Varhainen tuki. toimintamalli työkyvyn heiketessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhainen tuki. toimintamalli työkyvyn heiketessä"

Transkriptio

1 Varhainen tuki toimintamalli työkyvyn heiketessä

2 Varhainen tuki toimintamalli työkyvyn heiketessä Julkaisija: Helsingin kaupungin työterveyskeskus Kirjoittajat: Tuula Hirvonen, työterveyshoitaja Tiina Pohjonen, kehittämispäällikkö Eija Eranti, kehittämiskonsultti Riitta Pentilä, erityissuunnittelija Marja Poikonen, työterveyshoitaja Oppaan tilaukset: Helsingin kaupungin hankintakeskus puh Ulkoasu: Sari Forss Paino: Erweko Painotuote Oy ISBN Copyright Helsingin kaupunki 2004

3 Sisältö Työkyvyn perusta on työyhteisön toimivuudessa 1.1. Esimies ennakoi johtamalla 6 Työyhteisön tulosten ja toiminnan säännöllinen arviointi 6 Vuosittaisten tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen 6 Työyhteisölle parhaiten sopivan kehittämisen suunnittelu henkilöstön kanssa 8 Toiminnan sitkeä kehittäminen pienin askelin 8 Työntekijöistä ja itsestäsi huolehtiminen Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan 9 Työntekijä työyhteisön jäsenenä 9 Huoli työtoverista Työterveyshuolto työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntijana 10 Varhainen tuki -toimintamalli 2.1. Työkykyongelmien puheeksiottaminen ja yhteistoiminta 14 a Työkykyongelmien havaitseminen ja puheeksiottaminen 14 b Esimiehen ja työntekijän neuvottelu 18 c Toiminta ja sen arviointi Työterveyshuolto antaa tukensa 21 Kolmikantaneuvottelu Muu asiantuntija-apu Kun varhainen tuki ei riitä 25 Lääketieteellinen työkyvynarvio 25 Työterveyshuolto arvioi kuntotustarpeen ja ohjaa kuntoutukseen 26 Uudelleensijoitus 27 Lähdekirjallisuutta 28 Liitteet Liite 1. Varhainen tuki -toimintamalli työkyvyn heiketessä 30 Liite 2. Työkyvyn kartoituslista 32 Liite 3. Työkyvyn kartoitus ja varhaisen tuen -suunnittelulomake 34 Liite 4. Esimerkkejä työkyvyn kehittämiskeinoista 52 Liite 5. Neuvottelumuistio työkyvyn kehittämisestä 54 Liite 6. Esimerkkitapauksia Varhainen tuki -toimintamallin käytöstä 56 1

4 Esimiehelle Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa esimiestä toimimaan tilanteessa, jossa työntekijällä ilmenee ensimmäisiä merkkejä työkyvyn heikkenemisestä. Työkykyyn liittyvien ongelmien esiin tuominen saattaa olla vaikeaa niin työntekijälle kuin esimiehellekin. Esimiehelle tilanne voi olla jopa kiusallinen: kuinka ottaa asia puheeksi? Työkykyongelmien ehkäisy, niiden varhainen havaitseminen ja korjaaminen on helpoin tapa tukea työssä selviytymistä. Tämä opas auttaa sinua esimiehenä tiedostamaan johtamisen merkitys työhyvinvoinnille tunnistamaan varhain työntekijän työkyvyn heikkeneminen ottamaan asia rohkeasti puheeksi ja toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi 2

5 2. Toisessa osassa esitellään Liitteet Opas on kaksiosainen. 1. Ensimmäisessä osassa käsitellään työhyvinvoinnin johtamista Tärkeintä työhyvinvoinnin johtamisessa on työyhteisön toimivuuden turvaaminen. Varhainen tuki -toimintamalli on väline, jolla voidaan tukea yksittäisen työntekijän työssä selviytymistä. Helsingin kaupungin työhyvinvointikysely ja sen prosessointi on puolestaan yhteisöllinen työhyvinvoinnin kehittämismenetelmä. Yhdessä näistä muodostuu kokonaisuus, joka lisää valmiuksia toimia paremman työhyvinvoinnin ja työkyvyn puolesta. Varhainen tuki -toimintamalli Jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää, tulee työkyvyn heikkeneminen osata tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa. Usein toimenpiteiksi riittävät työpaikan sisäiset toimet, kuten muutokset työn organisoinnissa ja olosuhteissa tai työn tavoitteiden selkeyttäminen. On arvioitu, että noin kolmannes sairauslomien taustalla olevista syistä johtuisi työpaikan toimintakulttuuriin liittyvistä tekijöistä. Vain osa työkyvyn ongelmista johtuu pelkästään terveydentilasta. Suuri osa työssä selviytymisen ongelmista on siis ratkaistavissa työpaikalla toteutettavissa olevin keinoin. Varhainen tuki -toimintamalli kunnioittaa yksilöä ja vahvistaa työyhteisöä. Malli luo pelisäännöt työpaikan (työntekijä ja esimies) ja työterveyshuollon väliselle nk. kolmikantayhteistyölle. Toimintamalli ja siihen liittyvät lomakkeet toimivat hyvin myös työkuormituksen arviointivälineinä. Onnistuessaan varhainen työkyvyn tukeminen työhyvinvointivaikutusten lisäksi vähentää sairauspoissaoloja ja uudelleensijoituksen tarvetta. Tavoitteena on, että Varhainen tuki -toimintamallin periaatteet otetaan käyttöön työpaikoilla ja että siitä muodostuu Helsingin kaupungin hyvä käytäntö ja normaali osa henkilöstöjohtamista. Liitteissä on taustatietoja työhyvinvoinnin osa-alueista ja kehittämiskeinoista, työkykyongelman jäsentämisen ja ratkaisemisen avuksi tarkoitettuja lomakkeita sekä muutamia esimerkkitapauksia toimintamallin käytöstä. 3

6 1. Työkyvyn perusta on työyhteisön toimivuudessa Esimies ennakoi johtamalla Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan Työterveyshuolto työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntijana 4

7 Työkyvyn perusta on työyhteisön toimivuudessa Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta. Työntekijän työkykyyn vaikuttavat niin muutokset voimavaroissa, kuten ammattitaito ja toimintakyky, kuin muutokset työssä. Työkykyä arvioidaan aina suhteessa työhön. Varsin pitkään on ajateltu, että hyvä työkyky saavutetaan yksilön hyvällä terveydellä ja toimintakyvyllä. Nykytiedon mukaan selkeä johtaminen ja töiden järjestely, oikeudenmukaiset ja yhteiset pelisäännöt, luotettava ja avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön saattavat olla hyvän työkyvyn kannalta jopa merkittävämpiä asioita kuin työntekijän terveys. Työn ja ihmisen välinen vuorovaikutussuhde on entistä monisäikeisempi ja työn muutokset vaikuttavat yhä selvemmin myös työkykyyn. Tästä johtuu, että työkyky -käsitteen rinnalle on otettu käyttöön termi työhyvinvointi. Työhyvinvointi sanaa käytetään usein kuvaamaan työyhteisön tilannetta, ja sillä halutaan viestiä laajempaa työn ja työelämän kehittämistarvetta kuin pelkästään yksilöllisten voimavarojen edistämistä. 5

8 1.1. Esimies ennakoi johtamalla 6 Esimies on työhyvinvoinnin keskeinen vaikuttaja työyhteisössä. Työyhteisön tavoitteiden määrittely, oikea työkuormituksen säätely, vuorovaikutuskäytännöt sekä työntekijöitä kannustava ja arvostava työilmapiiri ovat työhyvinvoinnin johtamisen ydinalueita. Työpahoinvoinnin ja sairauspoissaolojen taustalla voi olla ristiriitaisia odotuksia, puutteellinen työn hallinta tai syynä voi olla myös epäoikeudenmukaiseksi koettu johtaminen. Myös työolosuhteisiin, työturvallisuuteen ja työvälineisiin liittyvien asioiden tulee olla kunnossa. Esimiehen kannalta on olennaista ymmärtää, tunnistaa ja ennakoida niin yksittäisen työntekijän kuin työyhteisön työhyvinvoinnin tilanteita. Ongelmien ehkäisy, niiden varhainen havaitseminen ja korjaaminen on helpoin tapa hoitaa työkykyongelmia. Tärkeintä työhyvinvoinnin johtamisessa onkin työyhteisön toimivuuden turvaaminen. Kuvan 1 mukaan esimiehen perustehtävänä on huolehtia työelämän toimivuuteen liittyvistä perusasioista. Työyhteisön tulosten ja toiminnan säännöllinen arviointi Työyhteisön tuloksen ja toiminnan arvioinnin avulla saadaan tietoa siitä, miten työyhteisö on onnistunut, missä on ongelmia ja mahdollisesti myös mistä ne johtuvat. Asiakaspalaute, taloudelliset tunnusluvut, tuloksellisuus- ja prosessimittarit ovat toiminnan ja tuloksen arviointi- ja seurantavälineitä. Työhyvinvoinnin johtamisen ja työyhteisöjen toimivuuden kannalta vuosittainen työhyvinvointikysely ja sen analysointi on merkittävin menetelmä. Säännöllinen työaikojen ja sairauspoissaolojen seuranta voi puolestaan hälyttää ongelmista. Vuosittaisten tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen Tulos- ja kehityskeskustelussa keskustellaan saavutetuista tuloksista ja varsinkin tulevista tavoitteista. Jokaisen työntekijän kanssa tulee keskustella myös työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Työntekijän kannalta on olennaista, että hän voi kokea tilanteen itselleen merkitykselliseksi ja tuoda esiin tärkeäksi kokemiaan asioita. Kun työpaikan työhyvinvointimittauksen tuloksista on jo keskusteltu koko henkilökunnan kanssa, niin tulos- ja kehityskeskustelussa on luontevaa kahden kesken jatkaa keskustelua työntekijän henkilökohtaisesta jaksamisesta ja työkyvystä. Mikäli merkkejä työkyvyn heikkenemisestä on näkyvissä, voidaan keskustelua jäsentää Varhainen tuki -toimintamallin avulla.

