LAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriä LAUSUNTO KUNTARAKENNE TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 099 Honkajoki Maakunta Satakunta Kuntanne yhteyshenkilön tiedot OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Honkajoen kunta korostaa kunnan merkitystä palveluiden tuottajana. Erityisesti kuntalaisten peruspalveluiden turvaaminen olisi pitänyt selvittää ennen kuin tarkastellaan hallinnollisia rakenteita. Sosiaali- ja terveyspalvelut käsittävät kunnan menoista 65 %. Hallinnolliset muutokset eivät ratkaise kuntatalouden ongelmia, vaan päinvastoin voivat hidastaa palvelurakenteiden välttämättömiä muutoksia. Tarkastelu olisi pitänyt aloittaa kunnan tehtävistä ja työnjaosta kuntien ja valtion välillä. Myös palveluiden järjestämiseen kuuluva rahoitus on oleellinen osa tarkastelua. Erityisen tärkeä olisi ollut, että ratkaisu sosiaali- ja terveystoimen järjestämismallista olisi selvillä, ennen kuin valmistellaan muita kunnanhallinnon muutoksia. Yhtenä keskeisenä perusteena uudistuksessa on ollut vanhusväestön määrän lisääntyminen. Uudistuksella ei voida ratkaista väestön ikääntymistä. Vanhuspalvelut ovat ratkaistava osana sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuudistusta. Kunnan väestörakenne ei ole peruste kuntajaosta päätettäessä. Kuntarakenneuudistuksen taloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty tehdyssä raportissa. Kuntauudistuksen yhtenä tavoitteena on pienentää julkisen talouden alijäämää. Kuntaliitoksen perusteena on taloudellisen hyödyn arviointi. Mikäli liitoksella ei saavuteta taloudellisia säästöjä, ei liitokselle ole perusteita. Pienissä kunnissa on huoli siitä, että palvelut keskitetään kuntakeskukseen, johon on huonot kulkuyhteydet ja etäisyydet kasvavat suuriksi. Toisaalta kuntakeskuksessa ei ole sellaista palvelurakennetta, että se pystyisi palvelemaan koko seutukunnan aluetta.

2 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Työryhmän näkökulmat ja kriteerit ovat Honkajoen osalta liian synkkiä. Kunnan työpaikkaomavaraisuutta ja uusien työpaikkojen luomista ei oteta huomioon tilastollisessa tarkastelussa. Syntyvyyskriteeriksi työryhmän raportissa on esitetty 50 lasta vuodessa. Epäselväksi jää mihin kriteeri perustuu. Perusopetuksen ryhmäkokoa koskeva tavoite on noin 20 lasta. Honkajoen keskimääräinen syntyvyys on noin 20 lasta vuodessa. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Honkajoen taloudellisen tilan osalta käytetyt talousvertailuluvut kuvaavat kohtuullisen hyvin kunnan taloudellisista tilannetta. Kunnan tilinpäätöstiedot antavat vain osittaisen kuvan kunnan taloudellisesta tilanteesta. Kunnan kannalta pitäisi ottaa huomioon pidemmän aikavälin kokonaisuus, eikä tehdä päätelmiä yhden tunnusluvun perusteella. Kuntien tilinpäätöslukujen vertailtavuutta vaikeuttavat esimerkiksi erilaiset poistosuunnitelmat, investointivelka ja lainojen siirtäminen tytäryhtiöiden taseeseen. Myös lainarakenne pitäisi ottaa huomioon velkarasitusta arvioitaessa. Raportti ei tarkastele palveluiden järjestämisen kustannuksia, eikä edes niitä palveluiden tasoa kuvaavia tunnuslukuja, jotka olisivat selvitettävissä. Henkilöstömääriä, hallinnon kustannuksia tai ostopalveluita ei ole selvitetty. Palveluiden tehokkuustarkastelu jää täysin yleistysten varaan. Raportin suurin puute on, että siinä ei pystytä perustelemaan uuden kunnan taloudellista edullisuutta. Koko kuntauudistuksen perusteena on mainittu julkisen talouden säästö, joka raportissa jää uskomusten varaan. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Pohjois-Satakunnan yhdyskuntarakenne perustuu eri kuntakeskuksien ympärille muodostuneeseen rakenteeseen. Seutukunnan kunnat tekevät yhteistyötä palveluiden tuottamisessa, mutta myös palvelurakenteen osalta ne on organisoitu kuntakeskuksiin. Seutukunnan hyvä yhteistyö on kuvattu hyvin mm. PARAS -hankkeen arviointiraportissa. Kuntatyöryhmän raportti lähtee yleistyksestä, että suuri kunta takaa eheän yhdyskuntarakenteen. Tämä johtopäätös on erittäin virheellinen erityisesti maaseutualueilla. Mikäli kunnalliset palvelut keskittyisivät suureen kuntakeskukseen, merkitsisi se nopeaa yhdyskuntarakenteen rapistumista seutukunnan pienissä kunnissa.

3 Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Raportissa annetaan täysin virheellinen kuva seutukunnan työssäkäyntialueesta. Honkajoki on Satakuntaliiton tekemän selvityksen mukaan oma työssäkäyntikeskus. Honkajoen työpaikkaomavaraisuus on 113. Selvityksen mukaan Honkajoki ei kuulu Kankaanpään työssäkäyntialueeseen. Kuntaliitokset eivät tule työssäkäyntiliikennettä vähentämään, koska kuntaliitoksen jälkeenkin asunnot ja työpaikat sijaitsevat etäällä toisistaan. Työssäkäyntialueella ei ole merkitystä kunnallisten palveluiden tarkastelussa. Kuntalaisille tulee turvata kunnalliset palvelut läheltä asuinpaikkaansa. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kuntatyöryhmän raportissa ei ole esitetty peruspalveluiden osalta kustannusja laatutarkastelua. Raportissa ei ole esitetty vertailua kustannustehokkuudesta ja palveluiden vaikuttavuudesta. Audiator Oy on laatinut PoSa:n toiminnasta tehostamisselvityksen, jossa todetaan, että peruspalveluiden taso on monen sote -toiminnan osalta keskimääräistä korkeampi ja kustannustaso keskimääräinen tai sitä alempi. Sama tulos on tehty sote -yhteistoiminta-alueiden vertailussa. Työryhmän raportti esittää peruspalveluiden osalta yleistyksiä, jotka eivät perustu tutkimuksiin ja selvityksiin. Peruspalveluiden osalta kuntaliitos ei välttämättä luo pohjaa peruspalveluiden kehittymiselle. Päinvastoin on oletettavaa, että esitetty uusi kunta ei luo palveluiden järjestämiselle sellaista kestävää pohjaa, jolla voidaan turvata peruspalveluiden kehittyminen seutukunnan alueella. Nykyisellä palvelurakenteella pystytään kehittämään peruspalveluita vain, mikäli valtio omalta osaltaan vastaa peruspalveluiden rahoituksesta. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Kuntatyöryhmän raportissa ei ole tarkasteltu kuntien elinkeinotoimintaa olemassa olevaan tutkimukseen tai selvitykseen nojautuen. Raportista puuttuvat myös mittarit millä asiaa voitaisiin tarkastella. Honkajoen osalta yritykset ovat hyödyntäneet tilastojen mukaan hyvin yritysten hankerahoituksen ja maaseutuelinkeinojen investointituet. Honkajoella on pystytty vuosittain luomaan uusia työpaikkoja. Kunnassa on useita kansallisesti merkittäviä yrityksiä, jotka käyvät myös merkittävää ulkomaankauppaa. Raportissa on esitetty yleistyksiä suurten kuntayksiköiden paremmuudesta elinkeinopolitiikan toimijoina. Kokemus on osoittanut, että suurien kuntien panostukset keskittyvät vain kuntakeskuksiin, jolloin on vaara, että yritystoiminta näivettyy suuren kuntakeskuksen ulkopuolella. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kysymyksenasettelu ja käsite, toiminnallisen kokonaisuuden arviointi, jää epäselväksi. Kysymyksenasettelu on vähintäänkin johdatteleva ja se johtaa vain yhteen johtopäätelmään. Selvityksen arvioinnissa on haettu vain perusteita ja argumentteja ainoastaan kuntaliitoksia tukeviin johtopäätöksiin. Pyrkimys objektiiviseen ja kuntien tahtoon perustuviin tarkastelunäkökulmiin puuttuu. Etenkin kuntien välinen palvelutehokkuuden vertailu parhaimpien palvelutuotantomallien hakemiseksi olisi erittäin tarpeellista, jotta voitaisiin hahmottaa todelliset palvelurakennetta hyödyttävät kehityssuunnat.

4 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Ei Taloustarkastelunäkökulmien osalta? kyllä Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Ei Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ei Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Ei Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ei Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ei 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Kysymykseen on vastattu kohdassa Osio 2 kysymys nro 1 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - tarkastelussa olisi selvitettävä mahdollisen uudistuksen vaikutusta palvelutuotannon tehokkuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen. - mahdollisen muutoksen vaikutus uuden kunnan kokonaistalouteen ja taloudelliseen kantokykyyn - sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvaihtoehdot - muutoksen vaikutus seutukunnan elinkeinoelämään ja seudun rakennekehitykseen - kuntien rahoitusjärjestelmien vaihtoehtojen tarkastelu, jossa huomioidaan valtionosuusjärjestelmä, kunnallisverotus ja kunnallinen maksupolitiikka. - selvitettävä ansio- ja pääomaverojärjestelmän jakosuhteet sekä kunnallisverotuksen vähennysjärjestelmän vaikutus kuntien rahoitukseen ja kuntakohtaisiin tuloeroihin. - sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis/rahoitusvaihtoehdot. Osana rahoituksen kokonaisuutta olisi tarkasteltava mahdollisuutta poistaa pääosin KELA korvaus yksityisiltä sote palveluita tuottavilta yksiköiltä ja tämä raha on suunnattava kunnallisten sote palveluiden tulo/omaisuus sidonnaisen palvelusetelin käyttöönottamiseksi 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? kyllä

5 Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Vapaaehtoisessa kuntaliitosselvityksessä tulee olla mukana kaikki Pohjois- Satakunnan seutukunnan kunnat, mukaan lukien Karvian, Siikaisten ja Kiikoisten kunnat. Mukana voisi olla myös Pomarkun kunta. Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? X Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle

6 Kuntaliitoksen tulee perustua kuntien vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Ylhäältäpäin pakolla ohjattu kuntaliitos ei luo kestävää pohjaa uuden kunnan syntymiselle. Liitosaikataulun tulee olla kuntien yhteisen tahtotilan mukainen aikataulu. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain uudistaminen ei ole tarpeellista tällä hetkellä. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Pienissä kunnissa on hyvin toimiva lähidemokratia. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuusjärjestelmän tulee perustua kuntien todellisiin kustannuksiin ja valtion antamien tehtävien hoitamiseen tulee turvata riittävä rahoitus kunnille. Valtionosuuden tulee kehittyä vastaamaan todellista kustannusten nousua. Valtion on palautettava kiinteistövero verotulojen tasausjärjestelmän piiriin. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Koska huoltosuhde Suomessa heikkenee, on välttämätöntä tarkastella julkisia palveluja kokonaisuutena uudelleen. Kuntien rahoituspohja ei

7 tule riittämään nykyisen palvelutason ylläpitämiseen, joten kuntien järjestämien tehtävien uudelleen tarkastelulle on tarvetta. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kunnille ei tule säätää esim. uusia velvoittavia normeja. On selvitettävä valtion rahoitusvastuun lisääminen perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisessä. Tehtävien lisääntyminen ja palveluiden kustannuskehitys on huomioitava perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rahoituksessa. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksen lähtökohtana tulee olla kuntien tuottamat palvelut. Hallintorakenteiden tarkastelu ei tuo sellaisia säästöjä julkiseen talouteen, kuin kuntauudistuksen tavoitteeksi on asetettu. Painopiste tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarkastelussa. Mikä on sote palveluiden järjestämismalli ja rahoitus on selvitettävä. Kuntarakennetyöryhmän tarkastelun suurin puute on se, että kuntarakenne ja palvelurakenne on irrotettu toisistaan. Honkajoen kunta korostaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi suuntautua Satakunnan alueella oleviin yhteistyö- ja palvelurakenteisiin. Erikoissairaanhoidon palvelut tulee järjestää Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimesta.