Opettajankoulutus Suomessa

Transkriptio

1 Opettajankoulutus Suomessa

2 Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus ja esiopetus Lastentarhanopettaja Esiopetuksen opettaja 4 Perusopetus ja lukiokoulutus Luokanopettaja Aineenopettaja Erityisopettaja/erityisluokanopettaja 5 Ammatillinen koulutus Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen opettaja Ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisten ja ammattitaitoa täydentävien yhteisten opintojen opettaja Erityisopettaja Oppilaanohjaaja ja opinto-ohjaaja 6 Vapaa sivistystyö 7 Korkeakoululaitos Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö

3 Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Pätevät opettajat, korkeatasoinen opettajankoulutus ja laadukas kasvatus- ja koulutusjärjestelmä ovat suomalaisen yhteiskunnan menestystekijöitä. Hyvin koulutetut, osaavat ja motivoituneet opettajat ovat opetuksen laadun tae. Opettajan ammatti on ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja yhteistyöammatti. Opettajan työssä korostuu tiedollisen ja taidollisen osaamisen lisäksi kyky sosiaaliseen ja eettiseen kasvatukseen. Ammatillisessa koulutuksessa kyse on myös ammatillisuuden ja ammattien kehittämisestä. Opettajan työn vaativuus edellyttää korkeatasoista opettajan peruskoulutusta sekä säännöllistä täydennyskoulutusta ja mahdollisuutta jatkokouluttautumiseen. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ osallistuu opettajankoulutuksen kehittämiseen vaikuttamalla mm. koulutuspoliittiseen päätöksentekoon ja kasvatusja koulutusjärjestelmän kehittämistyöhön. Opettajaopiskelijoiden yhteistyö- ja edunvalvontajärjestönä toimii Suomen Opettajaksi Opiskelevien liitto SOOL. Yleistä opettajankoulutuksesta Valtaosa opettajaksi opiskelevista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon. Korkeatasoisen opettajankoulutuksen lisäksi opettajakunnan osaamisen korkean laadun takaavat asetuksella säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Opettajankoulutuksen ytimen muodostavat opettajan pedagogiset opinnot. Nämä 60 opintopisteen laajuiset opinnot voidaan suorittaa tutkinnon sisällä tai erillisinä, ja ne antavat pedagogiikan osalta kelpoisuuden kaikkiin oppilaitosmuotoihin riippumatta siitä, missä ne on suoritettu. Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajaksi opiskeleva suorittaa ensin alemman ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Alemman tutkinnon suorittamiseen kuluu aikaa noin kolme vuotta ja koko tutkinnon suorittamiseen keskimäärin viisi vuotta. Lastentarhanopettajan tehtäviin saa kelpoisuuden alemmalla korkeakoulututkinnolla, mutta monet opiskelijat suorittavat nykyisin ylemmän korkeakoulututkinnon. Erisisältöiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) tuottavat kelpoisuuden antaa aineenopetusta, opettaa peruskoulussa kaikille yhteisenä opetettavia aineita tai toimia varhaiskasvatuksen, erityisopettajan tai opinto-ohjaajan tehtävissä. Opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluva opetusharjoittelu suoritetaan joko yliopistojen harjoittelukouluissa tai ns. kenttäkouluissa. Lastentarhanopettajaksi opiskelevat harjoittelevat yleensä päiväkodeissa. Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa Viiden ammattikorkeakoulun yhteydessä toimii ammatillinen opettajakorkeakoulu, jossa ammatilliseksi opettajaksi aikovat tai jo tehtävissä työskentelevät suorittavat opettajan pedagogiset opinnot. Ne koostuvat kasvatustieteellisistä,

4 4 ammattipedagogisista ja muista opinnoista sekä opetusharjoittelusta. Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa voi suorittaa myös erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opinnot. Muusta ammatillisten opettajien koulutuksesta poiketen musiikkipedagogiksi kouluttautuva suorittaa yleisen opettajankelpoisuuden tuottavat opettajan pedagogiset opinnot jo musiikkipedagogi AMK -opintojen yhteydessä. Tutkinnon suorittanut voi toimia opettajana musiikkileikkikouluissa, musiikkiopistoissa, konservatorioissa tai vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Ammattikorkeakoulututkinnon voi täydentää ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi suorittamalla musiikkipedagogi YAMK -opinnot. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä suuntautumisensa mukaan opetukseen liittyvissä tehtävissä esimerkiksi musiikkioppilaitoksissa tai ammattikorkeakouluissa. Varhaiskasvatus ja esiopetus Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja työskentelee 6-vuotiaiden lasten kasvatus- ja opetustehtävissä päiväkodissa. Lastentarhanopettajaksi valmistuvat suorittavat vähintään varhaiskasvatukseen painottuvan kasvatustieteen tai varhaiskasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, joka sisältää varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Lastentarhanopettajan tehtäviin pääsee myös suorittamalla ammattikorkeakoulussa sosionomi AMK -tutkinnon, jonka tulee sisältää yhteensä vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot. Varhaiskasvatuksessa toimii myös erityisopettajia. Yliopistollisen opettajankoulutuksen saaneet lastentarhanopettajat voivat erikoistua erityislastentarhanopettajaksi suorittamalla yliopistossa erityisopettajan opinnot. Maisteritasoisen varhaiserityiskasvatuksen koulutuksen (VEO) suorittanut opettaja voi toimia lastentarhanopettajana, erityislastentarhanopettajana sekä laaja-alaisena erityisopettajana perusopetuksessa. Esiopetuksen opettaja Perusopetusta edeltävää esiopetusta annetaan kuusivuotiaille lapsille. Yliopistollisen koulutuksen suorittanut lastentarhanopettaja voi työskennellä esiopetuksen opettajana päiväkodissa tai koulussa. Esiopetusta antavista opettajista suurin osa on lastentarhanopettajia, mutta esiopetusta antavat myös luokanopettajaksi valmistuneet. Sosionomi AMK -tutkinto ei tuo kelpoisuutta esiopetuksen tehtäviin. Esiopetuksessa työskentelee lisäksi erityislastentarhanopettajia ja perusopetuksen erityisopettajia. Perusopetus ja lukiokoulutus Luokanopettaja Luokanopettaja toimii lähinnä peruskoulun vuosiluokilla -6 ja opettaa pääsääntöisesti kaikkia peruskoulussa opetettavia aineita. Luokanopettajat suorittavat kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Tutkinto sisältää opettajan pedagogiset opinnot sekä peruskoulussa opetettavien

5 aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Tutkintoon voi sisältyä myös jonkin peruskoulussa opetettavan aineen perus- ja aineopinnot. Tällöin luokanopettaja saa kelpoisuuden opettaa tätä ainetta myös peruskoulun vuosiluokilla 7-9. Aineenopettaja Aineenopettajat opettavat pääasiassa yläasteella ja lukiossa. Aineenopettajan koulutuksen saaneet voivat työskennellä myös ammatillisissa oppilaitoksissa tai aikuiskoulutuksen parissa. Kotitalouden- ja käsityönopettajat opiskelevat kasvatustieteellisissä tiedekunnissa, muut ns. ainetiedekunnissa. Pääaineenaan opiskelijalla on yleensä opetettavan aineen perus-, aine- ja syventävät opinnot ja sivuaineenaan toisen opetettavan aineen perus- ja aineopinnot. Opiskelijat suorittavat useimmiten kahden opetettavan aineen opinnot, mutta äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat suorittavat useimmiten vain tämän yhden opetettavan aineen opinnot. Aineenopettajaksi opiskelevien tulee erikseen pyrkiä opettajan pedagogisiin opintoihin, jotka suoritetaan ainetiedekunnassa suoritettavien opintojen rinnalla. Osa yliopistoista on ottanut käyttöön suoravalinnan aineenopettajan koulutuksessa. Opiskelija valitaan silloin samalla kertaa ainetiedekunnan jonkin oppiaineen opiskelijaksi ja suorittamaan myös opettajan pedagogisia opintoja. Suoravalinta on opettajan identiteetin kehittymisen kannalta suositeltavampi vaihtoehto, sillä silloin opiskelija tietää jo opintoihin hakeutuessaan suuntautuvansa opettajan ammattiin. Erityisopettaja/erityisluokanopettaja Peruskoulussa erityisopettaja antaa muun opetuksen ohessa erityisopetusta sitä tarvitseville oppijoille. Erityisopettaja voi työskennellä joko luokanopettajan tai aineenopettajan rinnalla tai erillisessä tilassa. Erityisluokanopettaja opettaa erityisoppilaista koostuvaa opetusryhmää. Useimmiten erityisluokanopettajaksi pätevöidytään suorittamalla erityisopettajan opinnot luokanopettajatutkinnon jälkeen. Jos kasvatustieteen maisterin koulutukseen sisältyvät erityisopettajan tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, henkilö voi toimia ns. laaja-alaisena erityisopettajana. Erityisluokanopettajaksi haluava suorittaa tutkinnossaan myös ns. monialaiset opinnot. Erityisopettajaksi voi kouluttautua myös suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen jälkeen erilliset erityisopettajan opinnot. Kehitysvammaisten oppilaiden opettajat suorittavat tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon ja sen lisäksi erityisopettajan tehtävään ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Ammatillinen koulutus Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen opettaja Ammatillisten opintojen opettajalla voi olla pohjatutkintonaan soveltuva ylempi tai alempi korkeakoulututkinto koulutusalasta riippuen. Tutkinto voi olla myös erityistapauksissa koulutuksen järjestäjän päättämä, opetustehtävää vastaavan alan muu korkein tutkinto tai koulutus. 5

6 Kaikilla ammatillisten opintojen opettajilla on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus opetustehtävää vastaavalta alalta ennen opettajan pedagogisiin opintoihin pääsemistä. Pedagogiset opinnot voi suorittaa joko ennen opettajan työtä tai opettajatyön yhteydessä monimuotokoulutuksena. Ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisten ja ammattitaitoa täydentävien yhteisten opintojen opettaja Ammatillisen koulutuksen ns. yhteisiä opintoja ovat esimerkiksi äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen tai matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opinnot. Yhteisten opintojen opettajaksi hakeutuva suorittaa yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja yhdessä aineessa aineen perus-, aine- ja syventävät opinnot ja muissa opettamissaan aineissa aineen perus- ja aineopinnot. Opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan joko yliopistossa tai ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Erityisopettaja Jos ammatillisen koulutuksen ns. yhteisten opintojen opettaja tai ammatillisten opintojen opettaja suorittaa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa erityisopettajan opinnot, hän voi toimia erityisopettajana ammatillisessa koulutuksessa. Oppilaanohjaaja ja opinto-ohjaaja Oppilaanohjaajan ja opinto-ohjaajan työpaikka voi olla peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos tai korkeakoulu. Peruskoulussa toimivat ovat oppilaanohjaajia. Lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa käytetään pääosin nimikettä opinto-ohjaaja. Oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja ohjaa oppilaita ja opiskelijoita opintojen suunnittelussa, jatko-opintoihin hakeutumisessa, opiskelutaidoissa ja työelämään suuntautumisessa. Oppilaanohjaajaksi/opinto-ohjaajaksi voi kouluttautua suorittamalla - kasvatustieteen maisterin tutkinnon, joka sisältää opinto-ohjaukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot tai - ylemmän korkeakoulututkinnon ja opettajan pedagogisten opintojen jälkeen opinto-ohjaajan opinnot, tai ammatilliseen koulutukseen kelpoinen opettaja suorittamalla opinto-ohjaajan opinnot. Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön opettajat ovat suorittaneet soveltuvan korkeakoulututkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot. 6

7 Korkeakoululaitos Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö Suomen koulutusjärjestelmä Tohtori Lisensiaatti Yliopistoissa opetus- ja tutkimustehtävissä toimii muun muassa lehtoreita, yliopistonlehtoreita ja yliopisto-opettajia. Näissä tehtävissä toimivat ovat suorittaneet useimmiten soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai tohtorin tutkinnon. Kelpoisuusvaatimukset eivät edellytä opettajan pedagogisia opintoja tehtävään valittaessa, mutta yhä useammat yliopistojen opettajat suorittavat ne. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot YLIOPISTOT AMMATTIKORKEAKOULUT Ammatilliset perustutkinnot AMMATILLISET OPPILAITOKSET 4 työkokemus työkokemus Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ylemmät amktutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Ylioppilastutkinto LUKIOT työkokemus Ammattikorkeakouluissa toimii sekä yliopettajia että lehtoreita. Yliopettajalla tulee olla soveltuva lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Lehtori on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan myös opettajan pedagogiset opinnot. Jos yliopettajan tai lehtorin tehtäviin kuuluu ammattiopintojen opettaminen, hänellä tulee olla kolme vuotta opetettavaan alaan liittyvää työkokemusta PERUSOPETUS ESIOPETUS VARHAISKASVATUS Lähde: Opetushallituksen kaavio Suomen koulutusjärjestelmästä, -> koulutus ja tutkinnot. OAJ on lisännyt kaavioon varhaiskasvatuksen korostaakseen sen merkitystä elinikäisen oppimisen ensimmäisenä askeleena. 7

8 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ PL 0, 005 HELSINKI puh. vaihde /00 Forssan Kirjapaino