9 Seuraa tunnuslukuja ja ilmapiiriä Arvioi työyhteisön tuloksia ja toimintaa säännöllisesti Kehitä toimintaa sitkeästi pienin askelin Huolehdi työntekijöistä ja itsestäsi Käy vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut Suunnittele yhdessä henkilöstön kanssa työyhteisölle parhaiten sopivat kehittämisen keinot Kuva 1. Esimiehen tärkein tehtävä on työyhteisön toimivuuden turvaaminen 7

10 Työyhteisölle parhaiten sopivan kehittämisen suunnittelu henkilöstön kanssa Työyhteisön arvioinnit sekä tulos- ja kehityskeskustelut tuovat esiin työn arkisia ongelmia. Parhaimpaan tulokseen päästään, kun yhdessä pohditaan ongelman vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Yleensä keinot, joilla työ tehdään jouhevaksi ovat samoja keinoja, joilla tuetaan hyvää työkykyä. Hyvässä työyhteisössä laatukäsikirjassa tai vastaavassa dokumentissa on kuvattu työyhteisön sopimukset ja toimintatavat. Kun kaikki ovat etukäteen selvillä työpaikan toimintatavoista, niin ongelmatilanteissa on helpompi toimia. Varhainen tuki -toimintamallista on syytä keskustella työyhteisössä ja kirjata se esimerkiksi laatukäsikirjaan. Näin luodaan matala kynnys puhua asioista, annetaan henkinen lupa ja velvollisuus ottaa heikentynyt työkykyasia esille. Toiminnan sitkeä kehittäminen pienin askelin Toiminnan arvioinnilla, keskusteluilla ja kehittämisellä on merkitystä, jos niiden avulla saavutetaan jotain parempaa tai estetään tilanteen huononeminen. Kehittämistoimet vaikuttavat aina jollakin tavalla henkilöstöön, työn kulkuun, resurssien käyttöön ja työn tulokseen. Muutos on erityisen arvokas, kun se parantaa tulosta ja tekee työn helpommaksi. Tärkeintä kehittämistä on erilaisten arkiongelmien pohtiminen yhdessä työtekijöiden kanssa ja niiden korjaaminen ja poistaminen. Suuretkin kehittämishankkeet onnistuvat, kun päämäärä on kirkas, ja sitä lähestytään osatavoitteiden kautta. Yhteinen iloitseminen saavutuksista palkitsee ja motivoi etenemään. Työntekijöistä ja itsestäsi huolehtiminen Yhtä tärkeää kuin työyhteisön toimivuudesta huolehtiminen on ihmisistä välittäminen ja heidän kohtaamisensa arkisissa työtilanteissa. Hyvän esimiehen ominaisuudet ilmenevät empaattisuutena, työntekijän arvostuksena, alhaisena kontrolloinnin tarpeena sekä avoimmuutena keskustelulle, oppimiselle ja palautteelle. Hyvä esimies uskoo, että työntekijät haluavat oppia ja kehittyä, ja että auttamalla toinen toisiaan kaikki voittavat. Palaute ja tuki ovat esimiehelle yhtä tärkeitä kuin muillekin. Niitä esimies saa sekä omalta esimieheltään että omalta työyhteisöltään. Myös esimiehellä tulee olla mahdollisuus keskustella omasta työhyvinvoinnistaan oman esimiehensä kanssa. Tulos- ja kehityskeskustelussa on lähiesimiehellä ja hänen esimiehellään käytettävissä mm. työyhteisön työhyvinvointimittauksen tulokset, 8

11 joten keskustelu pohjautuu todelliselle tiedolle työyhteisön tilasta. Näin esimies voi saada tukea vaikeiden tilanteiden analysointiin ja hallintaan. Esimiehen esimiehellä on myös runsaammin taloudellisia ja muita resursseja tukea työyhteisöä vaikeissa tilanteissa. Esimies työhyvinvoinnin johtajana Keskity olennaiseen keskustele säännöllisesti työn tavoitteista Huolehdi, että tavoitteet ja resurssit ovat tasapainossa Perusta päätökset tosiasioihin, mutta luota myös vaistoosi Toimi käytännöllisesti, joustavasti ja yhdessä muiden kanssa Ole oikeudenmukainen kohtele kaikkia samojen sääntöjen mukaan Ole kiinnostunut työntekijöistä ole heidän käytettävissään Rakenna ilmapiiriä esimerkilläsi Motivoi, tue ja jaa onnistumisen kokemukset Huolehdi itsestäsi 1.2. Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan Työntekijä työyhteisön jäsenenä Vaikka lähiesimies on työhyvinvointiasioissa työyhteisön tärkein vaikuttaja, niin vastuu työyhteisön toimivuudesta on kaikilla työntekijöillä. Työyhteisön toimivuudesta huolehditaan osallistumalla yhteisen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Toimivuudesta huolehditaan myös ottamalla huolenaiheet puheeksi kokouksissa. Erityisen tärkeää on osallistua työhyvinvointimittaukseen ja sen tulosten analysointiin rakentavasti. Ammatillinen toiminta edellyttää, että kehityskeskusteluissa tuodaan rohkeasti esiin omat käsitykset työstä sekä tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin vaikuttavista asioista. Myös omasta työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa. Työkykyongelmat huomataan yleensä ensimmäisenä itse. Keskustelu esimiehen kanssa huolestuttavasta työtilanteesta tai työssä jaksamisesta on jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Työntekijä, joka on hyvin sitoutunut 9

12 työhönsä ja jonka voimavarat ovat syystä tai toisesta tavallista niukemmat, reagoi usein herkemmin työyhteisön ja työnteon ongelmiin. Työntekijän reagointi voi olla myös oire koko työyhteisöä hiertävästä asiasta. Rohkea oman asian puheeksiotto palvelee koko työyhteisöä. Kun työntekijä kuormittuu ja uupuu työssään, on tilannetta syytä arvioida sekä työntekijän että koko työyhteisön kannalta. Mikäli lähiesimies ei pysty auttamaan, tukea voidaan pyytää esimiehen esimieheltä tai kääntyä työsuojelun puoleen. Huoli työtoverista Työkyvyn heiketessä työtoveri usein huomaa ensimmäisenä työtoverinsa käyttäytymisen ja työssä jaksamisen muutokset. Huolenaihe on aina syytä ottaa puheeksi kahden kesken. Vilpitön huolestumisen osoitus tuskin loukkaa ketään. Työtoverin tilanteesta voi puhua myös esimiehen kanssa. Tämän jälkeen esimiehen tehtävä on toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Vastuu työyhteisön hyvinvoinnista ja omasta työkyvystä on kaikilla Jokainen vaikuttaa työyhteisön toimivuuteen Työyhteisön toimivuus vaikuttaa kaikkien työhyvinvointiin Omasta työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa Hyvä työtoveri ei jätä työtoveriaan yksin ongelmiensa kanssa 1.3. Työterveyshuolto työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntijana 10 Työterveyshuolto auttaa työyhteisöjä ja yksittäisiä työntekijöitä erityisesti niissä työelämän tilanteissa, jotka liittyvät työssä jaksamiseen sekä työhyvinvointiin. Jotta työterveyshuolto kykenisi tuottamaan työpaikan tarpeita vastaavia palveluita, tulee sillä olla hyvä työn ja työpaikkojen olosuhteiden tuntemus.

13 Työelämän jatkuvat muutokset asettavat myös työterveyshuollolle ison haasteen. Työssä selviytymisen ongelmien taustalla on yhä useammin työyhteisön toimivuuteen ja työhön liittyviä tekijöitä. Näin myös työterveyshuollon tarkastelukulma siirtyy itse työhön ja sen sujuvuuteen. Perinteinen yksittäisen ihmisen terveyden tukeminen ei enää riitä. Työterveyshuolto pyrkii myös entistä varhaisemmin ennakoimaan ja tukemaan työyhteisöjä ja työntekijöitä työhyvinvoinnin ongelmatilanteissa. Varhainen tuki -toimintamalli auttaa osaltaan työterveyshuoltoa pääsemään kiinni työkyvyn ytimeen työn ja terveyden väliseen suhteeseen. Mahdollisuudet ja keinot heikentyneen työkyvyn tukemiseen monipuolistuvat, kun käytössä on esimiehen tieto ja näkemys työstä ja sen kehittämisen keinoista, työterveyshuollon monipuolinen tieto ja ymmärrys työn terveysvaikutuksista sekä työntekijän kokemus omasta työkyvystään. Tässä nk. kolmikantayhteistyössä työterveyshuolto toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä: se arvioi ja seuraa työntekijän työkykyä, tekee tarvittavat työhön tai työntekijään kohdistuvat toimenpide-ehdotukset ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Ennakoiva ongelmien tunnistaminen ja yhteistyön onnistuminen edellyttää kiinteää yhteydenpitoa esimiesten ja työterveyshuollon kuin myös työsuojelun kanssa. Esimies voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tarvitessaan apua muun muassa muutostilanteiden kohtaamisessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä, konfl iktitilanteiden selvittelyssä tai äkillisten kriisitilanteiden käsittelyssä. Työterveyshuolto on työyhteisön tukiresurssi. Se tukee työyhteisöjä kehittämään omaa toimintaansa ja hyvinvointiaan. Vastuu työyhteisön toimivuudesta ja työn kehittämisestä on kuitenkin aina esimiehellä. Työterveyshuolto on esimiehen ja työyhteisön yhteistyökumppani Ota rohkeasti yhteyttä työterveyshuoltoon Työterveyshuolto on työyhteisön tukiresurssi Työterveyshuollolla on monipuolista tietoa ja ymmärrystä työn terveysvaikutuksista Yhdessä toimien työkyvyn tukemiseen löytyy monipuolisia keinoja 11

14 2. Varhainen tuki -toimintamalli Työkykyongelmien puheeksiottaminen ja yhteistoiminta a Työkykyongelmien havaitseminen ja puheeksiottaminen b Esimiehen ja työntekijän neuvottelu c Toiminta ja sen arviointi Työterveyshuolto antaa tukensa Muu asiantuntija-apu Kun varhainen tuki ei riitä 12

15 Varhainen tuki -toimintamalli Työkyvyn heikkeneminen on osattava tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää. Varsin usein toimenpiteiksi riittävät työpaikan sisäiset järjestelyt, muutokset työn organisoinnissa, tavoitteen selkeyttäminen tai lisäkoulutus. Vain osa työkyvyn ongelmista johtuu pelkästään terveydentilasta. Mitä varhaisemmin työkyvyn heikkeneminen työpaikalla havaitaan, sitä pienempi on ongelma ja sitä yksinkertaisemmilla ja helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymista voidaan tukea. Varhainen tuki -toimintamallin päätavoite on, että työolosuhteita tai työtapoja muuttamalla työntekijä voi jatkaa omassa tehtävässään. Varhaiset keinot ovat inhimillisesti helppoja ja työyhteisöä tukevia. Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen monisyiset selvittelyt sitovat sen sijaan kohtuuttomasti voimavaroja. Varhainen tuki -toimintamallilla tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja omassa työssään selviytymistä. Onnistunut työskentely lisää myös työyhteisöjen tyytyväisyyttä. Lisäetuna muodostuu yhteinen käsitys työkyvystä ja työhyvinvoinnista. Työkykyä opitaan tarkastelemaan työn näkökulmasta. Myös kuormitustekijöiden arviointitaidot paranevat. Esimies saa apua omaan työskentelyynsä ja esimiestyö jämäköityy. Mallin avulla työpaikkojen ja työterveyshuollon vastuualueet selkeytyvät ja yhteistyö vahvistuu. Onnistuessaan Varhainen tuki -toimintamalli vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä toiminta vaikuttaa myös työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuviin kustannuksiin (liite 1). Varhainen tuki säästää voimavaroja Varhain havaitut työkykyongelmat on helpoiten korjattavissa Usein tilanne on korjattavissa työyhteisön omin avuin Tavoitteena on, että työntekijä voi jatkaa parempikuntoisena omassa työssään Toimintamalli kunnioittaa yksilöä ja tukee työyhteisöä 13

16 2.1. Työkykyongelmien puheeksiottaminen ja yhteistoiminta Työssä selviytymisen arviointi on haasteellista, ja se on tehtävä useasta eri näkökulmasta. Myös työkyvyn kehittäminen edellyttää yhteistoimintaa. Työkyvyn kehityksen seuranta ja toimenpiteiden toteuttaminen edellyttävät suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kuvan 2 mukaan toimimalla punainen lanka ei katoa kesken kaiken. atyökykyongelmien havaitseminen ja puheeksiottaminen Esimiehen tehtävä on seurata työntekijöiden työssä selviytymistä. Työkykymuutosten varhainen havaitseminen ei aina ole helppoa. Mitä suuremmasta tai esimerkiksi useassa eri toimipisteessä olevasta työyhteisöstä on kysymys, sitä vaikeampaa on varhain havaita työntekijän työkyvyn heikkeneminen. Havaitsemiseen voi vaikuttaa myös esimiehen vähäinen työkokemus, muutokset organisaatiossa, erityisen haastavat asiakkaat tai suuri työmäärä. Työkykyongelmasta voi hälyttää esimerkiksi Työsuorituksen heikentyminen tai työn laadun huonontuminen Lisääntyneet myöhästelyt, sairauslomat ja poissaolot Toistuvasti pidentyneet työpäivät Käyttäytymisen muutos aikaisemmasta esimerkiksi välinpitämättömyys tai jatkuva väsymys Työyhteisön ilmapiirin muuttuminen epämääräiseksi Esimies voi myös intuitiivisesti aavistaa, että kaikki asiat eivät ole kohdallaan. Puheeksiottaminen on suora ja ystävällinen ehdotus keskustelusta. Se, että esimies puuttuu työkykyongelmaan, on ihmisestä välittämistä. Esimies voi kokea arkuutta asian esille ottamisessa. Puuttumattomuudella saatetaan kunnioittaa työntekijän yksityisyyttä. Voi syntyä myös pelon tunne siitä, että puheeksiottaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. 14

17 Varhainen tuki -toimintamalli Esimies Työntekijä a Havaitsee merkkejä työntekijän työkyvyn heikkenemisestä ja ottaa asian puheeksi Kokee työkykynsä heikentyneen ja ottaa asian puheeksi Jäsentäkää työkykyongelma b Kuvatkaa toivottu työkyky Määrittäkää tarpeelliset muutokset Valitkaa toimenpiteet Sopikaa työkyvyn kehittämisestä c Toimikaa sopimuksen mukaan Seuratkaa sopimuksen toteutumista ja arvioikaa työkyvyn kehitystä Työkyky ei kohentunut. Tilanteen uudelleenarviointi. Työntekijän kohentunut työkyky ja hyvinvointi. Kuva 2. Esimiehen ja työntekijän toiminta työkyvyn parantamiseksi 15

18 Saatetaan myös ajatella, että vain ammatti-ihminen, lääkäri tai psykologi, voisi ottaa asian puheeksi. Esimiehellä tulee kuitenkin olla rohkeutta ja uskallusta ottaa ongelmat puheeksi. Työntekijällä on oikeus tukeen ja esimiehellä velvollisuus tukemiseen. Jos aloitteen tekeminen tuntuu vaikealta, tukea voi hakea esimerkiksi omalta esimieheltä tai työterveyshuollosta. Esimies sopii neuvotteluajan työntekijän kanssa henkilökohtaisesti ja kertoo etukäteen neuvottelun aiheen. Keskustelu on luontevaa aloittaa esimerkiksi sanoilla Olen ollut huolissani sinusta tai Miltä sinusta tuntuu.... Asia on syytä aina ottaa puheeksi kahden kesken. Keskustelua varten varataan riittävästi aikaa ja muilta työasioilta rauhoitettu paikka, jossa puhelin on suljettuna. Suora ja avoin puhuminen tuottaa parhaan tuloksen. Keskustelussa käsitellään vain niitä asioita, jotka vaikuttavat työn tekemiseen. Työntekijä tarkastelee työkykyään oman selviytymisensä ja esimies työn perustehtävän näkökulmasta kuvan 3 mukaisesti. Tavoitteena on paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee. Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä. Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa, työntekijässä osana työyhteisöä. Kuva 3. Työntekijä ja esimies tarkastelevat työkykyongelmaa kahdesta näkökulmasta, jotta löydettäisiin paras mahdollinen ratkaisu. 16

19 Varhainen tuki -toimintamalli Esimies tuo esille konkreettisia esimerkkejä omista havainnoistaan. Tilanteet, joissa esim. työntekijän työn tulos, työsuorituksen tehokkuus tai ammatillisuus eivät ole olleet riittäviä, tulee yksilöidä ja konkretisoida. Esimiehen on hyvä tukea ja rohkaista työntekijää rehellisesti ja seikkaperäisesti kertomaan, mitkä asiat tuottavat vaikeuksia, mitä hän itse on tehnyt ja ajatellut tekevänsä ja, mitä hän odottaa esimieheltä ja työyhteisöltä. Yhdessä pyritään löytämään paras mahdollinen tuki, jotta työkyky paranisi. Katsekontakti vahvistaa luottamuksellisuutta ja osoittaa kunnioitusta. Keskustelussa ei diagnostisoida työntekijän tilannetta, sillä se on terveydenhuollon asiantuntijoiden tehtävä. Mikäli sovitaan toimista, jotka koskettavat muita työtovereita tai työyhteisöä, on esimiehen ja työntekijän sovittava, mitä, miksi ja kenelle tilanteesta kerrotaan. Vasta tämän jälkeen asiasta puhutaan muille. Työyhteisöltä ratkaisut saattavat edellyttää erilaisuuden hyväksymistä. Hyvä työyhteisö tukee tuen tarpeessa olevaa. Puheeksiottamisesta Sinulla on esimiehenä oikeus ja velvollisuus puuttua työntekijän työkyvyn heikkenemiseen Puuttumalla osoitat huolestumisesi ja välittämisesi työntekijästä Varaa keskustelulle rauhallinen aika ja paikka Käsitelkää työn tekemiseen liittyviä ongelmia konkreettisin esimerkein Keskustelun painopiste on siinä, kuinka jatketaan eteenpäin Sopikaa yhdessä mitä, miksi, kenelle ja kuinka asiasta puhutaan Antakaa työyhteisölle mahdollisuus olla mukana työkyvyn tukemisessa Muista, että tämän päivän jaksaja voi olla huomispäivän avun tarvitsija 17

20 besimiehen ja työntekijän neuvottelu Toiminta paremman työkyvyn puolesta alkaa esimiehen ja työntekijän kahdenkeskisellä neuvottelulla. Neuvottelun aikana keskustellaan ongelmasta ja sen ratkaisemisesta. Parhaassa tapauksessa tilanne päättyy yhteisymmärrykseen työkyvyn kehittämisestä. Mikäli näin ei käy, voi hakea apua esimerkiksi työterveyshuollosta. Esimiehen ja työntekijän neuvottelua voidaan helpottaa ja jäntevöittää käyttämällä kahta lomaketta: Työkyvyn kartoituslistaa (liite 2) ja Työkyvyn kartoitus ja varhaisen tuen -suunnittelulomaketta (liite 3). Kumpikin lomakkeista on apuväline, työpaperi, joka suuntaa keskustelun työkyvyn kannalta olennaisiin asioihin. Sekä esimiehen että työntekijän on hyvä etukäteen itsekseen tutustua niihin. Työkyvyn kartoituslista auttaa löytämään ongelma-alueet ja suuntaamaan keskustelua. Kartoituslista sopii erityisen hyvin silloin, kun sekä esimiehen että työntekijän on helppo puhua ongelmasta, tarkastella sitä eri näkökulmista ja edetä keskustelussa jäsentyneeseen lopputulokseen. Työkyvyn kartoitus ja varhaisen tuen -suunnittelulomake on huomattavasti seikkaperäisempi kuin Työkyvyn kartoituslista. Suunnittelulomake ohjaa ja jäntevöittää keskustelua. Sen avulla sekä esimiehen että työntekijän saattaa olla helpompi ottaa puheeksi vaikeaksi koettuja asioita. Ennen keskustelua lomakkeen voi täyttää valmiiksi keskeisten ongelmien kohdalta, ja jättää vähemmälle huomiolle toisarvoiset osuudet. Suunnittelulomake soveltuu apuvälineeksi myös työkuormitusta arvioitaessa. Tarkoituksena ei ole, että lomake kokonaisuudessaan käydään läpi keskustelun aikana. Työkykyongelman jäsentäminen Työntekijän tukeminen edellyttää ymmärrystä työkykyongelmasta. Usein ongelma on selkeä, ja se voidaan melko nopeasti yhdessä kuvailla. Yhtä usein ongelma on epämääräinen, monisyinen tai muuten vaan vaikea ottaa esille. Ensimmäinen asia on työkykyongelman jäsentäminen: millä työkyvyn osaalueella ongelma on? Ongelma jäsentyy entisestään, kun sitä tarkastellaan sekä työntekijän työssä selviytymisen että työn perustehtävän toteutumisen näkökulmista. Työntekijä kertoo, kuinka esimerkiksi jatkuva väsymys on vaikeuttanut työntekoa ja esimies kertoo, kuinka työntekijän ajoittainen voi- 18

21 Varhainen tuki -toimintamalli mavarojen heikkeneminen on näkynyt työn tekemisessä, ja millä tavalla se on koettu työyhteisössä. Toivotun työkyvyn kuvaaminen Sen jälkeen, kun työkykyongelmasta on päästy yhteisymmärrykseen, kuvataan toivottu työkyky. Kuvaus kannattaa tehdä mahdollisimman konkreettisesti. Mitä kyllin hyvä työkyky työntekijän mielestä tarkoittaa? Mitä työntekijän pitäisi pystyä esimiehen mielestä tekemään, jotta hän selviytyisi nykyisessä tehtävässään? Päämäärästä tulee päästä yksimielisyyteen. Tarpeellisten muutosten määrittäminen Kun ongelma on jäsennetty ja toivottu työkyky on tiedossa, on yhdessä keskusteltava tarpeellisista muutoksista. Minkä tulisi olla toisin, jotta työtekijä suoriutuisi paremmin työssään ja kyllin hyvä työkyky saavutettaisiin? Tulisiko esimerkiksi työvuorosuunnittelua muuttaa niin, että työntekijällä olisi enemmän peräkkäisiä vapaapäiviä? Pitäisikö töitä järjestää uudella tavalla ja työyhteisössä selkiyttää työnjakoa ja vastuita niin, että työkuorma jakautuisi työyhteisössä tasaisemmin? Muutosta pitää tarkastella sekä työntekijän että esimiehen näkökulmasta. Joskus muutos voi olla tarpeellinen työntekijän kannalta, mutta sitä on mahdoton toteuttaa työpaikalla. Joskus muutos voi esimiehen näkökulmasta olla järkevä, mutta työntekijällä tai työyhteisöllä ei ole siihen edellytyksiä. Toimenpiteet työkyvyn parantamiseksi Muutosten määrittäminen antaa jo runsaasti viitteitä työkyvyn kehittämisen keinoista. Tavoitteena on, että oikein valittu toimenpide, mikä voi olla pienikin, tuottaa suurimman mahdollisen hyödyn eli työkyvyn kohenemisen. Liitteessä 4 on esimerkkejä työkyvyn kehittämisen keinoista. Neuvottelumuistio työkyvyn kehittämisestä Neuvottelu päätyy yhteiseen näkemykseen toimenpiteistä, vastuista, aikatauluista ja työkyvyn kehittymisen seurannasta. Neuvottelusta on hyvä tehdä kirjallinen muistio. Keskustelu työkykyasioista on luottamuksellinen. Muistio allekirjoitetaan ja allekirjoituksilla sitoudutaan noudattamaan yhteistä neuvottelutulosta. Liitteenä 5 on malli neuvottelumuistiosta. 19

22 ctoiminta ja sen arviointi Toiminta neuvottelumuistion mukaan On luontevaa sitoutua muutoksiin työssä ja toimintatavoissa, kun perusteet ovat selkeät ja yhdessä sovitut. Sovittujen asioiden toteutumisen ja työkyvyn seuranta Yhdessä sovittu seuranta varmistaa, että toimenpiteet toteutuvat, ja että kyllin hyvän työkyvyn saavuttamista voidaan arvioida. Sopikaa jo ensimmäisellä tapaamisella seuraava ajankohta, jolloin tilannetta arvioidaan. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa käytettävä mittari on riippuvainen työkyvyn määrittelystä eli arviointitapa on tapauskohtainen. Yhteistyö on vahva voima Sopikaa, mitä toivottu työkyky tarkoittaa Miettikää minkä asian tulee muuttua, jotta työkyky kohentuu Kysykää itseltänne: Mitä olen työntekijänä valmis tekemään? Mitä olen esimiehenä valmis tekemään? Mitä olemme työyhteisönä valmiit tekemään? Tehkää kirjallinen neuvottelumuistio työkyvyn kehittämisestä Esimiehenä olet vaitiolovelvollinen työntekijän henkilökohtaisista asioista Aloittakaa työkyvyn kehittäminen pienellä, mutta tehokkaalla toimenpiteellä Sitoutukaa työkyvyn kehittämiseen 20

23 Varhainen tuki -toimintamalli 2.2. Työterveyshuolto antaa tukensa Työterveyshuolto auttaa työkykyongelman kartoittamisessa sekä työkykyä tukevien keinojen etsimisessä. Esimiehellä on mahdollisuus saada työterveyshuollosta neuvoja ja tukea siihen, miten edetä ja toimia tilanteessa, jossa työntekijällä on ongelmia työssä selviytymisessä. Myös työntekijä voi kääntyä työterveyshuollon puoleen halutessaan keskusteluun kolmannen osapuolen. Aloitteen keskustelulle voi tehdä myös työterveyshuolto esimerkiksi lisääntyneiden vastaanottokäyntien tai sairauspoissaolojen perusteella. Kolmikantaneuvottelu Oheisen kuvan mukaan työterveyshuolto tuo nk. kolmikantakeskusteluun oman osaamisensa eli tiedon ja näkemyksen työn ja terveyden välisestä suhteesta. Tavoitteena on paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee. Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä. Työterveyshuollon näkökulma on terveyden ja työn välisessä suhteessa yksilön ja työyhteisön kannalta. Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa, työntekijässä osana työyhteisöä. Kuva 4. Kolmikantakeskustelussa työterveyshuollon mukaantulo laajentaa työkyvyn tarkastelun näkökulmaa työn ja terveyden väliseen suhteeseen. 21

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Varhainen tuki ja puheeksiottaminen

Varhainen tuki ja puheeksiottaminen Varhainen tuki ja puheeksiottaminen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Varhainen tuki ja puheeksiottaminen työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan tulkita seuraavasti: N > 10 000 ero suurempi kuin 0,15 on

Lisätiedot