Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat
|
|
- Reino Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Endoskopia Leena Kylänpää ja Jorma Halttunen Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on jo 40 vuotta vanha toimenpide. Vuosien saatossa sen aiheet, tekniikat ja välineistö ovat muuntuneet ja kehittyneet. Alkuvuosina ERCP oli lähinnä diagnostinen tutkimus, jonka nykyiset radiologiset menetelmät erityisesti magneettikuvaus ovat kuitenkin syrjäyttäneet. Nykyisin ERCP tulisikin tehdä yleensä vain, jos tarkoituksena on samalla tehdä jokin toimenpide. ERCP:n jälkeinen pankreatiitti, papillotomian aiheuttama verenvuoto ja puhkema ovat yleisimmät komplikaatiot. Komplikaatioriski lisääntyy vaikeassa kanylaatiossa. ERCP:n tekijän tulisi tietää tarkasti eri vaihtoehdot tilanteissa, joissa kanylointi ei tavanomaisin menetelmin onnistu. S appikivet ja niiden aiheuttamat komplikaatiot, haima- ja sappitiekasvaimet sekä akuutti ja krooninen haimatulehdus komplikaatioineen ovat tavallisia ongelmia kliinisessä työssä. Endoskooppisessa retrogradisessa kolangiopankreatografiassa (ERCP) sappi- ja haimatiet kuvataan varjoaineella, joka ruiskutetaan duodenoskoopin avulla sappiteihin viedyn katetrin kautta. Ensimmäinen onnistunut sappiteiden kanylointi raportoitiin 1968 (McCune ym.). ERCP tehdään useimmiten siten, että potilas on lähes vatsa-asennossa, kasvot oikealle käännettynä. Toisaalta Tringalin ym. (2008) tutkimuksen mukaan ERCP onnistuu ja on aivan yhtä turvallinen potilaan ollessa selkäasennossa. ERCP tehdään papillan kautta näkö- ja läpivalaisukontrollissa. Varjoainetta käytettäessä läpivalaisun avulla saadaan varsin tarkka käsitys sappi- ja haimateiden anatomiasta ja patologiasta. Tutkimuksen yhteydessä voidaan mm. ottaa kudos- tai harjairtosolunäytteitä, poistaa sappi- tai haimakiviä, hoitaa sappi- tai haimatiekaventumia sekä antaa kasvaimiin palliatiivista hoitoa. Duodecim 2008;124: Diagnostisten ERCP-tutkimusten määrä on vähentynyt tietokonetomografian ja magneettikuvauksen yleistymisen myötä, ja niiden osuuden tulisikin olla selvästi alle 10 %. ERCP:hen liittyy noin 7 %:ssa komplikaatioita, joista yleisimpiä ovat akuutti pankreatiitti (5 7 %), sfinkterotomian jälkeinen verenvuoto (1 %) ja puhkeama (alle 1 %). Toimenpiteiden lisääntyessä komplikaatioriskit kasvavat mutta tulevat toisaalta hyväksyttävämmiksi, koska vaihtoehtoisena menetelmänä on usein leikkaus. Kanylointi Aiemmin varjoainekuvaukseen käytettiin yleensä tavallista kanyylia, joka vietiin yhteiseen sappi- ja haimatiehyeen. Tapana oli ruiskuttaa varjoainetta jo papillan suulta, jolloin varjoainetta menee myös haimatiehyeen. Vuonna 1987 kuvattiin johtovaijerin käyttö sappiteiden kanyloinnissa (Siegel ja Pullano). Nykyisin kanylointiin käytetään veistä, jonka sisällä on johtovaijeri. Pehmeäkärkinen johtovaijeri mahdollistaa varsin atraumaattisen tekniikan. Vaije- 1419
2 Kuva 1. Läpivalaisukuva osoittaa johtovaijerin olevan haimatiehyessä (nuoli). rin pehmeä pää pyritään viemään tiettyyn tiehyeen ilman edeltävää varjoaineruiskutusta, ja sen sijainti arvioidaan läpivalaisun avulla. Jos tarkoituksena on päästä sappiteihin ja vaijeri on haimatiehyessä, vaijeri vedetään takaisin veitsen sisään ja pyritään kohdistamaan uudelleen sappitien suuntaan. Pelkkä vaijerin käynti haimatiehyessä ilman varjoaineruiskutusta ei lisää haimatulehdusriskiä (Tarnasky 2007), mikä on osoitettu myös satunnaistetuissa tutkimuksissa (Lella ym. 2004, Artifon ym. 2007). Veitsen käyttö nopeuttaa toimenpidettä, koska sfinkterotomia on kuitenkin yleensä aina tehtävä myöhempien toimenpiteiden helpottamiseksi. Ellei papillaan saada hyvää