HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS AIKA klo 08:30-10:25 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 141 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 142 ERON MYÖNTÄMINEN HYVINKÄÄN SAIRAANHOI- TOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN PAULA IRVALLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 143 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN JOHTAJAN VIRAN TEHTÄVIEN HOITAMINEN ALKAEN 144 HUS-KIINTEISTÖT OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUKAINEN SYYSYHTIÖKOKOUS OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN OY APOTTI AB:LLE 146 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI JA TA- LOUSSUUNNITELMAKSI MUUT ASIAT 42

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-10:25 puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 08:30-10:25 vpj. Haahtela Tari 08:30-10:25 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-10:25 jäsen Karma Pekka 08:30-10:25 jäsen Laine Leena 08:30-10:25 jäsen Luhtanen Leena 08:30-10:25 jäsen Långvik Berndt 08:30-10:25 jäsen Niemi Marika 08:30-10:25 jäsen Oksanen Jari 08:30-10:25 jäsen Ranki Risto 08:30-10:25 jäsen Tahvanainen Säde 08:30-10:25 jäsen Valpas Antti 08:30-10:25 jäsen Vuorento Reijo 08:30-10:25 varajäsen :t , Yltävä Harry 08:30-10:25 jäsen Könkkölä Kalle 08:30-10:25 valtuuston I vpj. Äyräväinen Irene 08:30-10:25 valtuuston II vpj. :t , Lindén Aki 08:30-10:25 toimitusjohtaja :t , Frostell Mari 08:30-10:25 talousjohtaja :t , 144, Mäkijärvi Markku 08:30-10:25 johtajaylilääkäri :t , Renholm Marja 08:30-10:25 hallintoylihoitajan vs. :t , Saukkomaa Johanna 08:30-10:25 viestintäjohtaja :t , Sonkeri Outi 08:30-10:25 henkilöstöjohtaja :t , Kauppinen Ilkka 08:30-10:25 hallintojohtaja, sihteeri :t , POISSA Ikävalko Suzan jäsen Ohisalo Maria jäsen Karhu Ulla-Mari valtuuston pj. Lehtonen Lasse hallintoylilääkäri Renkonen Risto dekaani ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Säde Tahvanainen pöytäkirjantarkastaja Heikki Heinimäki pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA HUS Keskuskirjaamo, Tynnyrintekijänkatu 1 C, Helsinki YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Säde Tahvanainen ja Heikki Heinimäki.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 27/00/02/00/01/2015 HALL HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2016 talousarvioesitys 56 HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan viran tehtävien hoitaminen alkaen 57 HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoukset loppuvuonna 2015 sekä vuoden 2016 kokousaikataulu 58 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 59 Info-osuus 60 Muut asiat 2. Toimitusjohtajan päätökset Lääkintätekniikan toiminnanohjausjärjestelmäprojektin asettaminen Korjaus päätökseen 124, Osastonlääkärin viran (vakanssi 1C ) määräaikainen siirto jatkaminen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta Lohjan sairaanhoitoalueelle Henkilöarviointipalvelu Täydennys päätökseen 62, HYKS Simulaatiokeskuksen perustaminen HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito (ATEK) tulosyksikön tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut (TUTKA) linjaan Kuntayhtymän sijoitustilille talletetun Martta Heickellin testamentin pääoman käyttö Päätösesitys Hallitus päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Illkka Kauppinen, p. (09)

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS ERON MYÖNTÄMINEN HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN PAULA IRVALLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 65/00/00/01/02/2013 HALL 142 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen Paula Irva on päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä henkilökohtaisista syistä ja paikkakunnalta muuton takia. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Annika Kokko, pj. Hyvinkää Kalle Hakala Hyvinkää Kaarina Wilskman Järvenpää Petri Ovaska Järvenpää Marjaana Manninen Mäntsälä Jari K. Sillanpää Mäntsälä Matti Uotila Nurmijärvi Marjukka Bruun-Vartia Nurmijärvi Maarit Porttinen, vpj. Hyvinkää Aarre Ahvenainen Hyvinkää Reijo Aitta Järvenpää Pentti Koivunen Tuusula Reijo Liinamaa Mäntsälä Tanja Luostarinen Nurmijärvi Terho Pursiainen Järvenpää Katri Kakko Järvenpää Maritta Kopsala Nurmijärvi Taru Järvimaa Hyvinkää

