LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

Transkriptio

1 Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************************************* Taustakysymykset Kuntanumero ja kunta 578 Paltamo Maakunta Kainuu Kuntanne yhteyshenkilön tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot (titteli, nimi, sähköposti, puhelinnumero) OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tärkeimmät syyt ovat tulopohjan riittämättömyys ja ikärakenteen muutos, minkä vuoksi soten rakenteet ovat keskeisessä roolissa. Kainuussa on tehty ennakkoluulotonta kokeilutyötä ja se näyttää jatkossakin parhaalta tavalta toimia. Siinähän sekä toiminnallinen että kustannusvastuu on jaettu koko maakunnan tasolla. Tähän asiaan ei hallintorajojen muutos tuo lisäarvoa. Älä riko sitä mikä toimii. Tulopohjaa pyritään vahvistamaan elinkeinotoiminnan edellytysten parantamisella. Siinä kunnat ovat aktiivisia toimijoita alueellaan. Sen lisäksi alueella on vahva kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy, joka hoitaa isomman skaalan toimintaa koko maakunnan alueella. Ei pidä myöskään unohtaa kuntien roolia alueensa identiteetin ja paikallisdemokratian näkökulmasta. Emme pysty ottamaan kantaa kokonaisuuteen, kun emme tiedä millaisia ratkaisuja on tarkoitus tehdä sote -rakenteiden, kuntalain tai valtionosuusjärjestelmän suhteen.

2 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Trendilaskelmat ovat oikean suuntaisia. Huomattavaa on, että Paltamon tilanne on Kajaanin ja Sotkamon jälkeen kolmanneksi paras. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talouskriteerit ovat periaatteessa oikeita. Yhden vuoden käyttäminen tarkasteluperusteena voi antaa monesti harhaan johtavia tuloksia. On muistettavaa myös, että valtionosuudet eivät kohtele kuntia tasapuolisesti. Verokertymällä ja valtionosuuksilla pitäisi olla negatiivinen korrelaatio, mutta näinhän ei ole. Lainakanta ei myöskään kerro koko totuutta. Jollain lainat ovat yhtiöissä ja liikelaitoksissa, toisilla kunnan taseissa. Lisäksi Paltamon lainoista suurin osa kohdistuu kiinteistöihin, joiden kustannukset, myös pääomakustannukset, maksetaan yhteisvastuullisesti maakunnallisen soten toimista vuokrina. Vahva maakuntakeskus on niitä kuntia, joiden taseissa on jatkuvasti alijäämiä! Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Kainuu muodostuu toisistaan irrallisista kuntakeskuksista, jotka ovat kaukana toisistaan. Ne eivät millään alueella muodosta yhtenäistä aluetta. Rakentamispaineita Paltamon ja Sotkamon Kajaanin puoleisissa osissa ei ole ollut enempää kuin muillakaan haja-asutusalueilla. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäyntialueen määrittely on epämääräinen. Kaikissa Kainuun kunnissa on oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus yli 60 %. Osa ihmisistä on tietoisesti valinnut asuinpaikan Kajaanin naapurikunnista. Asiointi suuntautuu Kajaaniin, koska siellä ovat erikoisliikkeet ja sinne on keskitetty monet julkisen puolen palvelut sekä vaativampi sairaanhoito. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Kainuun maakunnallinen sote ( sote-piiri ) luo parhaat mahdollisuudet palvelujen tuottamiselle. Tässä tilanteessa on turha puhua yhden vakavasti sairaan vaikutuksesta pienelle kunnalle. Meillä ei sellaista riskiä ole (ellei Puolanka ratkaisullaan aja itseään sellaiseen tilanteeseen). Kuhmo ja laajennettu Suomussalmi eivät täytä hallitusohjelman vahvan peruskunnan kriteeriä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoiminnassa Kajaani ja Sotkamo ovat eniten yrityksiä kiinnostavia alueita. Siksi tarvitaan yhteisen kehittämisyhtiön lisäksi paikallisia aktiivisia toimijoita kuntia. Yrityksiä on sijoittumassa muuallekin kuin Kajaani Sotkamo akselille. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kainuu muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden soten ja ammatillisen koulutuksen osalta. Muutoin se ei täytä toiminnallisesti yhden / kolmen kunnan kriteeriä. Kuntakeskusten etäisyydet ovat km ilman yhtenäistä asutusrakennetta välillä.

3 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? KYLLÄ Taloustarkastelunäkökulmien osalta? EI Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? EI Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? KYLLÄ Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? EI Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? KYLLÄ Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? EI YHTEENSÄ 3 KYLLÄ-VASTAUSTA JA 4 EI-VASTAUSTA. 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Kohdan kaksi useimpiin kysymyksiin ei voi vastata joko-tai. Muutoin perustelumme on esitetty kohdan yksi vastauksissa. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Tulee ottaa huomioon pitkät etäisyydet. Samoin tulee ottaa huomioon jo tehty työ Kainuun tapauksessa toimiva soten yhdistäminen maakunnalliseksi toiminnaksi sisältäen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation, jota pitää voida jatkaa tulevaisuudessakin. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Kuntajakoselvitystä ei tule toteuttaa millään alueella.

4 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ei tarvetta ennen kuin isot asiat samaan aikaan pöydällä. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ei tarvetta ennen kuin isot asiat samaan aikaan pöydällä. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kyllä jos valtiolla riittää rahaa Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Rahoitusperiaatteen mukaisesti järjestelmän on oltava neutraali ja kuntien kantokykyä oikeudenmukaisesti tasaava. Tasausjärjestelmää tullaan aina tarvitsemaan. Sitä ei saa käyttää liitosten keppinä tai porkkanana. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Veropohjamuutokset vaikuttavat aina eniten jo nyt korkean tulopohjan kunnissa. Se on siten huono väline ohjauskeinoksi. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Keskeisissä palveluissa on jo nyt pitkälle menevät kriteerit, jotka sitovat kuntia. Uusi vanhuspalvelulaki tulee entisestään lisäämään tätä kehitystä. Käytännössä jo nyt on yli 90 % kuntien menoista sidottuja erilaisiin normeihin tai vastaaviin kriteerein. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Subjektiivisia oikeuksia on jo nyt liikaa. Muutoin kuntakenttien uudistamisessa ei saa käyttää pakkoa. Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 3. Perustelunne aikataululle Ennen kuin kaikkien suunniteltujen uudistusten sisältö on arvioitavissa ei voi esittää minkäänlaisia aikatauluja.

5 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Rahaa toiminnan kehittämishankkeisiin. Nykyistä kattavampi jatkuva ennakointi- ja ennustetiedon tuottaminen maakunta- ja kuntatasolla. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Aiemminkin tuotu esitys siitä, että Kainuun pitää saada halutessaan jatkaa maakuntamallin - tai kutsuttakoon sitä vaikka terveyspiiriksi pohjalta. Erikoissairaanhoito pitää olla tässä kuviossa mukana. Isäntä- tai vastuukuntamalli on vielä epädemokraattisempi kuin kuntayhtymämalli. Siinä isäntäkunta voi suvereenisti pitää päättää asiat halutessaan. Muut kunnat eivät ole enää edes osaomistajia kuten kuntayhtymässä. Vielä demokraattisempi olisi ollut ns. Kainuun malli, jossa oli vaaleilla valittu maakuntavaltuusto yhtymäkokouksen sijaan. Mikäli Vaalan jako toteutuu, on mahdollista läntisten osien liittyminen Paltamoon heidän niin halutessaaan. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei merkittäviä tarpeita. Ehkä jotain viilausta alijäämäpykäliin. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Jo nykyisillä mahdollisuuksilla voidaan tehdä paljon. Niitä ei vain käytetä eli ei ole löydetty toimivia lähidemokratiamalleja kuntademokratian sisälle. Aito lähidemokratia toteutuu kuitenkin pääosin vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden kautta. Mitä isompi yksikkö, sen heikommaksi lähidemokratia käy. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Nykyinen valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia epätasa-arvoisesti erityisesti monien syrjäisyyteen ja harva-asutukseen tehtyjen muutosten vuoksi. Kun kuntien tehtäviä pitäisi karsia eikä lisätä, ei ainakaan uusia tehtäviä tule antaa ilman valtion 100 % rahoitusta. Harkinnanvarainen valtionosuuden lisäys nykyisellään toimii sekä joidenkin kuntien jatkuvana lisävaltionosuutena että satunnaisena palkitsemiskeinona esim. kuntaliitoksista. Olosuhdetekijöistä ei silti tule kokonaan luopua. Olisiko oma sisältö rakennelaista ja valtionosuussäännöstöstä oltava pääkaupunkiseudulle, kaupunkikeskuksille ja maaseutumaisille alueille? 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa:

6 Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Ei rikota sote -kokonaisuutta (erikoissairaanhoito) Valtion ja kuntien tehtävänjako Pelastustoimi, maaseutuhallinto ja ympäristönsuojelu olisivat loogisesti valtiolle kuuluvia tehtäviä Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Mahdolliset uudet tehtävät eivät saa aiheuttaa uusia kustannuksia kunnille. 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Uudistuskokonaisuuteen kuuluvat myös perustelut sille, mistä oletettu kuntaliitosten säästö muodostuu. Samalla on mietittävä, mikä on demokratiaelementin ja identiteetin merkitys kokonaisuudessa.