työskentelyasentoa tai pyrkimyksenä on päästä haimatiehyeen, kätevä työkalu on kaksikanavainen kääntyväkärkinen veitsi, jonka avulla saadaan kanyloinnille parempi suunta. Lisäksi haimatiehyttoimenpiteissä on hyödyksi, että samalla laitteella voidaan aluksi kanyloida johtovaijerilla ja samalla ruiskuttaa hieman varjoainetta, jolloin haimatiehyen kulku on nähtävissä. Vaihtoehtoisena tekniikkana kahden johtovaijerin käyttö on kuvattu tehokkaaksi kanylointimenetelmäksi (Kramer ym. 2007). Kanyloiminen ei aina onnistu, ja yrityksen pitkittyminen lisää komplikaatioriskiä (Freeman ym ja 2001, Vandervoort ym. 2002). Yli potilaan aineistossa vaikeaan kanylaatioon liittyi pankreatiitti noin 15 %:ssa ja tavanomaiseen noin 3 %:ssa (Vandervoort ym. 2002). Mahdollisia selityksiä pankreatiittiriskin suurenemiselle ovat lisääntyneen manipulaation aiheuttama mekaaninen trauma, papillan turvotus ja turvotuksen aiheuttama haimanesteen kulkueste. Muita riskitekijöitä saattavat olla toistuva varjoaineen, sappinesteen tai bakteerien kulkeutuminen haimatiehyeen sekä toimenpiteen tekijän kokemattomuus (Freeman ym ja 2002, Loperfido ym. 1998, Goff 1999). Vaikeissa tapauksissa tekniikan tai tekijän vaihtaminen tai toimenpiteen keskeyttäminen on syytä pitää mielessä. Ellei sappiteiden kanyloiminen onnistu, yhtenä vaihtoehtona on tehdä ns. precut-avaus neulaveitsellä eli halkaista papillan ulkosuuta väljemmäksi. Precut voidaan tehdä papillan yläpuolelle, jolloin pyrkimyksenä on päästä suoraan sappitiehen tekemällä avanne koledokuksen ja duodenumin välille (Osnes ja Kahrs 1977). Precut voidaan tehdä myös siten, että se aloitetaan papillan suulta ja leikkausta jatketaan sappitien selkää seuraten klo 11:n suuntaan, jolloin koledokus avautuu. Vaikeaan kanylointiin ja myös precut-tekniikkaan liittyy suurentunut komplikaatioriski (Freeman ym. 1996, Loperfido ym. 1998). Precut-tekniikoita ja välineistöjä on useanlaisia (Deng-Hao ym. 2007). Turvallisinta on, että tekijä tottuu käyttämään tiettyä menetelmää. Vaikeassa sappitiekanyloinnissa sfinkterotomia voidaan tehdä myös haimatiehyen suuntaan koledokuksen suuaukon havainnoimiseksi. Aikaisemmin vain haimatiehyttoimenpiteisiin kehitetty menetelmä (Fuji ym. 1985) on todettu käyttökelpoiseksi myös vaikeassa sappitiekanylaatiossa (Goff 1995). Usein sappitiekanylaatiota yritettäessä johtovaijeri menee toistetusti haimatiehyeen, mikä voidaan todeta läpivalaisussa (kuva 1). Tällöin sfinkterotomia voidaan tehdä haimatiehyen suuntaan siten, että se pyritään suuntaamaan mahdollisimman suoraan ylös (kuva 2) aukaisten haima- ja sappiteiden väliseinän. Tämä helpottaa sappiteihin pääsyä. Ellei sappitie aukea, usein kuitenkin nähdään sappitien suu avauksen vasemmassa reunassa. Jos kanylointi ei edelleenkään onnistu tuon suuaukon kautta, jatketaan sfinkterotomiaa neula L. Kylänpää ja J. Halttunen
3 Kuva 2. Jos sappiteiden kanylointi ei onnistu vaan vaijeri kulkeutuu vain haimatiehyeen, tehdään sfinkterotomia veitsellä haimatiehyen suuntaan. Kuva 3. Jos sfinkterotomian jälkeen sappiteiden kanylointi ei onnistu, tehdään neulaveitsellä avaus (nuolet) haimatiehyen suun avauksen yläkulmasta poikittain klo 10:n suuntaan, jolloin sappitie saadaan näkyviin ja kanylointi onnistuu. veitsellä. Jatkoviilto tehdään aloittaen avauksen yläkulmasta sappitien poikki klo 10:n suuntaan tarkoituksena katkaista distaalinen sappitie. Sappitie aukeaa ja kanylointi onnistuu (kuva 3). Catalano ym. (2004) ovat verranneet neulaveitsitekniikkaa haimatien sfinkterotomiaan ja todenneet komplikaatioiden esiintyvyydeksi viimeksi mainitussa vain 3,5 %. Tätä tekniikkaa olemme käyttäneet yhä enemmän Meilahden