jatkuvasti Ei koskaan

12 Vapaa-aikanaankin työasiat ovat jatkuvasti mielessä neljänneksellä vastaajista. Useampi kuin joka kymmenes pelkää jatkuvasti epäonnistuvansa asetetuissa tavoitteissa. Projektin rivijäsenillä on muita useammin epäonnistuminen jatkuvasti mielessä Vajaa kymmesosa pohtii jatkuvasti omia työasioitaan puolison, sukulaisen tai ystävän kanssa. Kolmannes pystyy viettämään yönsä ilman, että työaista ovat mielessä. Vajaalla 10 :lla työasiat häiritsevät jatkuvasti unensaantia tai herättävät yöllä. Työssä viihtymistä selvitettiin kahdella kysymyksellä. Toisella kysymyksellä haettiin tekijöitä, jotka heikentävät nykyisessä työssä viihtymistä ja toisella taas selvitettiin tekijöitä, jota lisäävät työssä viihtymistä. Kuvio 10. Nykyisessä työssä viihtymistä heikentävät tekijät,. Työsuhteen määräaikaisuus 45 Etenemismahdollisuuksien puute Huonot työjärjestelyt, johtaminen Kiire tai kireät aikataulut 24 Palkka Kehittymismahdollisuuksien puute Arvostuksen puute 26 Työpaikan ilmapiiri Jatkuva uuden omaksumisen vaatimus Työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute Työn pakkotahtisuus Suhteet esimieheen Yksinäisyys Työskentelyolosuhteet Jatkuvasti Ei koskaan 49 Työmatkat 7 59 Suhteet työtovereihin 5 48 Työn yksitoikkoisuus 4 62 Työajat Kuviossa 10 on esitetty niiden osuudet joiden mielestä kyseinen asia heikentää jatkuvasti nykyisessä työssä viihtymistä ja niiden osuudet, joiden mielestä asia ei koskaan heikennä viihtymistä. Niiden osuus, joita tilanne ei koske tai joilla ei ollut kokemusta asiasta vaihteli tekijästä riippuen 1 ja 6 :n välillä. Tekijä, joka lähes joka toisen mielestä heikensi jatkuvasti työssä viihtymistä oli työsuhteen määräaikaisuus. Tätä mieltä olivat etenkin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat, mutta myös pysyvässä palvelussuhteessa olevista joka neljäs ajatteli näin. Etenemismahdollisuuksien puute vaivasi etenkin naisia, joista joka kolmas piti etenemismahdollisuuksien puutetta jatkuvasti ongelmana. Puolet miehistä ja kolmannes naisista ei puolestaan pitänyt etenemismahdollisuuksien puutetta viihtymistä haittaavana tekijänä. 12

13 Huonot työjärjestelyt ja johtaminen haittasi joka neljättä vastaajaa. Kiire ja kireät aikataulut vaivasivat jatkuvasti niin ikään joka neljättä vastaajaa. Projektipäälliköistä joka viides kärsi jatkuvasta kiireestä ja kireästä aikataulusta, muista projektiryhmän jäsenistä jopa joka kolmatta vaivasi jatkuvasti kiire ja tiukat aikataulut. Palkka oli jatkuvasti viihtymistä haittaava tekijä joka viidennelle vastaajalle, kolmasosa vastaajista ei koskaan ajatellut palkkaa viihtymistä haittaavana tekijänä. Projektiryhmässä jatkuva uuden oppimisen, työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute sekä työn pakkotahtisuus vaivasi useampaa kuin joka kymmenettä vastaajaa. Naiset käsrivät miehiä enemmän työpaikan yksinäisyydestä: kaksi kolmesta miehestä oli sitä mieltä, ettei yksinäisyys ole viihtymisen esteenä, naisista tätä mieltä oli vain joka kolmas. Projektityöntekijöiden töissä viihtymiseen ei vaikuta työn yksitoikkoisuus. Kahta kolmasosaa ei koskaan vaivannut yksitoikkoisuus, joka kolmatta työn yksitoikkoisuus vaivasi silloin tällöin. Työssä viihtymistä heikentäviä tekijöitä selvitettiin myös Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksessa (Lehto-Sutela, 2004). Liian kireät aikataulut ja palkka nousivat siinä tutkimuksesa heikentävien tekijöiden listan kärkeen. Kuvio 11. Nykyisessä työssä viihtymistä lisäävät tekijät,. Työn itsenäisyys Työn mielenkiintoisuus Uusien asioiden oppiminen Työn vaihtelevuus Aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne Vaikutusmahdollisuudet työhön Työpaikan henki Työajat Työn arvostus Suhteet esimiehiin Työskentelyolosuhteet Työmatkat Palkka Uralla 28 Kyllä eteneminen/ylenemismahdollisuudet Ei Työn kiireettömyys

