Vatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto"

Transkriptio

1 Näin tutkin Magneettikuvaus vai tietokonetomografia vatsaontelon tutkimuksessa? Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteiden ripeä kehitys viime vuosina on luonut hyvin monipuoliset mahdollisuudet vatsaontelon tutkimiseksi. Akuutit tilanteet ovat nopeasti selvitettävissä tietokonetomografian avulla. Elektiivisesti suoritettavat magneettikuvaukset tarjoavat tehokkaan keinon vatsaontelon monipuoliseksi tutkimiseksi. Oleellista ei ole valinta näiden menetelmien välillä vaan se, mitä saatavilla olevaa tekniikkaa on tarkoituksenmukaisinta käyttää. Radiologin tapauskohtainen ja ongelmakeskeinen harkinta on paras tae oikean kuvantamistekniikan valitsemisesta kulloiseenkin tilanteeseen. Vatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jonka toimintaan voivat vaikuttaa monenlaiset häiriöt ja taudit. Huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus antavat työhypoteesin ja suuntaavat jatkotutkimuksia, mutta diagnoosi selviää yleensä vasta tähystys-, laboratorio- ja kuvantamistutkimuksin. Terveyskeskuksessa käytetään erilaisia työkaluja kuin jatkotutkimuksissa. Kaikukuvaus on usein riittävä, mutta järeämmätkin aseet ovat tarpeen. Näitä ovat tietokonetomografia (TT) ja magneettikuvaus (MK). Vatsan laadukkaaseen tutkimiseen tarvittavien 1,5 teslan magneettikuvauslaitteiden määrä on maassamme selvästi lisääntynyt. Magneettikentän parempi laatu, herkät rasvasuppressiotekniikat, monipuoliset kelat ja uudet sekvenssit lisäävät MK:n tehoa (Halavaara ja Tervahartiala 1997). MK:lla saadaan nykyisin ohuita leikkeitä hyvällä signaali-kohinasuhteella. Tarjolla on yhä enemmän erilaisia kuvaustekniikoita. T2-painotteiset hengityksenpidätyssekvenssit mahdollistavat putkimaisten rakenteiden tarkastelun, ja toisaalta niitä voidaan käyttää kudosten nopeaan karakterisointiin. Kudosspesifiset varjoaineet tuovat uusia ulottuvuuksia ja valinnan mahdollisuuksia esimerkiksi maksapesäkkeiden selvittelyyn. MK:lla on kuitenkin selkeät vasta-aiheensa, kuten sydämentahdistin. Tietokonetomografialaitteet ovat viime aikoina kehittyneet ratkaisevasti uuden monirivitekniikan myötä. Vatsa voidaan kuvata erittäin nopeasti hyvin ohuin leikkein (esimerkiksi 2,5 mm). Rekonstruktiomahdollisuudet näin saatavan tiedon pohjalta ovat ensiluokkaiset, ja TT:lläkin voidaan tehdä korkeatasoisia kuvia monessa eri suunnassa (kuva 1). TT:n etuna MK:hon nähden ovat siitä saadut runsaat kokemukset. Lisäksi TT:ssä ei ole MK:n lukuisia virhelähteitä. Monirivi- eli multidetektorilaitteet mahdollistavat varjoainedynamiikan tehokkaan hyödyntämisen. Toiminnallinen kuvantaminen, kuten maksaperfuusion ja verisuonten tutkiminen, on mahdollista. Toisaalta TT pohjautuu ionisoivan säteilyn käyttöön ja sen kudostenerottelukyky on huonompi kuin MK:n, eivätkä varjoaineet ole kehittyneet. Seuraavassa tarkastelemme näiden menetelmien soveltamista vatsaontelon sairauksien diagnostiikkaan huomioiden alalla hiljattain tapahtuneen kehityksen. Duodecim 2002;118:

