KATSAUS. Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa. Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS. Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa. Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala"

Transkriptio

1 KATSAUS Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Magneettikuvaus vahvakenttälaitteilla ja nykyaikaisilla pintakeloilla antaa tarkan käsityksen ylävatsan anatomiasta ja patologisista muutoksista. Kuvaus hengityksenpidätysten aikana, ohuet leikkeet ja rasvasuppressiotekniikat sekä vapaasti valittavat kuvatasot merkitsevät magneettikuvauksen läpimurtoa ylävatsan elinten diagnostiikassa. Magneettitutkimuksella saadaan luotettavampaa tietoa maksan pesäkkeiden lukumäärästä, sijainnista ja usein myös luonteesta kuin kaikukuvauksella tai tietokonetomografialla. Uudet kudosspesifiset varjoaineet vahvistavat magneettikuvauksen asemaa maksan kuvantamismenetelmänä. Tämä tutkimus soveltuu mainiosti myös pernan, haiman sekä sappiteiden diagnostiikkaan. Haimatuumoreiden toteamisessa se on osoittautunut tietokonetomografiaa luotettavammaksi. Kolmen eri suunnan tutkimuksella nähdään munuaisten ja lisämunuaisten anatomia sekä kasvainten suhde ympäröiviin rakenteisiin. Kehittyvä teknologia ja lisääntyvä tietotaito ovat vahvistaneet magneettikuvauksen asemaa ylävatsan parenkyymielinten parhaana kuvantamismenetelmänä ilman potilaaseen kohdistuvaa säderasitusta. Magneettikuvauksella (MK) voidaan ilman potilaalle aiheutuvaa säderasitusta luoda kuvia, joissa on ylivertainen kudoskontrasti muihin radiologisiin menetelmiin verrattuna. Sen avulla saadaan tarkka anatominen kuva halutussa suunnassa. MK on vakiinnuttanut asemansa ensisijaisena kuvantamismenetelmänä neuroradiologiassa, ja sillä on vahva asema myös nivelten ja pehmytosien noninvasiivisena tutkimusmenetelmänä. MK:n suosio ylävatsan diagnostiikassa ei ole ollut yhtä kiistatonta, sillä hengitysliikkeistä, verisuonten ja sydämen sykkeestä sekä suoliston peristaltiikasta aiheutuvat liikeartefaktit ovat heikentäneet kuvan laatua. Viime vuosien tekninen kehitys on kuitenkin vahvistanut MK:n asemaa myös ylävatsan tutkimusmenetelmänä. Nykyaikaiset vahvakenttälaitteet, tehokkaat kelat ja kehittyneet kuvaussekvenssit mahdollistavat kuvauksen hengityksenpidätyksen aikana, jolloin ohuilla leikkeillä saadaan entistä tarkempi kuva. Rasvasuppressiotekniikka (rasvan signaalia poistava pulssisarja) auttaa haiman ja lisämunuaisten kuvantamisessa. Kudosspesifiset varjoaineet parantavat menetelmän herkkyyttä (sensitiivisyys). Noninvasiivisella magneettikolangiografialla saadaan havainnollisia kuvia suurista sappiteistä. MK on noussut ylävatsapotilaan radiologisessa diagnostiikassa totunnaisten kuvantamismenetelmien, kaikukuvauksen ja tietokonetomografian (TT) varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Seuraavassa tarkastelemme ylävatsan parenkyymielinten MKdiagnostiikkaa uusimpien tutkimusten ja omien kokemustemme pohjalta. Aiheesta on tässä lehdessä julkaistu aiemmin katsaus (Keto ym. 1991), mutta tekniikan nopea kehittyminen puoltaa aiheen uutta käsittelyä. Duodecim 113: ,

2 A B K u v a 1. Tavallisessa T1-painotteisessa spinkaikukuvassa nähdään hengitysliikkeistä aiheutuvia artefakteja (A). Vahvasti T2-painotteinen kuva hengityksenpidätyksen aikana (B) on edellistä tarkempi. Monipuoliset tutkimustekniikat Magneettitutkimus on noninvasiivinen kuvantamismenetelmä, jossa ei yleensä tarvita potilaan esivalmisteluja. Kokemustemme perusteella suolistovarjoaineen hyöty on rajallinen, eikä peristaltiikan lamaamistakaan esimerkiksi glugakonilla käytetä rutiinitoimenpiteenä. Sen sijaan suonensisäinen magneettivarjoaine on usein tarpeellinen. Alle seitsenvuotiailla lapsipotilailla tutkimus on yleensä suoritettava anestesiassa. Nykyisin on käytettävissä useita menetelmiä liikeartefaktien vähentämiseksi ja kuvan laadun parantamiseksi. Vahvakenttälaitteet mahdollistavat kuvauksen hengityksenpidätyksen aikana, mikä poistaa hengitysliikkeistä aiheutuvat artefaktit (kuva 1). Vartalon pintakelat pystytään sijoittamaan lähelle kuvauskohdetta, jolloin kuvien laatu paranee. Koska tutkittava kohde pysyy paikallaan ja siitä saadaan voimakas signaali, on mahdollista käyttää ohuita leikkeitä (5 8 mm). Tekniikasta riippuen saadaankin ylävatsa kuvattua yhdellä pulssisarjalla 1 3:n noin 20 sekunnin pituisen hengityksenpidätyksen aikana. Kuvattaessa heikko- tai keskikenttämagneeteilla saadaan kuvauskohteesta heikompi signaali, jolloin leikkeiden paksuutta joudutaan lisäämään (8 10 mm) eikä kuvaus hengityksenpidätyksen aikana useinkaan ole mahdollista. Tällöin ns. keskimääräistyksellä voidaan vähentää artefaktien määrää. Keskimääräistyksessä signaali kerätään useampaan kertaan (yleensä 2 6), jolloin epäsäännölliset, paikkaa vaihtavat artefaktit näkyvät kuvissa paikallaan pysyviä anatomisia yksityiskohtia huonommin. Keskiarvoistusta käytetään erityisesti spinkaikusekvenssien (SE) yhteydessä. Verisuonten pulsaatiosta aiheutuvia artefakteja voidaan vähentää saturaatiopulsseilla (kyllästyspulsseilla). Kuva-alueen ylä- ja alapuolelle asetettavat kyllästysalueet sammuttavat aortan ja alaonttolaskimon signaaleista aiheutuvat haamuartefaktit. Laitekohtaisesti voidaan lisäksi soveltaa muitakin tekniikoita artefaktien poistamiseksi. Kuvaus on mahdollista tahdistaa esimerkiksi hengityksen tai sydämen sykkeen mukaan. Ylävatsan MK:ssa kuten tietokonetomografiassakin varjoainetehostus on luotettavan diagnostiikan kannalta usein välttämätöntä. Gadoliniumin kelaatteihin pohjautuvat MK-varjoaineet vastaavat käytöltään ja farmakokinetiikaltaan jodivarjoaineita (Paajanen ja Kormano 1986), ja niitä käytettäessä onkin huomioitava samat erotusdiagnostiikkaan ja sensitiivisyyteen vaikuttavat seikat kuin käytettäessä jodivarjoaineita TT-kuvauksessa. Gadoliniumpohjaiset varjoaineet ovat luonteeltaan epäspesifisiä ja hakeutuvat sekä normaaliin että patologiseen kudokseen kuvastaen kudoksen verenkiertoa. Kuvauksen tarkka ajoitus on tärkeää, jotta normaalin ja poikkeavan kudoksen välille saadaan suurin kontrastiero. No J. Halavaara ja P. Tervahartiala

