LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Transkriptio

1 1 Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************************* Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 050 Eura Maakunta Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (apulaiskunnanjohtaja Antti Jantunen, ) Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (vs. hallintosihteeri Maili Kotiranta, ) OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Palvelurakenteen ja kuntarakenteen uudistaminen on välttämätöntä palveluiden järjestämisen ja kuntatalouden kantokyvyn varmistamiseksi. Erityisesti väestön ikärakenteen vanheneminen aiheuttaa merkittävää kunnallisten palvelusten kysynnän

2 2 kasvua, mihin on varauduttava riittävän ajoissa tehdyillä julkisten palveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävillä ratkaisuilla. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehitysarvio Euran osalta on menneen kehityksen valossa oikeansuuntainen, mutta aktiivisin kehittämistoimenpitein asukasluvun laskua voidaan tulevina vuosina supistaa. Väestörakenne kehittyy raportissa kuvatulla tavalla. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Raportissa esitetyt lähtökohdat ja arviointikriteerit ovat oikeansuuntaiset. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun lähtökohdat ovat perusteltuja. Euran kunta muodostaa oman työssäkäyntialueensa yhdessä Köyliön ja Säkylän kuntien kanssa ja Eura kuuluu Rauman seutukuntaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu on Euran osalta oikea. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kuvaus työssäkäynnistä ja asioinnin suuntautumisesta Euraan/Eurasta on oikea. Samoin Euran asema Satakunnan aluerakenteessa perustuu hyväksyttäviin kriteereihin. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Raportin perusanalyysi on oikea. Ilman korjaavia toimia kunnat ajautuvat taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Selvityksestä poiketen Euran kunnalla on oma elinkeinoyksikkö, joka tarjoaa palveluita myös muille ns. Pyhäjärviseudun kunnille (Köyliö, Säkylä). Alueen elinkeinojen kehittämisedellytykset ovat poikkeuksellisen hyvät. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kokonaisarviointi on oikeansuuntainen. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? KYLLÄ Taloustarkastelunäkökulmien osalta? KYLLÄ Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? KYLLÄ Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? KYLLÄ Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? KYLLÄ Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? KYLLÄ Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? KYLLÄ

3 3 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kuntauudistukseen liittyy kuntarakenneuudistuksen lisäksi kuntalain kokonaisuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistus sekä kuntien tehtävien arviointi. Näitä uudistuksia ei ole voitu ottaa huomioon tätä lausuntoa annettaessa. Näissä tehtävissä ratkaisut saattavat vaikuttaa merkittävästi kuntaliitosten tarpeeseen. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? KYLLÄ EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Euran, Köyliön ja Säkylän kuntien muodostama alue kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämän selvitysaluerajauksen mukaisesti. Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Euran, Köyliön ja Säkylän selvitysalue. Mikäli tätä työryhmän esityksen mukaista Euran, Köyliön ja Säkylän selvitysaluetta ei voitaisi muodostaa, Euran kunta ilmoittaa tässä tapauksessa valmiutensa olla mukana työryhmän esittämässä Rauman kaupungin ym. kuntien muodostamassa vaihtoehtoisessa selvitysalueessa.

4 4 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? KYLLÄ EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntien itse käynnistämä selvitys on ensisijainen kuntauudistuksen toteuttamismenetelmä. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys tulee vaihtoehtona kysymykseen, mikäli vapaaehtoisuuteen ja kuntien itsensä käynnistämiin selvityksiin ei päästä. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kuntaliitosten taloudellisen tuen kautta on viime vuosina saavutettu hyviä tuloksia, joten Euran kunta pitää perusteltuna, että kuntien yhdistymisavustuksia maksetaan riittävän suuruisina myös tulevina vuosina yhdistyville kunnille. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmällä tulee kaikissa oloissa turvata kansalaisten yhdenvertaisuus ja mahdollisuus laadukkaisiin lakisääteisiin peruspalveluihin. Valtionosuusjärjestelmässä voi olla mukana uudistuksiin kannustava elementti. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntien verotulopohjaa tulee kaikissa vaihtoehdoissa vahvistaa. Eräissä rahoitusvaihtoehdoissa alueellinen tarkastelu ja jakoperusteiden uudistaminen on perusteltua. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kunnallisia palveluja järjestettäessä on yhdeksi keskeiseksi tarkastelukulmaksi otettava kansalaisten työssäkäynti, asiointi, etäisyydet ja alueelliset kulkuyhteydet. Kunnallista palvelujärjestelmää tulee kehittää siten, että kunnilla on tosiasialliset mahdollisuudet laadukkaiden ja kriteerien mukaisten palvelusten tuottamiseen. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulee kohdella yhdenvertaisesti kaikkia Suomen kuntia. Näin ollen velvoittavan lainsäädännön säätäminen saattaa olla tarpeellista em. tavoitteen toteuttamiseksi. Yhtenä tavoitteena tulee olla maan kaikkien osien kilpailukyvyn ja vetovoiman parantaminen tasapainoisen palvelu- ja aluerakenteen turvaamiseksi. Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien

5 5 Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Tavoitteena tulisi olla uudistuksen toteuttaminen vuoden 2015 alusta lukien. Mikäli uudistuksen toteuttamiseen liittyy muita merkittäviä järjestelyjä (kuten perustettujen kuntayhtymien purkaminen), on kuntaliitosten toteuttaminen voitava siirtää myös vuoden 2017 alkuun. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kunnilla tulee olla tarkat tiedot myös muiden uudistusten toteutumisesta mahdollisia kuntaliitoksia valmisteltaessa. Kuntien henkilöstölle tulee turvata hyvän henkilöstöpolitiikan mukainen muutosturva ja -tuki. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Suomen kunnat ovat sekä aluerakenteeltaan että taloudellisilta voimavaroiltaan erilaisia. Näin ollen uudistuksen yhteydessä tulee kehittää erilaisia vahvojen peruskuntien malleja, jotta kullakin alueella voidaan kunnalliset tehtävät hoitaa alueelle parhaiten sopivan vahvan peruskunnan pohjalta. Kunnan perustehtävät on määriteltävä uudelleen. Kuntalaki ja sen rinnalla sovellettavat erityislait on valmisteltava yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Terveen kuntatalouden kriteerit on määriteltävä uudelleen ja näille kriteereille on annettava kuntia sitovat kynnysarvot. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Toiminnallinen ja taloudellinen toimivalta ja vastuu on kohdennettava nykytilannetta täsmällisemmin. Konsernijohtamiselle ja -ohjaukselle on luotava tosiasialliset edellytykset. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Uudistusta tehtäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että kunnallinen perusdemokratia (valtuusto, kunnallishallitus, lautakunnat) vastaa kunnan tavoitteista, päätöksenteosta ja rahoituksesta. Lähidemokratian sijasta on keskityttävä pohtimaan hyvän palvelun ja vuorovaikutuksen järjestelmiä.

6 6 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmässä tulisi nykyistä selkeämmin ottaa huomioon kuntien lakisääteisistä palveluista johtuvat investointitarpeet, jotka tulevat lisääntymään voimakkaasti mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvun myötä. Kuntien veropohjaa on vahvistettava sellaisilla veromuodoilla, jotka antavat vakautta ja ennustettavuutta kuntatalouden hoitoon. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Tulisi selvittää, mitkä normiperusteiset, ei harkintavaltaa sisältävät viranomaistehtävät (esim. taloudelliset tukipäätökset) voitaisiin siirtää esim. Kelan tai muun valtion viranomaisen hoidettavaksi. Valtion ja kuntien tehtävänjako Valtion ja kuntien tehtävänjakoa määriteltäessä tulee asiaa tarkastella siitä lähtökohdasta käsin, mitkä tehtävät yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella tulisi toteuttaa samanlaisina koko maassa. Tällaiset tehtävät soveltuisivat parhaiten valtiolle tai laaja-alaisille kuntien yhteistyöorganisaatioille. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uusia tehtäviä kunnille määriteltäessä tulisi samanaikaisesti varmistaa kunnille riittävät taloudelliset resurssit lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksia toteutettaessa pitää varmistaa, että uuden syntyvän kunnan taloudelliset edellytykset huolehtia kunnallisista palveluista ja kehittämisestä ovat riittävät. Kuntaliitosselvityksiä valmisteltaessa tulee keskittyä suuriin strategisiin linjoihin ja palvelutuotannon yksityiskohdat tulee jättää uuden kunnan päätettäväksi. Mikäli selvitysalueeltamme löytyy riittävästi valmiuksia, Euran kunta on tarvittaessa valmis nopeaankin etenemiseen kuntarakennetta uudistettaessa.