Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2013 Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Markku Takala, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä ja kuntajakoselvittäjästä: Espoon aikaisemmat lausunnot Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan ja ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Kuntajakoselvitys käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa Kuntarakennelaki edellyttää käytännössä kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna, sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Espoo on käynnistänyt vapaaehtoisen kuntajakoselvityksen tekemisen Kaunaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Pakkoliitosta Helsinkiin ja erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä vastustetaan Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Selvitysalueelle syntyvä kunta muodostuisi talousarvioltaan yli kymmenen miljardin euron suuruiseksi. Työntekijöitä olisi lähes Selvitysalueen kuntien yhdistämisen kertaluontoiset lisäkustannukset olisivat mittavat ja menot jäisivät pysyvästi korkeammiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokkaa kuvaa se, että suurkunnan toimintakulut olisivat Helsingin kustannustason mukaan laskettuna miljardin suuremmat kuin Espoon kustannustason mukaan laskettuna. Suurkunnan keskeisimpien tietojärjestelmien yhtenäistämisestä (asiakasjärjestelmät, toiminnanohjaus ja sähköiset työympäristöt) aiheutuvat kustannukset olisivat jo noin neljännesmiljardin. Kaupungeissa on myös useita satoja muita eri järjestelmiä. Näiden järjestelmien yhdistäminen tai korvaaminen olisi vähintään yhtä suuri ponnistus. Muutos sitoisi kaikki voimavarat useiksi vuosiksi. Suurkunnan palkkatason harmonisoinnista aiheutuvat kustannukset merkitsisivät yli 100 miljoonan lisäkustannusta nykyiseen tasoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan lisäkustannukset merkitsivät suurta nousupainetta esitetyn suurkunnan veroprosenttiin eivätkä pienennä kestävyysvajetta. Kuntarakennelaki 4 e Helsingin metropolialue tulkintaa Tässä lainkohdassa on erikseen säädetty Helsingin metropolialueen selvitysalueista ja -perusteista. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan tämän pykälän osalta mm. seuraavaa: Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi. Erityisesti yhdyskuntarakenteen osalta muualla maassa sovellettava selvitysperuste johtaisi Helsingin metropolialueella toiminnallisesta

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Tämän vuoksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Mainittujen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan puolestaan että: Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhdessä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi Selvityshenkilöiden tehtävänä oli tehdä ehdotukset niistä kuntajakoselvitysalueista, joilla metropolialueen kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset. Helsingin metropolialuetta koskevan erityissäännöksen 4e :n tarkoituksena on ollut rajata liian suurten selvitysalueiden muodostumista. Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen osalta erityistä kuntajakoselvitystä ei ole tarpeen lainkaan määrätä, koska em. kunnat ovat jo vapaaehtoisesti aloittaneet kuntarakennelaissa tarkoitetun selvityksen tekemisen yhdessä Vihdin kanssa. Valtionvarainministeriön erityiselle kuntajakoselvitykselle esittämä laaja selvitysalue ei ole kuntarakennelain 4 e :ssä tarkoitetun mukainen. Pelkästään se, että Helsinki ja Vantaa ovat jäämässä vapaaehtoisten selvitysten ulkopuolelle, ei ole riittävä peruste erityisen kuntajakoselvityksen asettamiselle näin laajalle selvitysalueelle, joka siis koskisi yhdeksää kuntaa metropolialueen 14 kunnasta. Johtopäätökset Johtopäätöksenä Espoon kaupunki toteaa, ettei se hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Ministeriön esittämän erityisen kuntajakoselvityksen alue ei ole kuntarakennelain 4 e :n hengen ja tarkoituksen mukainen, eikä vastaa metropolialueen esiselvityksen selvityshenkilöiden esittämiä suosituksia. Vastoin kuntien tahtoa tehdyt liitokset tai selvitykset eivät luottamuksen häviämisen takia ja kokemusten mukaan tuo juuri tuloksia, paranna tuottavuutta, turvaa palveluja, vaan pikemminkin heikentävät niitä. Espoon mukaan on myönteistä, että hallitus kannustaa kuntia etenemään itse käynnistämillään selvitysalueilla. Espoo korostaa, että Vihti on mukana Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvityksessä. Ministeriö pyytää lausuntoa Suomen isoimmasta erityisestä kuntajakoselvitystä tilanteessa, jossa valtion kaikki omat rakennepoliittista

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 ohjelmaa, Sote-ratkaisua ja valtionosuusjärjestelmää koskevat ratkaisut ovat avoimina ja samalla kunnat valmistelevat talousarvioitaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Metropolialueella tapahtuvat liitosprosessit ovat kuntien koon, henkilöstön määrän sekä toimintojen monimutkaisuuden takia vaativia. Tilannetta on pidettävä kuntien kannalta kohtuuttomana. Kuntien yhdistymisselvitysten valmistelu on kytköksissä metropolilain valmisteluun ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun. Ne otetaan kuntien omissa selvityksissä huomioon. Näin ollen metropolilain valmistelussa tulee varmistaa vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Lakia valmistelevan työryhmän tueksi tulee esimerkiksi perustaa 14 kuntajohtajasta muodostuva ryhmä. Käsittely Valtuutettu Haglund ilmoitti kuntalain 52 1 mom. perusteella ministerinä olevansa esteellinen asiassa ja poistui valtuustosalista ennen tämän asian käsittelyn aloittamista, tilalle saapui varavaltuutettu Nina af Hällström. Hyrkkö Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lause Espoo korostaa, että Vihti on mukana Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvityksessä, korvataan seuraavalla: "Mikäli erityiseen kuntajakoselvitykseen kuitenkin päädytään, Espoo edellyttää, että selvitys toteutetaan avoimesti ilman ennakkoon päätettyä lopputulosta, ja että käynnissä olevat kuntien omat kuntajakoselvitykset, metropolilain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu otetaan selvityksen keskeisiksi lähtökohdiksi. Lisäksi Espoo edellyttää, että lähi- ja paikallisdemokratia nostetaan selvityksessä keskeiseen rooliin. Erilaiset kuntajakoselvitysalueen sisäiset, osittaiset yhdistymisvaihtoehdot tulee selvittää osana erityistä selvitystä. Vihdin tulee myös olla mukana kuntajakoselvityksessä. Uoltila Ahlforssin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Mikäli erityiseen kuntajakoselvitykseen kuitenkin päädytään, Espoo edellyttää, että selvittäjien on selvitettävä myös kuntajakomallia, jossa metropolialueen metropolihallinnon sisälle muodostettaisiin noin asukkaan lähikuntia vastaamaan niille tarkoituksenmukaisista lähipalveluista lähidemokratiaan perustuvalla päätöksenteolla. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut muilta osin yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty muutos- ja lisäysehdotukset, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on niistä äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään muutos- ja sen jälkeen lisäysehdotuksesta.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hyrkön muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 60 äänellä 14 ääntä vastaan hylkäsi Hyrkön muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Uotilan lisäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan hylkäsi Uotilan lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 2 Äänestyslista Lausuntopyyntö kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Valtiovarainministeriö on kirjeellään pyytänyt Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkeja sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kunnalta lausuntoa kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta. Kuntarakennelain mukaan ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Lausunnot on pyydetty toimittamaan mennessä. Valtiovarainministeriö tulee lähettämään kunnille vielä erillisen lausuntopyynnön kuntajakoselvittäjistä. Lausuntopyynnön määräaika tulee olemaan sama, Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä ja kuntajakoselvittäjästä: Espoon aikaisemmat lausunnot Espoon valtuusto on todennut kuntauudistukseen liittyvissä lausunnoissaan ja ja , ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen tähtäävän kuntaliitosselvityksen käynnistämistä. Helsingin seudulla kuntauudistuksen ja metropoliratkaisun tavoitteina tulee olla palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys, segregaation torjuminen, ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Esitysten tulee perustua edellä mainittujen tavoitteiden kannalta parhaisiin argumentteihin. Kuntarakenteen muutosesitysten taustalla tulee aina olla huolella punnitut vaihtoehdot, joista on voitava valita seudun tavoitteita parhaiten palveleva malli. Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän yhdyskuntarakenteellisen kokonaisuuden. Tälle alueelle tarvitaan oma metropoliratkaisu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen, sosiaalisen eheyden lisäämiseen ja segregaation torjuntaan sekä näihin liittyvään seudulliseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Kuntajakoselvitys käynnistetty Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa Kuntarakennelaki edellyttää käytännössä kaikilta kunnilta kuntajakoselvitystä. Espoo pitää metropolialueen esiselvityksessä suositeltua vaihtoehtoa kuntajakoselvityksestä Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa perusteltuna, sillä täydennyksellä, että kuntajakoselvitykseen tulee myös Vihti. Espoolla on yhteistyösopimus Kirkkonummen ja Vihdin kanssa, mutta siinä ei ole vielä riittävällä tasolla selvitetty kuntien MAL- ja palveluyhteistyötä. Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Espoo on käynnistänyt vapaaehtoisen kuntajakoselvityksen tekemisen Kaunaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Pakkoliitosta Helsinkiin ja erityisen kuntajakoselvityksen määräämistä vastustetaan Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue. Selvitysalueelle syntyvä kunta muodostuisi talousarvioltaan yli kymmenen miljardin euron suuruiseksi. Työntekijöitä olisi lähes Selvitysalueen kuntien yhdistämisen kertaluontoiset lisäkustannukset

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 olisivat mittavat ja menot jäisivät pysyvästi korkeammiksi. Taloudellisten vaikutusten suuruusluokkaa kuvaa se, että suurkunnan toimintakulut olisivat Helsingin kustannustason mukaan laskettuna miljardin suuremmat kuin Espoon kustannustason mukaan laskettuna. Suurkunnan keskeisimpien tietojärjestelmien yhtenäistämisestä (asiakasjärjestelmät, toiminnanohjaus ja sähköiset työympäristöt) aiheutuvat kustannukset olisivat jo noin neljännesmiljardin. Kaupungeissa on myös useita satoja muita eri järjestelmiä. Näiden järjestelmien yhdistäminen tai korvaaminen olisi vähintään yhtä suuri ponnistus. Muutos sitoisi kaikki voimavarat useiksi vuosiksi. Suurkunnan palkkatason harmonisoinnista aiheutuvat kustannukset merkitsisivät yli 100 miljoonan lisäkustannusta nykyiseen tasoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan lisäkustannukset merkitsivät suurta nousupainetta esitetyn suurkunnan veroprosenttiin eivätkä pienennä kestävyysvajetta. Kuntarakennelaki 4 e Helsingin metropolialue tulkintaa Tässä lainkohdassa on erikseen säädetty Helsingin metropolialueen selvitysalueista ja -perusteista. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan tämän pykälän osalta mm. seuraavaa: Hallitus selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön-, asumisen- ja liikenteen kysymyksissä, sekä kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi. Erityisesti yhdyskuntarakenteen osalta muualla maassa sovellettava selvitysperuste johtaisi Helsingin metropolialueella toiminnallisesta näkökulmasta arvioituna liian suurten selvitysalueiden muodostumiseen. Tämän vuoksi Helsingin metropolialueen kuntia koskevan erityissäännöksen tarkoituksena olisi rajata alueita pienempiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Mainittujen kuntien tulisi selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi. Koska edellä mainittu yksin johtaisi metropolialueella liian suurten selvitysalueiden muodostamiseen, tulisi metropolialueella muodostettavien selvitysalueiden lisäksi muodostaa toiminnallinen kokonaisuus ja oltava perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan puolestaan että: Työ on käynnistetty vuoden 2012 heinäkuussa esiselvityksellä, jossa kartoitetaan yhdessä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevat kuntajakoselvitysalueet sekä vaihtoehtoiset mallit

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 metropolihallinnoksi Selvityshenkilöiden tehtävänä oli tehdä ehdotukset niistä kuntajakoselvitysalueista, joilla metropolialueen kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset. Helsingin metropolialuetta koskevan erityissäännöksen 4e :n tarkoituksena on ollut rajata liian suurten selvitysalueiden muodostumista. Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen osalta erityistä kuntajakoselvitystä ei ole tarpeen lainkaan määrätä, koska em. kunnat ovat jo vapaaehtoisesti aloittaneet kuntarakennelaissa tarkoitetun selvityksen tekemisen yhdessä Vihdin kanssa. Valtionvarainministeriön erityiselle kuntajakoselvitykselle esittämä laaja selvitysalue ei ole kuntarakennelain 4 e :ssä tarkoitetun mukainen. Pelkästään se, että Helsinki ja Vantaa ovat jäämässä vapaaehtoisten selvitysten ulkopuolelle, ei ole riittävä peruste erityisen kuntajakoselvityksen asettamiselle näin laajalle selvitysalueelle, joka siis koskisi yhdeksää kuntaa metropolialueen 14 kunnasta. Johtopäätökset Johtopäätöksenä Espoon kaupunki toteaa, ettei se hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Ministeriön esittämän erityisen kuntajakoselvityksen alue ei ole kuntarakennelain 4 e :n hengen ja tarkoituksen mukainen, eikä vastaa metropolialueen esiselvityksen selvityshenkilöiden esittämiä suosituksia. Vastoin kuntien tahtoa tehdyt liitokset tai selvitykset eivät luottamuksen häviämisen takia ja kokemusten mukaan tuo juuri tuloksia, paranna tuottavuutta, turvaa palveluja, vaan pikemminkin heikentävät niitä. Espoon mukaan on myönteistä, että hallitus kannustaa kuntia etenemään itse käynnistämillään selvitysalueilla. Espoo korostaa, että Vihti on mukana Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvityksessä. Ministeriö pyytää lausuntoa Suomen isoimmasta erityisestä kuntajakoselvitystä tilanteessa, jossa valtion kaikki omat rakennepoliittista ohjelmaa, Sote-ratkaisua ja valtionosuusjärjestelmää koskevat ratkaisut ovat avoimina ja samalla kunnat valmistelevat talousarvioitaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Metropolialueella tapahtuvat liitosprosessit ovat kuntien koon, henkilöstön määrän sekä toimintojen monimutkaisuuden takia vaativia. Tilannetta on pidettävä kuntien kannalta kohtuuttomana. Kuntien yhdistymisselvitysten valmistelu on kytköksissä metropolilain valmisteluun ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun. Ne otetaan kuntien omissa selvityksissä huomioon. Näin ollen metropolilain valmistelussa tulee varmistaa vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Lakia valmistelevan työryhmän tueksi tulee esimerkiksi perustaa 14 kuntajohtajasta muodostuva ryhmä. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Hyrkkö teki seuraavan ehdotuksen:

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 Lause Espoo korostaa, että Vihti on mukana Espoo - Kauniainen - Kirkkonummi - Vihti -selvityksessä, korvataan seuraavalla: "Mikäli erityiseen kuntajakoselvitykseen kuitenkin päädytään, Espoo edellyttää, että selvitys toteutetaan avoimesti ilman ennakkoon päätettyä lopputulosta, ja että käynnissä olevat kuntien omat kuntajakoselvitykset, metropolilain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu otetaan selvityksen keskeisiksi lähtökohdiksi. Lisäksi Espoo edellyttää, että lähi- ja paikallisdemokratia nostetaan selvityksessä keskeiseen rooliin. Erilaiset kuntajakoselvitysalueen sisäiset, osittaiset yhdistymisvaihtoehdot tulee selvittää osana erityistä selvitystä. Vihdin tulee myös olla mukana kuntajakoselvityksessä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Hyrkön ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

10 Valtuusto Sivu 10 / 10