2 Kuva 1. Rekonstruoitu sagittaalisuunnan tietokonetomografiakuva maksapesäkkeestä. Kyseessä on kolangiokarsinooma. Akuutit tilanteet Akuutin mahan tutkimisessa TT on mitä käyttökelpoisin. Umpilisäkkeen tulehdus ja muut äkilliset suolisto-ongelmat, aneurysmat, pankreatiitit, virtsatiekivet, gynekologiset infektiot sekä vatsaontelon tylpät ja terävät traumat soveltuvat erinomaisesti TT:llä diagnosoitaviksi. MK:n asema akuutin mahan tutkimisessa on vielä vähäinen, koska tämän menetelmän saatavuus on huonompi, tutkimus on hitaampi ja potilaan seuranta kuvauslaitteen putkessa on vaikeampaa. Myös kokemus ja kirjallisuudesta saatavat tiedot ovat rajalliset. Akuutin mahan TT sujuu nopeasti yhden hengityksenpidätyksen aikana. Suolistovarjoaineen juominen mahdollisimman varhain ennen tutkimusta auttaa suuresti kuvien tulkinnassa: laimealla jodipitoisella varjoaineella merkitty suoli erottuu patologisista nestekertymistä ja ontelomuodostumista. Päivystystilanteissa saatetaan selvitä tehostamattomalla tutkimuksella (ns. kylkikipu-tt), mutta suoneen annettu varjoaine parantaa sisäelinten rakenteen arviointia: verekkäät kudokset, kuten kasvaimien ja paiseiden reuna-alueet, korostuvat. Suolikanavan puhkeamiseen liittyvä pienikin kaasumäärä vapaassa vatsaontelossa erottuu hyvin, ja myös retroperitoneaalinen kaasu on selvästi nähtävissä. Suolitukos on TT:llä huomattavasti tarkemmin selvitettävissä kuin tavallisella vatsan natiivikuvauksella, sillä tukoksen sijainnin lisäksi usein myös kulkuesteen syy on luotettavasti havaittavissa. Umpilisäkkeen tulehdus erottuu umpilisäkkeen ja suoliliepeen tai retroperitoneumin rasvan paikallisena turvotuksena, ja pidemmälle edenneeseen tulehdukseen liittyvä paise on nähtävissä. Diverkuliitissa todetaan usein vastaavia löydöksiä ja muutosalueen sijainti paksusuolessa on varsin hyvin arvioitavissa (kuva 2). A Kuva 2. Vasemmanpuoleista alavatsakipua valittaneen nuoren naispotilaan T2-painotteinen rasvasuppressiokuva (A) ja T1-painotteinen magneettikuva (B). Vasemmalla on nähtävissä paksusuolen seinämän paksuntumista ja suolen viereistä turvotusta (nuolet). Löydös sopii tulehdukseen. Tähystys varmisti divertikuloosin. T1-painotteinen kuva näyttää nesteen tummana, ja se on anatomisesti tarkka. T2-painotteisessa kuvassa neste on»valkoista», ja kuva näyttää herkästi poikkeavat muutokset. B 1994 J. Halavaara ja P. Tervahartiala

