SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja"

Transkriptio

1 SPECIA Projektityöntekijät Eija Savaja

2 Sisältö Johdanto... 3 Taustatietoja projektityöntekijöistä... 4 Työaika ja ylityöt... 5 Projektit... 6 Palkkaus... 8 Valmentautuminen projektiin... 9 Työssä jaksaminen ja viihtyminen Uusi työ... Yhteenveto... Lähteet Kuvioluettelo Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista,. Kuvio 2. Arviot nykyisen työmäärän suuruudesta työantajittain,. Kuvio 3. Projektien järjestäytyminen,. Kuvio 4. Projektityöntekijä asema projektissa,. Kuvio 5. Projektityöntekijöiden kokonaiskuukausiansiot marraskuussa, euroa/kk. Kuvio 6. Valmentautuminen projektityöhön,. Kuvio 7. Lisävalmiudet projektityöhön,. Kuvio 8. Työhön liittyviä tuntemuksia,. Kuvio 9. Työhön liittyviä väittämiä,. Kuvio 10. Nykyisessä työssä viihtymistä heikentävät tekijät,. Kuvio 11. Nykyisessä työssä viihtymistä lisäävät tekijät,. 2

3 Johdanto SPECIAn jäsenet työskentelevät elinkeinoelämän, hallinnon ja järjestöjen palveluksessa erilaisissa asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Yleisimmin työtehtävät liittyvät projekti- tai järjestötyöhön, suunnitteluun, koulutukseen ja tutkimukseen. Tämän selvityksen tavoitteena on saada kuva SPECIAn projektityöntekijöiden työstä ja jaksamisesta: miten projektityö on organisoitu, miten rasittavaa työ on ja mitkä tekijät vaikuttavat työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Kohdejoukkona ovat kaikki ne SPECIAn jäsenet, joiden pääasiallisena tehtävänä oli keväällä 2004 työskennellä projektissa varsinaisen projektiryhmän tai projektin tukiryhmän jäsenenä. Projektiksi kutsutaan työsuoritusta (Stenlund, 1983) - joka on ainutkertainen joko siten, ettei se sellaisenaan toistu, tai siten, että se toistuu merkittävästi muuttuneissa olosuhteissa. - joka alkaa määrähetkellä ja on tarkoitettu koko projektin ajan päättyväksi sovittuna määräaikana. - jonka suoritukselle on annettu puitteet, jotka määrittelevät käytettävissä olevat resurssit sekä - jossa tarkoituksena on saavuttaa alussa määritellyt tavoitteet. Tiivistäen voi sanoa, että projekti on mikä tahansa kokonaisuutena ohjattu, kertaluonteinen ja selvärakenteinen työsuoritus. Projektityössä olevilta vaaditaan monenlaisia taitoja. Projektinhallintaan liittyvien taitojen lisäksi projektityöntekijällä tulee olla kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Projektissa vaaditaan organisointikykyä ja johtamistaitoa. Projektityössä viihtymistä ja menestymistä ei mitenkään helpota se, että projektin lisäksi usein myös projektityöntekijän palvelussuhde on määräaikainen. Projektityöntekijän asemaa päätettiin selvittää perinteisen kyselyn avulla. Kyselyllä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Miten projekti on organisoitu? - Mikä on projektityöntekijän asema projektissa.? - Onko projektista tavoitteista ja toimintatavoista annettu riittävästi tietoa projektin jäsenille? - Onko työntekijällä riittävästi tietoa ja taito selviytyä projektitehtävistä? - Miten väsyneeksi ja stressaantuneeksi projektityöntekijä tuntee olonsa? - Mitkä työhön ja työoloihin liittyvät seikat lisäävät työssä jaksamista? - Mitkä työhön ja työoloihin liittyvät seikat vähentävät työssä jaksamista? - Mitä projektin jälkeen? Työssä jaksamiseen liittyvien kysymysten laadinnassa on käytetty hyväksi Tilastokeskuksen vuoden 1997 työolotutkimuksen kysymyksiä (Lehto-Sutela, 199). Projektityöhön ja työssä jaksamiseen liittyvien kysymysten lisäksi lomakkeella on palkkaukseen ja työaikoihin ja ylitöiden tekemiseen liittyviä kysymyksiä. Kysely toteutettiin siten, että keväällä 2004 Specian Asiantuntija 2/2003 jäsenlehden mukana oli kyselylomake ja kaikkia niitä, jotka olivat parhaillaan projektitöissä, pyydettiin palauttamaan lomake. Loppukevääseen mennessä palautettiin kaikkiaan 106 lomaketta. Vastausmäärää toivottiin 3

4 suuremmaksi ja keväällä vielä haettiin Specian jäsenrekisteristä kaikki ne, joiden nimikkeessä esiintyi projekti-sana. Heille lähettiin sama lomake, joka keväällä oli jäsenlehdessä. Näin saatiin 61 vastausta lisää. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 167 henkilöä. Tässä raportissa eri aihealueiden vastauksia on vertailtu seuraavien taustatekijöiden mukaan: - sukupuoli - ikä - palvelusuhde määräaikainen/toistaiseksi voimassa oleva - työnantaja - projektipäällikkö / muut projektissa mukana olevat. Jos esim. naiset ja miehet vastaavat työssä jaksamiseen liittyviin kysymyksiin eri tavalla (merkitsevyystasona on käytetty 5 prosenttia), niin siitä on tekstissä mainittu. Taustatietoja projektityöntekijöistä Kuvioon 1 on kerätty tietoja vastaajista. Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista,. Mies Nainen Ikä alle 30 vuotta Siviilisääty Naimisissa Avoliitossa Naimaton Eronnut tai leski Tutkinto Alempi korkeakoulututkinto tai vähemmän Ylempi korkeakoulututkinto Tutkijakoulutus Työnantaja 2 83 Yksityinen yritys 22 Järjestö, säätiö tai vastaava Valtio Kunta tai kuntayhtymä, kunnan liikelaitos Palvelussuhde Toistaiseksi voimassa oleva 30 Määräaikainen

5 Projektityöntekijät ovat muita palkansaajia useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tilastokeskuksen elokuun 2004 työvoimatilaston mukaan kaikista palkansaajista määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 15. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 49 (Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus). Heistä suurin osa, neljä viidestä oli naisia, miesten osuus jäi viidennekseen. Naisten keski-ikä oli 38 vuotta ja miehet olivat keskimäärin kaksi vuotta naisia nuorempia. Lähes puolet vastaajista oli vuotiaita, nuoria alle 30-vuotiaita, samoin kuin 50 vuotta täyttäneitä oli vajaa viidennes vastaajista. Kaksi kolmesta oli naimisissa tai avoliitossa, neljännes oli naimattomia. Suurimmalla osalla (83 ) oli ylempi korkeakoulututkinto. Kuudella kymmenestä korkeakoulututkinnon suorittaneista oli filosofian kandidaatin tutkinto, joka neljännellä oli taas kasvatustieteellinen tutkinto. Kuviossa on mukana myös vastaajien työnantajat. Viidennes vastaajista oli yksityisen yrityksen palveluksessa, neljännes oli järjestöissä, säätiöissä tai vastaavissa, 28 oli valtiolla ja 16 kunnissa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli seitsemän kymmenestä. Nuoret olivat muita useammin määräaikaisina. Alle 30-vuotiaista määräaikaisena oli vuotiaistakin määräaikaisena oli kolme neljästä. Määräaikaisten osuus vaihteli myös työnantajan mukaan. Yksityisissä yrityksissä kolmannes oli määräaikaisena, kun taas järjestöissä, kunnissa ja valtiolla määräaikaisena oli neljä kymmenestä. Projektityöntekijät olivat muita palkansaajia useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tilastokeskuksen elokuun 2004 työvoimatilaston mukaan kaikista palkansaajista määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 15. Alle vuoden kestäneissä työsuhteissa määräaikaisessa kokoaikatyössä oli 49 (Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus). Projektin pituudet vaihtelivat kahden ja 136 kuukauden välillä. Lyhyin projekti oli kahden kuukauden mittainen, useampi kuin joka kymmenes projekti oli alle vuoden mittainen. Yli viiden vuoden projekteissa oli vajaa 10 vastaajista. Järjestöissä projektit kestivät keskimäärin 37 kuukautta, yksityisissä yrityksissä, valtiolla ja kunnissa projektit olivat keskimäärin puolta vuotta lyhyempiä. Määräaikaiset olivat projekteissa, joiden keskipituus oli kolme vuotta, pysyvässä palvelussuhteessa olevien projektit kestivät keskimäärin kaksi vuotta. Työaika ja ylityöt Työsopimuksen mukainen säännöllinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 37,3 tuntia. Yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä viikkotyöaika oli tunnin verran suurempi kuin valtiolla ja kunnissa. Alle 30 tuntia viikossa tekevien osuus oli 3. Projektin aikana todellinen viikoittainen työaika venyi kaikilla sektoreilla 40:een tuntiin. Kuviossa 2 on esitetty vastaajien arviot nykyisistä työmääristään työnantajittain. Vajaa kolmannes arvioi työmääränsä projektissa olevan sopiva, työmääränsä jatkuvasti liian suurena pitävien osuus oli 16, joka toinen taas piti työmäärää vain ajoittain liian suurena. Valtion projektityöntekijät pitävät muita useammin työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Kolme neljästä teki ylitöitä. Ylitöitä tehtiin keskimäärin tuntia kuukaudessa. Joka toisella ylitöiden määrä kuukaudessa jäi 10 tuntiin, joka kymmenes taas oli ylitöissä kuukaudessa vähintään 30 tuntia. Miehet tekivät ylitöitä keskimäärin viisi tuntia enemmän kuin naiset. Yhdeksän kymmenestä ylityötä tekevästä sai töistään korvauksen rahana tai vapaana, 10 teki ylitöitä ilman minkäänlaista korvausta. Yli puolet niistä, joille ylityöt korvattiin vapaina, pystyi myös pitämään ylityövapaansa. Kolmasosalle sen sijaan ylityöt kertyvät ylityöpankkiin, josta ne pidetään myöhemmin. 13 jätti ylityövapaansa käyttämättä. 5