sairaalassa vuodesta 1995 lähtien. Onnistumisosuus on ollut ns. vaikeissa kanylaatioissa 97 %. Omassa aineistossamme pankreatiittiriski on ollut samanveroinen kuin neulaveitsi-precut-tekniikassa mutta muiden komplikaatioiden määrä vähäisempi. Sappitiekivi Jos kaikukuvaus tai tietokonetomografia varmistaa epäilyn sappitiekivestä, tehdään ERCP ja kivien poisto suoraan. Epäselvissä tapauksissa magneettikolangiopankreatografia (MRCP) on suositeltavin vaihtoehto. Sen sensitiivisyys ja spesifisyys sappitiekivien diagnostiikassa on yli 90 %. ERCP-tutkimuksessa tehdään veitsellä papillan halkaisu sappiteiden suuntaan. Yleensä kivi saadaan poistetuksi käyttämällä kivipalloa. Alle 10 mm:n kokoiset kivet poistuvat väljän sfinkterotomian jälkeen vaikeuksitta. Tarvittaessa voidaan tehdä distaalisen sappitien laajennus ennen kiven poistoa 8 10 mm:n pallolla (Maydeo ja Bhandari 2007). Yli 15 mm:n kokoisia kiviä varten tarvitaan koreja kiven murskaamiseen ja poistoon. Murskaustarve voi tulla eteen pienempienkin kivien kohdalla. Saatavilla on jo murskaavia koreja, joita voidaan käyttää tähystimen kanavan kautta. Toisena vaihtoehtona on käyttää ns. hätälitotriptoria, jolloin duodenoskooppi joudutaan ottamaan väliaikaisesti pois ennen murskausta. Ellei kiven poisto onnistu tai potilaan yleiskunto esimerkiksi kolangiitin vuoksi on niin huono, että pitkiä toimenpiteitä ei voida tehdä, kiven ohitse asetetaan sappitieproteesi sappitietukosta laukaisemaan. Kiven poisto voidaan suorittaa sitten, kun potilaan yleiskunto on kohentunut. Haiman ja sappiteiden syövät Syöpää epäiltäessä diagnoosin histologinen varmistus on yleensä välttämätön säde- ja solunsal- Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat 1421
4 paajahoitojen suunnittelua varten. Näyte voidaan ottaa perkutaanisesti kaikukuvausohjauksessa tai endokaikututkimuksessa (Koskenpato ja Färkkilä tässä numerossa). ERCP-tutkimuksessa voidaan ottaa harjairtosolunäytteitä sappija haimatiehyestä sekä näytteitä mahdollisesta läpi kasvavasta tuumorista tai papillan halkaisun jälkeen syvemmältä sappi- tai haimatiestä. Jos potilas päätetään leikata esimerkiksi haiman pään tuumorin vuoksi, ei ERCP ja sappitiestenttaus ole aina tarpeellinen, jos leikkaukseen päästään nopeasti. Jos potilas on syvän keltainen ja varsinkin jos hänellä esiintyy kolangiittioireita, on sappiteiden dreneeraus tarpeen ennen leikkaushoitoa. Tällöin voidaan tekijän harkinnan mukaan käyttää joko muovi- tai metallistenttiä. Metallistentti pysyy varmemmin avoinna mutta on huomattavasti kalliimpi kuin muovinen. Palliatiivisen endoskooppisen sappitieohituksen edellytyksenä on saada johtovaijeri tukoksen ohi sappiteihin. Jos tuumoriahtauma on hyvin tiukka, sitä täytyy tarvittaessa laajentaa. Käytettävissä on laajennuspalloja neljästä kymmeneen millimetriin. Jos potilas on hyväkuntoinen ja ennuste proteesin tarpeelle on yli puoli vuotta, suositellaan metallisen verkkoproteesin asennusta suoraan. Haimasyöpäpotilaiden yleinen ongelma on myös pohjukaissuolen ahtautuminen, joka hankaloittaa endoskooppisia toimenpiteitä. Jos oletetaan, ettei proteesin vaihtoa myöhemmin enää tehdä, suositellaan myös metalliproteesia. Sappitietukos tulisi ohittaa metalliverkkoproteesilla ennen pohjukaissuoliproteesin asennusta (Salminen ja Huhtinen tässä numerossa). Aiemmin asennettu muovinen sappitieproteesi tulisi tässä tapauksessa myös vaihtaa. Sappitieproteesi voidaan asentaa pohjukaissuoliproteesin jälkeen, jos papilla jää vapaaksi, tai joskus myös pohjukaissuoliproteesin silmukoiden lävitse. Duodenoskoopilla voidaan päästä myös pohjukaissuoliproteesin ohitse papillatasoon. Maksanportin sappitietukos on usein haasteellinen hoidettava. Sappiteiden syöpää, Klatskinin tuumoria, epäiltäessä leikkausarvio on tehtävä mieluiten ennen kolestaasin laukaisemista. Tällöin magneettikolangiografia antaa parhaan käsityksen tuumorin leikkauskelpoisuudesta. Jos leikkauksessa on tarkoitus poistaa toinen maksan lohkoista, vain vastakkaisen lohkon sappitie tulisi dreneerata. Toisen pääsappitiehaaran ohitus riittää yleensä keltaisuuden ja kutinan helpottamiseksi. Leikkauksen kannalta paras dreneerauskeino on perkutaanisesti asetettu sappitiedreeni (PTC) tai ERC-teitse viety muoviproteesi. Jos molempien pääsappitiehaarojen ohitus katsotaan tarpeelliseksi, tulee kummallekin puolelle viedä johtovaijeri. Tämän jälkeen molempien haarojen tuumoritukokset laajennetaan ja asetetaan proteesit. Muoviproteeseja käytettäessä ensin asennetaan S-mallinen proteesi vasempaan pääsappitiehaaraan ja tämän vierelle suora proteesi oikealle. Metalliproteeseja asennettaessa toimenpide kannattaa tehdä päinvastaisessa järjestyksessä. Vasemmalla puolella käytetään taipuisia metalliverkkoproteeseja ja oikealle jäykempiä. Tiettyjä metalliproteesimalleja ei saada asetetuksi vierekkäin niiden rakenteen takia. Metalliverkkoproteeseja käytettäessä katkaisemattomasta langasta tehty proteesi tulee asentaa ensin. Toisena proteesina voidaan käyttää sitten mitä tahansa vaihtoehtoa. Varsinkin useampaa proteesia asennettaessa kannattaa tähystimen kanava liukastaa MCT-öljyllä jotta proteesit liukuisivat paremmin paikoilleen etenkin toisen johtovaijerin ahtauttaessa kanavaa. Tarvittavan proteesin pituuden arviointi onnistuu mm. laajennuspallossa olevien läpivalaisussa näkyvien merkkien avulla. y d i n a s i a t ERCP tulisi tehdä vain, jos tarkoituksena on tehdä samalla toimenpide. Vaikea kanylaatio lisää komplikaatioriskiä. ERCP-tekniikat ja -välineistö kehittyvät jatkuvasti, ja ajan hermolla pysyminen on suuri haaste toimenpiteen tekijälle L. Kylänpää ja J. Halttunen
5 Akuutti pankreatiitti Akuutissa haimatulehduksessa ainoa kiireisen ERCP:n aihe on sappitietukos, varsinkin jos siihen liittyy sappitietulehdus. Jos selkeää sappitielaajentumaa ei ole kaikukuvauksen perusteella todettavissa, voidaan potilaalle tehdä MRCP sappitiekivietiologian pois sulkemiseksi. Jos sappitiekiviä nähdään mutta ne eivät aiheuta sappitietukosta, voidaan ERCP tehdä potilaan toivuttua pankreatiitista. Akuutti pankreatiitti aiheuttaa yleensä voimakkaan turvotuksen pohjukaissuoleen, mikä vaikeuttaa toimenpidettä. Sappitietukos laukaistaan muovisella sappitieproteesilla. Se poistetaan, kun pankreatiitti on parantunut ja turvotus hävinnyt. Akuuttiin pankreatiittiin liittyvät nestekertymät paranevat ajan myötä usein itsestään. Jos nestekertymä on vielä jäljellä kuuden viikon kuluttua, on kyseessä pseudokysta. Kaksi kolmasosaa pseudokystista voidaan hoitaa laajentamalla syynä olevaa haimatieahtaumaa ja asentamalla haimatieproteesi tukoksen ohi. Suuri mahalaukkuun tai pohjukaissuoleen pullottava pseudokysta voidaan tyhjentää suoraan suolen seinämän läpi kaksoissaparoproteesien avulla. Näin tehdään haima-avanne, joka on tarkoitettu pysyväksi, jos haimatieproteesin asennusta ei täydellisen tukoksen vuoksi voida tehdä (Kylänpää ym. tässä numerossa). Krooninen pankreatiitti Kroonisen pankreatiitin endoskooppinen hoito on haastavaa. Ongelmana ovat useimmiten haimatiehytstriktuura ja siitä aiheutuvat komplikaatiot: pseudokystat, haimafistelit ja obstruktion aiheuttamat kivut. Haimatiehyen kanyloinnissa kääntyväkärkinen, kaksikanavainen veitsi on hyvä työkalu. Kun haimatiehyeen on saatu yhteys, tehdään sen kuvaus ja pyritään määrittämään striktuuran sijainti. Haimatiehyen suuntaan