HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

Transkriptio

1 Lausunto 1 (6) Eduskunnan hallintovaliokunta Viite: HE 79/2012 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PYSÄKÖINNINVALVONNASSA AVUSTAMISTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Suomen Kiinteistöliitosta Yleistä esityksestä Suomen Kiinteistöliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta lakiehdotuksesta. Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Suomen Kiinteistöliitossa on noin jäsentä. Kiinteistöliittoon kuuluu 25 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti noin asunto-osakeyhtiöstä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä lähes yksityishenkilöä, jotka vuokraavat huoneistojaan asuntoosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Kiinteistöliitto katsoo, että pysäköinninvalvonta yksityisellä alueella esitetyllä tavalla on selkeä huononnus nykytilanteeseen eikä se tuo ratkaisua kiinteistöjen alueella vallitsevaan pysäköintiongelmaan. Esitetyssä mallissa valvonnan kustannukset maksaisi käytännössä kiinteistönomistaja eikä se, joka on laittomasti kiinteistölle autonsa pysäköinyt. Kun valvontatoiminnan tuotot eli pysäköintivirhemaksut saa valtio tai kunta, on seurauksena, että taloudellisten edellytysten puuttuessa yksityisten toimijoiden toiminta suurelta osin kannattamattomana loppuu koska nämä eivät saa enää korvausta määrätyistä valvontamaksuista. Esitys ei lainkaan varmista sitä, että viranomaista avustava ja täydentävä toiminta valvoa pysäköintiä yksityisellä alueella olisi mahdollista lain voimaan tultua Suomessa. Tämä taas johtaa siihen, ettei virheellistä pysäköintiä kiinteistöillä valvo kukaan kun viranomaisresurssit eivät siihen riitä. Lakiesitys rakentuu perustuslakivaliokunnan koskevaan lausumaan (PeVL 57/2010) ja esitys täyttää perustuslain vaatimukset siitä, että kysymys on merkittävästä julkisen vallan käytöstä ja yksityinen pysäköinninvalvonta voi olla vain viranomaista avustavaa. Näkemyksemme on, että nyt annettu esitys

2 Lausunto 2 (6) ei ole hallitusohjelman tavoitteen mukainen säädetään laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Kokonaan eri asia on, jos annettu esitys rakentuu ajatukselle, että nykytila säilytetään rinnan nyt annetun esityksen kanssa. Yksityisten toimijoiden varaan rakentuva malli on toiminut ja mahdollistanut asianmukaisen puuttumisen laittomaan pysäköintiin kiinteistöillä ja tämän mallin oikeellisuuden on myös Korkein oikeus ennakkopäätöksillään vahvistanut. Mikäli myös nykyinen Korkeimman oikeuden vahvistama toimintamalli säilytetään, kannatamme esitystä julkisen valvontajärjestelmän viranomaisresurssien lisäämiseksi. Asunto-osakeyhtiöt ja vuokrataloyhtiöt lakiesityksen suurin kärsijä Luvattoman pysäköinnin ongelmista Kiinteistönomistajalla on perustuslain 15 :ssä säädettyyn omaisuudensuojaan perustuen oikeus päättää kiinteistönsä käytöstä ja pysäköinnistä kiinteistönsä alueella. Tieliikennelaki on yksiselitteinen pysäköinti yksityisellä alueella ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Selvää on, että virheelliseen pysäköintiin voidaan puuttua vain asettamalla virheellisesti pysäköivälle autoilijalle sanktio. Yksityisten yritysten käyttö asunto- ja vuokrataloyhtiöissä on lisääntynyt jatkuvasti viime vuosina. Tämä on johtunut siitä, ettei viranomainen ole kyennyt huolehtimaan sille kuuluvasta tehtävästä valvoa virheellistä pysäköintiä kiinteistöjen alueella. Todettakoon, että yksityistä pysäköinninvalvontaa ovat joutuneet käyttämään myös useat kunnalliset toimijat; erilaiset virastot ja laitokset kuten terveyskeskukset ja esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus. Esityksen seurauksena nimenomaan asunto- ja vuokrataloyhtiöille valvontapalvelua tuottaneiden yrityksien toiminta lakkaisi taloudellisten edellytysten puuttumisen seurauksena ja toisaalta suuret toimijat kohdentaisivat palvelunsa suurien kiinteistöjen kohteisiin, joiden on pakko ja toisaalta paremmat edellytykset maksaa palvelusta. Toisaalta esitys johtaa eriarvoisuuteen kansalaisten kesken kun valvonta-apua on mahdollista saada taloudellisten edellytysten vuoksi vain suurilla paikkakunnilla. Kiinteistönomistajalla on korostunut vastuu kiinteistöä käyttävien turvallisuudesta. Erityisesti ongelmia on aiheuttanut runsaslumisten talvien aikana talvikunnossapidon hoitaminen kun virheellisesti pysäköidyt autot kiinteistön alueella estävät lumenpudotuksen kiinteistön katolta ja liukkauden torjunnan piha-alueella. Lakiesitys ei tue kiinteistönomistajaa, jotta se voisi asianmukaisesti huolehtia tästä tehtävästä. Virheellisen pysäköinti vaikeuttaa