3 A C B K u v a 2. Maksan oikeassa lohkossa on hemangiooma, joka näkyy T2-kuvassa erittäin kirkkaana (A). Heti varjoaineboluksen jälkeen otetussa T1-kuvassa nähdään hemangioomalle tyypillinen nodulaarinen reunatehostuma (nuolet) (B). Sagittaalisuunnan jälkikuvassa (noin 10 minuuttia varjoaineen antamisesta) tehostuminen on tasoittunut (C). peat kuvaussekvenssit ovatkin välttämättömiä varjoaineen optimaaliselle hyödyntämiselle. Gadoliniumin kelaatit poistuvat elimistöstä munuaisten kautta. T1-painotteinen kenttäkaikutekniikka on herkkä gadoliniumin vaikutukselle, ja menetelmällä saadaan hengityksenpidätyksen aikana anatomisesti tarkkoja ja erittäin hyvälaatuisia kuvia. T2- painotteinen pulssisarja näyttää kudoksen lisääntyneen nestepitoisuuden, joka liittyy patologisiin muutoksiin ja aktiiviseen kudosreaktioon. Rasvasuppressiotekniikalla voidaan edelleen lisätä T2- kuvauksen herkkyyttä. T1-painotteisessa kuvauksessa rasvasuppressio korostaa gadoliniumvarjoaineiden hyötyä, sillä kirkassignaalinen rasva ja tehostuva kudos eivät kilpaile keskenään retroperitoneaalitilan kuvantamisessa tai maksan reunoilla olevien pesäkkeiden toteamisessa. STIR-sekvenssi (short TI inversion recovery) on rasvaa suppressoiva kuvaustekniikka, jossa on sekä T1- että T2-painotteisuutta. Koska pahanlaatuiset muutokset ja kudosreaktioihin liittyvä ödeema yleensä pidentävät sekä T1- että T2-palautumisaikoja, on STIR-tekniikka erityisen herkkä näiden muutosten havaitsemisessa. Magneettikuvaus on räätälöitävä kuvauskohteen ja tapauksen mukaisesti: sekvenssin oikea valinta, leikepaksuus ja -suunta sekä varjoaineen harkittu käyttö ovat oleellisia seikkoja onnistuneen lopputuloksen kannalta. Magneettikuvauksia tekevän radiologin tulee tuntea hyvin laitteistonsa ominaisuudet. Monista vaihtoehdoista on potilaskohtaisesti valittava oikeat menetelmät ongelmatilanteen selvittämiseksi. Maksadiagnostiikka tarkentuu Maksan pesäkemuutosten kuvantaminen edellyttää hyvää kudostenerottelukykyä. Magneettikuvissa kudoskontrasti on ylivertainen muihin radiologisiin tekniikoihin verrattuna, ja MK onkin osoittautunut pesäkemuutosten havaitsemisessa huomattavasti herkemmäksi menetelmäksi kuin kaikukuvaus tai tietokonetomografia (Rummeny ym. 1992). Maksan MK on sensitiivisyydeltään tietokonetomografian yhteydessä suoritettavan Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa 2267