tehdään avaus ja tämän jälkeen laajennetaan striktuura. Käytettävän laajennuspallon koko riippuu haimatiestä ja asennettavien proteesien koosta ja lukumäärästä. Jos kivi tukkii haimatiehyen, voidaan joskus joutua käyttämään poraa kiven ohittaminen. Edeltävä haimakiven kehonulkoinen murskaushoito (ESWL) parantaa mahdollisuuksia päästä haimakiven ohitse ja saamaan kivenkappaleet suoleen. Jos haimatiehytproteesi poistetaan, striktuura usein palautuu aiheuttaen jälleen kipukohtauksia. Usein päädytään potilaiden toiveesta vuosikausia jatkuvaan hoitoon proteeseja vuoden välein vaihtaen (Kylänpää ym. tässä numerossa). Lopuksi Radiologiset tutkimusmenetelmät kehittyvät jatkuvasti, ja niiden diagnostiikan tarkkuus paranee. ERCP:n käytön diagnostisena menetelmänä tulisi vähentyä minimiin, ja vaihtoehtoisia keinoja tulee aina harkita. ERCP tulisi kohdentaa vain potilaisiin, joille tehdään samalla hoitava toimenpide, kuten yleensä tehdään. ERCP on muuttanut täydellisesti sappi- ja haimaongelmien hoitokäytännöt. Avoleikkaukset ovat jääneet historiaan, koska sappitieohitukset, sappitiekivien poistot ja myös kroonisen pankreatiitin komplikaatiot voidaan hoitaa tähystysteitse potilasta säästäen täsmäkirurgian periaattein. Jopa kaikkein vaikeimmassakin aiheessa eli kroonisessa pankreatiitissa ERCP:llä voidaan hoitaa lähes 90 % ongelmista. Muista syistä tehdyn tähystystoimenpiteen epäonnistuminen on harvinainen poikkeus. Kirjallisuutta Artifon E, Sakai P, Cunha J, Halwan B, Ishioka S, Kumar A. Guidewire cannulation reduces risk of post-ercp pancreatitis and facilitates bile duct cannulation. Am J Gastroenterol 2007;102: Catalano M, Linder J, Geenen J. Endoscopic transpancreatic papillary septotomy for inaccessible obstructed bile ducts: Comparison with standard pre-cut papillotomy. Gastrointest Endosc 2004;60: Deng-Hao D, Hong-Mei Z, Jia-Feng W, ym. New precut sphincterotomy for endoscopic retrograde cholangiopancreatography in difficult biliary duct cannulation. World J Gastroenterol 2007;13: Freeman M, DiSario J, Nelson D, ym. Risk factors for post-ercp pancreatitis: A prospective, multicenter study. Gastrointest Endoscopy 2001;54: Freeman M, Nelson D, Sherman S, Haber G, Herman M, Dorsher P. Complications of endoscopic biliary sphincterotomy. N Engl J Med 1996;335: Fuji T, Amano H, Aibe T, ym. Pancreatic sphincterotomy and pancreatic endoprosthesis. Endoscopy 1985;17: Goff J. Common bile duct pre-cut sphincterotomy: transpancreatic sphincter approach. Gastrointest Endosc 1995;41: Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat 1423
6 Goff J. Long-term experience with the transpancreatic pre-cut approach to biliary sphincterotomy. Gastrointest Endosc 1999:50: Kramer R, Azuaje R, Martinez J, Dunkin B. The double-wire technique as an aid to selective cannulation of the common bile duct during pediatric endoscopic retrograde cholangiopancreatography. Pediatr Gastroenterol Nutr 2007;45: Lella F, Bagnolo F, Colombo E, Bonassi U. A simple way of avoiding post- ERCP pancreatitis. Gastrointest Endosc 2004;59: Loperfido S, Angelini G, Benedetti G, ym. Major early complications from diagnostic and therapeutic ERCP: a prospective multicenter study. Gastrointest Endosc 1998;48:1 10. Maydeo A, Bhandari S. Balloon sphincteroplasty for removing difficult bile duct stones. Endoscopy 2007;39: McCune W, Shorb B, Moscovitz H. Endoscopic cannulation of the ampulla of Vater: a preliminary report. Ann Surg 1968;167: Osnes M, Kahrs T. Endoscopic choledochoduodenostomy for choledocholithiasis through choledochoduodenal fistula. Endoscopy 1977;9: Siegel J, Pullano W. Two new methods for selective bile duct cannulation and sphincterotomy. Gastrointest Endosc 1987;33: Tarnasky P. Cannulation may come down to the wire. Am J Gastroenterol 2007;102: Tringali A, Mutignani M, Milano A, Perri V, Costamagna G. No difference between supine and prone position for ERCP in conscious sedated patients: a prospective randomized study. Endoscopy 2008;40:93 7. Vandervoort J, Soetikno R, Tham T, ym. Risk factors for complications after performance of ERCP. Gastrointest Endosc 2002;56: LEENA KYLÄNPÄÄ, dosentti, erikoislääkäri JORMA HALTTUNEN, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n gastroenterologian ja yleiskirurgian klinikka PL 340, HUS 1424
Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotSappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet
Alkuperäistutkimus JUHANI SAND, JUHA UUSIMÄKI, SARI RÄTY, TUULA TYRVÄINEN JA ISTO NORDBACK Sappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet onnistuvat myös polikliinisesti Sappitiehytkivien poisto sekä sappi-
LisätiedotMitä uutta ERCP-toimenpiteissä?
Katsaus tieteessä Johanna Laukkarinen dosentti, erikoislääkäri TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@fimnet.fi Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä? Endoskooppista retrogradista kolangiopankreatikografiaa
LisätiedotSappitietukoksen mini-invasiivinen hoito
Katsaus tieteessä Juha Grönroos professori, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka juha.gronroos@tyks.fi Arto Saarela LT, kirurgian apulaisylilääkäri OYS, operatiivinen tulosalue Sappitietukoksen
LisätiedotSappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa
Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja
LisätiedotEndoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP)
HOITOSUOSITUS Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama hoitosuositusryhmä Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) DUODECIM 1999; 115 (11): 1261 7 Käypä Hoito -suositusten taustalla
LisätiedotVoiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää?
Antti Siiki ja Johanna Laukkarinen Voiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää? Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on ensisijainen
LisätiedotSappikivitaudin hoito
Sappikivitaudin hoito Lähde: Jørgensen, T. Behandling af patienter med galdesten. En medicinsk teknologivurdering. DIKE (Dansk Institut for Klinisk Epidemiologi) / Statens Institut for Medicinsk Teknologivurdering.
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotONKO ERCP TURVALLINEN PÄIVÄKIRURGISESTI SUORITETTUNA?
ONKO ERCP TURVALLINEN PÄIVÄKIRURGISESTI SUORITETTUNA? Mäkelä, Katariina Syventävien opintojen tutkielma Gastroenterologinen kirurgia Oulun yliopisto 05/2017 Ohjaajat: Palm Jukka, Mäkelä Jyrki OULUN YLIOPISTO
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotKeski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös
Kliinis-patologinen kokousselostus Matti Vauhkonen, Merja Raade, Veli-Pekka Lehto ja Martti Färkkilä Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös P otilas on 55-vuotias mies, jolla todettiin
LisätiedotSappiteiden tilan selvittäminen radiologisin
Katsaus Eija Pääkkö, Heljä Oikarinen ja Ilkka Suramo on luotettavaksi, nopeaksi ja riskittömäksi osoittautunut uusi sappiteiden kuvantamismenetelmä. Sen avulla voidaan tutkia sappitietukoksen syitä, sappitiekiviä,
LisätiedotSappirakko ja sappitiet
SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotKaikuendoskopian kliininen käyttö
Endoskopia Jari Koskenpato ja Martti Färkkilä Kaikuendoskopia mahdollistaa normaalin gastroskopian tai duodenoskopian ohella maha-suolikanavan seinämän ja sen viereisten rakenteiden tarkastelun ultraäänitekniikalla.
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotA kuutti pankreatiitti (AP) on yleinen
Pauli Puolakkainen ja Leena Kylänpää Akuutti pankreatiitti on yleinen sairaus. Yleisimmät etiologiset tekijät ovat haitallinen alkoholinkäyttö ja sappikivitauti. Se saattaa myös syntyä monen eri tekijän
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotRuoansulatuskanavan palliatiivinen kirurgia
TEEMA: PALLIATIIVINEN HOITO Juha Saarnio, Heikki Huhtinen ja Juha Grönroos 418 Palliatiivisella kirurgialla viitataan parantumattomasti syöpäsairaan oireita lievittäviin ja usein myös elämänlaatua parantaviin
LisätiedotSÄTEILYN LÄÄKETIETEELLINEN KÄYTTÖ ENDOSKOPIAN KONTEKSTISSA
SÄTEILYN LÄÄKETIETEELLINEN KÄYTTÖ ENDOSKOPIAN KONTEKSTISSA Potilasannokset ja säteilyn käyttötavat endoskooppisessa retrogradisessa kolangiopankreatikografiassa (ERCP) ja siihen liittyvissä toimenpiteissä
LisätiedotERCP-POTILAIDEN POTILASOHJAUKSEN TOTEUTUMI- NEN LAPIN KESKUSSAIRAALASSA
ERCP-POTILAIDEN POTILASOHJAUKSEN TOTEUTUMI- NEN LAPIN KESKUSSAIRAALASSA Potilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta Barsk Samuli Veki Laura Välikangas Jenna Opinnäytetyö Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala
LisätiedotSappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka. Heljä Oikarinen
Katsaus Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka Heljä Oikarinen Sappirakon tai sappiteiden syöpä pitäisi löytää jo varhaisvaiheessa. Yleensä helposti saatava kaikukuvaus on hyvä alkuvaiheen
LisätiedotKROONINEN. 1.3.2012 Leena Kylänpää, Vatsaelinkirurgian dosentti HYKS Gastrokirurgian klinikka
KROONINEN HAIMATULEHDUS 1.3.2012 Leena Kylänpää, Vatsaelinkirurgian dosentti HYKS Gastrokirurgian klinikka Krooninen pankreatiitti esiintyvyys Suomessa 5-7 / 100 000 / vuosi Alkoholi aiheuttama yleisempi
LisätiedotHaimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue
Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue Akuutin haimatulehduksen insidenssi kovin vaihteleva maailmanlaajuisesti
LisätiedotPerusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot
Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotHAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA
HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA Heini Hölsä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto
LisätiedotEturauhasen poistoleikkaus
Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotSAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ
SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ Santtu Hytönen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia Toukokuu 2015 1
LisätiedotVarsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa
Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA
LisätiedotKatsaus tieteessä. myös osittain päällystettyjä ja kaksikerroksisia stenttejä, joilla pyritään välttämään stentin tukkeutuminen
Katsaus tieteessä Ilona Keränen LT, erikoislääkäri ilona.keranen@hus.fi Anna Lepistö dosentti, osastonylilääkäri Leena Kylänpää dosentti, osastonylilääkäri HYKS Vatsakeskus, vatsaelinkirurgia ja endoskopia
LisätiedotMilloin dacryocystorhinostomia?
Milloin dacryocystorhinostomia? Juha Seppä OYL, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti Osaamiskeskusjohtaja, aistinelinsairaudet, Kuopion Yliopistollinen Saitraala Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotEndobronkiaali sulkija EZ-Blocker KÄYTTÖOHJE
KÄYTTÖOHJE LAITTEEN KUVAUS EZ-Blocker on endobronkiaali ilmatien sulkija. Siinä on kaksi eriväristä (sininen ja keltainen) distaaliletkua, joissa molemmissa on identtisillä väreillä merkitty täytettävä
LisätiedotOIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010
OIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010 Maria Heinola Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Huhtikuu 2015 ITÄ-SUOMEN
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,
LisätiedotAMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi
AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotAIKUISTEN AKUUTTI VATSAKIPU KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2012
AIKUISTEN AKUUTTI VATSAKIPU KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2012 Heidi Saarelainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotItsestään laajenevien metallisten verkkoputkien
Endoskopia Paulina Salminen ja Heikki Huhtinen Maha-suolikanavan stentit Metallisten verkkoputkien eli stenttien käyttö ruoansulatuskanavassa on viime vuosien aikana yleistynyt merkittävästi ja stenttihoidon
LisätiedotELÄMÄÄ HAIMASYÖVÄN KANSSA OPAS HAIMASYÖPÄÄ SAIRASTAVALLE
ELÄMÄÄ HAIMASYÖVÄN KANSSA OPAS HAIMASYÖPÄÄ SAIRASTAVALLE JOHDANTO Suomessa sairastuu vuosittain 27000 ihmistä syöpään, joista haimasyöpään sairastuu reilu 1000 ihmistä. Syöpätaudit lisääntyvät Suomessa
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotAlaraajavaltimoiden varjoainetutkimus
Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus eli ALARAAJOJEN ANGIOGRAFIA www.eksote.fi Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus Valtimoiden suonensisäistä varjoainekuvausta kutsutaan angiografiaksi. Varjoainekuvauksessa
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1. Pneumokefalus: Karmustiini-implantteihin
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotVaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla
Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Tapio Väyrynen LL, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala GYNEKOLOGISEN KIRURGIAN SEURAN KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 26.9.2008 Sidonnaisuudet kahden
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotSkopian indikaatiot Perttu Arkkila
GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Skopian indikaatiot Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta
LisätiedotLevykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin
Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotSappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa
Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotPoikkeavat tapahtumat sädehoidossa
Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa 11.6.2016 5.6.2017 Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, Säätytalo 8. 9.6.2017 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Tapaus 1, Poikkeama jalan palliatiivisessa kipusädehoidossa
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotLASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP
LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotZenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys
Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi
LisätiedotIlkka Kantonen
Ilkka Kantonen 5.2.2016 Ilmaantuvuus elektiivisissä leikkauksissa 0,2-2% (keskimäärin 1,6%) RAAA:ssa jopa 7,5% Kuolleisuus infektiossa jopa 20-40% Syitä infektioon kontaminaatio leikkaustilanteessa veriteitse
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotRuuansulatuskanavan läpivalaisututkimukset Ja muutama muu..
Ruuansulatuskanavan läpivalaisututkimukset Ja muutama muu.. 7.12.2009 Karoliina Paalimäki-Paakki Ruuansulatuskanavan yleisimmät läpivalaisututkimukset esofagus passage colongrafia defekografia ERCP 2 Edeltävästi
LisätiedotIkteerinen potilas päivystyksessä
KATSAUS TEEMA Juha Saarnio, Leena Kylänpää ja Ritva Koskela Ikteerinen potilas päivystyksessä Ihon tai skleerojen keltaisuus on yleinen syy potilaan hakeutumiselle päivystyspoliklinikkaan. Päivystävän
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotVesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille
Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa
LisätiedotJLI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet
JLI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet SIVU JEVEN Keittiöilmanvaihtolaitteet Sisällysluettelo Kiinnityskoukkujen asennus Kierretankojen kiinnityskohdat ja yhteenliittäminen Lasien asennus, Verholevyjen
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin (European Society of Paediatric Gastroenterology, Nutrition and Hepatology) ja
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotPleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11
PleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille,
LisätiedotMidline-katetrit. Peijas Sh Oskar Nyholm
Midline-katetrit Peijas 11.1.2018 Sh Oskar Nyholm oskar.nyholm@hus.fi PICC- ja Midline-katetrien erot Keskuslaskimokatetri Ääreislaskimokatetri eli pitkä kanyyli Käyttöindikaatiot kuten pitkäaikaisella
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotHAIMAN HÄNNÄN POISTOLEIKKAUKSEN JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT
HAIMAN HÄNNÄN POISTOLEIKKAUKSEN JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT LK Elena Alanko Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Haimatutkimusryhmä 06/2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotVAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE
VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.
LisätiedotVatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto
Näin tutkin Magneettikuvaus vai tietokonetomografia vatsaontelon tutkimuksessa? Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteiden ripeä kehitys viime vuosina on luonut
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
LASTEN GASTROENTEROLOGIA voimassa 1.8.2017 alkaen Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology, Nutrition and Hepatology)
LisätiedotKenguru 2015 Ecolier (4. ja 5. luokka)
sivu 1 / 13 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotLiittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi
Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.
LisätiedotHelikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014
Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka 7. 2. 2014 Endoskooppinen arvio Japanilainen monikeskustutkimus, 275 potilasta Kromoendoskopia
Lisätiedot