Kuntarakenneuudistus, lausunto Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä. Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kuntarakenneuudistus, lausunto Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä 269/ /2012 KH 92 Valmistelija ja esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Kuntaministeri Henna Virkkuselle luovutettiin kuntarakennetyöryhmän raportti jossa työryhmä esittää selvitettäväksi alueita joiden pohjalta voitaisiin muodostaa uusia kuntia. Kuntien viralliset vastaukset työryhmän esityksiin ja valtiovarainministeriön esittämiin kysymyksiin tulee toimittaa valtiovarainministeriöön viimeistään Vastaukset toimitetaan sähköisen webropol - lomakkeen kautta. Raportissa ensimmäiseksi vaihtoehdoksi Loviisan osalta, esitetään selvitettäväksi fuusioaluetta johon kuuluisivat Porvoo, Askola, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi. Toiseksi vaihtoehdoksi esitetään Loviisan ja Lapinjärven selvitysalueen muodostamista. Raportissa todetaan, että Porvoon, Askolan, Myrskylän, Loviisan ja Lapinjärven yhdistämistä voidaan pitää toiminnallisesti ja yhdyskuntarakenteen kannalta luontevana ratkaisuna. Lisäksi raportissa todetaan, että asioinnin osalta erityisesti Askola, Myrskylä ja Porvoo muodostavat toiminnallisen alueen. Loviisan näkökulmasta tarkasteltuna entisen Itä-Uudenmaan alueella on kaksi selkeästi erilaista seutua, Porvoon seutu ja Loviisan seutu. Porvoon kehittäminen ja kehitys suuntautuu selkeästi länteen. Loviisan osalta ei tällaista selkeää suuntautuneisuutta ole vaan kaupunkia kehitetään kokonaisuutena. Loviisan julkinen ja yksityinen palvelurakenne on hyvä huomioiden kaupungin väestömäärä. Palvelurakenteen osalta muodostaa Loviisa selkeän oman alueensa joka pystyy tarjoamaan myös sangen kattavasti erikoiskaupan palveluita. Kaupungin sisäisen asioinnin lisäksi käyttävät erityisesti lapinjärveläiset paljon Loviisan palveluita. Loviisasta suuntautuu asiointia niin itään Kotkaan kuin länteenkin Porvooseen ja Helsinkiin. Tästä huolimatta muodostaa Loviisa selkeästi oman alueensa eikä ole verrattavissa asioinnin osalta alueeseen joka muodostuu huomattavasti tiiviimmin Porvoosta, Askolasta ja Myrskylästä. Loviisa ja Lapinjärvi muodostavat työpaikkaomavaraisuuden ja oman kunnan alueella työssäkäyvien osalta selkeästi oman alueensa. Loviisan ja Lapinjärven yhteistyö on ollut vuosikymmenien saatossa tiivistä ja monipuolista, lisäksi Loviisa - Lapinjärvi muodostaa identiteetiltään oman alueen eikä sillä ole selkeää yhteenkuuluvuuden tunnetta Porvoon suuntaan. Selvitysalue joka koostuisi kunnista Porvoo, Askola, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi olisi maantieteellisesti laaja jossa etäisyydet keskuspaikka Porvooseen olisivat pitkät. Tämä puolestaan johtaisi vähitellen palvelujen alasajoon ja keskittämiseen Porvooseen, sillä liitoksen tehokkuutta ja taloudellisuutta ei saavuteta eikä voida mitenkään perustella mikäli

2 nykyinen palvelurakenne säilytettäisiin ennallaan. Valtiovarainministeriön kuntarakenneselvityksessä todetaan, että uudessa kunnassa joka muodostuisi Porvoosta, Askolasta, Myrskylästä, Loviisasta ja Lapinjärvestä, olisi kohtuullisen suuri ruotsinkielisten asukkaiden määrä eli 31 % mikä mahdollistaisi nykyistä paremmin ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen. Tällainen toteamus on hyvin erikoinen, miten pienemmällä prosenttiosuudella voidaan perustella parempia palveluja vähemmistökielelle, sillä nykyisessä Loviisassa on ruotsinkielisten osuus merkittävästi korkeampi ollen n. 43 %. Loviisan näkökulmasta katsottuna olisi uusi kunta myös vähemmistökielen kannalta selkeä huononnus eikä parantaisi palvelutasoa. Loviisan huoltosuhde samoin kuin väestön mediaani-ikä on haasteellinen mutta näiden seikkojen valossa ei voida perustella laajaa Porvoo keskeistä kuntafuusiota. Taloudelliset mittarit eivät myöskään anna tukea laajalle Porvoo keskeiselle fuusiolle. Rakennemuutoskatsauksessa vuodelta 2011 on Loviisan seutukunnan BTV - indikaattori aikavälillä ollut maamme seutukunnista kolmanneksi paras. Omavaraisuusaste (2010) on myös ollut sangen hyvä 59,2 % kun se Porvoon seutukunnan osalta on 44,6 %. Lainakanta per asukas (2010) oli Loviisan seutukunnan osalta 1413 e kun Porvoon seutukunnassa oli lainamäärä per asukas kaksinkertainen eli 2869 euroa. Kuntarakenteen muutosten on tapahduttava alueilla joissa siihen on luonnolliset edellytykset ja missä se toiminnallisuuden kannalta on järkevää toteuttaa. Selvitysalue Porvoo, Askola, Myrskylä, Loviisa ja Lapinjärvi ei ole sellainen luonnollinen alue joka muodostaisi yhdyskuntarakenteeltaan yhteneväisen alueen tai jossa asiointi- ja pendelöinti olisi niin mittavaa että puhuttaisiin selkeästi omasta toiminnallisesta alueesta. Loviisa - Lapinjärvi on selkeästi oma alueensa, mitattiinpa sitä sitten työpaikkaomavaraisuudella tai asiointitilastoilla. Kuntafuusioissa ei välttämättä saavuteta niitä etuja joihin pyritään eli vahvistamaan kuntien taloudellista pohjaa ja tehostamaan palvelutuotantoa. Tärkeämpää olisikin kiinnittää huomiota kuntien ja valtion tehtävä- ja kustannusjakoon sekä ns. subjektiivisiin oikeuksiin ja kansalaisten omavastuuseen. Optimaalista kuntakokoa on miltei mahdotonta objektiivisesti määritellä. Esimerkkejä on sekä pienistä että suhteellisen suurista kunnista jotka toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti. Kuntakoon kasvattaminen ei saa eikä voi olla mikään itseisarvo vaan sen täytyy perustua luontaisiin edellytyksiin, paikalliseen tarpeeseen ja alueen ja asukkaiden kokemaan paikalliseen identiteettiin. Jos väestö ei tunne riittävää yhteenkuuluvuuden tunnetta toiseen kuntaan, onnistuneelle kuntaliitokselle ei ole riittäviä edellytyksiä. Kuntarakennetyöryhmän esityksissä ei nosteta esille ongelmia jotka liittyvät mahdollisiin fuusioihin kuten miten ylläpitää ja turvata palvelutuotanto maantieteellisesti laajalla alueella. Muita kysymyksiä ovat lähidemokratian toteutuminen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen byrokratian kasvaessa merkittävästi.

3 Liite no 31. Ehdotus: Päätös: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi liitteessä esitetyt vastaukset valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön. Keskustelun aikana esittelijä muutti pohjaehdotustaan seuraavasti: - Lausunnon Osa II 3. Osiosta koskien valtion ja kuntien tehtävänjakoa poistetaan "Pelastustoiminta" - Lausunnon Osa I 6. Osioon lisätään jo olemassa olevan tekstin jälkeen kolme uutta kappaletta jotka kuuluvat seuraavasti: "Koska Loviisan kaupungin organisaatio on parhaillaan läpikäymässä jo suoritetun kuntafuusion seurauksena syntynyttä muutosvaihetta, on sen toiminnallisten valmiuksien terävöittämiseksi, tehokkuuden osoittamiseksi ja kunnan selviytymiskyvyn arvioimiseksi syytä suoda riittävän pitkä sopeutumisaika ennen kuin uusia fuusiotarpeita kartoitetaan. Sen vuoksi Loviisan kaupungin tulee toistaiseksi voida jatkaa itsenäisenä kuntana nykyisten ja mahdollisesti syvennettävien yhteistyökuvioiden pohjalta. Mikäli SOTE - alueselvitykset, kuntalain muutokset sekä aluehallinto- ja rakenneselvitykset mahdollisine ohjaavine valtionosuusmuutoksineen myöhemmin edellyttävät Loviisan seudun alueellakin vielä laajempaa fuusioharkintaa, selvitysalueeksi valikoituu kulttuurillisen omaleimaisuuden ja olemassa olevien yhteistyökuvioiden perustella luonnollisena vaihtoehtona Loviisa-Lapinjärvi selvitysalue; Loviisan kaupungin näkemyksen mukaan kuitenkin aikaisintaan vuonna 2017." - Lausunnon Osa I 4. Osioon 2 kohtaan siirretään rasti ruutuun Vuoden 2017 alusta lukien sekä sitä seuraavaan 3 kohtaan muutetaan perustelut seuraaviksi: "Koska on niin monta avointa kysymystä, jotka pitää ratkaista lainsäädäntöteitse (kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen, valtionosuuslainsäädäntö), on perusteltua toteuttaa kuntaliitos vasta vuoden 2017 alusta". Päätös muutetun ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. --- KV 47 Liite no 20. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteessä esitetyt vastaukset valtiovarainministe-

4 riön lausuntopyyntöön. Päätös: Muutosesitys 1: Valtuutettu Camilla Antas esitti valtuutettu Lars Bäcklundin kannattamana, että liitteen I 6. osiossa poistetaan viimeinen kappale ja korvataan se lauseella "Mikäli sosiaali- ja terveyshuollon järjestäminen ja rahoitus edellyttävät tulevaisuudessa yli asukkaan väestöpohjaa on harkittava ensisijaisena kuntarakennevaihtoehto na Itäisellä Uudellamaalla vahvan peruskunnan muodostamista nykyisen Porvoon sairaanhoitoalueen määrittelemästä alueesta lisättynä mahdollisesti Myrskylällä ja Pukkilalla (n ) asukasta. Tämä selvitysalue täyttää myös kuntarakenneuudistukselle asetetut toiminnalliset, talou delliset, maan tieteelliset sekä kielelliset tavoitteet. Loviisan kaupungin nä kemyksen mu kaan kuitenkin aikaisintaan vuonna 2017." 54-4, 1 tyhjä, kaupungin hallituksen esityksen ollessa Jaa ja vastaesityksen Ei. Muutosesitys 2: Valtuutettu Jorma Törnroos esitti valtuutettu Sonja Ilvetsalo-Koskinen kannattamana, että liitteen II 3 osiossa 1 korvataan Valtion ja kuntien tehtävänjako kohdan vastaus tekstillä "Erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto tulee siirtää valtion vastuul le" , 1 tyh jä, kaupungin hallituksen esityksen ollessa Jaa ja vastaesityksen Ei. Muutosesitys 3: Valtuutettu Armi Lindell esitti valtuutettu Kalevi Lappalainen kannattamana, että liit teen II 3 osiosta 1 Kuntien ja tehtävien mahdollinen vähentäminen poiste taan lause "Subjektii visten oikeuksien kriittinen arviointi" , kau punginhallituk sen esityksen ollessa Jaa ja vastaesityksen Ei. Muutosesitys 4: Valtuutettu Kimmo Nykänen esitti valtuutettu Armi Lindellin kannattamana, että liitteen I 4 osiosta 1 Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannusta vaksi poiste taan lause "verotulotasausjärjestelmän uudelleenarviointi siten, että tasaus poistetaan". Suoritetussa äänestyksessä vastaesitys voitti äänin 29-30, kaupunginhallituksen esityk sen ollessa Jaa ja vastaesityksen Ei. Päätös muilta osin ehdotuksen mukaisesti.

5 --- Tauko klo pidettiin ennen äänestyksiä.