3 Haiman akuutit ongelmat selviävät yleensä hyvin TT:llä, joka näyttää haimakudoksen määrän, kalkkiutumat, mahdollisen turvotuksen, kystat, haiman ääriviivaa muuttavat ekspansiot ja ympäröivän retroperitoneaalirasvan tilan (Balthazar 2002). TT:n nopeudesta on etua, koska akuutissa haimatulehduksessa potilaat ovat usein kivuliaita ja huonokuntoisia. Munuaisten toiminta ja virtsaneritys on aiheellista selvittää ennen varjoaineen antoa, sillä suonensisäiset varjoaineet rasittavat munuaisia. Jos munuaisten toiminta on heikentynyt (virtsaneritys alle 50 ml/h), joudutaan tutkimus tekemään ilman varjoainetta, jolloin haiman sisäisestä rakenteesta saatava tieto jää vähäisemmäksi eikä esimerkiksi verisuonten tilaa voida arvioida. MK:sta olisi tällöin teoriassa apua, mutta käytäntö on osoittanut, että huonokuntoisesta pankreatiittipotilaasta saadaan MK:lla harvoin hyviä kuvia. Virtsatietukos tulee esille natiivileikkeissäkin, koska munuaispikarien ja virtsanjohtimien laajentuminen on selvästi nähtävissä. Virtsatiekivien toteamisessa TT on herkkä ja tarkka menetelmä. Myös virtsanjohdinta ulkoisesti painavat muutokset ovat nähtävissä ja eturauhasen koko on karkeasti arvioitavissa. Kohdun sivuelinten tulehdukset aiheuttavat yleensä paikallista ja ympäröivien rakenteiden turvotusta, joka erottuu TT:llä. Vatsakalvoärsytyksen merkkinä oleva vapaa peritoneaalineste on havaittavissa. Vatsatrauman selvittelyissä TT on erittäin herkkä. Traumoista yleisimmät ovat pernaruptuurat, ja 20 % vammoista kohdistuu maksaan (kuva 3). Traumojen selvittelyissä suonensisäinen varjoaine on elintärkeä sekä TT- että MKtutkimuksissa: terve kudos erottuu verihyytymästä ja vaurioituneen kudoksen elinvoimaisuus on arvioitavissa tehostumisen perusteella. Virtsateiden repeämissä varjoainetta kertyy virtsateiden ulkopuolelle (kuva 4), ja akuuteissa munuaisvammoissa TT on erinomainen tutkimusmenetelmä. Haimavammoissakin TT on varsin hyvä, mutta MK:lla on haiman ja erityisesti haimatiehyen tila selvitettävissä tarkemmin. Suoliston ja suoliliepeen vammoissa TT on herkin tutkimusmenetelmä: se näyttää vapaan ilman, suoliliepeen turvotuksen, paksuuntuneen suolenseinämän ja nestekertymät. Aortan aneurysma ja Kuva 3. Potilaalla oli vatsan alueen trauma ja kipuja ylävatsassa. Rekonstruoidussa tietokonetomografiakuvassa näkyy pseudoaneurysma maksaportissa (nuoli). Kuva 4. Tehosteinen T1-painotteinen magneettikuva virtsanjohtimen repeämästä näyttää oikealla varjoainetäyteisen pelviksen. Gadoliniumia on kertynyt lisäksi virtsanjohtimen ulkopuolelle (nuoli). repeämä ovat TT:llä nopeasti nähtävissä. Myös verisuonitraumoissa ja suolistovuodoissa saadaan TT:llä alustavaa tietoa, mutta hoitoa kuten embolisaatiota varten tarvitaan invasiivista angiografiaa. Magneettikuvaus vai tietokonetomografia vatsaontelon tutkimuksessa? 1995

4 Elektiiviset tutkimukset Maksa. Ylävatsavaivojen takia potilaasta pyydetään usein seulontamielessä kaikututkimus. Maksassa nähdään usein merkityksettömiä hyvänlaatuisia muutoksia, kuten kystia, hemangioomia tai fokaalisia nodulaarisia hyperplasiapesäkkeitä (FNH). Toisaalta vaivojen selvittelyissä saatetaan todeta laboratorioarvojen maksa- tai sappiperäisiä poikkeavuuksia. Jatkotutkimukset joko TT:llä tai MK:lla ovat molemmissa tapauksissa usein aiheellisia. Maksan tarkka ja laadukas tutkimus voidaan nykyisin suorittaa sekä TT:llä että MK:lla. Kolmivaiheinen varjoainetehosteinen leikekuvaus onnistuu molemmilla menetelmillä vaivattomasti. Tehostuminen valtimo-, porttilaskimo-, ja parenkyymivaiheissa lisäävät kuvantamisen herkkyyttä pesäkkeiden havaitsemisessa, ja toisaalta varjoainetehostumisen seuraaminen tarkentaa muutosten luonnehdintaa. Maksakystan suhteen ei yleensä ole ongelmia. Hemangioomatkin saadaan luotettavasti tunnistetuksi erityisesti varjoainekäyttäytymisensä perusteella (Mitchell ym. 1994). MK:lla voidaan melko varmasti diagnosoida hemangiooma yhdellä nopealla pulssisarjalla (Kirsti Numminen ym., julkaisematon havainto). FNH on tunnistettavissa valtimovaiheen intensiivisen tehostumisen perusteella (Mahfouz ym. 1993). Maksan syövät ovat niin ikään varsin hyvin todettavissa ja karakterisoitavissa. Maksan etäpesäkkeiden diagnostiikkaan on kehitetty kudosspesifisiä magneettivarjoaineita (Halavaara ym. 1994, Halavaara ja Lamminen 1997). Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pesäkemuutosten erotusdianostiikassa MK on parempi, mutta pesäkkeiden toteamisessa TT on usein riittävä. Maksan diffuusien parenkyymisairauksien diagnostiikassa tilanne mutkistuu. Rasvamaksa on helppo määrittää jopa kvantitatiivisesti pelkän tehostamattoman TT:n avulla (Ryysy ym. 2000). Magneettispektroskopia ja muut magneettitekniikat pystyvät siihen myös, mutta kalliimmalla hinnalla. Maksakirroosissa nähdään tyypilliset muutokset, kuten kollateraalisuonet, kummallakin menetelmällä jo varhaisessa vaiheessa, mutta erilaisten pesäkemuutosten kuten maksasoluperäisen karsinooman (HCC) toteaminen on usein varsin hankalaa. Joskus niiden erottaminen jopa regeneraationoduluksista on vaikeata. Näissä tilanteissa MK on TT:tä parempi. Magneettikolangiopankreatikografia (magnetic resonance cholangiopancreatography, MRCP) on paras noninvasiivinen menetelmä sappiteiden ja haimatiehyen kuvantamisessa (kuva 5). Tukoksen taso ja aiheuttaja voidaan selvittää luotettavasti. Muistakin sappitiesairauksista (esimerkiksi sklerosoiva kolangiitti) saadaan varsin tarkkaa tietoa potilaaseen kajoamatta. Pernan koko on yksinkertaisimmin mitattavissa kaikukuvauksella. Pernan rakenne kuvautuu yleensä riittävän hyvin TT:llä. Haima. Kroonisessa haimatulehduksessa TT:n etuna on kalkkiutumien näkyminen. Ellei sairaassa haimassa näy kalkkiutumia, TT-löydös jää usein epäspesifiseksi kasvaimen ollessa Kuva 5. Ylävatsakivuista kärsinyt potilas oli muuttunut äkillisesti ikteeriseksi, mutta myöhemmin keltaisuus hävisi itsestään. MRCP-kuva osoittaa kiven yhteisessä sappitiessä (nuoli) J. Halavaara ja P. Tervahartiala

5 erotusdiagnostinen vaihtoehto. MK on selvästi parempi haimakudoksen sisäisen rakenteen arvioinnissa. Terve ja normaalisti erittävä haimakudos näkyy tehostamattomissa T1-rasvasuppressiokuvissa säännöllisen runsassignaalisena, jolloin niukkasignaaliset kasvaimet erottuvat hyvin. Kasvaimen ahtauttama tai tukkima haimatiehyt on nähtävissä MRCP:llä, jolla tukospaikka ja myös sen takana oleva laajentunut tiehyt ovat arvioitavissa. Haimatiehyen hiljattainen laajentuminen aiheuttaa ympäröivään haimakudokseen MK:ssa havaittavaa turpeutta. Varjoaineesta on hyötyä kasvaimen verekkyyden ja paikallisen levinneisyyden arvioinnissa. Retroperitoneaaliset imusolmukesuurentumat, porttilaskimo ja mesenteriaaliset suonet näkyvät hyvin sekä TT:llä että MK:lla, mutta haimasyövän etäpesäkkeet maksassa erottuvat hieman herkemmin MK:lla. Munuaiset. Nykyaikainen TT soveltuu mainiosti munuaisdiagnostiikkaan. Kivet ja muut kalkkiutumat erottuvat parhaiten natiivileikkeissä. Varjoainetehosteinen kuvaus on herkkä tuumoreiden osoittamisessa: valtimovaiheessa sekä tuumori- että munuaiskudos tehostuvat varjoaineella, mutta laskimovaiheessa normaali munuaiskudos latautuu, jolloin tuumorit erottuvat pienemmän tiheytensä johdosta. MK:ssakin tapahtuu sama ilmiö annettaessa gadoliniumvarjoainetta. Ohutleike-TT:n tuottamasta kuvatiedostosta voidaan tehdä rekonstruktiokuvia eri tasoissa MK:n tapaan. Jos tuumorin luonne jää epäselväksi TT:ssä, saattaa MK:sta olla apua esimerkiksi angiomyolipooman rasvan osoittamisessa tai kystisen tuumorin seinämän tehostumisen arvioinnissa. Jos potilaan munuaisten toiminta on heikentynyt, on TT syytä korvata MK:lla. Eri sekvensseillä on jo ilman varjoainetta saatavissa munuaisista lähes sama tieto kuin TT:llä. Lisäksi MK:ssa annettava varjoainemäärä on vain noin kymmenesosa TT:ssä käytettävästä, ja tämän takia MK-varjoaineen merkitys munuaisille vajaatoiminnassa on lähinnä teoreettinen. Munuaissuonitus on selvitettävissä sekä TT:llä että MK:lla, mutta pienempiä haaroja arvioitaessa tarvitaan vielä invasiivista angiografiaa. Varjoainetehosteisella MK:lla on myös saatavissa urografian kaltaisia kuvia, jotka tuoreessa kuopiolaisessa tutkimuksessa osoittautuivat TT:täkin herkemmiksi virtsatiekivien diagnostiikassa (Sudah ym. 2002). Lisämunuaisten koko on hyvin arvioitavissa sekä TT:llä että MK:lla. Varsin usein lisämunuaisissa nähdään sattumalöydöksinä ekspansioita, joiden luonnetta on arvioitava, vaikka hormonaalisten määritysten tulokset ovat normaalit. Näiden sattumalöydösten erotusdiagnostiikassa MK on suositeltavampi kuvantamismenetelmä. Yleensä muutoksen signaali-intensiteetti ja tehostuminen paljastavat ekspansion luonteen yksiselitteisesti. Hiljattain todettiin myös TT:n varjoaineen häviämisen (washout) 15 minuutin jälkikuvassa ilmaisevan lisämunuaiskasvaimen luonteen. Nopea poistuma viittasi hyvänlaatuisuuteen. Natiivikuvassa näkyvät tiheydeltään alle 10 HU:n kasvaimet ovat puolestaan todennäköisesti adenoomia (Caoili ym. 2002). Gynekologinen diagnostiikka. Kohtu ja munasarjat ovat selvästi paremmin arvioitavissa MK:lla. Kohdun eri kerrokset erottuvat hyvin T2-painotteisissa sagittaalileikkeissä. Tuumorikasvu kohdun ulkopuolelle, lähinnä virtsarakon tai peräsuolen seinämään, näkyy MK:lla tarkemmin, mutta imusolmukesuurentumat ovat nähtävissä yhtä hyvin molemmilla kuvantamismenetelmillä. Munasarjojen rakkulat erottuvat MK:lla mainiosti, ja sairaat, nestetäyteiset munanjohtimet ovat myös arvioitavissa (Tukeva ym. 1999). Pienikin määrä vapaata peritoneaalinestettä on huomattavissa, ja vatsakalvojen tilaa voidaan arvioida varjoainetehosteisessa kuvauksessa. MK on käyttökelpoinen myös sikiödiagnostiikassa, jolloin kuvataan hyvin nopeilla sekvensseillä eikä sikiön sedaatiota tarvita (kuva 6). Suoliston tutkiminen on totunnaisesti endoskopian ja erilaisten varjoainetutkimusten aluetta, mutta uudet TT-laitteet mahdollistavat suoliston tarkan kuvantamisen kajoamattomasti. Virtuaalinen TT-kolongrafia edustaa modernia tapaa tarkastella paksusuolen seinämää (Lähde ja Suramo 2001). Kuvaus vaatii tyhjennyksen kuten muutkin paksusuolitutkimukset. Paksusuoli täytetään ilmalla, ja kuvaus tehdään ohuin leikkein sekä vatsallaan että selällään. Tarvittaessa voidaan antaa myös suonensisäinen varjo- Magneettikuvaus vai tietokonetomografia vatsaontelon tutkimuksessa? 1997

