Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki

Transkriptio

1 Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan Kuntakoulutus Helsinki

2 Väestönmuutos 250 x 250 m ruuduittain v V väestönkasvu hajautui koko seudulle, pääkaupunkiseudun vanhat lähiöt menettivät väkeä Espoon kaupunki,kaupunkisuunnittelukeskus, Yleiskaavayksikkö Keskushallinto, Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 2

3 Muuttoliikkeen verosiirtymät Helsingin seudulla Espoo suhteellisesti suurin menettäjä Kehysalue suurin voittaja Kuntien välinen suhde muuttunut 2000-luvulla Lapsiperheiden muuttoliike Keski-ikäisten muuttoliike Helsingin seudun sisäisessä muutossa muuttoliikkeen ikärakenne vaikuttaa paljon, koska tulotaso sidoksissa ikään Muuttoliikkeen nettotulokertymä (M ) v Nettokertymä, M Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Näkökulmia Helsingin seudun kehitykseen Osuus (%) valtionveronal. Tuloista Espoo ,1 Helsinki ,9 Vantaa -46-1,0 Kehysalue (Hsk-pks) 502 6,1 3

4 Muuttoliikkeen nettotulokertymä (1000 ) iän mukaan Espoossa

5 Tulo- ja lähtömuuton tulokertymä (1000 ) Espoossa

6 Valtionveronalaiset tulot keskimäärin v sekä kasvu % v Helsingin työssäkäyntialueella kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit 6

7 Pienituloisten osuus vaihtelee Helsingin seudun kunnissa 7

8 Johtopäätöksiä Kuntien välinen suhde muuttunut 2000-luvulla Lapsiperheiden muuttoliike Keski-ikäisten muuttoliike Kotitalouksien asuinpaikan valinta Kuntien sijainti, saavutettavuus, palvelut, verotus, taksat, imagot v.s. Kotitalouksien asumis- ja sijaintitarpeet ja arvostukset, perheellisyys, asuntokuntakoko, ikä, elämänvaihe, tulot varallisuus Hyvinvoinnin kannalta hyvä, kun on tarjolla vaihtoehtoja Vrt. Andersson & Andersson Valtionosuusjärjestelmän verotulotasaus tasaa kuntien välisiä verotuloeroja Helsingin seudulla ensisijainen ongelma ei ole tulojen vaan kustannusten epätasainen jakautuminen kuntien välillä Maahanmuuttajat Syrjäytyvät Asunnottomuus Seudulliset palvelut Seudullinen perusrakenne 8

9 Hallitus linjasi iltakoulussa kuntauudistuksen jatkoa Hallitus linjasi mm. suuntaviivoja vahvan peruskunnan kriteereiksi, uudistuksen aikataulua sekä muutostukea. Metropolialueen osalta linjattiin: Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella tällä ja ensi vuosikymmenellä. Metropolialueella haasteet alueen yhdyskuntarakenteen yhtenäiselle suunnittelulle ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiselle ovat kaikkien suurimmat. Alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ käynnistetään esiselvityksellä, jossa kartoitetaan tulevat kuntajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi yhdessä alueen kuntien kanssa. 9

10 Espoon valtuuston ehdotus metropoliratkaisuksi Metropolialuetta kehitetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävältä pohjalta. Metropolialueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaa sekä näihin liittyvään seudulliseen päätöksentekoon. Metropoliratkaisu kokoaa yhteen nykyisiä toimijoita ja päätöksentekoa seudun strategiseksi kehittämiseksi MALasioissa, kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi sekä segregaation estämiseksi. Tavoitteena on seudun päätöksenteon päällekkäisyyksien poistaminen ja läpinäkyvyyden parantaminen. Metropoliratkaisun valmistelun tulee käynnistyä välittömästi rinnan kuntarakenneuudistuksen kanssa ja se tulee tehdä yhteistyössä kuntien ja valtion kesken. Selvitys on valmis ennen kuin kuntarakennelain sisällöstä päätetään. (Lausunto kunnallishallinnon rakenneryhmän raportista, v. 2012) 10