6 Kuvio 2. Arviot nykyisen työmäärän suuruudesta työantajittain,. 80 Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Yksityinen yritys Järjestö Valtio Kunta Projektit Projekteja on hyvin monenlaisia: tutkimusprojekteja, selvitysprojekteja, kehitysprojekteja, seurantaprojekteja jne. Projekteille on kuitenkin ominaista se, että niillä on - täsmennetty tavoite - epäonnistumisen riski - tilapäisyys - aikarajoitus - resurssirajoitus - poikkeukselliset työtavat - joustava organisaatio ja vastuullinen johtaja - epämuodollinen työskentelytapa - nopeat muutokset Projektia varten perustetaan tilapäinen organisaatio. Usein projektille määritellään ohjausryhmä (johtoryhmä), projektin vetäjä (projektipäällikkö) ja projektiryhmä, usein myös tukiryhmä. Projektin ohjausryhmä valvoo projektia. Sen jäsenet valitaan niistä organisaatioista, joiden toimintaan projektin tulos merkittävästi vaikuttaa. Projektin vetäjä, projektipäällikkö on kokonaisvastuussa projektista projektisuunnitelman määrittämissä rajoissa. Projektiryhmä taas koostuu niistä henkilöistä, jotka suorittavat projektin tehtäviä. Henkilöiden tehtävät ja vastuunjako määritellään projektisuunnitelmassa. (Stenlund, 1982). Yhdellä henkilöllä voi olla useita eri rooleja projektissa. Tavallista esimerkiksi on, että projektipäällikkö on myös ohjausryhmässä mukana. Lomakkeella oli kolme kysymystä projektin järjestäytymisestä. Kuviosta 3 selviää, miten projektit ovat järjestäytyneet. 6

7 Kuvio 3. Projektien järjestäytyminen, Ohjausryhmä Projektiryhmä Tukiryhmä Yli 80 :lla projekteista oli ohjausryhmä (johtoryhmä), kolmesta projektista kahdessa oli projektiryhmä. Tukiryhmä taas oli joka viidennessä projektissa. Joka toisessa projektissa oli sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Oli myös projekteja, joilta puuttui sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Projektin organisointi oli hyvin tiedossa, vain kolme sadasta vastaajasta ei tiennyt, miten projekti oli järjestäytynyt. Vastaaja voi olla projektissa useassa eri roolissa. Kuvioon 4 on kerätty tiedot vastaajien asemista projektissa. Kuvio 4. Projektityöntekijä asema projektissa, Projektipäällikkö Projektiryhmän jäsen Ohjausryhmän jäsen Tukiryhmän jäsen Kaksi kolmesta vastaajasta toimi projektissa projektipäällikkönä. Heistä yli puolet oli myös projektiryhmän jäsenenä, joka kymmenes kuului myös projektin tukiryhmään ja kuusi kymmenestä projektipäälliköstä oli myös ohjausryhmän jäsen. Kolmasosalla ei ollut projektipäällikön tehtävän lisäksi muita tehtäviä. Vastaajat olivat projektipäällikköinä valtiolla, kunnissa ja järjestöissä, ei niinkään yksityisissä yrityksissä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat olivat muita harvemmin projektipäällikköinä. Viidennes vastaajista oli mukana projektissa vain projektiryhmän jäsenenä. Tukiryhmän jäseninä oli vajaa kymmenesosa vastaajista. 7

8 Kolmannes kuului ohjausryhmään joko projektipäällikön, projektiryhmän tai tukiryhmän jäsenen roolissa. Vain ohjausryhmään kuuluvia ei vastaajissa juuri ollut. Projektin jäsenet tiesivät varsin hyvin projektin tavoitteet ja vastuut ja velvollisuudet, myös projektin aikataulu oli lähes kaikkien tiedossa. Niitä, jotka olivat epätietoisia projektin edistymisen seurantatavoista oli vain 15. Lähes 79 niin projektipäälliköistä kuin muista projektityöntekijöistä oli sitä mieltä, että nykyinen projekti vastaa omaa koulutusta. Vaativimpaan tyhön pystyisi 17 vastaajista. Viisi sadasta oli projektityössä, joka oli vastaajan koulutustasoon nähden liian vaativaa. Vajaa kymmenesosa ei osannut sanoa, miten työn vaativuus ja koulutus vastasivat toisiaan. Yksityissä yrityksissä ja järjestöissä työskentelevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työn vaativuustaso on alhaisempaa kuin koulutus edellyttäisi Palkkaus Lomakkeella kysyttiin marraskuun 2003 kokonaiskuukausiansioita. Kuviossa 5 ansiot on esitetty nauhakuvion avulla. Nauhan vasemman pään osoittaman palkan alapuolelle jää 10 vastaajien palkoista, nauhan oikean pään osoittamaa palkkaa suurempaa palkkaa saa taas 10 vastaajista. Nauhan jakaa mediaanipalkka. Sehän on palkka, jota pienempää palkkaa saa puolet vastaajista ja suurempaa samoin puolet vastaajista. Nauhan sisällä on esitetty ryhmän keskipalkka. Kuvio 5. Projektityöntekijöiden kokonaiskuukausiansiot marraskuussa, euroa/kk. Miehet 2875 Naiset 2416 Ikä alle 30 vuotta Palvelussuhde Toistaiseksi voimassa oleva 2966 Määräaikainen 2310 Työnantaja Yksityinen yritys 2898 Järjestö, säätiö tai vastaava Valtio Kunta Asema projektissa Projektipäälliköt Muut Vähintään 30 tuntia viikossa työskentelevien keskiansiot kuukaudessa olivat 2476 euroa. Ansiot vaihtelivat niin sukupuolen, työnantajan kuin palvelussuhteen laadunkin mukaan. Naisten palkka jäi 84 :iin miesten palkoista, valtiolla ja järjestöissä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien keskipalkka oli alle neljä viidesosaa (78 ) pysyvässä palvelussuhteessa olevien palkoista. euroa 8

9 Yksityisellä sektorilla marraskuun 203 keskipalkka oli 2898 euroa, järjestöissä ja valtiolla keskipalkka jäi lähes 0 euroa ja kunnissa päälle 400 euroa yksityissektorin palkoista. Projektipäälliköt saivat muita parempaa palkkaa. Heidän keskipalkkansa oli 2699 euroa, muiden palkka oli 2304 euroa. Luontoisetuja sai kolmannes vastaajista. Niitä maksettiin etenkin yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä. Luontaisetujen keskimääräinen verotusarvo oli 78 euroa kuukaudessa, yrityksissä työskentelevien luontoisetujen verotusarvo oli keskimäärin 86 euroa ja järjestöissä 50 euroa kuukaudessa. Valmentautuminen projektiin Projektityössä vaaditaan organisointi- ja ihmissuhdetaitoja. Projektissa tapahtuu muutoksia jatkuvasti, aikataulut muuttuvat, rahoitus muuttuu, kokoonpanokin saattaa vaihtua. Projektityöhön voi valmistautua käymällä erilaisia projektihallintaan liittyviä kursseja ja perehtyä itsenäisesti projektin toimintaan liittyvään kirjallisuuteen. Lomakkeessa selivettiin kolmella eri kysymyksellä vastaajien valmentautumista projektityöhön. Lisäksi haluttiin selvittää mitä lisävalmiuksia vastaajat tarvitsevat projektityöhön. Kuvassa 6 näkyy, miten vastaajat ovat valmentautuneet projektityöhön. Projektipäälliköiden erilaisesta tehtävänkuvasta johtuen heidät on esitetty kuviossa erikseen. Kuvio 6. Valmentautuminen projektityöhön, Projektipäälliköt Muut Projektityökurssit Opiskellut itse projektityömenetelmiä Työnantaja perehdyttänyt Välineitä työskentelyyn oli haettu projektityökursseilta ja projektityömenetelmiä oli opiskeltu kirjallisuutta lukemalla. Etenkin projektipäälliköt ovat hakeneet oppia projektityöhön lukemalla projektityötä käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita. Myös työnantaja oli antanut opastusta projektityöstä. Lähes kaksi kolmasosaa yrityksissä työskentelevistä oli saanut työnantajaltaan valmennusta projektityöhön, kun taas muualla kuin yrityksissä työskentelevistä perehdyttämistä oli saanut vain joka kolmas vastaaja. Alle 30-vuotiaat olivat käyneet muita harvemmin projektityökursseilla, he olivat myös muita harvemmin perehtyneet projektityömenetelmiin kirjallisuutta lukemalla. Työnantaja oli perehdyttänyt heitä projektityöhön samaan tapaan kuin muitakin. 9

10 Kuvio 7. Lisävalmiudet projektityöhön,. Projektin johtamisvalmiudet Ristiriitojen hallinta- ja ongelmanratkaisuvalmiudet Projektityön menetelmävalmiudet 66 Ajanhallintataidot Ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiudet Teoreettiset, tiedolliset lisävalmiudet Projektipäälliköt 42 Muut Kuviosta 7 selviää, mitä lisävalmiuksia projektityössä olevat kaipasivat. Projektipäälliköistä yli 70 tarvitsee mielestään koulutusta, jossa opitaan projektin johtamista, lähes yhtä moni lisäisi omia valmiuksiaan käsitellä ja ratkoa ristiriitoja ja ongelmia. Kolme viidestä projektipäälliköstä lisäisi projektityön menetelmävalmiuksiaan. Useampi kuin joka toinen kasvattaisi ajanhallintaan liittyviä taitoja. Ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiuksia lisäisi samoin yli puolet projektipäälliköistä. Myös määraikaiset kartuttaisivat ihmissuhde ja vuorovaikutusvalmiuksiaan. Muut kuin projektipäälliköt tarvitsevat lisää projektityön menetelmävalmiuksia ja ajanhallintaan liittyviä taitoja. Joka toinen tarvitsee välineitä ratkoa ja hallita projektityöhön liittyviä ristiriitoja. Miehet lisäisivät naisia useammin ajanhallintaan liittyviä taitojaan. Työssä jaksaminen ja viihtyminen Työssä jakamista selvitettiin kahdella eri kysymyksellä. Kuviosta 8 selviää, miten vastattiin kysymykseen, jolla liittyivät tuntemuksiin työssä käyntiin. Lähes joka toinen vastaajista piti työtään jatkuvasti hyödyllisenä ja tuloksellisena. Niitä, jotka eivät koskaan pysty näkemään työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena oli 3. Järjestöissä työskentelevät pitivät muita useammin työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena. Kolmannekselle jäi jatkuvasti työpäivän jälkeen voimia ja energiaa tehdä muita asioita. Niitä, joilla työpäivän jälkeen oli energia lopussa oli seitsemän sadasta. Neljännes oli jatkuvasti työpäivän jälkeen tyytyväinen työsuoritukseensa. 10

11 Kuvio 8. Työhön liittyviä tuntemuksia,. Koen työni hyödylliseksi ja tulokselliseksi 3 46 Työpäivän jälkeen minulla on voimia ja energiaa tehdä muita asioita 7 32 Työpäivän päättyessä olen tyytyväinen työsuoritukseeni 1 26 Tunnen tekeväni liian kovasti töitä 17 Tunnen olevani henkisesti väsynyt työstäni 17 Jatkuvasti Töihin lähteminen on vaikeaa ja vastenmielistä 5 28 Ei koskaan Valtiolla työskentelevistä joka neljäs tunsi tekevänsä jatkuvasti liian kovasti töitä, kunnissa työskentelevien vastaava prosentti on 16 ja yksityisissä yrityksissä osuus jää 3 :iin. Useammalle kuin neljälle kymmenestä töihin lähteminen ei ole koskaan vaikeaa tai vastenmielistä. Vastaukset kysymykseen, jossa oli viisi työhön liittyvää väittämää on esitetty Kuviossa 9. Kuvio 9. Työhön liittyviä väittämiä,. Minun on vaikeaa irrottaa ajatuksiani työasioistani vapaa-aikanani Pelkään, että epäonnistun minulle asetetuissa tavoitteissa Vatvon työasioita vapaa-aikanani puolisoni, sukulaiseni tai ystäväni kanssa En saa unta, koska työasiat pyörivät mielessäni mennessäni nukkumaan tai herään yöllä miettimään työasioita 9 Jatkuvasti Ei koskaan

12 Vapaa-aikanaankin työasiat ovat jatkuvasti mielessä neljänneksellä vastaajista. Useampi kuin joka kymmenes pelkää jatkuvasti epäonnistuvansa asetetuissa tavoitteissa. Projektin rivijäsenillä on muita useammin epäonnistuminen jatkuvasti mielessä Vajaa kymmesosa pohtii jatkuvasti omia työasioitaan puolison, sukulaisen tai ystävän kanssa. Kolmannes pystyy viettämään yönsä ilman, että työaista ovat mielessä. Vajaalla 10 :lla työasiat häiritsevät jatkuvasti unensaantia tai herättävät yöllä. Työssä viihtymistä selvitettiin kahdella kysymyksellä. Toisella kysymyksellä haettiin tekijöitä, jotka heikentävät nykyisessä työssä viihtymistä ja toisella taas selvitettiin tekijöitä, jota lisäävät työssä viihtymistä. Kuvio 10. Nykyisessä työssä viihtymistä heikentävät tekijät,. Työsuhteen määräaikaisuus 45 Etenemismahdollisuuksien puute Huonot työjärjestelyt, johtaminen Kiire tai kireät aikataulut 24 Palkka Kehittymismahdollisuuksien puute Arvostuksen puute 26 Työpaikan ilmapiiri Jatkuva uuden omaksumisen vaatimus Työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute Työn pakkotahtisuus Suhteet esimieheen Yksinäisyys Työskentelyolosuhteet Jatkuvasti Ei koskaan 49 Työmatkat 7 59 Suhteet työtovereihin 5 48 Työn yksitoikkoisuus 4 62 Työajat Kuviossa 10 on esitetty niiden osuudet joiden mielestä kyseinen asia heikentää jatkuvasti nykyisessä työssä viihtymistä ja niiden osuudet, joiden mielestä asia ei koskaan heikennä viihtymistä. Niiden osuus, joita tilanne ei koske tai joilla ei ollut kokemusta asiasta vaihteli tekijästä riippuen 1 ja 6 :n välillä. Tekijä, joka lähes joka toisen mielestä heikensi jatkuvasti työssä viihtymistä oli työsuhteen määräaikaisuus. Tätä mieltä olivat etenkin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat, mutta myös pysyvässä palvelussuhteessa olevista joka neljäs ajatteli näin. Etenemismahdollisuuksien puute vaivasi etenkin naisia, joista joka kolmas piti etenemismahdollisuuksien puutetta jatkuvasti ongelmana. Puolet miehistä ja kolmannes naisista ei puolestaan pitänyt etenemismahdollisuuksien puutetta viihtymistä haittaavana tekijänä. 12

