Varhainen tuki. toimintamalli työkyvyn heiketessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhainen tuki. toimintamalli työkyvyn heiketessä"

Transkriptio

1 Varhainen tuki toimintamalli työkyvyn heiketessä

2 Varhainen tuki toimintamalli työkyvyn heiketessä Julkaisija: Helsingin kaupungin työterveyskeskus Kirjoittajat: Tuula Hirvonen, työterveyshoitaja Tiina Pohjonen, kehittämispäällikkö Eija Eranti, kehittämiskonsultti Riitta Pentilä, erityissuunnittelija Marja Poikonen, työterveyshoitaja Oppaan tilaukset: Helsingin kaupungin hankintakeskus puh Ulkoasu: Sari Forss Paino: Erweko Painotuote Oy ISBN Copyright Helsingin kaupunki 2004

3 Sisältö Työkyvyn perusta on työyhteisön toimivuudessa 1.1. Esimies ennakoi johtamalla 6 Työyhteisön tulosten ja toiminnan säännöllinen arviointi 6 Vuosittaisten tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen 6 Työyhteisölle parhaiten sopivan kehittämisen suunnittelu henkilöstön kanssa 8 Toiminnan sitkeä kehittäminen pienin askelin 8 Työntekijöistä ja itsestäsi huolehtiminen Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan 9 Työntekijä työyhteisön jäsenenä 9 Huoli työtoverista Työterveyshuolto työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntijana 10 Varhainen tuki -toimintamalli 2.1. Työkykyongelmien puheeksiottaminen ja yhteistoiminta 14 a Työkykyongelmien havaitseminen ja puheeksiottaminen 14 b Esimiehen ja työntekijän neuvottelu 18 c Toiminta ja sen arviointi Työterveyshuolto antaa tukensa 21 Kolmikantaneuvottelu Muu asiantuntija-apu Kun varhainen tuki ei riitä 25 Lääketieteellinen työkyvynarvio 25 Työterveyshuolto arvioi kuntotustarpeen ja ohjaa kuntoutukseen 26 Uudelleensijoitus 27 Lähdekirjallisuutta 28 Liitteet Liite 1. Varhainen tuki -toimintamalli työkyvyn heiketessä 30 Liite 2. Työkyvyn kartoituslista 32 Liite 3. Työkyvyn kartoitus ja varhaisen tuen -suunnittelulomake 34 Liite 4. Esimerkkejä työkyvyn kehittämiskeinoista 52 Liite 5. Neuvottelumuistio työkyvyn kehittämisestä 54 Liite 6. Esimerkkitapauksia Varhainen tuki -toimintamallin käytöstä 56 1

4 Esimiehelle Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa esimiestä toimimaan tilanteessa, jossa työntekijällä ilmenee ensimmäisiä merkkejä työkyvyn heikkenemisestä. Työkykyyn liittyvien ongelmien esiin tuominen saattaa olla vaikeaa niin työntekijälle kuin esimiehellekin. Esimiehelle tilanne voi olla jopa kiusallinen: kuinka ottaa asia puheeksi? Työkykyongelmien ehkäisy, niiden varhainen havaitseminen ja korjaaminen on helpoin tapa tukea työssä selviytymistä. Tämä opas auttaa sinua esimiehenä tiedostamaan johtamisen merkitys työhyvinvoinnille tunnistamaan varhain työntekijän työkyvyn heikkeneminen ottamaan asia rohkeasti puheeksi ja toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi 2

5 2. Toisessa osassa esitellään Liitteet Opas on kaksiosainen. 1. Ensimmäisessä osassa käsitellään työhyvinvoinnin johtamista Tärkeintä työhyvinvoinnin johtamisessa on työyhteisön toimivuuden turvaaminen. Varhainen tuki -toimintamalli on väline, jolla voidaan tukea yksittäisen työntekijän työssä selviytymistä. Helsingin kaupungin työhyvinvointikysely ja sen prosessointi on puolestaan yhteisöllinen työhyvinvoinnin kehittämismenetelmä. Yhdessä näistä muodostuu kokonaisuus, joka lisää valmiuksia toimia paremman työhyvinvoinnin ja työkyvyn puolesta. Varhainen tuki -toimintamalli Jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää, tulee työkyvyn heikkeneminen osata tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa. Usein toimenpiteiksi riittävät työpaikan sisäiset toimet, kuten muutokset työn organisoinnissa ja olosuhteissa tai työn tavoitteiden selkeyttäminen. On arvioitu, että noin kolmannes sairauslomien taustalla olevista syistä johtuisi työpaikan toimintakulttuuriin liittyvistä tekijöistä. Vain osa työkyvyn ongelmista johtuu pelkästään terveydentilasta. Suuri osa työssä selviytymisen ongelmista on siis ratkaistavissa työpaikalla toteutettavissa olevin keinoin. Varhainen tuki -toimintamalli kunnioittaa yksilöä ja vahvistaa työyhteisöä. Malli luo pelisäännöt työpaikan (työntekijä ja esimies) ja työterveyshuollon väliselle nk. kolmikantayhteistyölle. Toimintamalli ja siihen liittyvät lomakkeet toimivat hyvin myös työkuormituksen arviointivälineinä. Onnistuessaan varhainen työkyvyn tukeminen työhyvinvointivaikutusten lisäksi vähentää sairauspoissaoloja ja uudelleensijoituksen tarvetta. Tavoitteena on, että Varhainen tuki -toimintamallin periaatteet otetaan käyttöön työpaikoilla ja että siitä muodostuu Helsingin kaupungin hyvä käytäntö ja normaali osa henkilöstöjohtamista. Liitteissä on taustatietoja työhyvinvoinnin osa-alueista ja kehittämiskeinoista, työkykyongelman jäsentämisen ja ratkaisemisen avuksi tarkoitettuja lomakkeita sekä muutamia esimerkkitapauksia toimintamallin käytöstä. 3