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS Ali Mehmet Hyvinkää Thea Backlund Hyvinkää Heini Liimatainen Järvenpää Raija-Riitta Luiro-Piippo Hyvinkää Paula Irva Tuusula Kari Leppiaho Tuusula Reijo Tilvis Mäntsälä Eeva-Liisa Leino Järvenpää Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se myöntää Paula Irvalle eron Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valitsee jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Paula Irvan tilalle uuden jäsenen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Esitys valtuustolle Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN JOHTAJAN VIRAN TEHTÄVIEN HOITAMINEN ALKAEN 22/00/02/02/2013 HALL 143 HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta jäi eläkkeelle Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on 1. johtaa sairaanhoitoalueensa toimintaa ja vastata sen toiminnasta ja talouden hallinnasta; 2. asettaa sairaanhoitoalueen johtoryhmä, määrätä sen tehtävät; 3. nimetä tulosyksikön johtajan varahenkilö ja sijainen; 4. päättää niistä sairaanhoitoaluettaan koskevista asioista, joissa hänelle on siirretty päätösvaltaa sekä asioista, joita ei ole määrätty hallitukselle, sairaanhoitoalueen lautakunnalle tai muulle toimielimelle eikä delegoitu muille viranhaltijoille. Sairaanhoitoalueen johtajalla on oikeus edelleen siirtää toimivaltaansa. Sairaanhoitoalueen johtaja toimii sairaanhoitoalueensa lautakunnan esittelijänä. Hallintosäännössä määrätään lisäksi erikseen sairaanhoitoalueen johtajan ratkaisuvallasta henkilöstöasioissa, hankinnoissa ja eräissä muissa asioissa. Sairaanhoitoalueen johtajan viran täyttäminen kuuluu hallituksen ratkaisuvaltaan. Ko. tapauksessa HYKS-lautakunta päättää lausunnosta hallitukselle HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan virkaan ottamisesta. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 2 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää myös virkasuhteen täyttämättä jättämisestä. Sairaanhoitoalueen johtajan virkaa ei ole laitettu haettavaksi, vaan alkaen HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén on hoitanut oman virkansa ohella myös HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan viran tehtäviä HYKS-alueen toimintaohjeessa kuvatulla työnjaolla HYKS:n talousjohtaja Jari Finnilän kanssa. Nykyinen virkajärjestely on voimassa saakka. Järjestelyjen taustalla on ollut koko ajan näkemys, että HYKS:n muodostaessa yli 80 % HUS:n ulkoisesta tulovirrasta ja useiden satojen henkilöiden siirryttyä HUS:n sisäisesti tai jäsenkunnilta HYKS-organisaatioon (Kellokoski, välinehuolto, yhteispäivystykset jne.) muodostaa HYKS niin keskeisen osan HUS:a, että myös ylimmän johtamisen osalta tulee HUS:n ja HYKS:n yhteyttä tiivistää. Tällainen malli on eräin poikkeuksin vallitseva myös muissa maamme yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä. Myöskään keskeneräisen sote-lainsäädännön valmistelun takia ei ole ollut tarkoituksenmukaista tehdä pysyvää rekrytointia HYKS-johtamiseen HUS-johtamisen rinnalle. Ko. järjestely tukee myös tärkeän viestin antamista sidosryhmille Uudenmaan tulevien

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS sote-ratkaisujen suhteen, jossa HUS:n linjana on kaikissa hallituksen antamissa kannanotoissa ollut koko Uudenmaan hallinnollisen yhtenäisyyden korostaminen. Em. järjestely on ollut luonnollisesti mahdollista toteuttaa vain siten, että merkittävä osa aikaisemmista sairaanhoitoalueen johtajan päivittäisistä tehtävistä ja operatiivisesta päätösvallasta on delegoitu Hyksin talousjohtajalle ja HUS:n toimitusjohtajalle keskitettiin merkittävimmät Hyksiä koskevat virkamiespäätökset, linjakysymykset ja lautakuntaesittely. Tämä ilmenee mm. HYKS-lautakunnan esityslistoilta otto-oikeuden piirissä olevien päätösten luettelosta. HYKSissä toteutettiin vv aikana organisaatiouudistus, jossa aikaisemmat neljä tulosyksikköä ja 18 klinikkaryhmää muutettiin 12 osaamiskeskus-tulosyksiköksi. 2,5 vuoden kokemusta mainitusta järjestelystä on analysoitu ja sen perusteella on päädytty esittämään, että päätösvallan siirtoa talousjohtajalle lisätään entisestään siten, että HYKSin talousjohtaja toimii HUS:n toimitusjohtajan alaisuudessa HYKS:n operatiivisena johtajana. Vuoden 2015 alusta lukien talousjohtajan työparina ja alaisena on toiminut sairaanhoidon ja lääketieteen asiantuntijana johtava ylilääkäri Reijo Haapiainen, joka aikaisemmin oli HYKS:n suurimman tulosyksikön - operatiivisen hoidon tulosyksikkö -johtaja, mistä on ollut suuri apu HYKS:n johtamiselle. Mainittua järjestelyä, jossa HUS:n toimitusjohtaja toimii HYKS- sairaanhoitoalueen johtajana oto ja HYKS:n talousjohtaja HYKS:n operatiivisena johtajana työparinaan laajasti kliinistä toimintaa tunteva ylilääkäri, on perusteltua jatkaa edelleen. Sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelun edistyessä alkaa uudenlaisen toimintamallin suunnittelu ja myöhemmin käytännön toiminta. Siirtymä/valmisteluvaiheessa on tärkeää, että HUS ja HYKS ovat yhteisen johdon alaisia. Esityksenä on, että HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén hoitaisi oman virkansa ohella myös HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan virkaa saakka. Todettakoon, että toimitusjohtajan määräaikainen seitsemän vuoden virkakausi päättyy Toimitusjohtaja sairaanhoitoalueen viran tehtävissä keskittyisi linjakysymyksiin ja merkittävimpiin päätöksiin kuten HYKS- sairaanhoitoalueen toimintaohjeen hyväksyminen, tärkeimmät nimitystehtävät (linjajohtajat ja vastaavat), tulosyksiköiden väliset määrärahasiirrot lautakunnan vahvistamissa rajoissa sekä lautakunnan esittelijän tehtävien hoitamiseen. Hän toimii HYKS-alueen johtoryhmän puheenjohtajana sekä Hyksin talousjohtajan ja toimialajohtajien esimiehenä. HYKS-sairaanhoitoalueen johtavan ylilääkärin tehtävänä on tukea sairaanhoidollisella ja lääketieteellisellä asiantuntemuksella toimitusjohtajaa ja talousjohtajaa sairaanhoitoalueen johtamisessa ja valmistella HYKS:n tulosyksiköiden yhteisiä ja niiden toiminnalliset rajat ylittäviä sairaanhoidollisia linjauksia ja päätöksiä.