3 Lausunto 3 (6) viranomaisten pelastustehtävien suorittamista ja myös jätteenkuljetuksen sekä huoltoajojen asianmukaista hoitamista kiinteistön alueelta. Julkinen keskustelu mediassa on johtanut siihen, että väärin pysäköineen autoilijan oikeudet ohittavat kiinteistönomistajan perustuslaillisen oikeuden omaisuudensuojaan. Keskusteluissa on täysin unohtunut, että virheellisestä pysäköinnistä kärsivät tavalliset kansalaiset eli vuokrataloyhtiöiden ja asuntoosakeyhtiöiden osakkaat/asukkaat, jotka ovat maksaneet kiinteistönomistajalle oikeudestaan käyttää autopaikkaa. Kiinteistönomistajalla on velvollisuus puuttua virheelliseen pysäköintiin, jos osakkaan tai vuokralaisen mahdollisuus käyttää paikkaansa estyy. Valvontakustannuksista Esityksen perustelujen mukaan yksityisten toimijoiden esittämät pysäköintivirhemaksut saa valtio tai kunta. Esityksen perustelujen mukaan pysäköinninvalvonnassa avustavalle mahdollisesti maksettavasta korvauksesta voitaisiin sopia avustajan ja kunnan tai poliisin kesken. Esityksessä ei toisaalta aseteta esteitä sille, että yksityisen alueen omistaja tai haltija maksaisi pysäköinninvalvonnassa avustavalle korvausta. Esityksen perusteluissa todetaan, seuraavasti: Voidaan arvioida, että ehdotuksen mukaista pysäköinninvalvontalupaa hakisi ehkä vain yritystä. Lakiesityksessä ei aseteta velvoitetta suorittaa valvontaa suorittaville toimijoille korvausta. Laissa tulee varmistaa se, että avustava pysäköinninvalvoja saa kompensaation suorittamastaan valvonnasta kunnalta tai valtiolta, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa ja siten varmistettaisiin pysäköinninvalvonnan tehokkuus ja toimivuus. Mielestämme tämä tulisi järjestää siten, että kunnat velvoitetaan kilpailuttamaan alueellaan toimiva avustava pysäköinninvalvonta niiden toimijoiden kesken, jotka ovat hakeneet valvontalupaa aluehallintovirastolta. Valvontaresursseista Lakiesitys ei lisää viranomaisresursseja. Kiinteistöliiton jäsenkunnasta saamien tietojen mukaan poliisin ja kunnallisen pysäköinninvalvonnan resurssit eivät riitä valvomaan yksityisten kiinteistöjen alueita koska viranomaisvalvonta on keskittynyt yleisten tie- ja katualueiden valvontaan. Poliisin valvonta keskittyy ensisijaisesti vain liikenneturvallisuuden kannalta pahimpiin rikkomuksiin. Kuntatalouden huononevasta tilanteesta johtuen kunnalliseen pysäköinninvalvontaan ei ole tietojemme mukaan juurikaan rekrytoitu uusia pysäköinninvalvojia ja kunnalliset pysäköinninvalvojat toimivat vain virka-aikaan. Erityisesti ongelmia on aiheuttanut ilta- ja yöaikaan tapahtuva virheellinen pysäköinti. Hallituksen esitys ei sisällä lainkaan tilastopohjaista arviointia viranomaisten vastuulla olevan pysäköinninvalvonnan kattavuudesta maan eri alueilla ja eri

4 Lausunto 4 (6) kunnissa. Kiinteistönomistajien mahdollisuus saada virka-apua omaisuudensuojan turvaamiseksi ja tieliikennelain säädöksien noudattamiseksi on valtakunnallisesti heikko. Nykyinen viranomaisvalvonta on keskittynyt suurimpiin kuntiin. Selvityksiemme mukaan kunnallista pysäköinninvalvontaa tai paikallisen poliisiin pysäköinninvalvontaa ei ole saatavissa 71 prosentissa kunnista ( Lähteinä: tilastokeskus, poliisien nettisivut, sisäasiainministeriön nettisivut, aluehallintovirastot ja Finlex). Näissä kunnissa asuu suomalaista. Eriarvoisuutta lisää entisestään poliisiasemien lakkauttaminen. Kunnallinen pysäköinninvalvonta v kattoi vain 12 % kunnista (40/336), joten 296 kunnassa ei ollut lainkaan kunnallista pysäköinninvalvontaa. Maan väestöstä kunnallinen pysäköinninvalvontapalvelu puuttui 40 %:lta. Kuntia, joissa oli joko kunnallinen pysäköinninvalvonta tai paikallinen poliisi (kunnassa sijaitsee varsinainen, miehitetty poliisiasema) oli vuonna 2011 yhteensä 99. Kunnallista pysäköinninvalvontaa tai paikallisen poliisin pysäköinninvalvontaa ei ollut saatavissa 71 % kunnista (237/336). Näissä kunnissa asui suomalaista (18 % väestöstä).

5 Lausunto 5 (6) Pysäköinninvalvonta tilastoina Lopuksi Suomessa 336 kuntaa, joissa 5,4 miljoonaa asukasta V kunnallinen pysäköinninvalvonta oli 40 kunnassa ( asukasta) Kunnallista valvontaa ei ole 296 kunnassa Kunta 40 kuntaa, (paikallinen) poliisi 59 kuntaa, yhteensä 99 ( ) Kunnallista tai (paikallisen) poliisin valvontaa ei ole 237 kunnassa ( ) Korotettu pysäköintivirhemaksu: 129 kuntaa ( asukasta) Valvonta: 34 kuntaa ja (paikallinen) poliisi 24 kuntaa, yhteensä 58 kuntaa Ei korotettua maksua, ei kunnallista valvontaa eikä (paikallista poliisia) 192 kuntaa Ongelmia: Poliisin saaminen yksityiselle alueelle Poliisin valvonnan kohdentuminen ja voimavarat Kunnallisen pysäköinninvalvonnan saaminen yksityiselle alueelle Esitetyssä muodossa lakia ei tule säätää. Esitetty perusmalli voisi toteutua vain, mikäli avustava pysäköinninvalvonta katetaan pysäköintivirhemaksuista ja tästä säädetään laissa. Kuntien tulisikin järjestää pysäköinninvalvonta alihankintana, jolloin kunta kilpailuttaisi palvelun ja ostaisi palvelun valvontaluvan hakeneilta. Kannatamme luonnollisesti sitä, että pysäköinninvalvonta on luvanvaraista elinkeinotoimintaa viranomaisten valvonnassa. Suomen Kiinteistöliiton näkemys on, että toimiva vaihtoehto on säilyttää nykyinen tilanne, joka perustuu Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä muodostuneeseen käytäntöön, jolloin alan toimijat voisivat itsenäisesti määrätä valvontamaksuja. Tällöin voitaisiin alalla järjestää toimiva puolueeton ja

6 Lausunto 6 (6) kansalaisten oikeusturvan varmistava muutoksenhakumenettely määrätyille valvontamaksuille. Näkemyksemme on, että mikäli toimiva lainsäädäntö edellyttää perustuslainsäätämistä, niin on sitten meneteltävä. Anu Kärkkäinen päälakimies, OTK