14 Nykyisessä työssä viihtymistä taas lisäsi työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus sekä uusien asioiden oppiminen ja työn vaihtelevuus. Vaikutusmahdollisuudet työhön toivat viihtyvyyttä kahdelle kolmesta vastaajasta. Kaksi kolmesta piti työpaikan henkeä viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä.. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleville suhteet esimiehiin olivat muita useammin viihtyvyyttä lisäävä tekijä. Yrityksissä työskentelevistä pitää palkkaa viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä, kunnissa tätä mieltä on neljä kymmenestä, valtiolla vain kolme kymmenestä. Työn itsenäisyys, mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus olivat myös työolotutkimuksen mukaan (Lehto- Sutela, 2004) tärkeimpiä viihtyvyyttä lisääviä tekijöitä. Uusi työ Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista ja vakituisessa suhteessa olevistakin 47 oli hakenut projektin aikana uutta työtä. Hyviin työnsaantimahdollisuuksiin uskoi 36 vakinaisista ja 29 määräaikaisista, huonoina mahdollisuuksia piti neljännes vakinaisista ja määräaikaisista. Joka toinen 50 vuotta täyttänyt piti mahdollisuuksia uuteen työhön huonoina. Projektityössä olevat arvioivat työnsaantimahdollisuuksiaan jonkin verran paremmiksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksessa mukana olleet. Heistä 30 arvioi mahdollisuuksiaan hyviksi. Yhteenveto Tässä selvityksessä perehdyttiin projektityöntekijän työhön ja työssä jaksamiseen. Kyselyn avulla haettiin vastauksia siihen, miten työ on organisoitu, mikä on projektityöntekijän asema projektissa, onko projektin tavoitteista ja toimintatavoista annettu riittävästi tietoa, miten väsynyt ja stressaantunut työntekijä on sekä mitkä tekijät toisaalta lisäävät, toisaalta vähentävät työssä viihtymistä. Vastauksia kyselyyn saatiin 167 ja niiden avulla saa jonkinlaisen kuvan Specian projektityöntekijöistä. Vastaajista suurin osa, 70 oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tyypillistä oli, että vastaaja oli mukana projekteissa, joissa ohjausryhmä tai projektiryhmä tai molemmat. Kaksi kolmasosaa oli mukana projektissa projektipäällikkönä. Projektin jäsenet tiesivät hyvin projektin tavoitteet, vastuut ja velvollisuudet. Lähes 80 vastaajista oli sitä mieltä, että he olivat koulutustaan vastaavassa työssä. Vastaajat olivat opiskelleet projektityötaitoja erilaisilla projektityökursseilla ja perehtymällä alan kirjallisuuteen. Myös työnantaja oli perehdyttänyt vastaajia projektityöhön. Projektityötaitoja kaivattiin kuitenkin lisää. Useampi kuin joka toinen lisäisi omia valmiuksia johtaa projektia sekä ratkaista ja hallita ristiriitatilanteita. Taitoja, jotka liittyvät projektityön menetelmiin ja ajanhallintaan sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteiseen lisäisi niitäkin useampi kuin joka toinen. Projektityöntekijöiden palkka oli keskimäärin 2476 euroa kuukaudessa. Palkka vaihteli niin sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan. Määräaikaisten palkat olivat vajaa 80 vakituisessa palvelussuhteessa olevien palkoista. Projektipäälliköiden palkka oli lähes 400 euroa muiden palkkoja suurempi. Nykyisessä työssä viihtymistä lisäävinä tekijöinä kärkeen nousivat työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus sekä uusien asioiden oppiminen. Seuraavina tulivat työn vaihtelevuus ja aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne. Työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus olivat myös Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksen työssä viihtymistä lisäävien tekijöiden listassa ensimmäisinä.

15 Nykyisessä työssä viihtymistä heikensi työsuhteen määräaikaisuus, etenemismahdollisuuksien puute ja huonot työjärjestelyt ja johtaminen. Myös kiirettä ja kireitä aikatauluja pidettiin viihtymisen esteenä. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, ettei työn yksitoikkoisuus ole koskaan viihtymisen esteenä. Uusi työ oli jo etenkin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien mielessä. Hyviin työnsaantimahdollisuuksin uskoi vajaa kolmannes määräaikaisista, vakituisessa suhteessa olevat pitivät mahdollisuuksiaan jonkin verran parempina. Lähteet Niemi, Heikki (1993), Tietojärjestelmäprojekti : tietojärjestelmän kehittämisen suunnittelu ja ohjaus, Valtionhallinnon kehittämiskeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (2003), Uhkia ja mahdollisuuksia, Työolotutkimuksen tuloksia , Tilastokeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (1999), Tasa-arvo työoloissa, Tilastokeskus, Helsinki. Stenlund, Heikki (1986), Projektinohjaus, Valtion painatuskeskus, Helsinki. Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus. 15