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS Tarkemmat yksityiskohtaiset muutokset käyvät selville erikseen merkittyinä hallintosääntöä täydentävästä HYKS:n toimintaohjeesta. HYKS-sairaanhoitoalueen yhteistyötoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja totesi lausuntonaan yhtyvänsä lautakunnan esityslistalla olevaan päätösesitykseen ja esitettyihin toimintaohjeen muutoksiin. HYKS- sairaanhoitoalueen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan. Lautakunta päätti esittää lausuntonaan hallitukselle, että 1. HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan virkaa ei tässä vaiheessa laiteta haettavaksi. 2. HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén suostumuksensa mukaisesti hoitaa edelleen oman virkansa ohella HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan viran tehtävät edellä kuvatun kokonaisjärjestelyn mukaisesti ja että järjestely on voimassa saakka. 3. Lisäksi lautakunta esittää hallitukselle, että käynnistetään pikaisesti HUS/Hyks johtamisjärjestelmän selvitys ja arviointi pitäen sisällään myös lääketieteellisen johtamisen. Puheenjohtajan päätösesitys Hallitus päättää, että 1. HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan virkaa ei tässä vaiheessa laiteta haettavaksi; 2. HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén suostumuksensa mukaisesti hoitaa edelleen oman virkansa ohella HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan viran tehtävät edellä kuvatun kokonaisjärjestelyn mukaisesti. Järjestely on voimassa saakka; 3. käynnistetään pikaisesti HUS/HYKS-johtamisjärjestelmän selvitys ja arviointi pitäen sisällään myös lääketieteellisen johtamisen; 4. asettaa työryhmän valmistelemaan HUS/HYKS-johtamisjärjestelmän selvitystä ja arviointia sisältäen myös lääketieteellisen johtamisen. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi Asian käsittely Merkittiin, että viranhaltijat poistuivat kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. asian esittelijänä toiminut puheenjohtaja muutti päätösesitystään siten, että hän poisti siitä kohdat 3-4. Päätös Ote Hallitus päätti, että (1) HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan virkaa ei tässä vaiheessa laiteta haettavaksi; (2) HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén suostumuksensa mukaisesti hoitaa edelleen oman virkansa ohella HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan viran tehtävät edellä kuvatun kokonaisjärjestelyn mukaisesti. Järjestely on voimassa saakka. toimitusjohtaja Lindén, HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta ja toimialajohtajat Lisätietoja Ulla-Marja Urho, p

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS HUS-KIINTEISTÖT OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUKAINEN SYYSYHTIÖKOKOUS /00/02/00/03/2013 HALL 144 HUS-Kiinteistöt Oy:n syysyhtiökokous pidetään klo Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: - hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot - hallituksen jäsenten valitseminen - tilintarkastajan valinta. HUS-Kiinteistöt Oy:n yhtiöjärjestyksessä todetaan hallituksen jäsenten valinnasta seuraavaa: 5 Yhtiön hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy toisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen varsinainen jäsen voi toimia yhtiön toimitusjohtajana. HUS-Kiinteistöt Oy:n nykyisessä hallituksessa ovat toimineet seuraavat jäsenet: Reijo Vuorento (pj), Irene Äyräväinen (vpj), Mauri Niemi, Timo Auvinen, Marko Kivelä ja Ilkka Kauppinen. Yhtiön tilintarkastusyhteisönä on toiminut KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:tä, vastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Jorma Nurkkala ja toisena tilintarkastajana KHT Heikki Ruosteenoja. Päätösesitys Hallitus päättää nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan edustamaan HUS-kuntayhtymää HUS-Kiinteistöt Oy:n yhtiökokouksessa ; antaa yhtiökokousedustajalle kuntalain 23 mukaisena ohjeenaan yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin: ketkä henkilöt valitaan yhtiön hallitukseen; ja että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Jorma Nurkkala ja toisena tilintarkastajana KHT Heikki Ruosteenoja. Asian käsittely Merkittiin, että Irene Äyräväinen, Reijo Vuorento ja Ilkka Kauppinen poistuivat kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS Päätös Hallitus päätti nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan edustamaan HUS-kuntayhtymää HUS-Kiinteistöt Oy:n yhtiökokouksessa ; antaa yhtiökokousedustajalle kuntalain 23 mukaisena ohjeenaan yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin: että yhtiön hallitukseen valittaisiin sen nykyiset jäsenet; ja että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Jorma Nurkkala ja toisena tilintarkastajana KHT Heikki Ruosteenoja. Ote yhtiökokousedustaja Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN OY APOTTI AB:LLE 248/00/04/00/2012 HALL 145 Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Kirkkonummen kunta, Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) sekä KL-Kuntahankinnat Oy ovat tehneet sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintayhteistyöstä. Hankinnan kohteena on kuntien ja HUS:n käyttöön tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Hankintayhteistyö on osa Apotti-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Apotti-hankkeen yhtenä osana on asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Apotti-hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan esittää mm., että asiakas- ja potilastietojärjestelmän tuotannonaikaista toimintaa varten perustetaan osakeyhtiö. Neuvottelut yhtiön omistuksen jakautumisesta ja osakassopimuksen sisällöstä käytiin vuoden 2014 ja kevään 2015 aikana. Valtuusto päätti hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja omistajilleen omakustannushintaan tuottavan Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön (yhtiö) perustamisen yhdessä Helsingin kaupungin, Kauniaisten kaupungin, Kirkkonummen kunnan sekä Vantaan kaupungin kanssa. Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta tekivät kukin tahoillaan päätökset yhtiön perustamisesta ja yhtiö rekisteröitiin Yhtiön toimialana on tietojärjestelmäalan palvelutoiminta, ohjelmistojen ja laitteistojen hankinta, suunnittelu ja kehittäminen. Lisäksi yhtiö voi tarjota tietojärjestelmiin liittyvää konsultointia, koulutusta sekä tuki- ja käyttöpalveluita. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain mukaisena osakkeenomistajiensa sidosyksikkönä, jonka tarkoituksena on tuottaa palveluja yhtiön osakkeenomistajille. Yhtiön tarkoituksena on vastata hankittavan asiakas- ja potilastietojärjestelmän toteutuksesta, käyttöönotosta sekä tuotannon aikaisesta toiminnasta. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä-, järjestelmäkehitys- ja tukipalveluita omistajilleen omakustannusperiaatteella. Yhtiö tukee omistajiaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muutoksessa sekä tehokkaiden yhtenäisten toimintamallien kehittämisessä. HUS omistaa yhtiön osakkeista 46 %. Muut omistajat Helsingin kaupunki (38 %), Kauniaisten kaupunki (0,5 %), Vantaan kaupunki (13 %) sekä Kirkkonummen kunta (2,5 %). Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käytön on suunniteltu vastaisuudessa laajentuvan ja myöhemmin järjestelmän käyttäjiksi liittyvät HUS-alueen kunnat tulevat yhtiön osakkaiksi alkuperäisten osakkaiden sopimalla tavalla.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS Hallitus päätti hyväksyä Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osalta Epic Systems Corporationin tarjouksen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Järjestelmähankinnan sopimus on määrä allekirjoittaa syksyn 2015 aikana, jolloin tarjouspyynnön ja hankintaa koskevien sopimusehtojen mukaisesti maksuposteihin sidotut maksut valitulle toimittajalle aloitetaan. Oy Apotti Ab:n toiminta rahoitetaan pääosin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) tehtävillä maksuilla sekä pitkäaikaisilla lainoilla vuoteen 2020 asti. Vuosien välillä lainojen osuuden arvioidaan kattavan 90 % yhtiön rahoitustarpeesta ja näin ollen SVOP -sijoitusten osuus olisi 10 %. Lainojen lyhennykset aloitetaan rahoituslaskelman mukaisesti vuonna Pitkäaikaisten rahalaitoslainojen vakuudeksi yhtiö tarvitsee osakkailtaan omavelkaiset takaukset omistusosuuksien suhteessa. Arvioitu lainan kokonaistarve on n. 202 milj. euroa, josta HUS:n omistuksen (tällä hetkellä 46 %) mukainen osuus on n. 92,8 milj. euroa. Takausvastuun jakautuminen nykyisten osakkaiden kesken on kuvattu esityslistan liitteenä olevassa rahoituslaskelmassa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan rahoittamiseksi on välttämätöntä, että kukin osakas myöntää yhtiölle omistusosuuttaan vastaavan omavelkaisen takauksen, koska yhtiöllä ei ole ulkopuolisten rahoittajien näkökulmasta vakuusarvoista varallisuutta. Koska lopullinen kokonaislainamäärä saattaa hieman kasvaa alustavista laskelmista, on tarkoituksenmukaista, että HUS:n omavelkainen takaus myönnetään enimmillään 99 milj. euron suuruisena, kuitenkin niin, ettei HUS:n omavelkainen takaus koskaan ylitä HUS:n omistusprosentin (tällä hetkellä 46 %) mukaista osuutta yhtiön kokonaislainamäärästä tai yksittäisistä lainoista. Tämän mukaisesti uusien osakkaiden tulee myöntää omistusosuuttaan vastaavan takauksen, missä yhteydessä tapahtuu muiden osakkaiden takausosuuksien tarkistaminen. HUS:n myönnettäväksi esitettävä takaus ei vaaranna sen kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaukseen ei myöskään sisälly kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä. HUS:n edut turvataan seuraavassa esitetyillä ehdoilla. Takaus myönnetään enintään saakka. Takauksesta ei peritä vastavakuutta, ellei yhtiön omistuspohja muutu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyisi uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus (tuottaa omistajilleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja) käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuisi. Takauksesta voidaan periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio edellä sanottujen yhtiön omistuspohjaan tai toiminnan tarkoitukseen liittyvien muutosten toteutuessa. Takausprovision määrä lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevan artiklan 107(1) mukaisesti tuki on kielletty, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät yhtäaikaisesti: (1) tuki on muodossa tai toisessa myönnetty valtion varoista; (2) tuki on valikoiva eli se suosii tiettyä yritystä tai tuotannon alaa; (3) tuki vaikuttaa kilpailuun vääristämällä tai uhkaamalla vääristää sitä; ja (4) tuella on kauppavaikutus eli se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska kyseessä on takauksen myöntäminen yhtiölle, jonka julkisyhteisöt ovat perustaneet hoitamaan niiden toimialaan kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvää tehtävää, ja koska yhtiön tarkoituksena on tuottaa omakustannusperusteisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja vain omistajilleen, eivät edellä esitetyt kriteerit 3-4 täyty. Kyseessä ei siten ole kielletty valtiontuki. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta on kilpailutettu julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetyssä menettelyssä ja hankinta-asiakirjoissa on määritelty ne muut julkisyhteisöt, jotka voivat puitejärjestelyn perusteella ja yhtiön osakkaaksi tulemisen kautta käyttöönottaa järjestelmän. Yhtiö ei toimi lainkaan kilpailluilla markkinoilla, vaan se on perustettu ainoastaan toteuttamaan omistajilleen niiden yhteiseen tietojärjestelmähankintaan perustuvaa palvelua. Edellä mainituilla perusteilla takauspäätöksellä ei vääristetä tai uhata vääristää kilpailua, eikä takauspäätöksellä vaikuteta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska tukea koskevat kriteerit eivät sanotuin tavoin täyty, ei takauspäätöstä tehtäessä ole tarvetta selvittää enempää sitä, onko toimenpide markkinaehtoinen. Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää a) myöntää Oy Apotti Ab:lle asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa varten enintään 99 milj. euron määräisen Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omavelkaisen takauksen osana yhtiön yhteensä n. 202 milj. euron suuruista rahoitusjärjestelyä, yhtiön järjestelmähankintaa varten nostamien lainojen ja niiden korkojen, viivästyskorkojen sekä mahdollisten perimiskulujen kattamiseksi. Takauksen voimassaoloaika on rajoitettu enintään saakka; b) ettei HUS:n omavelkainen takaus koskaan ylitä HUS:n omistusprosentin mukaista osuutta taattavien rahoitusjärjestelyjen kokonaismäärästä tai yksittäisistä lainoista/ järjestelyistä; c) että HUS pidättää oikeuden vaatia vastavakuuksia siinä tilanteessa, että yhtiön omistuspohja muuttuu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyy uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus (tuottaa omistajilleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja) käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuu;