6 1. Työkyvyn perusta on työyhteisön toimivuudessa Esimies ennakoi johtamalla Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan Työterveyshuolto työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntijana 4

7 Työkyvyn perusta on työyhteisön toimivuudessa Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta. Työntekijän työkykyyn vaikuttavat niin muutokset voimavaroissa, kuten ammattitaito ja toimintakyky, kuin muutokset työssä. Työkykyä arvioidaan aina suhteessa työhön. Varsin pitkään on ajateltu, että hyvä työkyky saavutetaan yksilön hyvällä terveydellä ja toimintakyvyllä. Nykytiedon mukaan selkeä johtaminen ja töiden järjestely, oikeudenmukaiset ja yhteiset pelisäännöt, luotettava ja avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön saattavat olla hyvän työkyvyn kannalta jopa merkittävämpiä asioita kuin työntekijän terveys. Työn ja ihmisen välinen vuorovaikutussuhde on entistä monisäikeisempi ja työn muutokset vaikuttavat yhä selvemmin myös työkykyyn. Tästä johtuu, että työkyky -käsitteen rinnalle on otettu käyttöön termi työhyvinvointi. Työhyvinvointi sanaa käytetään usein kuvaamaan työyhteisön tilannetta, ja sillä halutaan viestiä laajempaa työn ja työelämän kehittämistarvetta kuin pelkästään yksilöllisten voimavarojen edistämistä. 5

8 1.1. Esimies ennakoi johtamalla 6 Esimies on työhyvinvoinnin keskeinen vaikuttaja työyhteisössä. Työyhteisön tavoitteiden määrittely, oikea työkuormituksen säätely, vuorovaikutuskäytännöt sekä työntekijöitä kannustava ja arvostava työilmapiiri ovat työhyvinvoinnin johtamisen ydinalueita. Työpahoinvoinnin ja sairauspoissaolojen taustalla voi olla ristiriitaisia odotuksia, puutteellinen työn hallinta tai syynä voi olla myös epäoikeudenmukaiseksi koettu johtaminen. Myös työolosuhteisiin, työturvallisuuteen ja työvälineisiin liittyvien asioiden tulee olla kunnossa. Esimiehen kannalta on olennaista ymmärtää, tunnistaa ja ennakoida niin yksittäisen työntekijän kuin työyhteisön työhyvinvoinnin tilanteita. Ongelmien ehkäisy, niiden varhainen havaitseminen ja korjaaminen on helpoin tapa hoitaa työkykyongelmia. Tärkeintä työhyvinvoinnin johtamisessa onkin työyhteisön toimivuuden turvaaminen. Kuvan 1 mukaan esimiehen perustehtävänä on huolehtia työelämän toimivuuteen liittyvistä perusasioista. Työyhteisön tulosten ja toiminnan säännöllinen arviointi Työyhteisön tuloksen ja toiminnan arvioinnin avulla saadaan tietoa siitä, miten työyhteisö on onnistunut, missä on ongelmia ja mahdollisesti myös mistä ne johtuvat. Asiakaspalaute, taloudelliset tunnusluvut, tuloksellisuus- ja prosessimittarit ovat toiminnan ja tuloksen arviointi- ja seurantavälineitä. Työhyvinvoinnin johtamisen ja työyhteisöjen toimivuuden kannalta vuosittainen työhyvinvointikysely ja sen analysointi on merkittävin menetelmä. Säännöllinen työaikojen ja sairauspoissaolojen seuranta voi puolestaan hälyttää ongelmista. Vuosittaisten tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen Tulos- ja kehityskeskustelussa keskustellaan saavutetuista tuloksista ja varsinkin tulevista tavoitteista. Jokaisen työntekijän kanssa tulee keskustella myös työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työntekijän kannalta on olennaista, että hän voi kokea tilanteen itselleen merkitykselliseksi ja tuoda esiin tärkeäksi kokemiaan asioita. Kun työpaikan työhyvinvointimittauksen tuloksista on jo keskusteltu koko henkilökunnan kanssa, niin tulos- ja kehityskeskustelussa on luontevaa kahden kesken jatkaa keskustelua työntekijän henkilökohtaisesta jaksamisesta ja työkyvystä. Mikäli merkkejä työkyvyn heikkenemisestä on näkyvissä, voidaan keskustelua jäsentää Varhainen tuki -toimintamallin avulla.