6 Kuva 6. Nopeasti (1 s) otetussa vahvasti T2-painotteisessa magneettikuvassa erottuvat selvästi 19. raskausviikolla olevan naisen alavatsassa istukka sekä sikiön silmät ja aivot kammioineen (kohtuontelo ympyröity). Kuva 7. TT-enterografiakuva Crohnin tautia sairastavan potilaan suolistosta. Metyyliselluloosalla täytetyn ohutsuolen mutkissa näkyy selvää laajentumaa ja paikallinen kaventuma (nuoli) sekä seinämän paksuntumaa (nuolenkärki). ainetehostus, jolloin suolen seinämämuutosten verekkyys on arvioitavissa. Tehokkaalla työasemalla kuvia voidaan tarkastella tarvittaessa kolmiulotteisestikin, jolloin näkymä muistuttaa kolonoskopiaa (virtuaalinen TT-kolonoskopia). Kuvaus korvaa hyvin tavanomaisen kolongrafian mutta ei endoskopiaa, jossa voidaan tarvittaessa ottaa näytteitä ja tehdä toimenpiteitä. Toisaalta TT on potilaalle helpompi, ja lisäksi sillä nähdään myös suolen ulkopuolelle ja suolilieve, retroperitoneum ja parenkyymielimet ovat arvioitavissa. Ohutsuolikuvauskin on TT:llä mahdollista (TT-enterografia) (kuva 7). Tällöin ohutsuoli täytetään esimerkiksi metyyliselluloosaliuoksella. Kun täyttö tehdään duodenaaliletkulla, jossa on takaisinvirtauksen estävä pallo, saadaan koko ohutsuoli kuvatuksi nestetäyteisenä. Kaventuma-alueet, suolenseinämän turvotus ja paksunnokset tulevat herkästi esille. Myös juomalla saadaan ohutsuoleen kohtalainen täyttö, mutta muutosten erottuvuus saattaa jäädä huonommaksi. Suolistokuvaus on tehtävissä myös uusimmilla MK-laitteilla, mutta kokemukset ovat vielä vähäiset. Lopuksi Kädenvääntö MK- ja TT-tutkimusten paremmuudesta ei ole oleellista vaan se, mitä saatavilla olevaa tekniikkaa kulloinkin on tarkoituksenmukaisinta käyttää. Radiologin on tunnettava työkalunsa, ja usein on paikallaan arvioida tutkimusta sen aikana. Asiantunteva tapauskohtainen ja ongelmakeskeinen harkinta on paras tae laadukkaan ja diagnostisesti tyhjentävän tutkimuksen valinnasta. Tässä hyvä yhteistyö kliinikon ja radiologin välillä koituu potilaan parhaaksi. Akuutti vatsa on nopeasti selvitettävissä monirivi-tt:n avulla, mutta elektiivinen MK tarjoaa tehokkaan mahdollisuuden vatsaontelon monipuoliseen tutkimiseen. Tulevaisuudelta on tässä suhteessa odotettavissa paljon. MK:n osuus päivystystoiminnassa kasvaa, kun laitteistot yleistyvät ja kokemus karttuu. Moni nykyään tehtävä TT-tutkimus olisi korvattavissa MK:lla. On hyvä muistaa MK:n etu säteettömänä kuvantamismenetelmänä, jolla myös lapset, raskaana olevat ja nuoret potilaat voidaan tutkia turvallisesti. * * * Kiitämme radiologi Kirsti Nummista (Kirurginen sairaala) rakentavista kommenteista sekä MPR- ja MIP-kuvista J. Halavaara ja P. Tervahartiala

7 Kirjallisuutta Balthazar EJ. Acute pancreatitis: assessment of severity with clinical and CT evaluation. Radiology 2002;223: Caoili EM, Korobkin M, Francis IR, ym. Adrenal masses: characterization with combined unenhanced and delayed enhanced CT. Radiology 2002;222: Halavaara JT, Lamminen AE, Bondestam S, Standertskjöld-Nordenstam C-G, Hamberg LE. Detection of focal liver lesions with superparamagnetic iron oxide: value of STIR and SE imaging. J Comput Assist Tomogr 1994;18; Halavaara JT, Lamminen AE. MnDPDP as a negative contrast agent: evaluation of STIR imaging compared to T1-weighted SE and GE techniques. J Comput Assist Tomogr 1997;21:94 9. Halavaara JT, Tervahartiala P. Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa. Duodecim 1997;22: Lähde S, Suramo I. Tietokonetomografia maha-suolikanavan diagnostiikassa. Duodecim 2001;21: Mitchell DG, Saini S, Weinreb J, ym. Hepatic metastases and cavernous hemangiomas: distinction with standard- and triple-dose gadoteridol-enhanced MR imaging. Radiology 1994;193: Ryysy L, Häkkinen A-M, Goto T, ym. Hepatic fat content and insulin action on free fatty acids and glucose metabolism rather than insulin absorption are associated with insulin requirements during insulin therapy in type 2 patients. Diabetes 2000;49: Sudah M, Vanninen RL, Partanen K, ym. Patients with acute flank pain: comparison of MR urography with unenhanced helical CT. Radiology 2002;223: Tukeva TA, Aronen HJ, Karjalainen PT, Molander P, Paavonen T, Paavonen J. MR imaging in pelvic anflammatory disease: comparison with laparoscopy an US. Radiology 1999;210: JUHA HALAVAARA, LL HYKS-Röntgen Helsinki PEKKA TERVAHARTIALA, LKT HYKS-Röntgen, Kirurginen sairaala Helsinki 1999

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti Hyvä lähete! TT-tutkimus Varjoaineen käyttötarve Varjoaineen vaiheistus

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

Radiologiset menetelmät ovat tulleet yhä tärkeämmäksi

Radiologiset menetelmät ovat tulleet yhä tärkeämmäksi Hepatologia Radiologia maksasairauksien diagnostiikassa Kirsti Numminen, Heikki Mäkisalo ja Pekka Tervahartiala Kuvantamismenetelmien kehittyminen on parantanut huomattavasti maksasairauksien diagnostiikkaa.

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

yl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen

yl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen yl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen Säteilyn biologiset haittavaikutukset sikiölle Sädetutkimuksista aiheutuvat riskit Raskaus ja magneettikuvaus Raskaus ja kontrastiaineet

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa

Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa Ruuansulatuskanavan ja virtsateiden alueen läpivalaisututkimukset 4.12.2009 Karoliina Paalimäki-Paakki Luentokerrat 4.12. klo 8.15-10.30 yleistä 7.12. klo

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Ultraäänilaite GE Venue. Webshop. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin

Ultraäänilaite GE Venue. Webshop. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Webshop Menu Fysioterapia ja wellness» Kuntoutuslaitteet» Ultraäänilaite GE Venue Ultraäänilaite GE Venue Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Kiinnostus diagnostista ultraääntä

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa?

Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? EL Sannamari Lepojärvi OYS Taustaa Yli 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2008. (STUK

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös

Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös Kliinis-patologinen kokousselostus Matti Vauhkonen, Merja Raade, Veli-Pekka Lehto ja Martti Färkkilä Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös P otilas on 55-vuotias mies, jolla todettiin

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Sappirakko ja sappitiet

Sappirakko ja sappitiet SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lipoplus 15.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Keinoravitsemushoitoa voidaan tarvita tukihoidoksi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito

Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito kesto? verinen vuoto, hyytymät, kudoskappaleet o myös raskaushormonien paksuntama decidua voi muistuttaa raskausmateriaalia (PAD!) alavatsakipu Diagnostiikka Raskauden

Lisätiedot

DGN KUVANTAMISMENETELMÄT, NIIDEN FYSIKAALISET PERUSTEET, TEKNIIKAT JA KÄYTTÖ DIAGNOSTIIKASSA JA KLIINISTEN ONGELMIEN SELVITTELYSSÄ

DGN KUVANTAMISMENETELMÄT, NIIDEN FYSIKAALISET PERUSTEET, TEKNIIKAT JA KÄYTTÖ DIAGNOSTIIKASSA JA KLIINISTEN ONGELMIEN SELVITTELYSSÄ A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Radiologian opetus 2016-2017 Keskeisyys Taso Toteutuminen RyhmäOpetus Johdanto (J=pakollinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.

Koulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta. Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Erivedge 150 mg kovat kapselit RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lokakuu 2013, v. 8.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ihon tyvisolusyöpä on yleisin

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen

Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen LABORATORIOPALVELUT 2000-LUVULLA Noin 15 vuoden kuluessa

Lisätiedot

OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI!

OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI! 1/8 OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI! Sinulla on nyt hallussasi testi, jolla voit arvioida oman älykkyytesi. Tämä testi muodostuu kahdesta osatestistä (Testi 1 ja Testi ). Testi on tarkoitettu vain yli neljätoistavuotiaille.

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN

MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN EGO PÄIVÄT 4.11. 2016 TURKU Kirsi Joronen Erikoislääkäri TYKS naistenklinikka Yleistä Normaali munasarja fertiili-ikäisellä naisella 3.5

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Verisuoniperäiset alaraajahaavat

Verisuoniperäiset alaraajahaavat Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot