Martti Raevaara Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM)

Transkriptio

1 Martti Raevaara Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM) -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa. Taiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on jo taiteellinen tai pedagoginen pohjakoulutus ja opetuskokemusta. Koulutus toteutetaan projektimuotoisena vuosien aikana. Opiskelijoiden on mahdollista suorittaa maisterin tutkinto 2,5-3 vuodessa. Pääosa opiskelijoista valmistuu keväällä Tutkinnon antama kelpoisuus Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa suoritettava taiteen maisterin tutkinto on aineenopettajan tutkinto, joka rakentuu yhdelle opetettavalle aineelle. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma sisältää kuvataiteen opettavan aineen opinnot (120 op) ja opettajan pedagogiset opinnot (60 op), jotka antavat laajaalaisen opettajakelpoisuuden ja kelpoisuuden kuvataiteen opettamiseen peruskoulussa ja lukiossa. Opettajakelpoisuuksista on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (A986/1998, A865/2005) ja siihen johtavasta koulutuksesta on säädetty asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (A794/2004). Ammatillinen tehtäväkenttä Kuvataideopettajan ammatillisina tehtäväalueina ovat peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten, opettajankoulutuslaitosten, lasten ja nuorten kuvataidekoulujen ja vapaan sivistystyön piiriin kuuluvat visuaalisen kulttuurin opetustehtävät. Kuvataideopettajat sijoittuvat myös kouluyhteisön ulkopuolisiin visuaalisen alan pedagogisiin asiantuntijatehtäviin erilaisissa kulttuurilaitoksissa, museoissa ja organisaatioissa. Pedagoginen asiantuntemus tukee myös toimintaa uusissa verkko-oppimisympäristöissä. Opintojen tavoitteet Opintojen tavoitteena on tukea opiskelijaa opetusalueen hallinnan ja pedagogisen ajattelun laajentamisessa ja syventämisessä. Pyrkimyksenä on antaa opiskelijalle monipuoliset tiedot ja taidot kuvataiteiden ja muun visuaalisen kulttuurin eri osa-alueilta sekä ajankohtainen ja keskeinen tieto- ja taitoaines kuvataiteesta oppiaineena.

2 Koulutuksen jälkeen opiskelijalla on: - valmiudet pohtia kriittisesti kuvataiteiden ja muun visuaalisen kulttuurin kasvatuksellisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä ja seurata alansa kehitystä - vankka kuvataiteellisten ja visuaalisen median ilmaisukeinojen osaaminen sekä valmius kehittää kuvallista ilmaisuaan siten, että tämä osaaminen antaa hänen opetukseensa syvyyttä erilaisten oppijoiden kuvataiteellisen kehittymisen tukemiseksi - syvälliset tiedot taiteesta, visuaalisesta viestinnästä, ympäristön suunnittelusta sekä muotoilusta ja arkkitehtuurista yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti muuttuvina ilmiöinä niin, että opiskelijalla on kyky opettaa näitä asioita sekä valmius pohtia ja arvioida esteettisiä kysymyksiä erilaisten oppijoiden kanssa - sellaiset tiedot ja valmiudet yleispedagogiikasta sekä taidekasvatuksen ja erityisesti kuvataideopetuksen teoriasta ja käytännöistä, että hän pystyy integroimaan ne omaksi taidepedagogiseksi ajatteluksi ja opetustoiminnaksi, joka edistää kuvataiteellista oppimista ja kasvua ihmisenä monikulttuurisessa maailmassa. Opintojen rakenne Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa opinnot on jaettu taiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin (180 op+120 op). Virt@ -koulutuksen opinnot painottuvat maisterin tutkintoon. Opintojen laajuus on op riippuen opiskelijan pohjakoulutuksesta, muista opinnoista ja opetuskokemuksesta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops), jossa otetaan huomioon aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella mahdollisesti korvattavat ja hyväksi luettavat opinnot. Opiskelija voi sisällyttää myös muualla suoritettavia vastaavia opintoja opintosuunnitelmaansa. Virt@ -koulutuksen opetussuunnitelma muodostuu taiteen maisterin tutkinnosta (120 op) ja opettajan pedagogisista opinnoista (60 op) sekä hyväksi luettavasta pohjakoulutuksesta ja opinnoista. Lisäksi opiskelijalta voidaan edellyttää täydentäviä kieliopintoja (korkeintaan 12 op) ja kuvataiteen peruskurssien opintoja (korkeintaan 20 op), jos ne eivät sisälly hänen pohjakoulutukseensa ja muihin opintoihinsa.

3 A. Taiteen maisterin tutkinto (TaM) 120 op A1. Yhteiset opinnot 66 op Taidekasvatuksen teoria ja käytäntö, 23 op Taiteilija-opettajaportfolio 5 op Taidekasvatusseminaari 6 op Taidekasvatuksen kirjallisuus 3 op Kuvataidekasvatuksen historia 3 op Taidekasvatuksen tutkimus I 3 op Taidekasvatuksen tutkimus II 3 op Lopputyö ja lopputyöseminaari, 43 op Lopputyöseminaari 3 op Lopputyö 40 op A2. Vaihtoehtoiset opinnot 54 op Vaihtoehtoiset opinnot muodostuvat viidestä ryhmästä, joista jokaisesta on ilmoitettu suoritettavien opintojen vähimmäismäärä. Kuvantulkinta, väh. 8 op Kuvamatka 4 op Kuva-analyysi 4 op Kuvasta kuvaan ja kulttuuriin 4 op Taiteen tuntemus, väh. 12 op Taidehistoria I 4 op Taidehistoria II 4 op Suomen taidehistoria 4 op Positions in contemporary art from 1970s to the present 4 op History of media art 4 op Praktikum of ZKM collection, 3 op Taiteen filosofia ja estetiikka 4op Mediakulttuurit, väh. 12 op Mediapedagogiikka 4 op Elokuvailmaisu 4 op Valokuvailmaisu 4 op Verkko-opetuksen työpaja 4 op Virtuaalinen tilakulttuuri 3 op Populaarikulttuurin estetiikka 4 op Digitaalinen kuvailmaisu 3 op Verkkoviestintä 3 op ks. mm. epedagogy Design koulutusohjelman kurssitarjonta

4 Ympäristökulttuurit, väh. 10 op Ympäristökasvatus ja kuvataide yhteisössä 6 op Muotoilupedagogiikka 3 op Esine- ja tilasuunnittelun työpaja 3 op Arkkitehtuurikasvatus 3 op Henkilökohtaiset syventävät opinnot, väh. 12 op Kuvataiteen mestarikurssi 5 op ) Postmoderni taidegrafiikka 3 op jokin muu opintojakso *) *) Opiskelija voi sisällyttää muualla suoritettavia syventäviä opintoja tutkintoonsa. Opintojen hyväksi lukemista anotaan etukäteen erillisellä lomakkeella. Hyväksi lukemisesta päättää osaston dekaani Virt@ -koulutuksen johtajan esityksestä. ) pakollinen kurssi taiteellispainotteisen lopputyön tekijöille B. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Opettajan pedagogiset opinnot järjestetään yhteistyössä kolmen lähiopetuspisteen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opettajankoulutusyksikön kanssa. Yhteistyötahot ovat Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Oulun yliopistossa. Ruotsinkieliset opiskelijat voivat suorittaa opettajan pedagogiset opinnot Åbo Akademissa (Pedagogiska fakulteten i Vasa). Yliopistot päättävät itsenäisesti opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelmasta ja korvaavuusperiaatteista sekä vastaavat opintojen järjestämisestä ja opintosuoritusten rekisteröinnistä. C. Mahdolliset täydentävät opinnot Koulutukseen valitun opiskelijan on suoritettava täydentävät kieliopinnot (korkeintaan 12 op) ja kuvataiteen peruskurssien opinnot (korkeintaan 20 op), jos ne eivät ole sisälly hänen pohjakoulutukseensa tai muihin opintoihinsa. C1. Kieliopinnot 12 op Maisterin tutkinnon edellytyksenä on riittävä vieraiden kielten osaaminen oman alan kirjallisuuden lukemiseen. Samalla laajenevat opiskelijan mahdollisuudet osallistua kansainväliseen toimintaan. Ylemmän korkeakoulututkinnon pohjana olevia kieliopintoja pitää olla yhteensä 12 op. Opintoihin sisältyy vieraan kielen

5 (6 op), toisen kotimaisen kielen (3 op) ja äidinkielen (3 op) opinnot. Vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot voi suorittaa minkä tahansa yliopiston kielikeskuksessa. Äidinkielen opinnot järjestetään taidekasvatusseminaarin yhteydessä jokaisessa lähiopetuspisteessä. Aikaisempien kieliopintojen vastaavuuksista päättää Helsingin yliopiston kielikeskus. C2. Kuvataiteen peruskurssit 20 op Maisterin tutkinnon edellytyksenä on vähintään 20 opintopisteen laajuiset korkeakoulu- tai ammattitason kuvataiteen peruskurssien opinnot. Opintoihin pitää sisältyä myös kolmiulotteista työskentelyä. Kuvataiteen peruskurssit järjestetään täydentävinä opintoina Virta-koulutukseen liittyen. Aikaisempien opintojen vastaavuuksista päättää Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto.