Perussuomalainen vaihtoehto. Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu

Transkriptio

1 Perussuomalainen vaihtoehto Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu

2 KATAISEN HALLITUKSEN KOLME VAIHTOEHTOA METROPOLIHALLINNOKSI 1) Kaksi suurkuntaa ja sopimusyhteistyö 2) Metropolihallinto ja vahvat peruskunnat (SUOSITUS!) 3) Metropolihallinto ja vaihtoehtoisia kuntarakenteita - Pakko kuntaliitoksiin. - Pakko metropolihallintoon. Vaihtoehdossa 1) lakisääteinen pakko rajoittuu metropolikaavaan ja sen toteuttamisohjelmaan.

3 PERUSSUOMALAISEMPI METROPOLI Helsingin metropolialue on nyt itsenäisten kuntien kansanvaltaisesti hallittu yhteisö. Se on kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä ja tehokas. Perussuomalaisten metropolitavoite: Metropolialueen pitäminen eheänä kokonaisuutena Itsenäisiin kuntiin nojaava kansanvaltainen lähidemokratia Alueen kokonaisedun huomioiminen itsenäisten kuntien verkostomaista sopimusyhteistyötä kehittämällä

4 KANTA METROPOLIALUEEN ESISELVITYKSEEN Metropolialueen esiselvityksen vaihtoehdot hylätään, koska ne keskittävät valtaa lisäävät hallintorakenteita lisäävät kustannuksia hajottavat toimivaa lähidemokratiaa ja seutuyhteisöä lisäävät syrjäytymisriskiä eivät tuo säästöjä

5 PAREMPI METROPOLIRATKAISU Kuntajako: vapaaehtoiset kuntaliitosselvitykset. Metropolihallinto: sopimusperustainen metropolivaltuuskunta kuntien ja valtion seudullista yhteistyötä edistämään. Jatkotyössä huomioitava, että kuntaliitokset ja metropolihallinto eivät kytkeydy toisiinsa. Jatkotyössä huomioitava kuntalaisten mielipiteet ja kansanvaltaisen paikallishallinnon vahvistaminen.

6 ITSENÄISTEN KUNTIEN ELINVOIMAINEN METROPOLI - Parempi perussuomalainen vaihtoehto Perussuomalainen ehdotus on laadittu esiselvityksen metropolikriteerien perusteella ja ottaen huomioon metropoliseudun kehityksen ennusteet vuoteen 2030 : 1. Kansainvälinen kilpailukyky Itsenäisten kuntien yhteistyö on luonut Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyisen metropolialueen. 2. Maankäyttö ja kaavoitus Maankäyttö on keskeinen lähidemokratian osa. Siitä päättäminen kuuluu ensisijaisesti kunnille.

7 ITSENÄISTEN KUNTIEN ELINVOIMAINEN METROPOLI - Parempi perussuomalainen vaihtoehto 3. Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Itsenäisten kuntien yhteistyö on luonut yhtenäisen työssäkäynnin ja asioinnin metropolialueen. 4. Asuminen ja asuntomarkkinat Kunnat varmistavat kaavoituksella ja omalla rakentamisellaan riittävän kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon, jos valtio ei sitä estä asuntorahoitusta ja kaavojen hyväksymistä koskevilla toimenpiteillään. 5. Muuttoliike ja metropolialue Muuttoliike hallitaan valtion siirtolaispolitiikalla, joka painottaa osaamiseen perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa ja kotimaisten kielten hallintaa.

8 ITSENÄISTEN KUNTIEN ELINVOIMAINEN METROPOLI - Parempi perussuomalainen vaihtoehto 6. Sosiaalinen eheys ja segregaatio Yhteiskunnallinen eheys turvataan ja eriytyminen ehkäistään. Kohtuuhintaisten asuntojen pula poistetaan. Vieraskielisen väestön osuuden kasvua hillitään. Kansallinen kieli on perustava yhteisöllinen side. Toimivan monikultuurisen yhteisön perusedellytys on yhteinen kieli. On tärkeää, että kotikielestään riippumatta Suomeen siirtolaisina asettuvat kykenevät sujuvaan kanssakäymiseen kansallisella kielellä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyisen summittaisen maahanmuuton kehittämistä todelliseksi siirtolaispolitiikaksi.

9 PAREMPI METROPOLI: SEUDUN YHTEISET HAASTEET Selvitysmiesten esityksen puutteet - Itsenäisten kuntien saavutukset ja kansanvaltaisen päätöksenteos merkitys unohdettu - Valtion virheellisen asunto- ja maahanmuuttopolitiikan seuraukset sivuutettu - Kuvitelma ongelmien ratkaisemisesta lisäämällä alueellisia tulonsiirtoja, keskittämällä hallintoa ja kannustamalla ohjaamatonta maahanmuuttoa. VVMn esiselvitys on hallitusohjelman ja EU:n reseptin kaavamainen sovellus: huonon politiikan seurauksia yritetään korjata keskittämällä valtaa sekä lisäämällä hallintoa ja tulonsiirtoja. Johtopäätökset selvityksestä - Seudulliset asiat ovat yhteisiä, mutta niitä ei voida edistää selvitysmiesten esityksillä. - Tarvitaan itsenäisiä kuntia, jotka kehittävät sopimusperustaista yhteistyötään. - Tarvitaan metropolivaltuuskunta, joka hoitaa seudun yhteiset asiat kuntien ja valtion sopimusten mukaisesti. - Tarvitaan muutos valtion asuntopolitiikassa ja maahanmuuttopolitiikassa.

10 ITSENÄISTEN KUNTIEN ELINVOIMAINEN METROPOLI Itsenäiset kunnat ja sopimusyhteistyö metropolivaltuuskunnassa Seudun nykyisistä 14 kunnasta muodostetaan kuntajakoselvitysalueita ainoastaan kuntien vapaaehtoisuuteen perustuen. Mahdolliset kuntaliitokset alistetaan kansanäänestykseen. Metropolihallintoa hoitaa sopimusyhteistyöhön perustuva ja vaaleilla valittu metropolivaltuuskunta, jolla ei ole verotusoikeutta. Metropolivaltuuskunnalle siirretään kuntien ja valtion sopimalla tavalla hoidettavaksi kuntien yhteinen palvelutuotanto ja valtion aluehallinnon tehtävät.

11 METROPOLIVALTUUSKUNNAN TEHTÄVIÄ NYKYISILTÄ KUNTAYHTYMILTÄ HSY HSL HUS MAAKUNTALIITTO AMMATILLINEN KOULUTUS VALTIOLTA ELY ARA MAL KOTOUTTAMINEN KUNNILTA SOVITAAN ERIKSEEN KILPAILUKYKY? KANSAINVÄLINEN MARKKINOINTI? LIIKENNEVÄYLÄT? ASUNTOTUOTANTO? KULTTUURILAITOKSET? SUURET LIIKUNTA- JA VAPAA- AJAN HANKKEET? KOTOUTTAMINEN? MUUTA SOVITAAN ERIKSEEN SOTE? TOISEN ASTEEN KOULUTUS? SEUDULLINEN YLEISKAAVA?

12 ITSENÄISTEN KUNTIEN ELINVOIMAINEN METROPOLI PERIAATTEET Kansanvalta Ketterä hallinto Kansallinen ja seudullinen eheys Kasvu kuntalaisten ehdoilla Kulttuuri-identiteetin säilyttäminen TOTEUTUS Itsenäiset kunnat, ei pakkoliitoksia Sopimusperustainen metropolivaltuuskunta Kansallinen kieli Yhteinen koti ja kieli monikulttuurisessa metropolissa Valtion asunto- ja siirtolaispolitiikan muututtava