Lausunto Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausunto Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista KV 20 Valtiovarainministeriö on pyytänyt kaupunginvaltuuston lausunnon Kunnallishallinnon rakenne -työ ryhmän hallinto- ja kuntaministerille luovuttamasta selvityksestä "Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne". Lausuntopyyntö koskee myös käynnistettäviä kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksia sekä jo meneillään olevaa kuntien tehtävien arviointityötä. Lausunto tulee antaa viimeistään sähköisen lomakkeen avulla. Ministeriön lau suntopyyntökirje ja lausuntopyynnössä esitetyt kysymykset on jaettu val tuutetuille valtuuston lähetekeskusteluun toimitetun aineiston yhteydessä. Työryhmän selvityksessä esitetään että Uudellemaalle asetettaisiin yhdeksän erityistä kuntajakoselvitystä. Pääkaupunkiseudun osalta ehdotus käsittää Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon. Toissijaisesti työryhmä katsoo, että Kirkkonummi voisi olla osa esitettyä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon muodostamaa selvitysaluetta. Työryhmän selvityksestä on valtuutetuille jaettu selvityksen Kauniaista koskeva alueellinen tarkastelu sekä selvityksen yleisosan 4. luku, jossa työryhmä on kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita ja 6. luku, jossa tarkastelunäkökulmat ja muuttujat. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa sähköisenä valtiovarainministeriön internetsivuilta Kaupunginvaltuusto kävi lähetekeskustelua asiasta. Valtiovarainministeriö järjesti kuntien edustajille Uuttamaata koskevan kuntauudistusseminaarin, jossa esiteltiin työryhmän selvitystä. Tilaisuus oli osa kuntien kuulemista ja jokaiselle kunnalle oli varattu seminaarissa lyhyt puheenvuoro. Kauniaisten puheenvuoron piti valtuuston puheenjohtaja. Puheenvuoro jaetaan oheismateriaalina. Lausuntopyynnön I osassa kuntia pyydetään lausumaan seuraavista kokonaisuuksista: - Vastaako työryhmän arvio kunnan tilanteesta kunnan omaa näkemystä? - Olisiko kunnalla valmiutta lähteä selvittämään kuntajaon muutosta ja jos kyllä, niin millä alueella? - Ohjaus- ja toteuttamiskeinot, aikataulu, muutostuki. Lausuntopyynnön II osassa pyydetään lausumaan kunnan näkemyksiä kuntalain tärkeimmistä uudistustarpeista, lähidemokratian vahvistamisesta kuntalain uusilla säännöksillä, kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmistä uudistustarpeista ja kuntien tehtävistä. Kuntien kuulemisten ja palautteen jälkeen hallitus tekee kuluvan kevään aikana linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä sekä uudesta kuntarakenteesta. Kaupunginvaltuuston antama lausunto siirretään vastausvaiheessa sähköiseen kyselylomakkeeseen ao. kohtiin. Koska lausunto koostuu lomakkeeseen kirjattavista vastauksista ja kannanotoista sen luettavuus lomakkeesta erillään luettuna on hieman hajanainen. KH: KV päättää antaa Valtiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne

2 -työryhmän selvityksestä seuraavan lausunnon: OSA I Arvioidessaan tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta Kauniaisten kaupunki katsoo, että kunnan tulee olla väestöpohjaltaan ja muiden resurssien osalta niin vahva että se voi kantaa tilapäisiä muutoksia tulo- tai menorakenteessa ja että sillä muutostilanteissa on edellytyksiä omalla toiminnallaan kääntää kunnan kehitys positiiviseen suuntaan. Kuntauudistuksen tarvetta ja tavoitteita on kuvattu varsin perusteellisesti kunta- ja palvelurakenneselvityksen 4. luvussa. Kuntien perusteet uudistuksen toteuttamiselle ovat kuitenkin hyvin erilaiset ja tarve palvelurakenteen muutoksiin vaihtelee. Useat kunnan tehtävistä ovat luonteeltaan sellaisia, että kuntarakenteella sellaisenaan on varsin vähäinen merkitys sille, minkä tasoisina palvelut pystytään järjestämään. Samoja näkökulmia ja tavoitteita ei voi soveltaa kaikkiin kuntiin. Tarkastelussa käytettyjen kriteereiden ja tarkastelunäkökulmien osalta Kauniaisten kaupunki toteaa, että väestökehitys ei muodosta uhkaa kaupungin kyvylle huolehtia peruspalveluista, eikä muullekaan kunnan kehittämiselle. Kaupungin asukasluku kasvaa pääosin muuttovoiton johdosta. Muuttovoitosta osa johtuu maahanmuutosta. Kaupungissa on viime vuosina syntynyt lasta/vuosi, joka koululaitoksen sekä päiväkotirakenteen kannalta on riittävä. Kaupungin peruskouluihin ja lukioihin hakeutuu opiskelemaan merkittävä määrä oppilaita ja opiskelijoita myös naapurikunnista. Ikääntyvän väestön osuus on maan keskiarvon tasolla, eikä se tuota palvelujen järjestämisen kannalta ongelmaa. Taloustarkastelun osalta todetaan, että Kauniaisten talous on vahva ja keskeisten palvelujen yksikkö- ja asukaskohtaiset kustannukset ovat kansallisessa vertailussa hyvin kilpailukykyiset. Kaupungilla on mannersuomen alhaisin tuloveroprosentti, kaupunki on velaton ja kertynyt ylijäämä kaupungin taseessa on yli 4000 euroa/asukas. Kaupunki hoitaa kaikki lakisääteiset tehtävät laadukkaasti ja asukkaat ovat asiakaspalaute- ym. kyselyiden mukaan tyytyväisiä kaupungin tuottamiin palveluihin. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta Kauniainen ei pidä kuntien yhdistämistä välttämättömänä, eikä se katso, että pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen hallinta tarvitse työryhmän esittämiä kuntarakenteeseen liittyviä ratkaisuja. Tähän voidaan vaikuttaa parhaiten koko metropolialueen seudullisilla yhteistoimintaratkaisuilla. Kauniainen on osa Helsingin seudun työssäkäyntialuetta. Palvelujen saavutettavuus ja asiointi alueella on helppoa ja sujuvaa. Kauniainen on tyypillinen pendelöintikunta, työpaikkaomavaraisuus on alhainen, mutta väestön työllisyys on hyvä, työttömyysaste on 3,6 % (02/2012). Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta kaupunginvaltuusto toteaa, että Kauniaisissa on hyvät edellytykset huolehtia korkeatasoisten peruspalvelujen järjestämisestä ja ylläpitämisestä. Laajempaa väestöpohjaa edellyttävät sosiaali- ja terveys- sekä opetuspalvelut järjestetään seudullisesti kuntayhtymien ja pääkaupunkiseutuyhteistyön puitteissa. Pääkaupunkiseudun kuntien julkiset palvelut ovat varsin yhdenvertaiset asukkaiden näkökulmasta katsoen, eivätkä ne aiheuta väitettyä epäta-

3 sa-arvoa alueen asukkaille esim. palvelujen saatavuuden ja laadun suhteen. Tässä tilanteessa kuntien yhdistäminen ei toisi mitään erityisiä hyötyjä. Helsingin seutu muodostaa elinkeinopoliittisesti vahvan kokonaisuuden, jossa kunnilla on omat erilaiset roolinsa. Toiminnallisen kokonaisuuden näkökulmasta Kauniainen on hyvin toimiva ja vahva peruskunta. Työryhmän arvio kaupungin tilanteesta peruspalvelujen järjestämisessä ja rahoittamisessa ei vastaa Kauniaisten kaupunginvaltuuston näkemystä. Kauniainen on tiiviisti rakennettu erittäin hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä varustettu kunta. Kuntaliitos ei toisi myönteisiä muutoksia kaupungin tilanteeseen, eikä kuntien yhdistäminen keventäisi ympäristörasitusta. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä myös valtion rooli on keskeinen. On täysin mahdollista edetä keskeisissä MAL-asioissa valtion myötävaikutuksella nykyistä kattavampaan, suunnitelmallisempaan ja sitovampaan seudulliseen päätöksentekoon. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta kaupunginvaltuusto toteaa, että perusopetus ja lukiokoulutus järjestetään molemmille kieliryhmille omassa kunnassa hyvin resursoiduissa, elinvoimaisissa ja kilpailukykyisissä kouluissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kattavasti ja turvallisesti sekä kustannustehokkaasti oman kunnan toimesta. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen osalta palvelut tuotetaan hyvin toimivassa pääkaupunkiseutuyhteistyössä. Ruotsinkielisten osuus Kauniaisten väestöstä on noin 39 %. Esitetyllä suurkunta-alueella ruotsinkielisten osuus olisi alle 7 %. Siitä huolimatta, että alueen kielisuhteet eivät muuttuisi, kuntien yhdistäminen heikentäisi ruotsinkielisten palvelujen saantia ja kielellisten oikeuksien toteutumista kauniaislaisten osalta huomattavasti nykyisestä. Kauniaislaisten osalta edellytykset ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen eivät kuntaliitoksessa vahvistuisi vaan heikentyisivät, mikä on kielellisten perusoikeuksien vastaista. Uusi kunta muodostaisi niin suuren alueen, että asukkaiden arjen asioita ei koettaisi yhteisiksi, asukkaiden kuntaidentiteetti kärsisi etäisyyksien kasvaessa päätöksentekijöihin, lähidemokratia häviäisi, eikä kuntauudistus edistäisi yksilön mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Lähipalveluissa suuret yksiköt pikemminkin lisäisivät kuin vähentäisivät byrokratiaa asukas- ja asiakaslähtöisyyden kustannuksella. Kauniainen ei katso, että uusi suurkunta selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi hallintoa tai vahvistaisi demokratiaa, päinvastoin. Kuten tarkastelussa todetaankin, olisi luotava uusia osallistumisen muotoja, uusia sisäisiä rakenteita, kunnanosahallintoja. Yhdistämisen sijasta nykyisiä yhteistoimintarakenteita voisi vahvistaa lainsäädännöllä. Tarkasteltaessa esitetyn kuntaliitoksen tarvetta kaupunginvaltuusto katsoo, että pääkaupunkiseudun ja sitä laajemman metropolialueen erityisluonne tulee ottaa huomioon ratkaisuja tehtäessä. Tämä on kuntarakennetyöryhmän ehdotuksessa sivuutettu, vaikka uudistuksen perustana olevas-

4 sa hallitusohjelmassakin tiedostetaan metropolialueen muusta maasta poikkeavat tarpeet. Kuntaliitoksen analyysi on työryhmän mietinnössä tältä osin puutteellinen ja yksipuolinen, eikä laajemman metropolialueen yhteistoiminnan osalta ole edes pyritty erittelevään tarkasteluun. Kauniainen pitääkin raporttia ja sen ehdotuksia siinä määrin puutteellisina, että niiden pohjalta seudun ja koko maan kannalta ratkaisevia päätöksiä ei pidä tehdä. Kauniainen katsoo, että pääkaupunkiseudun osalta ei pidä ryhtyä kuntaliitosselvitykseen, vaan ryhtyä selvittämään erillistä metropolilainsäädäntöä ja siihen liittyviä metropolialueen hallintoratkaisuja, jatkaen sitä valmistelua, jota Helsingin seudun kunnat yhdessä ovat tehneet muun muassa vuoden 2010 lopulla valmistuneen seutuhallintoselvityksen yhteydessä. Kysymyksiin kunnan valmiudesta selvittää kuntaliitoksen toteuttamista yhdessä muiden kuntien kanssa tai ministeriön käynnistämän ja kustantaman erityisen kuntajakoselvityksen muodossa Kauniaisten vastaus on edellä olevaan viitaten kielteinen. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista, aikataulusta ja muutostuista viitataan myös edellä todettuun kielteiseen kantaan. Tilastojen valossa maamme kuntien nettokustannukset asukasta kohti ovat pienimmät asukkaan kunnissa. Näitä pienemmissä ja suuremmissa kunnissa asukasta kohti tilastoidut kustannukset kasvavat. Ruotsissa on vastaava tilanne. Siellä selvitettiin julkishallinnon vastuuselvityksen yhteydessä miten kunnan koko vaikuttaa kunnan kustannuksiin. Selvityksessä todettiin, että kunnan asukasmäärä harvoin on merkittävin tekijä selitettäessä kuntakohtaisia kustannuseroja. Varmin johtopäätös oli kuitenkin, että kustannukset ovat suurimmat isoimmissa kuntayksiköissä. Tämän selvityksen valossa Helsingin seudun kuntien yhteen liittäminen olisi kuntatalouden kannalta virhe. (Rådet för kommunalekonomiska analyser: Storleken som kommunalekonomiskt problem, Kauniaisten kaupunki esittää, että pääkaupunkiseudulla ei tehdä kuntaliitoksia vastoin kuntien tahtoa. Seudun rakenteellisiin ongelmiin ja kilpailukyvyn haasteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa luomalla seudulle ylikunnallinen metropolihallinto. Demokraattisesti valitun seudullisen päätöksentekoeli men muodostamista, tehtäviä ja rahoitusta ym. selvittämään tulee asettaa val tion ja kuntien edustajista koottu selvitysryhmä. Tavoitteena tulee olla pää töksenteon päällekkäisyyksien poistaminen ja läpinäkyvyyden paranta mi nen. Metropoliratkaisua tulee valmistella siitä lähtökohdasta, että uudella hallintorakenteella ei ole veronkanto-oikeutta. OSA II Lausuntopyynnön II osan osalta, johon pyydetään kunnan näkemyksiä kuntauudistukseen liittyvistä hankkeista, Kauniaisten kaupunki viittaa kuntalain ja kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimpien uudistustarpeiden osalta Valtiovarainministeriön selvitykseen 10/2011 ( ) kuntalain uudistustarpeista sekä pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteissa esitettyihin kannanottoihin. Mitä tulee Kauniaisten näkemykseen lähidemokratian vahvistamisesta uusilla säännöksillä, viitataan myös em. VM:n selvitykseen ja siinä osallistumismahdollisuuksia ja suoraa demokratiaa edistäviin kysymyksiin. Kuten edellä I osaa koskevassa lausunnossa todetaan, niin kaupunginvaltuusto

5 katsoo, että esitetty kuntaliitos muodostaisi niin suuren alueen, että kuntaliitos ei millään muotoa edistä yksilön mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kauniaisissa äänestysaktiivisuus on perinteisesti korkea kaikissa vaaleissa. Kauniaisissa ei esiinny ison kunnan ongelmia hallinnon ja päätöksen-teon etäisyydessä kuntalaisiin. Kuntademokratiaan liittyvät menetelmät ja teemat ovat näkyvästi esillä kaupungin strategiassa ja toimialoilla.... Valt. Syväniemen muiden kannattama ehdotus, että I osan viimeisestä kappaleesta sana metropoli hallinto korvataan sanalla hallinto, hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: KV päätti antaa Valtiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä seuraavan lausunnon: OSA I Arvioidessaan tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta Kauniaisten kaupunki katsoo, että kunnan tulee olla väestöpohjaltaan ja muiden resurssien osalta niin vahva että se voi kantaa tilapäisiä muutoksia tulo- tai menorakenteessa ja että sillä muutostilanteissa on edellytyksiä omalla toiminnallaan kääntää kunnan kehitys positiiviseen suuntaan. Kuntauudistuksen tarvetta ja tavoitteita on kuvattu varsin perusteellisesti kunta- ja palvelurakenneselvityksen 4. luvussa. Kuntien perusteet uudistuksen toteuttamiselle ovat kuitenkin hyvin erilaiset ja tarve palvelurakenteen muutoksiin vaihtelee. Useat kunnan tehtävistä ovat luonteeltaan sellaisia, että kuntarakenteella sellaisenaan on varsin vähäinen merkitys sille, minkä tasoisina palvelut pystytään järjestämään. Samoja näkökulmia ja tavoitteita ei voi soveltaa kaikkiin kuntiin. Tarkastelussa käytettyjen kriteereiden ja tarkastelunäkökulmien osalta Kauniaisten kaupunki toteaa, että väestökehitys ei muodosta uhkaa kaupungin kyvylle huolehtia peruspalveluista, eikä muullekaan kunnan kehittämiselle. Kaupungin asukasluku kasvaa pääosin muuttovoiton johdosta. Muuttovoitosta osa johtuu maahanmuutosta. Kaupungissa on viime vuosina syntynyt lasta/vuosi, joka koululaitoksen sekä päiväkotirakenteen kannalta on riittävä. Kaupungin peruskouluihin ja lukioihin hakeutuu opiskelemaan merkittävä määrä oppilaita ja opiskelijoita myös naapurikunnista. Ikääntyvän väestön osuus on maan keskiarvon tasolla, eikä se tuota palvelujen järjestämisen kannalta ongelmaa. Taloustarkastelun osalta todetaan, että Kauniaisten talous on vahva ja keskeisten palvelujen yksikkö- ja asukaskohtaiset kustannukset ovat kansallisessa vertailussa hyvin kilpailukykyiset. Kaupungilla on mannersuomen alhaisin tuloveroprosentti, kaupunki on velaton ja kertynyt ylijäämä kaupungin taseessa on yli 4000 euroa/asukas. Kaupunki hoitaa kaikki lakisääteiset tehtävät laadukkaasti ja asukkaat ovat asiakaspalaute- ym. kyselyiden mukaan tyytyväisiä kaupungin tuottamiin palveluihin. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta Kauniainen ei pidä kuntien yhdistämistä välttämättömänä, eikä se katso, että pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen hallinta tarvitse työryhmän esittämiä kuntarakenteeseen liittyviä ratkaisuja. Tähän voidaan vaikuttaa parhaiten koko metropoli-

6 alueen seudullisilla yhteistoimintaratkaisuilla. Kauniainen on osa Helsingin seudun työssäkäyntialuetta. Palvelujen saavutettavuus ja asiointi alueella on helppoa ja sujuvaa. Kauniainen on tyypillinen pendelöintikunta, työpaikkaomavaraisuus on alhainen, mutta väestön työllisyys on hyvä, työttömyysaste on 3,6 % (02/2012). Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta kaupunginvaltuusto toteaa, että Kauniaisissa on hyvät edellytykset huolehtia korkeatasoisten peruspalvelujen järjestämisestä ja ylläpitämisestä. Laajempaa väestöpohjaa edellyttävät sosiaali- ja terveys- sekä opetuspalvelut järjestetään seudullisesti kuntayhtymien ja pääkaupunkiseutuyhteistyön puitteissa. Pääkaupunkiseudun kuntien julkiset palvelut ovat varsin yhdenvertaiset asukkaiden näkökulmasta katsoen, eivätkä ne aiheuta väitettyä epätasa-arvoa alueen asukkaille esim. palvelujen saatavuuden ja laadun suhteen. Tässä tilanteessa kuntien yhdistäminen ei toisi mitään erityisiä hyötyjä. Helsingin seutu muodostaa