9 Seuraa tunnuslukuja ja ilmapiiriä Arvioi työyhteisön tuloksia ja toimintaa säännöllisesti Kehitä toimintaa sitkeästi pienin askelin Huolehdi työntekijöistä ja itsestäsi Käy vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut Suunnittele yhdessä henkilöstön kanssa työyhteisölle parhaiten sopivat kehittämisen keinot Kuva 1. Esimiehen tärkein tehtävä on työyhteisön toimivuuden turvaaminen 7

10 Työyhteisölle parhaiten sopivan kehittämisen suunnittelu henkilöstön kanssa Työyhteisön arvioinnit sekä tulos- ja kehityskeskustelut tuovat esiin työn arkisia ongelmia. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun yhdessä pohditaan ongelman vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Yleensä keinot, joilla työ tehdään jouhevaksi ovat samoja keinoja, joilla tuetaan hyvää työkykyä. Hyvässä työyhteisössä laatukäsikirjassa tai vastaavassa dokumentissa on kuvattu työyhteisön sopimukset ja toimintatavat. Kun kaikki ovat etukäteen selvillä työpaikan toimintatavoista, niin ongelmatilanteissa on helpompi toimia. Varhainen tuki -toimintamallista on syytä keskustella työyhteisössä ja kirjata se esimerkiksi laatukäsikirjaan. Näin luodaan matala kynnys puhua asioista, annetaan henkinen lupa ja velvollisuus ottaa heikentynyt työkykyasia esille. Toiminnan sitkeä kehittäminen pienin askelin Toiminnan arvioinnilla, keskusteluilla ja kehittämisellä on merkitystä, jos niiden avulla saavutetaan jotain parempaa tai estetään tilanteen huononeminen. Kehittämistoimet vaikuttavat aina jollakin tavalla henkilöstöön, työn kulkuun, resurssien käyttöön ja työn tulokseen. Muutos on erityisen arvokas, kun se parantaa tulosta ja tekee työn helpommaksi. Tärkeintä kehittämistä on erilaisten arkiongelmien pohtiminen yhdessä työtekijöiden kanssa ja niiden korjaaminen ja poistaminen. Suuretkin kehittämishankkeet onnistuvat, kun päämäärä on kirkas, ja sitä lähestytään osatavoitteiden kautta. Yhteinen iloitseminen saavutuksista palkitsee ja motivoi etenemään. Työntekijöistä ja itsestäsi huolehtiminen Yhtä tärkeää kuin työyhteisön toimivuudesta huolehtiminen on ihmisistä välittäminen ja heidän kohtaamisensa arkisissa työtilanteissa. Hyvän esimiehen ominaisuudet ilmenevät empaattisuutena, työntekijän arvostuksena, alhaisena kontrolloinnin tarpeena sekä avoimmuutena keskustelulle, oppimiselle ja palautteelle. Hyvä esimies uskoo, että työntekijät haluavat oppia ja kehittyä, ja että auttamalla toinen toisiaan kaikki voittavat. Palaute ja tuki ovat esimiehelle yhtä tärkeitä kuin muillekin. Niitä esimies saa sekä omalta esimieheltään että omalta työyhteisöltään. Myös esimiehellä tulee olla mahdollisuus keskustella omasta työhyvinvoinnistaan oman esimiehensä kanssa. Tulos- ja kehityskeskustelussa on lähiesimiehellä ja hänen esimiehellään käytettävissä mm. työyhteisön työhyvinvointimittauksen tulokset, 8

11 joten keskustelu pohjautuu todelliselle tiedolle työyhteisön tilasta. Näin esimies voi saada tukea vaikeiden tilanteiden analysointiin ja hallintaan. Esimiehen esimiehellä on myös runsaammin taloudellisia ja muita resursseja tukea työyhteisöä vaikeissa tilanteissa. Esimies työhyvinvoinnin johtajana Keskity olennaiseen keskustele säännöllisesti työn tavoitteista Huolehdi, että tavoitteet ja resurssit ovat tasapainossa Perusta päätökset tosiasioihin, mutta luota myös vaistoosi Toimi käytännöllisesti, joustavasti ja yhdessä muiden kanssa Ole oikeudenmukainen kohtele kaikkia samojen sääntöjen mukaan Ole kiinnostunut työntekijöistä ole heidän käytettävissään Rakenna ilmapiiriä esimerkilläsi Motivoi, tue ja jaa onnistumisen kokemukset Huolehdi itsestäsi 1.2. Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan Työntekijä työyhteisön jäsenenä Vaikka lähiesimies on työhyvinvointiasioissa työyhteisön tärkein vaikuttaja, niin vastuu työyhteisön toimivuudesta on kaikilla työntekijöillä. Työyhteisön toimivuudesta huolehditaan osallistumalla yhteisen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Toimivuudesta huolehditaan myös ottamalla huolenaiheet puheeksi kokouksissa. Erityisen tärkeää on osallistua työhyvinvointimittaukseen ja sen tulosten analysointiin rakentavasti. Ammatillinen toiminta edellyttää, että kehityskeskusteluissa tuodaan rohkeasti esiin omat käsitykset työstä sekä tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin vaikuttavista asioista. Myös omasta työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa. Työkykyongelmat huomataan yleensä ensimmäisenä itse. Keskustelu esimiehen kanssa huolestuttavasta työtilanteesta tai työssä jaksamisesta on jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Työntekijä, joka on hyvin sitoutunut 9

12 työhönsä ja jonka voimavarat ovat syystä tai toisesta tavallista niukemmat, reagoi usein herkemmin työyhteisön ja työnteon ongelmiin. Työntekijän reagointi voi olla myös oire koko työyhteisöä hiertävästä asiasta. Rohkea oman asian puheeksiotto palvelee koko työyhteisöä. Kun työntekijä kuormittuu ja uupuu työssään, on tilannetta syytä arvioida sekä työntekijän että koko työyhteisön kannalta. Mikäli lähiesimies ei pysty auttamaan, tukea voidaan pyytää esimiehen esimieheltä tai kääntyä työsuojelun puoleen. Huoli työtoverista Työkyvyn heiketessä työtoveri usein huomaa ensimmäisenä työtoverinsa käyttäytymisen ja työssä jaksamisen muutokset. Huolenaihe on aina syytä ottaa puheeksi kahden kesken. Vilpitön huolestumisen osoitus tuskin loukkaa ketään. Työtoverin tilanteesta voi puhua myös esimiehen kanssa. Tämän jälkeen esimiehen tehtävä on toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Vastuu työyhteisön hyvinvoinnista ja omasta työkyvystä on kaikilla Jokainen vaikuttaa työyhteisön toimivuuteen Työyhteisön toimivuus vaikuttaa kaikkien työhyvinvointiin Omasta työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa Hyvä työtoveri ei jätä työtoveriaan yksin ongelmiensa kanssa 1.3. Työterveyshuolto työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntijana 10 Työterveyshuolto auttaa työyhteisöjä ja yksittäisiä työntekijöitä erityisesti niissä työelämän tilanteissa, jotka liittyvät työssä jaksamiseen sekä työhyvinvointiin. Jotta työterveyshuolto kykenisi tuottamaan työpaikan tarpeita vastaavia palveluita, tulee sillä olla hyvä työn ja työpaikkojen olosuhteiden tuntemus.

13 Työelämän jatkuvat muutokset asettavat myös työterveyshuollolle ison haasteen. Työssä selviytymisen ongelmien taustalla on yhä useammin työyhteisön toimivuuteen ja työhön liittyviä tekijöitä. Näin myös työterveyshuollon tarkastelukulma siirtyy itse työhön ja sen sujuvuuteen. Perinteinen yksittäisen ihmisen terveyden tukeminen ei enää riitä. Työterveyshuolto pyrkii myös entistä varhaisemmin ennakoimaan ja tukemaan työyhteisöjä ja työntekijöitä työhyvinvoinnin ongelmatilanteissa. Varhainen tuki -toimintamalli auttaa osaltaan työterveyshuoltoa pääsemään kiinni työkyvyn ytimeen työn ja terveyden väliseen suhteeseen. Mahdollisuudet ja keinot heikentyneen työkyvyn tukemiseen monipuolistuvat, kun käytössä on esimiehen tieto ja näkemys työstä ja sen kehittämisen keinoista, työterveyshuollon monipuolinen tieto ja ymmärrys työn terveysvaikutuksista sekä työntekijän kokemus omasta työkyvystään. Tässä nk. kolmikantayhteistyössä työterveyshuolto toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä: se arvioi ja seuraa työntekijän työkykyä, tekee tarvittavat työhön tai työntekijään kohdistuvat toimenpide-ehdotukset ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Ennakoiva ongelmien tunnistaminen ja yhteistyön onnistuminen edellyttää kiinteää yhteydenpitoa esimiesten ja työterveyshuollon kuin myös työsuojelun kanssa. Esimies voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tarvitessaan apua muun muassa muutostilanteiden kohtaamisessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä, konfl iktitilanteiden selvittelyssä tai äkillisten kriisitilanteiden käsittelyssä. Työterveyshuolto on työyhteisön tukiresurssi. Se tukee työyhteisöjä kehittämään omaa toimintaansa ja hyvinvointiaan. Vastuu työyhteisön toimivuudesta ja työn kehittämisestä on kuitenkin aina esimiehellä. Työterveyshuolto on esimiehen ja työyhteisön yhteistyökumppani Ota rohkeasti yhteyttä työterveyshuoltoon Työterveyshuolto on työyhteisön tukiresurssi Työterveyshuollolla on monipuolista tietoa ja ymmärrystä työn terveysvaikutuksista Yhdessä toimien työkyvyn tukemiseen löytyy monipuolisia keinoja 11

14 2. Varhainen tuki -toimintamalli Työkykyongelmien puheeksiottaminen ja yhteistoiminta a Työkykyongelmien havaitseminen ja puheeksiottaminen b Esimiehen ja työntekijän neuvottelu c Toiminta ja sen arviointi Työterveyshuolto antaa tukensa Muu asiantuntija-apu Kun varhainen tuki ei riitä 12

15 Varhainen tuki -toimintamalli Työkyvyn heikkeneminen on osattava tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää. Varsin usein toimenpiteiksi riittävät työpaikan sisäiset järjestelyt, muutokset työn organisoinnissa, tavoitteen selkeyttäminen tai lisäkoulutus. Vain osa työkyvyn ongelmista johtuu pelkästään terveydentilasta. Mitä varhaisemmin työkyvyn heikkeneminen työpaikalla havaitaan, sitä pienempi on ongelma ja sitä yksinkertaisemmilla ja helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymista voidaan tukea. Varhainen tuki -toimintamallin päätavoite on, että työolosuhteita tai työtapoja muuttamalla työntekijä voi jatkaa omassa tehtävässään. Varhaiset keinot ovat inhimillisesti helppoja ja työyhteisöä tukevia. Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen monisyiset selvittelyt sitovat sen sijaan kohtuuttomasti voimavaroja. Varhainen tuki -toimintamallilla tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja omassa työssään selviytymistä. Onnistunut työskentely lisää myös työyhteisöjen tyytyväisyyttä. Lisäetuna muodostuu yhteinen käsitys työkyvystä ja työhyvinvoinnista. Työkykyä opitaan tarkastelemaan työn näkökulmasta. Myös kuormitustekijöiden arviointitaidot paranevat. Esimies saa apua omaan työskentelyynsä ja esimiestyö jämäköityy. Mallin avulla työpaikkojen ja työterveyshuollon vastuualueet selkeytyvät ja yhteistyö vahvistuu. Onnistuessaan Varhainen tuki -toimintamalli vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä toiminta vaikuttaa myös työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuviin kustannuksiin (liite 1). Varhainen tuki säästää voimavaroja Varhain havaitut työkykyongelmat on helpoiten korjattavissa Usein tilanne on korjattavissa työyhteisön omin avuin Tavoitteena on, että työntekijä voi jatkaa parempikuntoisena omassa työssään Toimintamalli kunnioittaa yksilöä ja tukee työyhteisöä 13

16 2.1. Työkykyongelmien puheeksiottaminen ja yhteistoiminta Työssä selviytymisen arviointi on haasteellista, ja se on tehtävä useasta eri näkökulmasta. Myös työkyvyn kehittäminen edellyttää yhteistoimintaa. Työkyvyn kehityksen seuranta ja toimenpiteiden toteuttaminen edellyttävät suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kuvan 2 mukaan toimimalla punainen lanka ei katoa kesken kaiken. atyökykyongelmien havaitseminen ja puheeksiottaminen Esimiehen tehtävä on seurata työntekijöiden työssä selviytymistä. Työkykymuutosten varhainen havaitseminen ei aina ole helppoa. Mitä suuremmasta tai esimerkiksi useassa eri toimipisteessä olevasta työyhteisöstä on kysymys, sitä vaikeampaa on varhain havaita työntekijän työkyvyn heikkeneminen. Havaitsemiseen voi vaikuttaa myös esimiehen vähäinen työkokemus, muutokset organisaatiossa, erityisen haastavat asiakkaat tai suuri työmäärä. Työkykyongelmasta voi hälyttää esimerkiksi Työsuorituksen heikentyminen tai työn laadun huonontuminen Lisääntyneet myöhästelyt, sairauslomat ja poissaolot Toistuvasti pidentyneet työpäivät Käyttäytymisen muutos aikaisemmasta esimerkiksi välinpitämättömyys tai jatkuva väsymys Työyhteisön ilmapiirin muuttuminen epämääräiseksi Esimies voi myös intuitiivisesti aavistaa, että kaikki asiat eivät ole kohdallaan. Puheeksiottaminen on suora ja ystävällinen ehdotus keskustelusta. Se, että esimies puuttuu työkykyongelmaan, on ihmisestä välittämistä. Esimies voi kokea arkuutta asian esille ottamisessa. Puuttumattomuudella saatetaan kunnioittaa työntekijän yksityisyyttä. Voi syntyä myös pelon tunne siitä, että puheeksiottaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. 14

17 Varhainen tuki -toimintamalli Esimies Työntekijä a Havaitsee merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottaa asian puheeksi Kokee työkykynsä heikentyneen ja ottaa asian puheeksi Jäsentäkää työkykyongelma b Kuvatkaa toivottu työkyky Määrittäkää tarpeelliset muutokset Valitkaa toimenpiteet Sopikaa työkyvyn kehittämisestä c Toimikaa sopimuksen mukaan Seuratkaa sopimuksen toteutumista ja arvioikaa työkyvyn kehitystä Työkyky ei kohentunut. Tilanteen uudelleenarviointi. Työntekijän kohentunut työkyky ja hyvinvointi. Kuva 2. Esimiehen ja työntekijän toiminta työkyvyn parantamiseksi 15

18 Saatetaan myös ajatella, että vain ammatti-ihminen, lääkäri tai psykologi, voisi ottaa asian puheeksi. Esimiehellä tulee kuitenkin olla rohkeutta ja uskallusta ottaa ongelmat puheeksi. Työntekijällä on oikeus tukeen ja esimiehellä velvollisuus tukemiseen. Jos aloitteen tekeminen tuntuu vaikealta, tukea voi hakea esimerkiksi omalta esimieheltä tai työterveyshuollosta. Esimies sopii neuvotteluajan työntekijän kanssa henkilökohtaisesti ja kertoo etukäteen neuvottelun aiheen. Keskustelu on luontevaa aloittaa esimerkiksi sanoilla Olen ollut huolissani sinusta tai Miltä sinusta tuntuu.... Asia on syytä aina ottaa puheeksi kahden kesken. Keskustelua varten varataan riittävästi aikaa ja muilta työasioilta rauhoitettu paikka, jossa puhelin on suljettuna. Suora ja avoin puhuminen tuottaa parhaan tuloksen. Keskustelussa käsitellään vain niitä asioita, jotka vaikuttavat työn tekemiseen. Työntekijä tarkastelee työkykyään oman selviytymisensä ja esimies työn perustehtävän näkökulmasta kuvan 3 mukaisesti. Tavoitteena on paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee. Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä. Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa, työntekijässä osana työyhteisöä. Kuva 3. Työntekijä ja esimies tarkastelevat työkykyongelmaa kahdesta näkökulmasta, jotta löydettäisiin paras mahdollinen ratkaisu. 16

19 Varhainen tuki -toimintamalli Esimies tuo esille konkreettisia esimerkkejä omista havainnoistaan. Tilanteet, joissa esim. työntekijän työn tulos, työsuorituksen tehokkuus tai ammatillisuus eivät ole olleet riittäviä, tulee yksilöidä ja konkretisoida. Esimiehen on hyvä tukea ja rohkaista työntekijää rehellisesti ja seikkaperäisesti kertomaan, mitkä asiat tuottavat vaikeuksia, mitä hän itse on tehnyt ja ajatellut tekevänsä ja, mitä hän odottaa esimieheltä ja työyhteisöltä. Yhdessä pyritään löytämään paras mahdollinen tuki, jotta työkyky paranisi. Katsekontakti vahvistaa luottamuksellisuutta ja osoittaa kunnioitusta. Keskustelussa ei diagnostisoida työntekijän tilannetta, sillä se on terveydenhuollon asiantuntijoiden tehtävä. Mikäli sovitaan toimista, jotka koskettavat muita työtovereita tai työyhteisöä, on esimiehen ja työntekijän sovittava, mitä, miksi ja kenelle tilanteesta kerrotaan. Vasta tämän jälkeen asiasta puhutaan muille. Työyhteisöltä ratkaisut saattavat edellyttää erilaisuuden hyväksymistä. Hyvä työyhteisö tukee tuen tarpeessa olevaa. Puheeksiottamisesta Sinulla on esimiehenä oikeus ja velvollisuus puuttua työntekijän työkyvyn heikkenemiseen Puuttumalla osoitat huolestumisesi ja välittämisesi työntekijästä Varaa keskustelulle rauhallinen aika ja paikka Käsitelkää työn tekemiseen liittyviä ongelmia konkreettisin esimerkein Keskustelun painopiste on siinä, kuinka jatketaan eteenpäin Sopikaa yhdessä mitä, miksi, kenelle ja kuinka asiasta puhutaan Antakaa työyhteisölle mahdollisuus olla mukana työkyvyn tukemisessa Muista, että tämän päivän jaksaja voi olla huomispäivän avun tarvitsija 17

20 besimiehen ja työntekijän neuvottelu Toiminta paremman työkyvyn puolesta alkaa esimiehen ja työntekijän kahdenkeskisellä neuvottelulla. Neuvottelun aikana keskustellaan ongelmasta ja sen ratkaisemisesta. Parhaassa tapauksessa tilanne päättyy yhteisymmärrykseen työkyvyn kehittämisestä. Mikäli näin ei käy, voi hakea apua esimerkiksi työterveyshuollosta. Esimiehen ja työntekijän neuvottelua voidaan helpottaa ja jäntevöittää käyttämällä kahta lomaketta: Työkyvyn kartoituslistaa (liite 2) ja Työkyvyn kartoitus ja varhaisen tuen -suunnittelulomaketta (liite 3). Kumpikin lomakkeista on apuväline, työpaperi, joka suuntaa keskustelun työkyvyn kannalta olennaisiin asioihin. Sekä esimiehen että työntekijän on hyvä etukäteen itsekseen tutustua niihin. Työkyvyn kartoituslista auttaa löytämään ongelma-alueet ja suuntaamaan keskustelua. Kartoituslista sopii erityisen hyvin silloin, kun sekä esimiehen että työntekijän on helppo puhua ongelmasta, tarkastella sitä eri näkökulmista ja edetä keskustelussa jäsentyneeseen lopputulokseen. Työkyvyn kartoitus ja varhaisen tuen -suunnittelulomake on huomattavasti seikkaperäisempi kuin Työkyvyn kartoituslista. Suunnittelulomake ohjaa ja jäntevöittää keskustelua. Sen avulla sekä esimiehen että työntekijän saattaa olla helpompi ottaa puheeksi vaikeaksi koettuja asioita. Ennen keskustelua lomakkeen voi täyttää valmiiksi keskeisten ongelmien kohdalta, ja jättää vähemmälle huomiolle toisarvoiset osuudet. Suunnittelulomake soveltuu apuvälineeksi myös työkuormitusta arvioitaessa. Tarkoituksena ei ole, että lomake kokonaisuudessaan käydään läpi keskustelun aikana. Työkykyongelman jäsentäminen Työntekijän tukeminen edellyttää ymmärrystä työkykyongelmasta. Usein ongelma on selkeä, ja se voidaan melko nopeasti yhdessä kuvailla. Yhtä usein ongelma on epämääräinen, monisyinen tai muuten vaan vaikea ottaa esille. Ensimmäinen asia on työkykyongelman jäsentäminen: millä työkyvyn osaalueella ongelma on? Ongelma jäsentyy entisestään, kun sitä tarkastellaan sekä työntekijän työssä selviytymisen että työn perustehtävän toteutumisen näkökulmista. Työntekijä kertoo, kuinka esimerkiksi jatkuva väsymys on vaikeuttanut työntekoa ja esimies kertoo, kuinka työntekijän ajoittainen voi- 18

21 Varhainen tuki -toimintamalli mavarojen heikkeneminen on näkynyt työn tekemisessä, ja millä tavalla se on koettu työyhteisössä. Toivotun työkyvyn kuvaaminen Sen jälkeen, kun työkykyongelmasta on päästy yhteisymmärrykseen, kuvataan toivottu työkyky. Kuvaus kannattaa tehdä mahdollisimman konkreettisesti. Mitä kyllin hyvä työkyky työntekijän mielestä tarkoittaa? Mitä työntekijän pitäisi pystyä esimiehen mielestä tekemään, jotta hän selviytyisi nykyisessä tehtävässään? Päämäärästä tulee päästä yksimielisyyteen. Tarpeellisten muutosten määrittäminen Kun ongelma on jäsennetty ja toivottu työkyky on tiedossa, on yhdessä keskusteltava tarpeellisista muutoksista. Minkä tulisi olla toisin, jotta työtekijä suoriutuisi paremmin työssään ja kyllin hyvä työkyky saavutettaisiin? Tulisiko esimerkiksi työvuorosuunnittelua muuttaa niin, että työntekijällä olisi enemmän peräkkäisiä vapaapäiviä? Pitäisikö töitä järjestää uudella tavalla ja työyhteisössä selkiyttää työnjakoa ja vastuita niin, että työkuorma jakautuisi työyhteisössä tasaisemmin? Muutosta pitää tarkastella sekä työntekijän että esimiehen näkökulmasta. Joskus muutos voi olla tarpeellinen työntekijän kannalta, mutta sitä on mahdoton toteuttaa työpaikalla. Joskus muutos voi esimiehen näkökulmasta olla järkevä, mutta työntekijällä tai työyhteisöllä ei ole siihen edellytyksiä. Toimenpiteet työkyvyn parantamiseksi Muutosten määrittäminen antaa jo runsaasti viitteitä työkyvyn kehittämisen keinoista. Tavoitteena on, että oikein valittu toimenpide, mikä voi olla pienikin, tuottaa suurimman mahdollisen hyödyn eli työkyvyn kohenemisen. Liitteessä 4 on esimerkkejä työkyvyn kehittämisen keinoista. Neuvottelumuistio työkyvyn kehittämisestä Neuvottelu päätyy yhteiseen näkemykseen toimenpiteistä, vastuista, aikatauluista ja työkyvyn kehittymisen seurannasta. Neuvottelusta on hyvä tehdä kirjallinen muistio. Keskustelu työkykyasioista on luottamuksellinen. Muistio allekirjoitetaan ja allekirjoituksilla sitoudutaan noudattamaan yhteistä neuvottelutulosta. Liitteenä 5 on malli neuvottelumuistiosta. 19

22 ctoiminta ja sen arviointi Toiminta neuvottelumuistion mukaan On luontevaa sitoutua muutoksiin työssä ja toimintatavoissa, kun perusteet ovat selkeät ja yhdessä sovitut. Sovittujen asioiden toteutumisen ja työkyvyn seuranta Yhdessä sovittu seuranta varmistaa, että toimenpiteet toteutuvat, ja että kyllin hyvän työkyvyn saavuttamista voidaan arvioida. Sopikaa jo ensimmäisellä tapaamisella seuraava ajankohta, jolloin tilannetta arvioidaan. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa käytettävä mittari on riippuvainen työkyvyn määrittelystä eli arviointitapa on tapauskohtainen. Yhteistyö on vahva voima Sopikaa, mitä toivottu työkyky tarkoittaa Miettikää minkä asian tulee muuttua, jotta työkyky kohentuu Kysykää itseltänne: Mitä olen työntekijänä valmis tekemään? Mitä olen esimiehenä valmis tekemään? Mitä olemme työyhteisönä valmiit tekemään? Tehkää kirjallinen neuvottelumuistio työkyvyn kehittämisestä Esimiehenä olet vaitiolovelvollinen työntekijän henkilökohtaisista asioista Aloittakaa työkyvyn kehittäminen pienellä, mutta tehokkaalla toimenpiteellä Sitoutukaa työkyvyn kehittämiseen 20

23 Varhainen tuki -toimintamalli 2.2. Työterveyshuolto antaa tukensa Työterveyshuolto auttaa työkykyongelman kartoittamisessa sekä työkykyä tukevien keinojen etsimisessä. Esimiehellä on mahdollisuus saada työterveyshuollosta neuvoja ja tukea siihen, miten edetä ja toimia tilanteessa, jossa työntekijällä on ongelmia työssä selviytymisessä. Myös työntekijä voi kääntyä työterveyshuollon puoleen halutessaan keskusteluun kolmannen osapuolen. Aloitteen keskustelulle voi tehdä myös työterveyshuolto esimerkiksi lisääntyneiden vastaanottokäyntien tai sairauspoissaolojen perusteella. Kolmikantaneuvottelu Oheisen kuvan mukaan työterveyshuolto tuo nk. kolmikantakeskusteluun oman osaamisensa eli tiedon ja näkemyksen työn ja terveyden välisestä suhteesta. Tavoitteena on paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee. Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä. Työterveyshuollon näkökulma on terveyden ja työn välisessä suhteessa yksilön ja työyhteisön kannalta. Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa, työntekijässä osana työyhteisöä. Kuva 4. Kolmikantakeskustelussa työterveyshuollon mukaantulo laajentaa työkyvyn tarkastelun näkökulmaa työn ja terveyden väliseen suhteeseen. 21

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Kuvat: Pekka Ruuskanen, kolmesta eri sarjakuvasta Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA 1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

Varhainen välittäminen Valossa

Varhainen välittäminen Valossa arjen 25.3.2015 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VARHAISEN TUEN MALLI. Hyväksytty kaupunginhallituksessa 28.2.2012 38

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VARHAISEN TUEN MALLI. Hyväksytty kaupunginhallituksessa 28.2.2012 38 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VARHAISEN TUEN MALLI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 28.2.2012 38 TAUSTAA Sairausvakuutuslaki on muuttunut (muutos 1056/2010) työterveyshuollon korvaamista koskevien korvaamisperusteiden

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut - Luentoa ja harjoituksia 19.5.2015 Sisältöä Perusteluja puheeksi ottamiselle ja varhaiselle puuttumiselle Varhaisen tuen

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot