Lausunto 1 (6)

Transkriptio

1 Lausunto 1 (6) Oikeusministeriö Kuulemistilaisuus ASUNTOKAUPPALAIN UUDISTUS RYHMÄRAKENNUTTAMISEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMISEKSI Suomen Kiinteistöliitto ry kiittää mahdollisuudesta saada lausua tarpeesta uudistaa asuntokauppalakia ryhmärakennuttamishankkeiden näkökulmasta. Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 25 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti noin asunto-osakeyhtiöstä. Uudenmaan alueella toimiva Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistys ry on Kiinteistöliittoon kuuluvista alueellisista kiinteistöyhdistyksistä suurin. Sillä on jäsenenä yli asunto-osakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäsenenä yksityishenkilöitä, jotka vuokraavat huoneistoaan asunto-osakeyhtiössä. Kiinteistöliittoon kuuluu myös merkittävä määrä vuokrataloyhtiöitä. Jäsenkuntamme piirissä asuu ja toimii yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Kiinteistöliitto ja sen alueelliset jäsenyhdistykset antavat neuvontaa jäsenilleen puhelimitse asunto-osakeyhtiöiden toimintaa liittyvissä juridisissa ja teknisissä kysymyksissä. Lisäksi annamme neuvontaa vero-, kirjanpito- ja talousasioissa. Kiinteistöliiton juridiseen neuvontaan tulee vuosittain arviolta puhelua. Kiinteistöliitto laatii jäsenilleen myös maksullisia kirjallisia asiantuntijalausuntoja. Suomen Kiinteistöliitto ry Annankatu 24 Y-tunnus Helsinki Nordea Puh. (09) IBAN FI Faksi (09) BIC NDEAFIHH

2 2 (6) Yleistä Asuntokauppalain muuttamistarpeesta Ryhmärakennuttamisesta Pidämme hyvänä, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite parantaa ryhmärakennuttamisen toimintaedellytyksiä sekä käynnistää ohjelma ryhmärakennuttamisen ja muiden asumiskonseptien edistämiseksi. Käsityksemme mukaan esim. Helsingin kaupunki on varannut useita tontteja sekä omatoimisiin että konsulttivetoisiin ryhmärakennuttamishankkeisiin. Näyttääkin siltä, että tämän kaltaiset rakennushankkeet tulevat jonkun verran lisääntymään. Ryhmärakennuttamishankkeeseen ryhtyvät osakkaat muodostavat asuntoosakeyhtiön. Kiinteistöliiton näkökulmasta on varsin todennäköistä, että nykyiset ja tulevat ryhmärakennetut asunto-osakeyhtiöt liittyvät jäsenkuntaamme jo rakennuksen rakentamisvaiheessa tai myöhemmin.. Ryhmärakennuttamishankkeissa asunto-osakeyhtiön perustamisvaiheessa ja rakennusaikana yhtiön nimiin tehdyt erilaiset konsultti-, urakka- ja rasitesopimukset, yhtiön päätökset ja muut järjestelyt vaikuttavat pitkällä aikavälillä asunto-osakeyhtiöiden toimintaan, vastuisiin ja vastuusuhteisiin. Erityisesti em. päätöksillä, sopimuksilla ja järjestelyillä on vaikutusta asuntoosakeyhtiön ja sen osakkaiden oikeuksiin kun yhtiön rakennuksissa ilmenee rakennusvirheitä. Pidämme erittäin tarpeellisena, että asuntokauppalakia muutetaan ja laissa huomioidaan myös ryhmärakennuttamisen keskeiset kysymykset. Olisi toivottavaa, että ryhmärakennuttamishankkeissa syntyvä sopimuskäytäntö olisi järkevää ja ennakoivaa. Jäsenkuntamme kannalta on huolenamme ryhmärakennuttamishankkeissa toimivien hallitusten jäsenten vastuut heidän toimiessaan konsulttivetoisen tai asukasvetoisen hankkeen aikana yhtiön hallinnossa. Lisäksi huolenamme on mahdollisten rakennusvirheiden vastuukysymykset. Mielestämme em. sääntelyn tarvetta arvioitaessa olisi samalla syytä tarkistaa nykyisen asuntokauppalain rakentamisvaiheen sääntelyn toimivuus tilanteissa, joissa rakennuttaja menee konkurssiin. Toisaalta pidämme perusteltuna selvittää voidaanko ns. RS-kohteissa vakuuksien säilyttäjän valvontavastuuta lisätä. Käsityksemme mukaan vireillä on kahdenlaisia ryhmärakennuttamishankkeita eli ns. konsulttivetoisina tai asukasvetoisina (omatoimiset) toteutettuja ryhmärakennuttamishankkeita. Ryhmärakennuttamishankkeissa ns. perustajaurakoitsijatahoa eli grynderiä ei ole. Jäsenkunnassamme on ilmennyt,

3 3 (6) että ns. grynderituotantoon asunto-osakeyhtiöissä liittyvät ongelmat koskevat erityisesti grynderin itsekontrahointia ja rakennusaikaisen hallituksen päätöksien sitovuutta asunto-osakeyhtiön. Erityisesti asukasvetoisissa ryhmärakennuttamishankkeissa asunto-osakeyhtiön nimissä tehtyihin sopimuksiin ja päätöksiin liittyvät riskit ovat merkittäviä, jos hankkeeseen osallistuvilla ei ole riittävää juridista ja teknistä osaamista. Toisaalta taas konsulttivetoisissa hankkeissa korostuu rakennuttamishankkeessa mukana olevan konsultin rooli. Vastuu ryhmärakennuttamishankkeen onnistumisesta taloudellisessa, teknisessä ja juridisessa mielessä on hankkeessa perustetulla asuntoosakeyhtiöllä ja sen osakkailla. Kuluttajansuojasta Ryhmärakennuttamishankkeissa konsultti- ja urakkasopimukset tehdään käsityksemme mukaan perustetun asunto-osakeyhtiön nimiin. Tämä johtaa siihen, että niihin ei sovelleta kuluttajaa suojaavaa lainsäädäntöä. Sovellettavaksi tulevatkin konsultteja koskevat ns. KSE-ehdot ja urakoitsijaa koskien YSE-98 ehdot. Ryhmärakennuttamishankkeiden konsulttisopimuksista Käsityksemme on, että ryhmärakennuttamishankkeissa mukana olevat rakennuttajakonsultit eivät merkitse, osta tai myy asunto-osakkeita. Konsultit tarjoavat maksua vastaan erilaisia palveluja kuten rakennuttamisryhmän kokoaminen, erilaisten rasite-, osakas-, hallinnanjako-, ja urakkasopimusten valmistelu ja laatiminen, tonttien varauspäätöksiin liittyvät toimet ja muut vastaavat suunnittelu- ja valvontatoimet. Nämä tehtävät konsultit suorittavat tilaajana olevalle asunto-osakeyhtiölle ja laativat asiakirjat asunto-osakeyhtiön puolesta. Konsultteja koskevien Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaan (KSE 1995) konsultti vastaa virheistään ja laiminlyönneistään konsulttipalkkionsa määrään asti yleensä urakkasopimuksen mukaisen takuuajan eli kaksi vuotta. Ellei tällaista takuuaikaa ole määritelty kestää vastuu vain vuoden. Takuuajan jälkeen konsultti vastaa tahallisesta tai törkeästä laiminlyönnistä enimmillään 10 vuoden ajan suunnittelukohteen valmistumisesta. Käytännössä tilaajana olevan asunto-osakeyhtiön kannalta konsultin vastuu on lyhytaikaista ja lievää ja toisaalta hänen mahdollisesti tekemiensä virheiden vaikutukset erilaisten sopimusten osalta voivat ilmetä vasta vuosien päästä asunto-osakeyhtiön elinkaaren aikana ja toisaalta kustannukset voivat olla merkittäviä.

4 4 (6) Ryhmärakennuttamishankkeiden urakkasopimuksista Suorituskyvyttömyysvakuudesta Ryhmärakennuttamishankkeissa laaditaan asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan välillä Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukainen sopimus rakennuksen/rakennusten rakentamisesta. YSE-ehtojen mukaan urakoitsija asettaa tilaajana olevalle asunto-osakeyhtiölle rakennusvirheiden varalta rakennusaikaisen vakuuden arvoltaan 10 prosenttia ja takuuajan vakuuden arvoltaan kaksi prosenttia arvonlisäverottomasta urakkahinnasta. Takuuajan pituus on kaksi vuotta. YSE-ehtojen mukaan urakoitsijan enimmäisvastuu on 10 vuotta. Todettakoon, että perustajaosakkaan vastuu rakennusvirheistä suhteessa asunto-osakeyhtiöön on ankarampi kuin em. YSE-ehtojen mukainen urakoitsijan vastuu. Uudistuotannossa rakennuttajan velvoitteena on asuntokauppalain mukaan asettaa 25 prosentin suuruinen suorituskyvyttömyysvakuus taloussuunnitelmaan merkityistä rakennuskustannuksista sen varalle, että rakennuttaja tulee suorituskyvyttömäksi. Tämä vakuus koskee kuitenkin vain vuositarkastuksen jälkeen ilmenneitä virheitä. Tältä osin olisikin syytä muuttaa asuntokauppalakia. Ryhmärakennuttamishankkeista suorituskyvyttömyysvakuutta ei ole velvoitetta asettaa. Esitämme, että asuntokauppalakia muutetaan lisäksi siten, että suorituskyvyttömyys säädetään pakolliseksi myös ryhmärakennuttamishankkeissa. Tietojemme mukaan vakuutusyhtiöllä ei ole tällä hetkellä sellaista vakuutustuotetta, joka soveltuisi ryhmärakennuttamishankkeeseen. Talousarvio Ryhmärakennuttamishankkeissa ei ole velvoitetta laatia talousarviota rakentamisvaiheen jälkeistä tilikautta varten. Tämä voi heikentää asuntoosakeyhtiön taloudellista tilaa kun yhtiön osakkaiden maksettavaksi tulevat vastikkeet ja muut maksut eivät ole tiedossa. Mielestämme olisi perusteltua, että asuntokauppalaissa oleva velvoite talousarvion laatimisesta laajentuisi koskemaan myös ryhmärakennuttamishankkeita. Ryhmärakennuttamishankkeesta pois jättäytyminen kesken rakennushankkeen Ryhmärakennuttamishankkeessa mukana olevan asunto-osakkaan irrottautuessa rakennusaikana pois asunto-osakeyhtiöstä on epäselvää miten yhtiön edun nimissä voidaan toimia (vrt. RS-oikeuksien siirtäminen edelleen). Käsityksemme mukaan yhtiön mahdollisuudet hankkia omia osakkeitaan luopujalta ovat tosiasiallisesti vähäiset. Asunto-osakeyhtiö ei voi periä osakkailta vastiketta omien osakkeiden hankinnan rahoittamiseen, ilman, että tilat tulevat yhtiön käyttöön. Käytännössä po. kaltainen tilanne voi syntyä

5 5 (6) tilanteissa, jossa osakas ei saa rakentamisvaiheessa itse myytyä osakkeitaan edelleen ja osakkeita rasittavaa velvoitetta osallistua asunto-osakeyhtiön rakennuksen valmiiksi rakentamiseen edelleen. Asunto-osakeyhtiön korjaus- ja kunnossapitovastuu Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiö on vastuussa niistä rakenteista, eristeistä ja erilaisista perusjärjestelmistä, jotka ovat yhtiön toteuttamia tai vastuulleen hyväksymiä. Edelleen asunto-osakeyhtiö vastaa niistä osakkeenomistajan tekemästä asennuksista, jotka rinnastuvat yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen. Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa huoneistonsa sisäosat. Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kunnossapito- ja muutostöitä huoneistossaan. Tämä oikeus osakkeenomistajalla on jo rakennusaikana. Yhtiöllä on velvoite korjata osakkaan huoneiston sisäosat ns. perustasoon, kun huoneiston sisäosat vahingoittuvat yhtiön vastuulle kuuluvan rakenteen osan vuoksi tai yhtiön korjatessa vastuulleen kuuluvaa vikaa. Yhtiö ei ole kuitenkaan vastuussa osakkeenomistajan asentamien sisustuksellisten lisäysten ja erikoisrakenteiden aiheuttamista lisäkustannuksista korjaustensa yhteydessä. Uudisrakennuksessa osakkeenomistajan jo ennen huoneiston luovuttamista tekemät sisustukselliset lisäykset ja lisärakenteet eivät kuulu yhtiön vastuulle. Ns. gryndikohteissa on ollut yleensä mahdollista selvittää ne rakenteet ja perusjärjestelmät, jotka ovat yhtiön toteuttamia ja toisaalta myös yhtiön huoneistojen perustaso. Tämä perustaso on määräytynyt asiakirjojen perusteella, joilla grynderi on markkinoinut huoneistoja kuluttajille. Käsityksemme on, että ryhmärakennuttamishankkeissa asunto-osakeyhtiön perustamisvaiheessa on lähtökohtaisesti tiedossa lähinnä huoneistojen lukumäärä ja tilojen perusratkaisut. Ryhmärakennuttamisen yhtenä perusajatuksena on, että osakkailla on hyvinkin laajat mahdollisuudet rakentamisaikana vaikuttaa asuntoaan koskeviin tilajärjestelyihin, rakenneratkaisuihin ja sisustuksellisiin elementteihin ja niiden toteuttamisen. Edellä mainittu johtaa käsityksemme mukaan siihen, että asunto-osakeyhtiön ja osakkaan väliset vastuukysymykset tulevat aiheuttamaan jonkun verran tulkintaongelmia erilaisten perusjärjestelmien ja rakenteiden rikkoutuessa. Sama koskee tilannetta, jossa arvioidaan yhtiön perustasoa, kun yhtiö suorittaa vastuulleen kuuluvia korjauksia osakkaan huoneistossa. Erityisesti näitä ongelmia on odotettavissa pientalo- ja rivitaloratkaisuissa, joissa perusjärjestelmät voivat olla hyvinkin erilaisia. Ryhmärakentamishankkeissa korostuukin ns. osakassopimusten asianmukaisuus ja kattavuus. Toisaalta tämä tulisi huomioida asuntoosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä.

6 6 (6) Hallituksen jäsenten asema ryhmärakennuttamishankkeissa Meidän jäsentemme kannalta huolena on ryhmärakennuttamishankkeissa toimivien hallitusten jäsenten henkilökohtaiset vastuut heidän toimiessaan konsulttivetoisen tai asukasvetoisen hankkeen aikana asunto-osakeyhtiön hallinnossa. Ns. gryndikohteissa yhtiön hallinnossa toimii usein ammattimainen rakennuttajan edustaja, joka allekirjoittaa ja laatii yhtiön puolesta sopimuksia, jotka sitovat asunto-osakeyhtiötä. Ryhmärakennuttamishankkeissa korostuu hankkeeseen osallistuvien hallitusten osaaminen ja ammattitaito, joka on onnistuneen rakennuttamishankkeen edellytys. Hallituksen jäsenet toimivat asunto-osakeyhtiön puolesta rakennusvaiheessa yhtiön tehdessä sopimuksia ja valvoessa rakennushankkeen asianmukaista toteuttamista. Korostettakoon, että asunto-osakeyhtiölain yleisten periaatteiden mukaan hallituksen tulee toimia nimenomaan yhtiön edun, ei yksittäisten hallituksen jäsenen omien intressiensä mukaisesti. Jonkun verran tulkintaongelmaa voi syntyä siitä, miten toimivaltasuhteet yhtiökokouksen ja hallituksen välillä määräytyvät, kun yhtiö tekee päätöksiä ja sopimuksia rakennusaikana. Asunto-osakeyhtiölakia säädettäessä ei otettu huomioon nimenomaan ryhmärakennuttamishankkeissa esiin tulevia toimivaltatilanteita, joissa yhtiön rakennuksia ei ole vielä lainkaan olemassa. Anu Kärkkäinen päälakimies, OTK