13 Huonot työjärjestelyt ja johtaminen haittasi joka neljättä vastaajaa. Kiire ja kireät aikataulut vaivasivat jatkuvasti niin ikään joka neljättä vastaajaa. Projektipäälliköistä joka viides kärsi jatkuvasta kiireestä ja kireästä aikataulusta, muista projektiryhmän jäsenistä jopa joka kolmatta vaivasi jatkuvasti kiire ja tiukat aikataulut. Palkka oli jatkuvasti viihtymistä haittaava tekijä joka viidennelle vastaajalle, kolmasosa vastaajista ei koskaan ajatellut palkkaa viihtymistä haittaavana tekijänä. Projektiryhmässä jatkuva uuden oppimisen, työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute sekä työn pakkotahtisuus vaivasi useampaa kuin joka kymmenettä vastaajaa. Naiset käsrivät miehiä enemmän työpaikan yksinäisyydestä: kaksi kolmesta miehestä oli sitä mieltä, ettei yksinäisyys ole viihtymisen esteenä, naisista tätä mieltä oli vain joka kolmas. Projektityöntekijöiden töissä viihtymiseen ei vaikuta työn yksitoikkoisuus. Kahta kolmasosaa ei koskaan vaivannut yksitoikkoisuus, joka kolmatta työn yksitoikkoisuus vaivasi silloin tällöin. Työssä viihtymistä heikentäviä tekijöitä selvitettiin myös Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksessa (Lehto-Sutela, 2004). Liian kireät aikataulut ja palkka nousivat siinä tutkimuksesa heikentävien tekijöiden listan kärkeen. Kuvio 11. Nykyisessä työssä viihtymistä lisäävät tekijät,. Työn itsenäisyys Työn mielenkiintoisuus Uusien asioiden oppiminen Työn vaihtelevuus Aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne Vaikutusmahdollisuudet työhön Työpaikan henki Työajat Työn arvostus Suhteet esimiehiin Työskentelyolosuhteet Työmatkat Palkka Uralla 28 Kyllä eteneminen/ylenemismahdollisuudet Ei Työn kiireettömyys

14 Nykyisessä työssä viihtymistä taas lisäsi työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus sekä uusien asioiden oppiminen ja työn vaihtelevuus. Vaikutusmahdollisuudet työhön toivat viihtyvyyttä kahdelle kolmesta vastaajasta. Kaksi kolmesta piti työpaikan henkeä viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä.. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleville suhteet esimiehiin olivat muita useammin viihtyvyyttä lisäävä tekijä. Yrityksissä työskentelevistä pitää palkkaa viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä, kunnissa tätä mieltä on neljä kymmenestä, valtiolla vain kolme kymmenestä. Työn itsenäisyys, mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus olivat myös työolotutkimuksen mukaan (Lehto- Sutela, 2004) tärkeimpiä viihtyvyyttä lisääviä tekijöitä. Uusi työ Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista ja vakituisessa suhteessa olevistakin 47 oli hakenut projektin aikana uutta työtä. Hyviin työnsaantimahdollisuuksiin uskoi 36 vakinaisista ja 29 määräaikaisista, huonoina mahdollisuuksia piti neljännes vakinaisista ja määräaikaisista. Joka toinen 50 vuotta täyttänyt piti mahdollisuuksia uuteen työhön huonoina. Projektityössä olevat arvioivat työnsaantimahdollisuuksiaan jonkin verran paremmiksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksessa mukana olleet. Heistä 30 arvioi mahdollisuuksiaan hyviksi. Yhteenveto Tässä selvityksessä perehdyttiin projektityöntekijän työhön ja työssä jaksamiseen. Kyselyn avulla haettiin vastauksia siihen, miten työ on organisoitu, mikä on projektityöntekijän asema projektissa, onko projektin tavoitteista ja toimintatavoista annettu riittävästi tietoa, miten väsynyt ja stressaantunut työntekijä on sekä mitkä tekijät toisaalta lisäävät, toisaalta vähentävät työssä viihtymistä. Vastauksia kyselyyn saatiin 167 ja niiden avulla saa jonkinlaisen kuvan Specian projektityöntekijöistä. Vastaajista suurin osa, 70 oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tyypillistä oli, että vastaaja oli mukana projekteissa, joissa ohjausryhmä tai projektiryhmä tai molemmat. Kaksi kolmasosaa oli mukana projektissa projektipäällikkönä. Projektin jäsenet tiesivät hyvin projektin tavoitteet, vastuut ja velvollisuudet. Lähes 80 vastaajista oli sitä mieltä, että he olivat koulutustaan vastaavassa työssä. Vastaajat olivat opiskelleet projektityötaitoja erilaisilla projektityökursseilla ja perehtymällä alan kirjallisuuteen. Myös työnantaja oli perehdyttänyt vastaajia projektityöhön. Projektityötaitoja kaivattiin kuitenkin lisää. Useampi kuin joka toinen lisäisi omia valmiuksia johtaa projektia sekä ratkaista ja hallita ristiriitatilanteita. Taitoja, jotka liittyvät projektityön menetelmiin ja ajanhallintaan sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteiseen lisäisi niitäkin useampi kuin joka toinen. Projektityöntekijöiden palkka oli keskimäärin 2476 euroa kuukaudessa. Palkka vaihteli niin sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan. Määräaikaisten palkat olivat vajaa 80 vakituisessa palvelussuhteessa olevien palkoista. Projektipäälliköiden palkka oli lähes 400 euroa muiden palkkoja suurempi. Nykyisessä työssä viihtymistä lisäävinä tekijöinä kärkeen nousivat työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus sekä uusien asioiden oppiminen. Seuraavina tulivat työn vaihtelevuus ja aikaansaamisen ja hyödyllisyyden tunne. Työn itsenäisyys ja mielenkiintoisuus olivat myös Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksen työssä viihtymistä lisäävien tekijöiden listassa ensimmäisinä.

15 Nykyisessä työssä viihtymistä heikensi työsuhteen määräaikaisuus, etenemismahdollisuuksien puute ja huonot työjärjestelyt ja johtaminen. Myös kiirettä ja kireitä aikatauluja pidettiin viihtymisen esteenä. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, ettei työn yksitoikkoisuus ole koskaan viihtymisen esteenä. Uusi työ oli jo etenkin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien mielessä. Hyviin työnsaantimahdollisuuksin uskoi vajaa kolmannes määräaikaisista, vakituisessa suhteessa olevat pitivät mahdollisuuksiaan jonkin verran parempina. Lähteet Niemi, Heikki (1993), Tietojärjestelmäprojekti : tietojärjestelmän kehittämisen suunnittelu ja ohjaus, Valtionhallinnon kehittämiskeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (2003), Uhkia ja mahdollisuuksia, Työolotutkimuksen tuloksia , Tilastokeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (1999), Tasa-arvo työoloissa, Tilastokeskus, Helsinki. Stenlund, Heikki (1986), Projektinohjaus, Valtion painatuskeskus, Helsinki. Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus. 15

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla KAIKILLA MAUSTEILLA - Julkistamisseminaari Tilastokeskuksessa 2.6.2006 Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla Juha Antila SAK Pekka Ylöstalo TM 1. Mitä tarkoitetaan proaktiivisella toimintatavalla?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Palkka ja luontaisedut

Palkka ja luontaisedut Palkka ja luontaisedut Palkansaajilta kysyttiin: Kuukausiansiot veroja vähentämättä elokuussa 2015 Bruttopalkka ikälisineen Luontaisetujen raha-arvo (=verotusarvo) Kertaluonteinen tulospalkkauserä viimeisen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind 30.1.2015 Tavoite ja aineisto Tavoite: tarkentaa kuvaa järjestöjen asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot