LAUSUNTO Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto.

Transkriptio

1 LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö VM079:00/2012 Asia: Metropolialueen esiselvitys SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 186 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 63 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto. Lisätiedot: Kehittämispäällikkö Laura Simik, , SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas Pääsihteeri

2 Yleistä SOSTE pitää metropolialueen kehittämistä ja alueen kuntien yhteistyön lisäämistä välttämättömänä. Tämänhetkiset kuntarakenteet ja -rajat ovat keinotekoisia ja pahimmillaan lisäävät eriarvoisuutta ja tehottomuutta. Metropolialuetta kehitettäessä on tunnistettava metropolialueen kehityksen merkitys koko maan kehityksen kannalta. On myös tunnistettava pääkaupunkiseudun segregaatiohaaste. On viitteitä siitä, huono-osaisuus on alueellisten keskittymiensä kautta muodostunut Helsingin seudulla vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Se lisää kaikkien pahoinvointia, ja vaikuttaa seudullisen muuttoliikkeen rakenteeseen tavalla, jossa huono-osaisuus alkaa kierteenomaisesti ruokkia itseään. SOSTE toteaakin, että metropolialuetta kehitettäessä on huolehdittava siitä, että alueen asukkaiden osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet sekä demokraattisen päätöksenteon edellytykset säilyvät ja niitä entisestään kehitetään. SOSTEn mielestä seuraavat asiat tulee huomioida metropolialuetta kehitettäessä: 1. Kuntalaisia kuultava jo metropolialueen suunnitteluvaiheessa ja demokratiasta huolehdittava 2. Esteettömyys metropolialueen yhdeksi kärkitavoitteeksi 3. Elinvoimaisuus ja kuntalaisten yhdenvertaisuus toteutuvat metropolialueen monipuolisella palvelurakenteella sekä lähipalveluilla 4. Valtiovallan puuttuminen oikeutettua vain painavasta syystä 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen metropolialueella perustuttava ensisijaisesti vahvoihin peruskuntiin 6. SOSTen arviot eri vaihtoehdoista Tarkemmat perustelut näille tavoitteille löytyvät jäljempää. 1. Kuntalaisia kuultava jo metropolialueen suunnitteluvaiheessa ja demokratiasta huolehdittava SOSTE korostaa, että metropolia kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että suunnittelu ja päätöksenteko eivät etäänny kuntalaisista. SOSTEn mielestä kaikissa vaihtoehdoissa vaikuttamismahdollisuus tulee turvata sekä vaalien että lähidemokratian kautta. Lisäksi muita osallistumismahdollisuuksia on kehitettävä. Kansalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa on erityisen tärkeää muutosvaiheessa. Pahimmillaan ulkoapäin toteutettu uudistus etäännyttää kuntalaisia päätöksenteosta ja vähentää osallisuutta. Lisäksi heidän on syytä sitouttaa uudistukseen myös aktiivisen tiedottamisen, osallistamisen ja yhteistyön keinoin.

3 Lähidemokratiaa on kehitettävä metropolimallista i- tava että nimenomaan kuntavaaleissa kansalaisten äänestysprosentti on ollut huolestuttavan matala. Jos päätöksenteko etääntyy liian kauas ja vaikuttamismahdollisuudet jäävät vähäisiksi. Selvityksessä on huomioitu lähidemokratia ja nostettu esiin lähikunnat yhtenä ratkaisumallina. Keskeisempää voi olla päätöksenteon läpinäkyvyyden lisääminen, kuulemisen ja kansalaisvaikuttamisen kehittäminen, asiakaspalvelun lisääminen julkisessa hallinnossa ja kuntalaisten kanssa yhteistyössä kehitetyt ICT-ratkaisut ja sähköiset palvelut. Ehdottoman tärkeää on metropolialueen yhteistoimintaorganisaatioiden toiminnan kehittäminen. Yhteistoimintaorganisaatiot eivät ole tällä hetkellä suoraan vastuussa kuntalaisille. S ä d ä d ä moninaiset ja monimutkaiset yhteistyön rakenteet vähentävät läpinäkyvyyttä suhtees- M ä ä ä ä ganisaatiot toimivat läpinäkyvästi, kuntalaisia kuullaan ja yhteistoimintaelinten jäsenten valinnoissa lisätään demokraattisen vaikuttamisen mahdollisuutta. Järjestöt ovat vahva väylä tuoda kuntalaisten ääntä kunnan päättäjien tietoon. Metropolialueen päätöksenteossa kuulemisvelvoite on ulotettava koskemaan asiaan liittyviä sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Esimerkiksi vammaisia koskevissa asioissa on kuultava vammaisjärjestöjä. Järjestöjen asemasta kuntademokratian edistäjänä sekä erityisryhmien äänitorvena olisi saatava nuorisolain tyyppinen kirjaus kuntalakiin. Tarvittaessa kansalaisten osallistumiselle tulee kehittää ja luoda uusi kanavia ja mahdollisuuksia ja on hyvä, että laki antaa tähän mahdollisuudet. Asukkaiden vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksien toteuttamisen keinot tulee kirjata 2. Esteettömyys metropolialueen yhdeksi kärkitavoitteeksi SOSTE vaatii, että metropolialueella esteettömyyttä kehitetään järjestelmällisesti jo suunnitteluvaiheessa. Esteettömyydellä tulee tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Sopimuksessa tunnustetaan vammaisen oikeus itsenäiseen päätöksentekoon ja korostetaan julkisten tilojen ja liikennevälineiden esteettömyyden tarvetta. Sopimukseen sitoutuneilta valtioilta edellytetään erityisesti vammaisiin kohdistuvien ennakkoluulojen poistamista tietoa lisäämällä. Esteettömyys ja erityisryhmien tarpeet tulee huomioida metropolialueen asuntotuotannossa, liikenneratkaisuissa, elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa sekä muussa elinym-

4 päristössä. Julkisen hallinnon osalta on kehitettävä myös esteetöntä tiedonsaantia, demokratiaa ja muita osallistumisen mahdollisuuksia sekä tiedotusta. 3. Elinvoimaisuus ja kuntalaisten yhdenvertaisuus toteutuvat metropolialueen monipuolisella palvelurakenteella sekä lähipalveluilla SOSTE vaatii, että elinvoimaisuudesta ja monipuolisesta palveluntuotannosta tulee huolehtia kaikissa metropolialueen ratkaisumalleissa ja siksi tarvitaan monipuolisen palvelurakenteen vahvaa kehittämistä metropolialueella. SOSTEn mielestä on saatava velvoittavat kirjaukset palvelustrategiasta niin uuteen kuntalakiin kuin metropolialueellekin. Lisäksi monipuolinen ja elinvoimainen palvelurakenne on nostettava yhdeksi metropolikriteeriksi. Tulevaisuudessa metropolialueen hankinnoissa on hankintalakia on sovellettava siten, että pelkän hinnan sijaan myös laatu huomioidaan. Lisäksi on kirjattava jo sopimukseen hankintojen perusperiaatteet. SOSTEn mielestä on keskeistä, että huolehditaan myös suurissa metropoliratkaisuissa siitä, että hankinnat tehdään riittävän pieninä kokonaisuuksina, järkevillä kriteereillä sekä aikataulullisesti siten, että myös pienemmillä palveluntuottajilla on aidot mahdollisuudet osallistua kilpailutukseen metropolialueella. Tästä tarvitaan kirjaukset metropolialueen strategioihin. ä ä ä ä ä ä ä invointia tukevia verkostoja ja kehitä Metropolialueella järjestöt on otettava entistä vahvemmin kunnan hyvinvointityöhön 4. Valtiovallan puuttuminen metropolialueen kuntien yhdistymisiin tai metropolialueen hallintoon oltava hyvin perusteltua SOSTE korostaa, että kunnallinen päätöksenteko on demokraattisen yhteiskunnan ja kansanvallan perusta. Kuitenkin SOSTE pitää perusteltuna uuden kuntarakennelakiluonnoksen 18 :ssä valtioneuvostolle annettuja valtuuksia päättää kuntajaon muuttamisesta, jos tälle puuttumiselle on painavat ja perustellut syyt. 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen metropolialueella perustuttava ensisijaisesti vahvoihin peruskuntiin Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen tulisi SOSTEn mielestä perustua ensisijaisesti vahvoihin peruskuntiin. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa on tarve edetä riittävän vahvojen järjestämisvastuun kantajien aikaansaamiseksi, vaikka joillakin alueilla kuntaliitoksiin ei vielä olisikaan valmiutta. SOSTE toteaa ratkaisuvaihtoehdoista seuraavaa sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta:

5 Mikäli suurkuntamalli toteutetaan, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu tulee olla suurkunnilla. Mikäli metropolialueella toteutetaan metropolihallinto, tulee pyrkiä suuriin kuntaliitoksiin, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu olisi näillä. Jos kuntaliitoksia ei pystytä toteuttamaan riittävän vahvoina, tulee sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisvastuu olla metropolihallinnolla. Kaiken kaikkiaan s d o- naisuus, jossa asiakasprosessit ovat saumattomia ja jossa hallintokuntien rajapinnoilla ei ole katkoksia. SOSTEn mielestä sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitteena tulee olla selkeä rakenne. SOSTEn mielestä väestöpohjana tulisi olla vähintään laajennetulla perustasolla, jolloin sen vastuulla olisi nykyistä enemmän erityispalveluita. SOSTE korostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on välttämätön paitsi hallinnollisesti myös toiminnallisesti laajalla perustasolla. Perustason laajentaminen lyhentää kansalaisen hoito- ja palveluketjua ja on myönteinen kehityssuunta, mutta edellyttää lisäosaamista ja resurssien uudelleen suuntaamista. SOSTE korostaa sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluita järjestettäessä tulee ratkaista nykyisiä perustason palveluissa olevia vakavia pulmia, parantaa yhdenvertaista saatavuutta ja olla kestävä tulevaisuuden haasteita ajatellen.