4 K u v a 3. Fokaalinen nodulaarinen hyperplasia (FNH) on T2-kuvissa usein vaikeasti havaittavissa, mutta valtimovaiheen varjoainetehosteisessa T1-kuvassa nähdään FNH:lle tyypillinen voimakas ja tasainen latautuminen (nuoli). Huomaa pernan normaali, epätasainen valtimovaiheen tehostuminen (tähti). invasiivisen arteriaalisen portografian veroinen (Senéterre ym. 1996). Hyvänlaatuiset maksatuumorit. Hemangiooma on yleisin maksan hyvänlaatuisista tuumoreista. Se on tarkkarajainen ja homogeenisen niukkasignaalinen T1-kuvissa ja erittäin kirkassignaalinen T2-kuvissa. Sillä on tyypillinen varjoainetehostuma: pesäkkeen reunoilla tehostuminen on nopeaa ja usein nodulaarista. Tehostuminen etenee hitaasti kohti hemangiooman keskustaa (Mitchell ym. 1994). Yhdistämällä tieto pesäkkeen rakenteesta, T2-kuvien signaali-intensiteetistä ja sen varjoainetehostumasta saavutetaan varsin varma hemangiooman diagnoosi (kuva 2). Myös fokaalisella nodulaarisella hyperplasialla (FNH) on sille ominainen varjoainetehostuma. Valtimovaiheen kuvissa, noin sekunnin kuluttua varjoaineen antamisesta, nähdään erittäin intensiivinen ja tasainen tehostuma (kuva 3). FNH on ainoa maksan tuumori, joka tehostuu vahvasti rautapartikkelivarjoaineella (ferumoksidi). Maksan hyvänlaatuisella adenoomalla on pahanlaatuistumisen riski, joten sen luotettava diagnoosi on tärkeää. Valitettavasti sen kontrasti natiivileikkeissä on vaihteleva eikä varjoainetehostuminenkaan ole spesifistä; kuvantamisella adenoomaa ei voida luotettavasti erottaa pitkälle erilaistuneesta hepatosellulaarisesta karsinoomasta. Pahanlaatuiset pesäkkeet. Metastaasi on maksan yleisin pahanlaatuinen pesäkemuutos. Varsinkin paksusuolen syövän maksametastasoinnin toteaminen ja tarkka arviointi on tärkeätä, sillä näiden etäpesäkkeiden kirurgisella poistamisella on saatu ennusteen kannalta lupaavia tuloksia (Morrow ym. 1982). Metastaasit ovat useimmiten tummia T1-kuvissa ja kirkassignaalisia T2-kuvissa. Poikkeuksena ovat melanoomametastaasit, jotka voivat olla kirkkaita T1-kuvissa sisältämänsä melaniinin takia (kuva 4). Hyvänlaatuisista kasvaimista poiketen metastaasit rajautuvat ympäröivään maksakudokseen yleensä epätarkasti. Lisäksi niiden ympärillä nähdään usein rengasmaista ödeemaa (target-sign), mikä viittaa ekspansiiviseen ja infiltratiiviseen kasvuun (kuva 5A). Etäpesäkkeeet tehostuvat ilman selvää ja ennalta odotettavaa tehostumismallia. Reunatehostuminen (rim enhancement) ilman ajan myötä tapahtuvaa muutosta on kuitenkin todettu erittäin spesifiseksi metastaaseille (Mitchell ym. 1994) (kuva 5B). Tehostuminen poikkeaa yleensä selkeästi sekä hemangioomasta että FNH:sta. Usein kirroosin pohjalta alkunsa saava hepatosellulaarinen karsinooma (hepatooma) on Suomessa melko yleinen. MK on sensitiivinen taudin toteamisessa, levinneisyyden selvittelyissä ja osin myös erotusdiagnostiikassa. T1-painotteiset pulssisarjat ovat usein parhaat taudin diagnostiikassa. Hepatoomissa nähdään tumma pseudokapseli ja mahdollinen laskimoinvaasio. Niille on tyypillistä varhainen (10 45 s) mutta epätasainen tehostumishuippu. Hepatooman sisällä on erillisiä, signaali-intensiteetiltään vaihtelevia noduluksia, joita erottavat fibroottiset väliseinät. Lisäksi esiintyy signaalinvoimistumia verenvuodon, rasvadegeneraation tai kuparin kertymisen merkkinä. MK on osoittautunut hepatooman diagnostiikassa selvästi paremmaksi menetelmäksi kuin kaikukuvaus tai TT (Honda ym. 1992, Yamashita ym. 1996). Kolangiokarsinooma on hepatooman jälkeen yleisin maksan primaarinen syöpä (5 30 %). Pieni perifeerinen tai hilaarinen (Klatskinin tuumori) kolangiokarsinooma on usein hankalasti havaittavissa. Yleensä nähdäänkin vain sen aiheuttama paikallinen tai yleinen maksansisäinen sappitielaajentuma. Gadoliniumpohjaiset magneettivarjoaineet eivät välttämättä paranna maksapesäkkeiden havaittavuutta verrattuna tehostamattomiin T2-kuviin (Hamm ym. 1997). Uudet kudosspesifiset magneettivarjoaineet ovat kuitenkin lisänneet MK:n 2268 J. Halavaara ja P. Tervahartiala

5 gaanitehosteisissa T1-kuvissa tummina vaalean maksan keskellä (Halavaara ja Lamminen 1997). Kudosspesifisistä varjoaineista on osoitettu olevan hyötyä myös maksapesäkkeen luonteen arvioinnissa (Ni ym. 1993) (kuva 6). Rasvamaksaa ja hemokromatoosia lukuun ottamatta diffuusit maksaparenkyymin sairaudet ovat ongelmallisia kuvantamisdiagnostiikassa. Niiden käsittely jää tämän katsauksen ulkopuolelle. Perna K u v a 4. T1-painotteisessa magneettikuvassa näkyy maksan oikeassa lohkossa kookas, osittain kirkassignaalinen melanooman etäpesäke. Signaalinvoimistuma aiheutuu paramagneettisesta melaniinista. kykyä osoittaa luotettavasti jopa alle 1 cm:n läpimittaiset maksapesäkkeet (Kawamura ym. 1990, Halavaara ym. 1994). Normaalin maksaparenkyymin Kupfferin solut fagosytoivat rautapartikkelivarjoainetta. Superparamagneettisen vaikutuksen ansiosta maksan T2-relaksaatio nopeutuu ja signaali-intensiteetti heikkenee huomattavasti. Patologiseen kudokseen ferumoksiilit eivät keräänny, ja niiden kirkas signaali T2-kuvissa säilyy, jolloin pesäkkeen ja maksan välinen kontrasti kasvaa. Mangaanipohjaiset kelaatit kerääntyvät normaaleihin hepatosyytteihin mutta eivät esimerkiksi etäpesäkkeisiin. Nämä paramagneettiset varjoaineet lisäävät T1-relaksaatiota voimistaen maksan signaalia. Pesäkemuutokset nähdäänkin man- Lymfooma ja hematologiset taudit, kuten leukemia, voivat aiheuttaa pernan diffuusin infiltraation. Yleisimpiä pesäkemuutoksia ovat rintatai keuhkosyövän metastaasit, lymfooma sekä absessit. Perna kuvataan yleensä maksan yhteydessä eikä erillisiä ohjelmia tarvita. T2-painotteisilla rasvasuppressioleikkeillä erottuvat ödemaattiset ja nesteiset pesäkkeet. Gadoliniumtehosteisen kuvauksen valtimovaiheessa pernan latautuminen on epäsäännöllistä (kuva 3B), mutta tehostumisen tasoituttua pesäkemuutokset erottuvat yleensä signaalinheikentyminä. Käytännössä pernan normaali tehostumismalli sulkee pois diffuusin infiltraation. Hyvästä MK:sta on mahdollista arvioida pernalaskimon tila. Maksakirroosiin ja kohonneeseen porttipaineeseen mahdollisesti liittyvät kollateraalisuonet erottuvat, ja niiden suuntautuminen esimerkiksi kohti ruokatorvea on nähtävissä. Tulevaisuudessa varjoainetehosteinen magneettian- A K u v a 5. Paksusuolen syöpää sairastavan potilaan maksasta otetussa T2-painotteisessa magneettikuvassa (A) etäpesäkkeet näkyvät epätasaisina signaalinvoimistumina (nuolet). Saman potilaan varjoainetehosteisessa T1-kuvassa metastaasit tehostuvat reunoiltaan, mikä on tyypillistä pahanlaatuisille pesäkkeille (B). B Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa 2269

6 A B K u v a 6. Nuoren naisen sattumalöydöksenä todetussa maksan pesäkemuutoksessa näkyy T2-painotteisessa kuvassa hento signaalinvoimistuma vasemman lohkon lateraalisegmentissä (nuoli) (A). Ferumoksiilitehosteisessa (Endorem) kuvassa (B) on sekä maksan että tuumorin signaali huomattavasti heikentynyt. Fokaalisen nodulaarisen hyperplasian sisältämät Kupfferin solut fagosytoivat ferumoksiilia. giografia lisää magneettikuvantamisen luotettavuutta esimerkiksi porttilaskimon tai maksalaskimoiden tilan arvioimisessa (Lamminen ja Keto 1996). Haima ja sappitiet kiitollisia kohteita Haiman hyvä kuvantaminen edellyttää vahvakenttälaitetta, tehokkaita pintakeloja ja rasvasuppressiotekniikkaa. Kuvaus suoritetaan hengityksenpidätysten aikana nopeilla ja tarkasti piirtävillä turbospin- ja kenttäkaikusekvensseillä. Pyrittäessä hyvään anatomiseen erotuskykyyn ja toisaalta parhaaseen kudoskontrastiin magneettikuvaus on suoritettava useammalla eri tekniikalla. Haimatuumoreiden diagnostiikassa T1-painotteiset rasvasuppressiokuvat ovat osoittautuneet kudoskontrastiltaan erinomaisiksi. Normaali haimaparenkyymi antaa kirkkaan signaalin erottuen suppressoituneesta retroperitoneaalirasvasta ja duodenumista. Tuumorit aiheuttavat signaalinheikentymän. Varjoainetehostuksella selviävät pesäkkeen verekkyys, mahdolliset kuolioalueet ja infiltraatio ympäristöön (kuva 7). Tuumorien tehostuminen on yleensä normaalia haimakudosta vähäisempää, mutta hormonaalisesti aktiiviset pesäkkeet saattavat tehostua hyvinkin runsaasti. Laadukas MK on tuumoridiagnostiikassa erotuskykyisempi kuin hyvä TT (Semelka ym. 1996) osoittamaan karsinooman paikallisen levinneisyyden ja mahdollisen verisuoni-infiltraation (Ichikawa ym. 1997). Imusolmukemetastaasit, joita yli 2 cm:n läpimittaisten haimatuumoreiden yhteydessä esiintyy jopa 75 %:lla potilaista, näkyvät paremmin ilman rasvasuppressiota. Aksiaalileikkeissä niiden erottuminen vastaa TT:tä, mutta MK:n koronaalileikkeet antavat lisätietoa esimerkiksi mesenteriaalisista imusolmukkeista. Pankreatiittimuutokset ovat MK:lla nähtävissä ilman säderasitusta (kuva 8), mutta muilta osin sen edut TT:hen verrattuna vaikuttavat tässä vähäisiltä. Vena lienaliksen, v. mesenterica superiorin ja v. portaen avoimuus ovat arvioitavissa. T2- painotteiset rasvasuppressioleikkeet ovat hyödyl- K u v a 7. Haiman processus uncinatuksessa on varjoaineella tehostuva, osin nekroottinen ja epätarkkarajainen tuumori (tähti). Epätarkkarajaisuus viittaa karsinooman paikalliseen leviämiseen. Huomaa lievästi laajentuneet sappitiet sekä haimatiehyt (nuoli) J. Halavaara ja P. Tervahartiala

7 K u v a 8. Haimatulehduksen laajuuden selvittämiseksi on kuvantamisesta apua. Varjoainetehosteisessa T1-leikkeessä näkyy haimaparenkyymissä (tähdet) ja etenkin ympäröivässä retroperitoneaalirasvassa ödeemaa. Haiman ventraalipuolelle on syntynyt tulehduksen komplikaationa pseudokysta (nuoli), jonka kirkas signaali viittaa kystansisäiseen verenvuotoon. K u v a 9. Magneettikolangiopankreatikografia (MRCP) on sappiteiden noninvasiivista kuvantamista. Kuvassa kookas kivi sappitiehyessä (nuoli). Huomaa myös haimatiehyt (nuolenkärjet). (Kiitämme kuvasta H. Suorantaa). lisiä ödeeman, haimatulehdukseen usein liittyvien pseudokystien, vapaan peritoneaalinesteen ja pleuranesteen arvioinnissa. Kroonisessa pankreatiitissa usein esiintyvät kalkkiumat eivät MK:ssa näy, mutta haimatiehyen laajeneminen ja parenkyymikato ilmenevät selvästi. Voimakkaasti T2-painotteisilla pulssisarjoilla saadaan haima- ja sappiteistä havainnollisia kolmiulotteisia kuvia (kuva 9). Magneettikolangiopankreatikografian (magnetic resonance cholangiopancreatography, MRCP) erotuskyky ei ole aivan endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatikografian (ERCP) luokkaa, vaikka tuore tutkimus on osoittanut sen olevan ERCP:n veroinen sappitietukoksen tason määrittelyssä (91 %:ssa tapauksista oikea informaatio) (Lee ym. 1997). MRCP:n etuna on noninvasiivisuus. MK:lla sappi- ja haimateiden yleisanatomia selviää nopeasti, ja sillä on nähtävissä myös täydellisen tukoksen takana sijaitsevat, ERCP:ssä täyttymättömät tiehyet. ERCP:tä tarvitaan kuitenkin toimenpiteisiin ja erikoistutkimuksena tiehyiden sivuhaarojen ja pienten seinämämuutosten kuten kaliiberinvaihtelun arviointiin. Munuaiset Munuaisen kuorikerros ja medulla sekä sinusrasva erottuvat magneettikuvissa hyvin toisistaan. Vapaan kuvatason valinnan vuoksikin se soveltuu erinomaisesti munuaisten rakenteellisten poikkeavuuksien selvittelyyn. Kun käytetään samoja pulssisarjoja kuin haima- ja sappiteiden kuvantamisessa, saadaan myös virtsanjohtimista varsin hyvä kuva ilman varjoainetta. Käytettäessä nopeita T1- painotteisia kenttäkaikusekvenssejä voidaan seurata munuaisen kuorikerroksen ja medullan varjoainetehostumista. Hyvä rasvasuppressio lisää tutkimuksen tarkkuutta. Angiomyolipooma on yleinen munuaisten hyvänlaatuinen tuumori, joka koostuu verisuonista, sileästä lihassolukosta ja rasvakudoksesta. Angiomyolipooman sisältämä rasva on MK:lla herkästi erotettavissa. Kuvaus tehdään kahdella T1-painotteisella sekvenssillä, joista toinen on tavallinen ja toinen rasvasuppressoitu. Ilman rasvasuppressiota angiomyolipooman rasva erottuu tummasta munuaisparenkyymistä kirkkaana, kun taas rasvasuppressiolla sen signaali heikkenee huomattavasti. Rasvasuppressiotekniikka on osoittautunut erittäin luotettavaksi menetelmäksi pienten (<1.5 cm) angiomyolipoomien karakterisoinnissa (Burdeny ym. 1997). Munuaissolukarsinooma on munuaisten yleisin syöpä. MK:n on todettu olevan TT:tä parempi karsinooman havaitsemisessa, karakterisoinnissa ja paikallisen levinneisyyden selvittämisessä (Semelka ym. 1993). On tärkeää, että varjoaine- Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa 2271

8 A B K u v a 1 0. A) Oikean munuaisen kookas karsinooma (tähti) leviää alaonttolaskimoon (nuoli). Vasen munuaislaskimo on avoin. B) Koronaalileike osoittaa alaonttolaskimossa tehostuvan tuumorin (nuoli) ja sen ympärillä laajan trombimassan. (Varjoainetehosteiset T1-rasvasuppressioleikkeet). tehosteiset leikkeet kuvataan useampina perättäisinä sarjoina, sillä valtimovaiheessa tuumori saattaa tehostua kuorikerroksen voimakkuudella. Myöhäisemmissä kuvissa tuumori erottuu kuitenkin signaalinheikentymänä verrattuna varjoainetta konsentroivaan terveeseen munuaisparenkyymiin. Koronaali- ja sagittaalileikkeet osoittavat tuumorin suhteen medullaan ja munuaishilukseen sekä näyttävät mahdollisen infiltraation retroperitoneaalirasvaan. Leviäminen munuais- ja alaonttolaskimoon on nähtävissä, ja tehostuva tuumorikudos voidaan erottaa mahdollisesta trombimassasta (kuva 10). Lasten yleisin munuaiskasvain Wilmsin tuumori (nefroblastooma) on eri kuvaussuuntien avulla erotettavissa lisämunuaisperäisestä neuroblastoomasta. Munuaisruptuurat nähdään MK:lla erittäin hyvin (Leppäniemi ym. 1995), ja myös munuaisparenkyymin iskemia on havaittavissa. Virtsatiekivet eivät kuitenkaan erotu, mikä on selvä puute. Vaikka munuaissairauksissa MK on yleensä herkempi ja tarkempi kuin urografia, kaikukuvaus tai TT, ne ovat edullisemman hintansa ja paremman saatavuutensa vuoksi ensivaiheen kuvantamismenetelmiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että magneettikuvaus soveltuu myös jodiallergisille tai lievää munuaisten vajaatoimintaa sairastaville. Lisämunuaiset K u v a 1 1. Oikean lisämunuaisen kookas ekspansio (nuoli) tehostuu voimakkaasti varjoaineella. Tuumorin keskellä oleva laaja tehostumaton alue edustaa nekroosia. Kyseessä on feokromosytooma. Lisämunuaiset erottuvat retroperitoneaalirasvasta erinomaisesti, ja koronaalinen kuvaussuunta on usein hyvin havainnollinen. Hyvän- ja pahanlaatuisen muutoksen erotusdiagnostiikassa ovat apuna T2-kuvaus sekä varjoainetehosteiset ja rasvasuppressoidut T1-leikkeet. Hyvänlaatuisten adenoomien T2-signaali on yleensä niukempaa kuin feokromosytooman tai metastaattisten tuumoreiden. Adenoomille on tyypillistä hento, nopeasti häviävä tehostuminen. Pahanlaatuiset tuumorit, etäpesäkkeet mukaan luettuina, tehostuvat voimakkaammin ja pidempään. Niiden te J. Halavaara ja P. Tervahartiala

9 hostuminen on usein epätasaista kuolioalueiden takia (kuva 11). Erotusdiagnostiikassa voidaan myös hyödyntää adenoomien usein sisältämää rasvakomponenttia, joka on osoitettavissa kenttäkaikusekvenssillä ns. vaihesuuntaisilla ja vastakkaisvaiheisilla kuvilla (Bilbey ym. 1995). Vaihesuuntaisissa pitkän kaikuajan kuvissa (in-phase) signaalin voimakkuus on veden ja rasvan signaalien summa, mutta lyhyen kaikuajan kuvissa (outof-phase) veden ja rasvan spinit ovat vastakkaisvaiheiset, mikä johtaa adenoomalle tyypilliseen signaalin heikkenemiseen. Sagittaali- ja koronaalisuunnan leikkeissä lisämunuaistuumorit ovat erotettavissa lisäpernasta ja munuaisen yläpoolin tai maksan kasvaimista. Vaikka kalkkiumat eivät näy luotettavasti, ovat MK:n edut TT:hen nähden ilmeiset. Alustavat havainnot näyttävät kudosspesifisellä mangaanivarjoaineella olevan käyttöä myös lisämunuaisdiagnostiikassa (Mitchell ym. 1995). Lopuksi Kirurgiset tai muut invasiiviset hoidot edellyttävät tarkkaa diagnostiikkaa, jolloin magneettikuvaus on monesti tarkoituksenmukaisin kuvantamismenetelmä. MK:n saatavuus lisääntyy jatkuvasti, laitteistojen laatu paranee, ja kokemus ylävatsan magneettikuvauksesta karttuu. MK:lla ei päästä kudosspesifiseen diagnoosiin, mutta muutoksen luonne on varsin tarkasti arvioitavissa. Se ei aiheuta potilaalle säderasitusta, mikä on syytä huomioida varsinkin toistuvia tutkimuksia tarvitsevien potilaiden ja nuorten ihmisten tutkimusvalintoja tehtäessä. Jopa raskaana olevia naisia voidaan tutkia turvallisesti. Vain sydämentahdistin on MK:n absoluuttinen vasta-aihe. Hyvän ja helpon saatavuutensa ansiosta kaikututkimus on edelleen käypä menetelmä ylävatsapotilaan kuvantamisessa. Tarvittaessa sitä voidaan täydentää varjoainetehosteisella TT:lla tai MK:lla, mutta tapauskohtaisesti on syytä harkita magneettikuvausta ylävatsapotilaan ensivaiheen tutkimukseksi. Tarkalla diagnostiikalla ja päällekkäistutkimusten välttämisellä säästetään myös terveydenhuollon niukkoja resursseja. * * * Kiitämme dosentteja Hannu Suorantaa ja Antti Lammista rakentavista kommenteista katsausartikkelin kirjoittamisen aikana. Kirjallisuutta Bilbey J H, McLoughlin R F, Kurkjian P S, ym.: MR imaging of adrenal masses: value of chemical shift imaging for distinguishing adenomas from other tumors. Am J Roentgenol 164: , 1995 Burdeny D A, Semelka R C, Kelekis N L, ym.: Small (<1.5 cm) angiomyolipomas of the kidney: characterization by the combined use of in-phase and fat-attenuated MR techniques. Magn Res Imag 15: , 1997 Halavaara J T, Lamminen A E, Bondestam S, ym.: Detection of focal liver lesions with superparamagnetic iron oxide: value of STIR and SE imaging. J Comput Assist Tomogr 18: , 1994 Halavaara J T, Lamminen A E: MnDPDP as a negative hepatic contrast agent: evaluation of STIR imaging comparing with T1-weighted SE and GRE techniques. J Comput Assist Tomogr 21: 94 99, 1997 Hamm B, Mahfouz A-E, Taupitz M, ym.: Liver metastases: improved detection with dynamic gadolinium-enhanced MR imaging? Radiology 202: , 1997 Honda H, Onitsuka H, Murakami J, ym.: Characteristic findings of hepatocellular carcinoma: an evaluation with comparative study of US, CT, and MRI. Gastrointest Radiol 173: , 1992 Ichikawa T, Haradome H, Hachiya J, ym.: Pancreatic ductal adenocarcinoma: preoperative assessment with helical CT versus dynamic MR imaging. Radiology 202: , 1997 Kawamura Y, Endo K, Watanabe Y, ym.: Use of magnetite particles as a contrast agent for MR imaging of the liver. Radiology 174: , 1990 Keto P, Tervahartiala P, Lamminen A: Ylävatsan magneettikuvaus. Duodecim 107: , 1991 Lamminen A, Keto P: Magneettiangiografia. Duodecim 112: , 1996 Lee M-G, Lee H-J, Kim M H, ym.: Extrahepatic biliary diseases: 3D MR cholangiopancreatography compared with endoscopic retrograde cholangiopancreatography. Radiology 202: , 1997 Leppäniemi A, Lamminen A, Tervahartiala P, ym.: Comparison of high-field magnetic resonance imaging with computed tomography in the evaluation of blunt renal trauma. J Trauma 38: , 1995 Mitchell D G, Saini S, Weinreb J, ym.: Hepatic metastases and cavernous hemangiomas: distinction with standard- and tripledose gadoteridol-enhanced MR imaging. Radiology 193: 49 57, 1994 Mitchell D G, Outwater E K, Matteucci T, ym.: Adrenal gland enhancement at MR imaging with Mn-DPDP. Radiology 194: , 1995 Morrow C E, Grage T B, Suthaland D E R, Najarian J S: Hepatic resection of secondary neoplasms. Surgery 92: , 1982 Ni Y, Marchal G, Yu J, ym.: Experimental liver cancers: Mn-DPDPenhanced rims in MR-microangiographic-histologic correlation study. Radiology 188: 45 51, 1993 Paajanen H, Kormano M: Magneettikuvausvarjoaineet. Duodecim 102: , 1986 Rummeny E J, Wernecke K, Saini S, ym.: Comparison between high-field-strength MR imaging and CT for screening of Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa 2273

10 hepatic metastases: a receiver operating characteristic analysis. Radiology 182: , 1992 Semelka R C, Kelekis N L, Molina P L, ym.: Pancreatic masses with inconclusive findings on spiral CT -is there a role for MRI. JMRI 6: , 1996 Semelka R C, Shoenut J P, Magro C M, ym.: Renal cancer staging: comparison of contrast-enhanced CT and gadoliniumenhanced fat-suppressed spin-echo and gradient-echo MR imaging. J Magn Res Imag 3: , 1993 Senéterre E, Taourel P, Bouvier Y, ym.: Detection of hepatic metastases: ferumoxides-enhanced MR imaging versus unenhanced MR imaging and CT during arterial portography. Radiology 200: , 1996 Yamashita Y, Mitsuzaki K, Yi T, ym.: Small hepatocellular carcinoma in patients with chronic liver damage: prospective comparison of detection with dynamic MR imaging and helical CT of the whole liver. Radiology 200: 79 84, 1996 JUHA HALAVAARA, LL, erikoislääkäri PEKKA TERVAHARTIALA, LKT, erikoislääkäri HYKS:n radiologian klinikka Haartmaninkatu 4, Helsinki Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle

Vatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto

Vatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto Näin tutkin Magneettikuvaus vai tietokonetomografia vatsaontelon tutkimuksessa? Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteiden ripeä kehitys viime vuosina on luonut

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka. Heljä Oikarinen

Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka. Heljä Oikarinen Katsaus Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka Heljä Oikarinen Sappirakon tai sappiteiden syöpä pitäisi löytää jo varhaisvaiheessa. Yleensä helposti saatava kaikukuvaus on hyvä alkuvaiheen

Lisätiedot

Oireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen?

Oireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen? Katsaus tieteessä Eija Pääkkö dosentti, osastonylilääkäri OYS, kuvantaminen eija.paakko@ppshp.fi Oireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen? Kaikukuvaus on hyvä ensilinjan

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Eila Lantto HUS-Kuvantaminen } Mitä sattumalöydöksellä tarkoitetaan? } Sattumalöydösten esiintyminen ja merkitys } Miten sattumalöydökseen tulisi suhtautua, jos se löytyy Maksasta Sappirakosta Pernasta

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet

RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet YO KOULUTUSPAIKAT OSASTOT Sivu THORAX Röntgen 1 Meilahti 2 VATSA Röntgen 2 Mei 3 KORVA Röntgen 2 Mei 4 URO Röntgen 2 Mei 5 ANGIO Röntgen 3 Mei

Lisätiedot

Vatsa vaivaa - Minkä kuvantamistutkimuksen valitsen?

Vatsa vaivaa - Minkä kuvantamistutkimuksen valitsen? Vatsa vaivaa - Minkä kuvantamistutkimuksen valitsen? Radiologi, LT Tiina E Lehtimäki HUS-Kuvantaminen, Meilahti Sidonnaisuudet: Bracco (kongressimaksu) Suomen röntgenhoitajaliitto ry, Helsingin kaupunki,

Lisätiedot

Radiologiset menetelmät ovat tulleet yhä tärkeämmäksi

Radiologiset menetelmät ovat tulleet yhä tärkeämmäksi Hepatologia Radiologia maksasairauksien diagnostiikassa Kirsti Numminen, Heikki Mäkisalo ja Pekka Tervahartiala Kuvantamismenetelmien kehittyminen on parantanut huomattavasti maksasairauksien diagnostiikkaa.

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Luuston SPECT ja PETCT

Luuston SPECT ja PETCT Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT

Lisätiedot

Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito

Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten

Lisätiedot

Ohutsuolen magneettikuvaus

Ohutsuolen magneettikuvaus Katsaus KAARINA PARTANEN JA MERJA RAADE Magneettikuvaus on uusi, säderiskitön ohutsuolen kuvantamismenetelmä. Se edellyttää esivalmisteluna ohutsuolen laajentamista nesteellä. Samoja hengityksenpidätyssekvenssejä

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

CT:n peruskäsitteet ja kuvausprotokollat

CT:n peruskäsitteet ja kuvausprotokollat CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet-kurssi CT:n peruskäsitteet ja kuvausprotokollat 7.4.2010 EL Juha Ratilainen Miksi CT? Renessanssi 2000-luvulla monirivilaitteitten myötä Nopea koko vartalon dynaaminen

Lisätiedot

Kaikuendoskopian kliininen käyttö

Kaikuendoskopian kliininen käyttö Endoskopia Jari Koskenpato ja Martti Färkkilä Kaikuendoskopia mahdollistaa normaalin gastroskopian tai duodenoskopian ohella maha-suolikanavan seinämän ja sen viereisten rakenteiden tarkastelun ultraäänitekniikalla.

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

ma prof Katariina Luoma

ma prof Katariina Luoma KLIINISEN KUVANTAMISEN PERUSTEET II Opetuksen sisältö ma prof Katariina Luoma TIETOKONETOMOGRAFIAN HISTORIAA S. 1972; isät Hounsfield / Cormack 1974-1976 1976 ensimmäiset CT-(CAT (CAT-scan scan) laitteet

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Tietokonetomografia maha-suolikanavan diagnostiikassa. Seppo Lähde ja Ilkka Suramo

Tietokonetomografia maha-suolikanavan diagnostiikassa. Seppo Lähde ja Ilkka Suramo Näin tutkin Tietokonetomografia maha-suolikanavan diagnostiikassa Seppo Lähde ja Ilkka Suramo Totunnainen käsitys tietokonetomografian sopimattomuudesta maha-suolikanavan sairauksien diagnostiikkaan on

Lisätiedot

Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat

Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat Endoskopia Leena Kylänpää ja Jorma Halttunen Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on jo 40 vuotta vanha toimenpide.

Lisätiedot

Sappirakko ja sappitiet

Sappirakko ja sappitiet SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2014 Sädekoulutus vs. oyl, LT Katja Hukkinen Rintasyöpä Yleisin naisten syöpä teollisuusmaissa, Suomessa n. 5000 uutta joka vuosi. Mammografiaseulonta 50-69 v. oireettomille naisille

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA 14.8.2015 8. Nopeat kuvausmenetelmät Perinteisessä SE-kuvauksessa kuvauksessa yhdellä sekvenssillä pystytään ottamaan informaationa

Lisätiedot

Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa

Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Endoskooppisen ultraäänitutkimuksen osuvuus haimakasvainten erotusdiagnostiikassa

Endoskooppisen ultraäänitutkimuksen osuvuus haimakasvainten erotusdiagnostiikassa Endoskooppisen ultraäänitutkimuksen osuvuus haimakasvainten erotusdiagnostiikassa Aapo Jalkanen Lääketieteen kandidaatti Helsinki 16.10.2014 Tutkielma aapo.jalkanen@helsinki.fi Ohjaaja: Dos. Hanna Seppänen

Lisätiedot

Pia Jaatinen, TaY, Lääketieteen laitos ja TAYS, sisätautien i vastuualue

Pia Jaatinen, TaY, Lääketieteen laitos ja TAYS, sisätautien i vastuualue Pia Jaatinen, TaY, Lääketieteen laitos ja TAYS, sisätautien i vastuualue Endopäivät 2008 yleisyys yy etiologia ja patogeneesi kliininen kuva diagnostiikka ja luokittelu hoito ennuste tulevaisuuden näkymiä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

Tarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr

Tarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr Tarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr Mitä useimmin epäill illään päivystysosaston vatsakipuisilla? Appendisiittia, abskessia, divertikuliittia,

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia

Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Pään ja kaulan alueen tuumoreiden leikekuvantaminen ja kaulan normaali anatomia Antti Markkola HUS-Röntgen, Meilahti Pään ja kaulan syövät Runsaat 600 tapausta vuodessa yleisimmät: suuontelo-, huuli-,

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010

Gynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010 Gynekologisten syöpien PET/CT el Johanna Hynninen 9.4.2010 Sisältö Kohdunkaulan syöpä Munasarjasyöpä Kohdunrungonsyöpä Kohdunkaulan syöpä Maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä Kehittyy esiasteiden

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Nenän sivuonteloiden kuvantaminen

Nenän sivuonteloiden kuvantaminen Katsaus Eero Ilkko, Antti Raappana, Aila Kristo, Jaakko Niinimäki ja Tapio Pirilä Nenän sivuonteloiden kuvantaminen Toistuva tai krooninen nenän sivuonteloiden tulehdus vaatii usein tarkempia selvittelyjä,

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Sydämen tietokonetomografiatutkimus

Sydämen tietokonetomografiatutkimus C LUKU 9 Sydämen tietokonetomografiatutkimus Helena Hänninen Miia Holmström Sari Kivistö Johdanto Monirivisten, käytännössä 64-leikelaitteiden markkinoille tulo v. 2004 mahdollisti yhdessä EKG-tahdistettujen