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HALLITUS d) että Oy Apotti Ab:lle myönnettävistä yksittäisistä omavelkaisista takauksista voidaan kohdassa c) mainituissa olosuhteissa periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio, joka lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä; e) että em. päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta tekevät omalta osaltaan vastaavat, määrällisesti omien omistussuhteidensa mukaiset päätökset Oy Apotti Ab:n lainojen omavelkaisesta takaamisesta; a) valtuuttaa toimitusjohtajan ja talousjohtajan yhdessä allekirjoittamaan rahoituslaitosten lainatakaussopimukset; a) tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Asian käsittely Merkittiin, että Mari Frostell ilmoitti olevansa asiassa esteellinen. Hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI /02/02/00/01/2015 HALL 146 Talousarvion 2016 aikaisemmat hallituskäsittelyt Yleistä HUS:n hallitus käsitteli talousarvion 2016 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman linjauksia. Hallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2016 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan, sisältäen nollatulostavoitteen. Hallitus päätti hyväksyä tartuntatautilääkkeitä koskevan 7 milj. euron lisäyksen jäsenkuntien maksuosuuksiin vuodelle 2016, johtuen tartuntatautilääkkeiden käytön ja kustannusten kehityksen voimakkaasta kasvusta edellisenä ja kuluvana vuonna, sekä muuttaa päätöstään ja hyväksyä vuoden 2016 talousarviossa 1,8 milj. euron alijäämäisen tulostavoitteen. Alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien ensihoidon laskutuksen tasausrajana 2016 talousarviossa käytetään 50 euroa / asukas. Hallituksen kokouksessa talousarvion valmistelutilanne jäi pöydälle. Asia käsiteltiin hallituksen ylimääräisessä kokouksessa Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan tuottavuutta ja hillitään kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut.

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelussa on lähtökohtana ollut strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen vuonna ,8 %:lla ja vuosina vähintään yhdellä prosentilla. Parantuva tuottavuus ja onnistunut kustannusten hallinta mahdollistavat kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla toteuttamaan nykyinen tuotanto. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen on kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamisella tavoitellaan sitä, että tuotos kasvaa kustannuksia enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää toiminnan ja prosessien jatkuvaa parantamista. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Talousarviomateriaalissa käytetään vertailupohjana vuoden 2015 ennustetta ("9+3"), joka valmistui marraskuun alussa ("9+3") ennusteessa on huomioitu tulosalue ja liikelaitoskohtaisesti 2015 loppuvuodelle asetetut talouden sopeuttamistavoitteet ja -toimenpiteet. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/ kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto alkaen myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle.

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston vahvistettua talousarvion. Jokainen sairaanhoito- ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö on laatinut tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet vuonna 2015 Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään strategiaan vuosille Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Voimassa oleva strategia on poikkeuksellinen laaja. Se on "kaiken kattava" toimintaohjelma usealle vuodelle. Selvästi uusina ja vahvoina painopistealueina siinä on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Hallitus käsitteli HUS:n strategian uudistamistarvetta ja toimitusjohtajan kommentteja HUS:n strategian toteuttamisesta. Käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei nyt käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. Vuosittaisilla tavoitemäärittelyillä talousarvion yhteydessä voidaan painottaa sen hetken ajankohtaisimpia asioita. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös muutosten tehokas hyödyntäminen ja tuleviin sote-muutoksiin valmistautuminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Talousarvion sitovuus Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky sekä 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat lupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet on edelleen määritelty strategisiksi avaintavoitteiksi, joiden toteuttamisella edetään kohti strategisia painopisteitä. Strategisten painopisteiden toteuttamiseksi vuodelle 2016 asetetaan strategiset avaintavoitteet alla mainituille kuudelle osa-alueelle; 1. Potilaan hoidon oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus 2. Hoidon laatu ja turvallisuus 3. Asiakaskokemus 4. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa 5. Parhaat osaajat, henkilöstötyytyväisyys 6. Palvelujen hinta ja talouden hallinta Strategisia avaintavoitteita on yhteensä 14 ja niiden mittareita 30. Strategiset avaintavoitteet ja niiden mittarit on kuvattu talousarvioasiakirjan luvussa 2. Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2016 tulostavoite on 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2016 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Antolainauksen muutokset nettomääräisinä 348 Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Jäsenkuntien maksuosuus pitää sisällään uusia toiminnallisia muutoksia 6,0 milj. euroa sekä vuonna 2015 toteutettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia vuodelle ,0 milj. euroa. Tietojärjestelmä- ja tietotekniset muutokset 4 milj. euroa Apotti-hanke 2 milj. euroa HYKS sairaanhoitoalue noin 5 milj. euroa Meilahden tornisairaalan käyttöönotto, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja palovammayksikön valmistuminen (vuonna 2015 aloitettuja, jotka vaikuttavat vielä vuoden 2016 talousarvioon) Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyvät työnjaolliset muutokset; Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka (0,5 milj. euroa) Muihin palvelutuloihin sisältyvät työnjaolliset muutokset; Helsingin kaupungin lääkehuollon 2. vaiheen integraatio HUS-Apteekin toiminnaksi alkaen (6,7 milj. euroa). Lohjan yhteispäivystyksen kehittäminen (3,5 milj. euroa) Hyvinkään yhteispäivystys- ja akuuttitoiminnan kehittäminen (0,2 milj. euroa) Yhteispäivystystoiminta HYKS Akuutin Peijaksen sairaalassa (5,6 milj. euroa, Vantaa ja Kerava) Espoon murtumapoliklinikkatoiminnan siirto HYKS Akuutin Jorvin yhteispäivystykseen (1,0 milj. euroa)

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) HUS:n sisäisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on HUS-Desiko liikelaitoksen välinehuollon toimintojen siirtyminen osaksi HYKS Leikkaussalitteho- ja kivunhoidon tulosyksikköä alkaen. Talousarvioesityksen 2016 tuloslaskelma Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP TAE 2016 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP TAE Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("9+3") on laadittu lokakuun lopussa ja se perustuu tammi-syyskuun toteumaan. (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 1,7 % Muut palvelutulot ,8 % 13,2 % Muut myyntitulot ,6 % 29,0 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % -8,8 % Myyntituotot ,5 % 3,9 % Maksutuotot ,1 % 12,1 % Tuet ja avustukset ,1 % -1,9 % Muut toimintatuotot ,5 % -3,5 % Toimintatuotot yhteensä ,7 % 4,2 % Henkilöstökulut ,5 % 1,8 % Palveluiden ostot yhteensä ,3 % 4,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,1 % 12,1 % Avustukset ,8 % 39,3 % Muut toimintakulut yhteensä ,3 % 9,1 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 4,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % 1,6 % Toimintakulut ja poistot yht ,4 % 4,2 % Toimintakate poistojen jälkeen ,9 % -1,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,8 % 0,4 % Tilikauden tulos ,5 % 20,7 % Sitovat nettokulut ,1 % 1,7 % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 75,3 %.

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,6 %. Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirjaja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 2,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,4 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n potilailta perittävät asiakasmaksut ovat asiakasmaksuasetuksen enimmäismäärien mukaiset. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,4 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2016 siirtyvistä keskeneräisten hankkeiden tuista ja avustuksista. Vuonna 2016 mahdollisesti myönnettävien uusien tukien ja avustusten osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen.

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,3 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyen toimintatuottojen muutokset vs. talousarvio 2015 ja ennuste 2015 Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Jäsenkuntien maksuosuus ,3 % ,2 % Hki vanhuspsykiatrian siirto, HYKS 540 0,0 % 540 0,0 % Peijaksen yhteispäivystys, HYKS ,3 % ,3 % Espoon murtumapoliklinikka Jorviin, HYKS ,1 % ,1 % Lohjan Yle-päivystys (yht.päivystys+p.os.) ,2 % ,2 % HYKS, muiden maksajien palvelutuotot ,9 % ,5 % Helsingin lääkehuoltopalvelut, HUS-Apteekki ,4 % ,3 % HUS-Logistiikan uudet kunta-asiakkaat ,2 % ,1 % Raviolin ulkoinen myynti ,1 % 700 0,0 % Tietohallinnon ulkoinen laskutus mm. Apotti Oy hankeresurssit ,3 % ,2 % Yhtymähallinto, muut ulkoiset myyntitulot 900 0,0 % 700 0,0 % Ulkoiset vuokratilat (mm. yht-päivystys), Tilakeskus ,0 % ,1 % Ensihoito ,1 % ,1 % Maksutuotot ,4 % ,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,1 % ,1 % Muut ,1 % ,1 % Talousarvio ,2 % ,7 % Toimintakulut Toimintakulujen yhteismäärän vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 ennusteesta (ilman työnjaollisia muutoksia ja muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutuksen kasvua sekä sisältäen 1,8 %:n tuottavuustavoite) on noin -0,3 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut laskevat 4,8 milj. euroa (0,3 %) vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna.

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) milj. euroa TA 2016 ENNUSTE 2015 Muutos % Toimintakulut yhteensä 1 875,2 Kesken vuotta 2015 aloitettujen toimintojen vaikutus vuodelle 2016 yhteispäivystys Porvoossa alkaen, Helsingin fysiatria alkaen, vaativa erityistason saattohoitotoiminta alkaen, Helsingin lääkehuoltopalvelut 1. vaihe alkaen) -1,5 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot vuonna 2016 Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka -0,5 Helsingin lääkehuolto 2. vaihe -6,7 Lohjan yhteispäivystys -3,5 Hyvinkään yhteispäivystys -0,2 Yhteispäivystys Peijaksen sairaalassa -5,6 Espoon murtumapoliklinikkatoiminta -1,0 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot yhteensä -17,5 Apotti - Apotti Oy:ltä veloitettava projektityö -5,0 Ensihoitotoiminta -2,4 Liikelaitosten uudet kunta-asiakkaat ja muun ulkoisen myynnin kasvu -4,0 Vertailukelpoiset toimintakulut TA 2016 vs. ennuste , ,6-0,3 % Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 0,7 %:n kustannustason nousu TA TAE Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 23,41 %) on budjetoitu 0,3 %:n keskimääräinen kustannustason nousu. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 1,26. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2015 talousarvioehdotukseen 2016 on yhteensä 0,9 %. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut kasvavat ennusteeseen 2015 verrattuna 0,5 % ja talousarvioon 2015 verrattuna 1,8 %. Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 305,7 milj. euroa. Summa on 1,3 % suurempi kuin ennuste "9+3" vuodelle 2015 ja 4,3 % suurempi kun talousarvio Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 365,9 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2015 "9+3" ennusteeseen 3,1 % ja 12,1 % talousarvioon 2015 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2015 ennusteesta on yhteensä 5,1 milj. euroa (8,3 %) ja se muodostuu ulkoisten vuokratilojen kasvusta 2,6 milj. euroa (merkittävin on Helsingin Yliopistolta vuokrattava HUSLABin toimitalo Meilahdessa).

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja - kulut on budjetoitu syyskuun 2015 korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,2 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2016 arvioitu poistotaso 111,8 milj. euroa nousee 1,6 % vuoden 2015 talousarvioon ja 1,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2014 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuodelle Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Hoitopalveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet on esitetty talousarvioasiakirjan liitteessä 2. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu 1,7 %:in tuottavuustavoite, poikkeuksena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka tuottavuustavoitteeksi asetettiin 1,5 %. Tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Tuottavuustavoitetta ei ole sisällytetty välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2016 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin.

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkunnan erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta vuoden 2015 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkunnan lopullinen laskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2016 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana oli vuoden 2015 talousarvio Oletettiin, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioitiin vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioitiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2016, 1,0 % Huomioitiin vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. Huomioitiin vuoden 2016 tuottavuustavoite, 1,8 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2016 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2016). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin.

27 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,35 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2016 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,1 milj. euroa (1,22 %). Tartuntatautilääkkeiden osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Ennuste vuodelle 2015 ("9+3") on 26,5 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys Tartuntatautilääkkeet (1 000 ) Toteuma TP 2014 Talousarvio TA 2015 Rullaava 12kk heinä 2015 Ennuste 2015 "9+3" Muutos-% ENN 2015 / Tot 2014 Poikkeama ENN 2015 / TA 2015 Talousarvio TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / TA 2015 Yhteensä % 35 % % Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia on nostettu ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksen kehitys huomioiden jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa on vuonna ,7 milj. euroa. Talousarvioesityksessä 2016 jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy 5,0 miljoonaa euroa (0,3 %) vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia. Lisäksi jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäviksi esitetään uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 6,0 miljoonaa euroa vuodelle 2016.

28 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) milj. euroa Alkuperäinen TA TA 2015 muutos Muutettu TA 2015 TA 2015 muutoksen vuositason vaikutus Muutettu TA2015, vertailukelpoinen % vaikutus TA ,6 2, ,4 0, ,0 Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu 18,1 18,1 1,2 % Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,8 14,8 1,0 % Tuottavuustavoite ,7-26,7-1,8 % Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,0 5,0 0,3 % Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 6,0 6,0 0,4 % - Apotti, ei aktivoitavat kulut *) 2,0 2,0 - Muut tietohallinnon hankkeet 4,0 4,0 Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) 1 495,9 1,2 % 1 499,2 1,2 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 0,5 0,0 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu 7,0 0,5 % Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet 1 506,7 1,7 % TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA2015) 11,2 *) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen jälkeen milj. euroa Muutos edv TA 2015 muutos sisältää: TP ,2 2,8 % - Hki fysiatrian siirto TP ,7 5,1 % 10kk: 1,0 milj., vuosi: 1,2 milj. TP ,3 3,8 % - Hki saattohoito siirto TA ,6 0,2 % 10kk: 1,8 milj., vuosi: 2,1 milj. - TA 2015 muutettu 1 481,4 0,4 % TAE ,7 1,7 % Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Alla olevassa taulukossa on esitetty jäsenkuntien maksuosuuden muutos verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen huomioimalla ennusteen mukaisen ylijäämän palauttaminen jäsenkunnille. Talousarvion maksuosuudet laskevat vuoden 2015 ennusteesta ylijäämän palautuksen jälkeen 2,8 milj. euroa (0,2 %). milj. euroa TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % ENN15/ TA15 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Jäsenkuntien maksuosuus 1 481, , ,7 4,6 % -2,8 % 1,7 % Ennustettu ylijäämä 40,0 Jäsenkuntien maksuosuus ylijäämän palautuksen jälkeen 1 481, , ,7 1,9 % -0,2 % 1,7 % Kuntayhtymätasoinen jäsenkuntien maksuosuus on kohdistettu sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti (vuoden 2014 tilinpäätöksen ja 2015 talousarvion perusteella) ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotehinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien

29 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus vuonna 2016 määräytyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. Vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("9+3") on laadittu lokakuussa TP 2014 Alkuperäinen TA 2015/1 Muutettu TA 2015/2 Muutos-% TA 2015/2 TP 2014 Ennuste 2015 "9+3" Maksuosuus TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / TA 2015 Muutos-% TAE 2016 / ENN 2015 HYKS-sha kunnat ,2 % ,1 % -2,9 % Espoo ,7 % ,9 % -1,3 % Helsinki ,7 % ,3 % -3,6 % Kauniainen ,8 % ,9 % -5,2 % Kerava ,6 % ,7 % -2,5 % Kirkkonummi ,7 % ,7 % -1,5 % Vantaa ,0 % ,3 % -3,4 % Länsi-Uudenmaan sha ,9 % ,2 % -9,0 % Hanko ,7 % ,4 % -13,1 % Inkoo ,0 % ,3 % -11,7 % Raasepori ,9 % ,4 % -7,2 % Lohjan sha ,9 % ,1 % -4,6 % Karkkila ,4 % ,3 % 0,0 % Lohja ,3 % ,1 % -5,6 % Siuntio ,2 % ,7 % -2,0 % Vihti ,0 % ,9 % -4,8 % Hyvinkään sha ,2 % ,5 % -1,4 % Hyvinkää ,5 % ,3 % 1,5 % Järvenpää ,4 % ,6 % -6,5 % Mäntsälä ,2 % ,1 % 0,9 % Nurmijärvi ,5 % ,4 % -4,3 % Tuusula ,7 % ,2 % 2,6 % Porvoon sha ,3 % ,2 % 2,1 % Askola ,4 % ,3 % -9,2 % Lapinjärvi ,4 % ,6 % -0,7 % Loviisa ,4 % ,0 % 2,7 % Pornainen ,9 % ,8 % 12,7 % Porvoo ,9 % ,6 % 0,4 % Sipoo ,8 % ,4 % 8,2 % Yhteensä ,4 % ,7 % -2,8 % Jäsenkuntakohtainen maksuosuuden muutosprosentti 2015 talousarviosta 2016 talousarvioon vaihtelee sen johdosta, että jokaiselle kunnalle on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva yksilöllinen väestönmuutoskerroin (väestönmuutos sekä ikärakenne). Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet euroa/asukas vuosina (deflatoituna) sekä maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen ja vuoteen 2012 on esitetty seuraavassa kuviossa. Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa/asukas nousee 0,8 % vuoden 2015 muutetusta talousarviosta ja laskee - 1,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna (huomioitu 40 milj. euron ennustettu ylijäämän palautus). Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna nousua on 0,2 %.

30 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 17/ (45) Deflatoitu vuoden 2015 tasoon kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä JMHI ( , 2015 = tammi-kesäkuun ka). Väkiluku vuodet , elokuun ennakkoväkiluku 2015, väestöennuste Lähde: Tilastokeskus. Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet laativat tuoteryhmäkohtaiset tuotantosuunnitelmat talousarviovuodelle. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä edelleen näkyy tuoteryhmäkohtaisissa tuotantosuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien ja muiden avohoitokäyntien lukumäärän kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden lukumäärän laskuna vuoden 2015 talousarvioon verrattuna.