elinkeinopoliittisesti vahvan kokonaisuuden, jossa kunnilla on omat erilaiset roolinsa. Toiminnallisen kokonaisuuden näkökulmasta Kauniainen on hyvin toimiva ja vahva peruskunta. Työryhmän arvio kaupungin tilanteesta peruspalvelujen järjestämisessä ja rahoittamisessa ei vastaa Kauniaisten kaupunginvaltuuston näkemystä. Kauniainen on tiiviisti rakennettu erittäin hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä varustettu kunta. Kuntaliitos ei toisi myönteisiä muutoksia kaupungin tilanteeseen, eikä kuntien yhdistäminen keventäisi ympäristörasitusta. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä myös valtion rooli on keskeinen. On täysin mahdollista edetä keskeisissä MAL-asioissa valtion myötävaikutuksella nykyistä kattavampaan, suunnitelmallisempaan ja sitovampaan seudulliseen päätöksentekoon. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta kaupunginvaltuusto toteaa, että perusopetus ja lukiokoulutus järjestetään molemmille kieliryhmille omassa kunnassa hyvin resursoiduissa, elinvoimaisissa ja kilpailukykyisissä kouluissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kattavasti ja turvallisesti sekä kustannustehokkaasti oman kunnan toimesta. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen osalta palvelut tuotetaan hyvin toimivassa pääkaupunkiseutuyhteistyössä. Ruotsinkielisten osuus Kauniaisten väestöstä on noin 39 %. Esitetyllä suurkunta-alueella ruotsinkielisten osuus olisi alle 7 %. Siitä huolimatta, että alueen kielisuhteet eivät muuttuisi, kuntien yhdistäminen heikentäisi ruotsinkielisten palvelujen saantia ja kielellisten oikeuksien toteutumista kauniaislaisten osalta huomattavasti nykyisestä. Kauniaislaisten osalta edellytykset ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen eivät kuntaliitoksessa vahvistuisi vaan heikentyisivät, mikä on kielellisten perusoikeuksien vastaista. Uusi kunta muodostaisi niin suuren alueen, että asukkaiden arjen asioita ei

7 koettaisi yhteisiksi, asukkaiden kuntaidentiteetti kärsisi etäisyyksien kasvaessa päätöksentekijöihin, lähidemokratia häviäisi, eikä kuntauudistus edistäisi yksilön mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Lähipalveluissa suuret yksiköt pikemminkin lisäisivät kuin vähentäisivät byrokratiaa asukas- ja asiakaslähtöisyyden kustannuksella. Kauniainen ei katso, että uusi suurkunta selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi hallintoa tai vahvistaisi demokratiaa, päinvastoin. Kuten tarkastelussa todetaankin, olisi luotava uusia osallistumisen muotoja, uusia sisäisiä rakenteita, kunnanosahallintoja. Yhdistämisen sijasta nykyisiä yhteistoimintarakenteita voisi vahvistaa lainsäädännöllä. Tarkasteltaessa esitetyn kuntaliitoksen tarvetta kaupunginvaltuusto katsoo, että pääkaupunkiseudun ja sitä laajemman metropolialueen erityisluonne tulee ottaa huomioon ratkaisuja tehtäessä. Tämä on kuntarakennetyöryhmän ehdotuksessa sivuutettu, vaikka uudistuksen perustana olevassa hallitusohjelmassakin tiedostetaan metropolialueen muusta maasta poikkeavat tarpeet. Kuntaliitoksen analyysi on työryhmän mietinnössä tältä osin puutteellinen ja yksipuolinen, eikä laajemman metropolialueen yhteistoiminnan osalta ole edes pyritty erittelevään tarkasteluun. Kauniainen pitääkin raporttia ja sen ehdotuksia siinä määrin puutteellisina, että niiden pohjalta seudun ja koko maan kannalta ratkaisevia päätöksiä ei pidä tehdä. Kauniainen katsoo, että pääkaupunkiseudun osalta ei pidä ryhtyä kuntaliitosselvitykseen, vaan ryhtyä selvittämään erillistä metropolilainsäädäntöä ja siihen liittyviä metropolialueen hallintoratkaisuja, jatkaen sitä valmistelua, jota Helsingin seudun kunnat yhdessä ovat tehneet muun muassa vuoden 2010 lopulla valmistuneen seutuhallintoselvityksen yhteydessä. Kysymyksiin kunnan valmiudesta selvittää kuntaliitoksen toteuttamista yhdessä muiden kuntien kanssa tai ministeriön käynnistämän ja kustantaman erityisen kuntajakoselvityksen muodossa Kauniaisten vastaus on edellä olevaan viitaten kielteinen. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista, aikataulusta ja muutostuista viitataan myös edellä todettuun kielteiseen kantaan. Tilastojen valossa maamme kuntien nettokustannukset asukasta kohti ovat pienimmät asukkaan kunnissa. Näitä pienemmissä ja suuremmissa kunnissa asukasta kohti tilastoidut kustannukset kasvavat. Ruotsissa on vastaava tilanne. Siellä selvitettiin julkishallinnon vastuuselvityksen yhteydessä miten kunnan koko vaikuttaa kunnan kustannuksiin. Selvityksessä todettiin, että kunnan asukasmäärä harvoin on merkittävin tekijä selitettäessä kuntakohtaisia kustannuseroja. Varmin johtopäätös oli kuitenkin, että kustannukset ovat suurimmat isoimmissa kuntayksiköissä. Tämän selvityksen valossa Helsingin seudun kuntien yhteen liittäminen olisi kuntatalouden kannalta virhe. (Rådet för kommunalekonomiska analyser: Storleken som kommunalekonomiskt problem, Kauniaisten kaupunki esittää, että pääkaupunkiseudulla ei tehdä kuntaliitoksia vastoin kuntien tahtoa. Seudun rakenteellisiin ongelmiin ja kilpailukyvyn haasteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa luomalla seudulle ylikunnallinen hallinto. Demokraattisesti valitun seudullisen päätöksentekoelimen muodostamista, tehtäviä ja rahoitusta ym. selvittämään tulee asettaa valtion ja kuntien edustajista koottu selvitysryhmä. Tavoitteena tulee olla päätöksenteon päällekkäisyyksien poistaminen ja läpinäkyvyyden parantami-

8 nen. Metropoliratkaisua tulee valmistella siitä lähtökohdasta, että uudella hallintorakenteella ei ole veronkanto-oikeutta. OSA II Lausuntopyynnön II osan osalta, johon pyydetään kunnan näkemyksiä kuntauudistukseen liittyvistä hankkeista, Kauniaisten kaupunki viittaa kuntalain ja kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimpien uudistustarpeiden osalta Valtiovarainministeriön selvitykseen 10/2011 ( ) kuntalain uudistustarpeista sekä pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteissa esitettyihin kannanottoihin. Mitä tulee Kauniaisten näkemykseen lähidemokratian vahvistamisesta uusilla säännöksillä, viitataan myös em. VM:n selvitykseen ja siinä osallistumismahdollisuuksia ja suoraa demokratiaa edistäviin kysymyksiin. Kuten edellä I osaa koskevassa lausunnossa todetaan, niin kaupunginvaltuusto katsoo, että esitetty kuntaliitos muodostaisi niin suuren alueen, että kuntaliitos ei millään muotoa edistä yksilön mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kauniaisissa äänestysaktiivisuus on perinteisesti korkea kaikissa vaaleissa. Kauniaisissa ei esiinny ison kunnan ongelmia hallinnon ja päätöksen-teon etäisyydessä kuntalaisiin. Kuntademokratiaan liittyvät menetelmät ja teemat ovat näkyvästi esillä kaupungin strategiassa ja toimialoilla.