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat

Suomessa sairastuu aivoinfarktiin runsaat Katsaus Akuutin aivoinfarktin kuvantaminen Juha Halavaara, Leena Valanne ja Risto O. Roine Aivoinfarktipotilas tarvitsee nopeita hoitopäätöksiä, ja niillä on ennusteen kannalta ratkaiseva vaikutus. Saatavilla

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

Selkävaivat ovat niin yleisiä ja suurin osa itsestään

Selkävaivat ovat niin yleisiä ja suurin osa itsestään Selkävaivat Minna Erkintalo, Hannu Suoranta ja Hannu Manninen Kaikkia selkävaivaisia ei ole tarkoituksenmukaista tutkia kuvantamalla. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia, jos vaivat jatkuvat yli kuusi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Erivedge 150 mg kovat kapselit RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lokakuu 2013, v. 8.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ihon tyvisolusyöpä on yleisin

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA. Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä

KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA. Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä KUVANTAMISOHJEET OHJEPANKISSA Alueellinen koulutus 5.5.2015 Riitta Laiho, A-röntgen oh, VSKK:n ohjetyöryhmä Sisältö Kaikki alkaa lähetteestä VSKK:n ammattilaisohjeet Valmistautuminen magneettitutkimukseen

Lisätiedot

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös

Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös Kliinis-patologinen kokousselostus Matti Vauhkonen, Merja Raade, Veli-Pekka Lehto ja Martti Färkkilä Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös P otilas on 55-vuotias mies, jolla todettiin

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Lisämunuaisten kirurginen hoito Dos. Juhani Sand Kirurgian, Gastroenterologian ja Syövänhoidon toimialue TAYS Lisämunuaiskirurgia Tiivistä yhteistyötä endokrinilogin kanssa Endokriinista kirurgiaa Tiivisyhteistyö

Lisätiedot

EU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa

EU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa EU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma, Röntgenhoitaja Opinnäytetyö 20.11.2007 Taija

Lisätiedot

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa?

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? EL Sannamari Lepojärvi OYS Taustaa Yli 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2008. (STUK

Lisätiedot

HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA

HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA Heini Hölsä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Korva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen

Korva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen Katsaus Eero Ilkko, Heikki Löppönen, Osmo Tervonen, Juhani Pyhtinen ja Virpi Karhula Kuulon heikkenemisen syyn selvittäminen ja nykyaikainen korvakirurgia asettavat kuvantamisdiagnostiikalle uusia vaatimuksia.

Lisätiedot

REVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas

REVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas REVEAL LINQ LNQ11 Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot Magneettikuvauksen tekninen opas 0123 2013 Seuraava luettelo sisältää Medtronicin tavaramerkit ja rekisteröidyt tavaramerkit

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Optimointi käytännön kuvaustilanteissa. 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen

Optimointi käytännön kuvaustilanteissa. 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen Optimointi käytännön kuvaustilanteissa 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen Optimointi käytännön kuvaustilanteissa Mitä se on? = potilaskohtainen optimointia? Kuvaustilanteessa

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

VATSARADIOLOGIAA ELEKTIIVISET TUTKIMUKSET HAIMA HAIMA. Tutkimusmenetelmät. Strategia. Haiman kaputin tuumori. Kasvaimet JOHDANTO-OSIO 2.

VATSARADIOLOGIAA ELEKTIIVISET TUTKIMUKSET HAIMA HAIMA. Tutkimusmenetelmät. Strategia. Haiman kaputin tuumori. Kasvaimet JOHDANTO-OSIO 2. VATSARADIOLOGIAA JOHDANTO-OSIO 2. ELEKTIIVINEN VATSARADIOLOGIA ELEKTIIVISET TUTKIMUKSET MAKSA SAPPIRAKKO/Sappitiet HAIMA PERNA MAHASUOLIKANAVA 2013 HAIMA krooninen pankreatiitti tuumorit anomaliat HAIMA

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Gastrointestinaalisten syöpien seuranta kuratiivisen leikkaushoidon jälkeen. Antti Mansikka ja Esko Alhava

Gastrointestinaalisten syöpien seuranta kuratiivisen leikkaushoidon jälkeen. Antti Mansikka ja Esko Alhava Katsaus Gastrointestinaalisten syöpien seuranta kuratiivisen leikkaushoidon jälkeen Antti Mansikka ja Esko Alhava Gastrointestinaaliset syövät aiheuttavat huomattavan osan syöpäkuolemista meillä ja muualla

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus,

Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus, Aili Aaltonen Eturauhasen moniparametrinen magneettikuvaus, 18 F-fluorokoliini-PET-TT-kuvaus ja histopatologinen tutkimus syöpädiagnostiikassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja YAMK Kliininen

Lisätiedot

HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET

HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET Maksan ja sappiteiden patologia Murikka-opisto, 19-20.05.2011 Martine Vornanen PSHP Tamperen Yliopistollinen sairaala AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Valtaosa maksan periytyvistä

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

TERVETULOA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN KUVANTAMISEEN

TERVETULOA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN KUVANTAMISEEN SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö 38 LIITE 1: 1 (17) TERVETULOA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN KUVANTAMISEEN Tietoa kuvantamistutkimukseen

Lisätiedot

Magneettiartrografia. Katsaus. Tekniikka

Magneettiartrografia. Katsaus. Tekniikka Katsaus SEPPO K. KOSKINEN, PEKKA NIEMI, MARTTI J. KIURU JA KIMMO T. MATTILA Magneettiartrografia Tavallinen magneettikuvaus on mainio menetelmä nivelsairauksien selvittelyyn, ja sen osuvuutta tietyissä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Perinnöllinen polykystinen maksatauti. Hanna Järvinen, Martti Färkkilä, Krister Höckerstedt ja Helena Kääriäinen

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Perinnöllinen polykystinen maksatauti. Hanna Järvinen, Martti Färkkilä, Krister Höckerstedt ja Helena Kääriäinen ALKUPERÄISTUTKIMUS Perinnöllinen polykystinen maksatauti Hanna Järvinen, Martti Färkkilä, Krister Höckerstedt ja Helena Kääriäinen Polykystinen maksa esiintyy tavallisimmin aikuisiän polykystisen munuaistaudin

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot