Lausunto ammatillisen koulutuksen laatustrategiasta

Transkriptio

1 Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntpyyntö 39/040/2010, Lausunt ammatillisen kulutuksen laatustrategiasta Ammattisaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry (myöhemmin AMKE), jnka 75 jäsenrganisaatita kattaa nin 90 % ammatillisen kulutuksen piskelijavlyymista, esittää lausuntnaan ammatillisen kulutuksen laatustrategiasta seuraavaa: Ammatillisen kulutuksen laatustrategian laatiminen n tärkeä ja tarpeellinen asia sen kattaessa kaikki ammatillisen kulutuksen kansallisen laatujärjestelmän sat: kansallisen hjauksen (nrmit, säätely, rahitus, infrmaatihjaus), kulutuksen järjestäjän laadunhallinnan ja kulutuksen ulkpulisen arviinnin. Ammatillisen kulutuksen laadunhallinta kstuu sekä j käytössä levista että uusista laadunhallinnan menetelmistä. Nrmiphjainen laadunhallinta sisältää tällä hetkellä mm. järjestämislupasäätelyn, tutkintjärjestelmän, rahitusjärjestelmän, kulutuksen järjestäjän itsearviinnin ja sallistumisvelvitteen timintansa ulkiseen arviintiin. Vapaaehtisuuteen perustuvia laadunhallinnan menetelmiä vat tällä hetkellä vusittain järjestettävä ammatillisen kulutuksen laatupalkintkilpailu ja ammatillisen kulutuksen laadunhallintasusitus. Kun tähän kknaisuuteen vielä lisätään ppimistulsten seuranta-arviinti, n yhteensvittamisen ja eri laatutyökalujen pririsinnin tarve mitä ilmeisin. AMKE :n näkemyksen laadunhallinnan ja arviinnin mudstamaa kknaisuutta tulee krdinida nykyistä selkeämmin, kun tavitellaan arviinnin ja laadunhallinnan tulsten kautta tteutettavaa timinnan kehittämistä. Laatu- ja arviintityökaluja ei tule lla samanaikaisesti käytössä liian mnia ja tässä yhteydessä paintamme asiakaslähtöisyyttä tulksellisen ja laadukkaan timinnan kulmakivenä. Laadunhallinta n systemaattista kaikilla ammatillisen kulutuksen timijatasilla ja kaikissa kulutusmudissa Opetushallint kehittää ammatillisen kulutuksen hjausvälineitä (mm. säätely- ja rahitusjärjestelmät, tutkintjärjestelmä, infrmaati-hjaus) siten, että ne vat läpinäkyviä ja tukevat yhdensuuntaisesti laadun varmistamista ja jatkuvaa parantamista. Ammatillisen kulutuksen järjestäjillä n vuteen 2015 mennessä yhdessä henkilöstön kanssa lutu ja käyttööntettu laadunhallintajärjestelmä/timintajärjestelmä, jta parannetaan timintaympäristössä tapahtuvien muutsten ja palautetiedn phjalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää yhdessä keskeisten timijiden kanssa ammatilliseen kulutukseen ja erilaisille kulutuksen järjestäjille sveltuvan laadunhallinnan jatkuvaa parantamista tukevan laadunhallintajärjestelmien auditintiprsessin ja kriteeristön. Auditinnit suritetaan ulkpulisten tahjen timesta ja keskeiset tulkset julkistetaan. Samassa yhteydessä ludaan menettelyt, jilla vidaan varmistaa auditijien ja auditintirganisaatiiden saaminen. Laadunhallintajärjestelmien auditinnit tetaan käyttöön petus- ja kulttuuriministeriön päättämällä tavalla. Ammattisaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

2 Kulutuksen ulkpulista arviintia ja petushallinnn tteuttamaa seurantaa kehitetään yhdessä laadunvarmistusjärjestelmien ulkpulisten auditintien kanssa siten, että niistä syntyy kulutuksen laadun jatkuvaa parantamista tukeva, krdinitu ja tasapaininen kknaisuus. AMKE kannattaa tavitetta järjestäjätasn timintajärjestelmän tai laadunhallintajärjestelmän lumisesta ja käyttööntsta vuteen 2015 mennessä. Myös ulkpulisten auditintien käyttö suunnitelmallisesti ja ennakidusti tteutettuna n kehittämistä edistävä elementti, kunhan humiidaan riittävä valmisteluaika sekä panstukset k. auditintiprsesseihin ja ennen kaikkea kehittämistimiin auditintien jälkeen. AMKE :n ja järjestäjäkentän edustajat tulee humiida auditintien valmistelussa. Keskeisten tulsten julkistaminen painttaa asiita ikeaan suuntaan kehittämishyötyjenkin näkökulmasta katsttuna. Keskeistä n, että humiidaan ammatillisen kulutuksen järjestäjän timinnallinen kknaisuus. Myös eri kulutusmudt ja niiden erityispiirteet tulee lla aktiivisena sana ammatillisen kulutuksen laadunhallinnan ja arviinnin kknaisuutta esim. mahdllisia auditinteja khdentamalla. Ammatillisen kulutuksen järjestämisedellytysten arviinnilla ja seurannalla n selkeä rli laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa Opetushallint kehittää ja ttaa käyttöön yhdessä kulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidsryhmien kanssa kriteeristön ammatillisen kulutuksen järjestämisedellytysten arviintiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää järjestämislupien sähköisen asiinnin tukijärjestelmää ja lemassa levan tiedn käyttöä siten, että se saltaan tukee järjestämisedellytysten arviintia ja siihen liittyvää päätöksenteka. Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää ja vahvistaa kulutuksen järjestäjien järjestämisedellytysten arviinnin tulksiin perustuvaa hjausta ja päätöksenteka. Opetushallint kehittää timintatapja, jilla vidaan tukea kulutuksen järjestäjiä järjestämisedellytysten vahvistamisessa. Kulutuksen järjestäjät ttavat käyttöön timintatavat, jilla ne seuraavat ja arviivat säännöllisesti kulutuksensa ja tutkintjensa järjestämisedellytysten riittävyyttä. AMKE :n näkemyksen mukaan ammatillisen kulutuksen järjestämisedellytysten arviinnin tulee lla selkeä ja läpinäkyvä arviitaessa j timivien kulutuksen järjestäjien kelpisuutta. Tässä yhteydessä myös järjestäjätasn itsearviinnilla n selkeä rli. Tärkeää n nstaa tarvittaessa kehittämistrendeiksi sellaisia elementtejä, jiden salta järjestämisedellytyksiä tulee vahvistaa. Kriteeristön laadinta tulee tteuttaa yhdessä ammatillisen kulutuksen kentän edustajien kanssa. Ammatillisen kulutuksen rahitusjärjestelmä tukee kulutuksen järjestäjien timinnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavitteiden saavuttamista Opetus- ja kulttuuriministeriö selkeyttää ammatillisen kulutuksen rahitusjärjestelmää siten, että kulutuksen järjestäjien rahitus määräytyy yhtenäisin, läpinäkyvin ja jhdnmukaisin perustein eri kulutuksen järjestämismudissa ja että kulutuksen järjestäjille suraan khdennettu rahitus kannustaa pitkäjänteiseen ja jatkuvaan timinnan laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehkkuuden parantamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa tulksellisuuden painarva maltillisesti ammatillisen perus- ja lisäkulutuksen rahituksessa ja kehittää edelleen tulsrahituksen mittaimia sekä hyödyntää niistä saatavaa infrmaatita kulutuksen laadun arviinnissa ja parantamisessa. Ammattisaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

3 Kulutuksen järjestäjät ttavat käyttöön timintatavat, jlla ne varmistavat resurssien tarkituksenmukaisen khdentamisen kulutukselle asetettujen tavitteiden saavuttamiseksi. AMKE pitää rahituksen khdentamista ja maksamista edelleen suraan kulutuspalvelun tuttajalle eli kulutuksen järjestäjälle yhtenä laadun kulmakivenä. Tulsrahituksen mittauksen kehittyessä tulsrahituksen suutta vidaan maltillisesti nstaa ammatillisessa perus- ja lisäkulutuksessa. Ammatillisen kulutuksen hjaus ja päätöksentek perustuu kaikilla tasilla lutettavaan ja mnipuliseen tuls- ja arviintitietn sekä muuhun tietperustaan Opetushallint lu ammatilliseen kulutukseen yhtenäisen, käyttäjien tarpeita vastaavan ja vurvaikutteisuutta tukevan tietarkkitehtuurin hjauksen, seurannan ja päätöksenten tueksi yhteistyössä kulutuksen järjestäjien ja muiden sidsryhmien kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää kulutuksen ulkpulista arviintia, ppimistulsten seuranta-arviintia ja muita seurantja kskevan suunnitelman valmisteluprsessia sekä vahvistaa suunnitelman rlia arviintien ja seurantjen krdininnissa. Opetushallint kehittää ammatillisen kulutuksen kansallista arviintia ja seurantaa sekä niihin liittyviä tiednkeruita siten, että niiden tulksia ja tietaineistja vidaan käyttää nykyistä tehkkaammin kulutuksen kehittämiseen sekä petushallinnn että kulutuksen järjestäjien taslla (vertailutiet, palaute kulutuksen järjestäjittäin). Päätöksentekijät kaikilla tasilla käyttävät mnipulisesti tieta sekä sisäisestä että ulkisesta timintaympäristöstä ja niissä tapahtuvista muutksista. Opetushallint ja kulutuksen järjestäjät kehittävät ja ttavat käyttöön timintatavan, jka tehstaa ja systematisi ulkisten arviintien tulsten ja muun tuls- ja palautetiedn käyttöä päätöksenten tukena. Opetushallint ja kulutuksen järjestäjät tehstavat lemassa levan laadullisen ja määrällisen ennakintitiedn ja muun tietperustan käyttöä päätöksentessa. Kulutuksen järjestäjät tekevät tarvittaessa arviintitulsten ja palautetiedn phjalta päätöksen kehittämistimista yhdessä petushenkilöstön, piskelijiden ja muiden keskeisten timijiden kanssa. Tietarkkitehtuurikknaisuuden kehittäminen n tarpeellista ja sen kehittämiseen tulee panstaa myös erillisrahituksella. Kehittämisessä tulee humiida ja yhteensvittaa järjestäjätasn timinnalliset tarpeet valtakunnallisen tasn kanssa. Kulutuksen laatu n läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulstietihin Opetushallint ja kulutuksen järjestäjät julkistavat keskeiset kulutuksen laatua ja vaikuttavuutta kskevat tulkset. Kulutuksen järjestäjät varmistavat, että keskeiset timintaa ja sen laatua kuvaavat tulkset vat sidsryhmien saatavilla (esim. www-sivuilla) ttaen humin tietsujaa kskevan lainsäännön vaatimukset. Opetushallint ja kulutuksen järjestäjät kehittävät sähköisiä tietjärjestelmiään siten, että niiden avulla saadaan timinnan hjaamisen, jhtamisen ja kehittämisen edellyttämää vertailutieta. AMKE kannattaa keskeisten laatu- ja arviintitulsten julkistamista. Tässä tarvitaan sähköisten järjestelmien justavaa timintaa, laatupalkinttyyppisen timinnan kehittämistä kattavammaksi sekä vertailutiedn tiethallinnllisia alustja. Näiden kehittämisessä kentän edustajat ja AMKE haluavat lla mukana. Ammattisaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

4 Laadunhallinnassa eri vaiheessa levien kulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kehittämistä tuetaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti itsearviinnin, vertaisppimisen ja -arviinnin, tunnustusten ja palkitsemisen avulla Opetushallint kehittää yhteistyössä kulutuksen järjestäjien kanssa laadun kehittämisen tueksi työvälineitä ja tukimutja eri vaiheessa laatutyötä leville kulutuksen järjestäjille. Kknaisuus sisältää itsearviinnin, vertaisppimisen ja -arviinnin käytön tuen, tunnustukset ja palkitsemisen. Erityistä humita kiinnitetään siihen, että kynnys työkalujen ja tukimutjen käyttämiseen n mahdllisimman matala. Opetushallint kehittää laadusta palkitsemista siten, että se tukee entistä paremmin laadun jatkuvaa kehittämistä ja erinmaisuuteen pyrkimistä. Palkitsemisen perusteet ja prsessi vat läpinäkyviä ja kannustavia. Hallittua tukea tarvitaan laadunhallinnan kehittämisessä, mihin päästään myös hyvinrakennetulla verkstmaisella kehittämistiminnalla. Tämä liittyy kahteen edelliseen asiakhtaan ja ne mudstavat kattavan kehittämiskknaisuuden tältä sin. Kulutuksen järjestämisen, hallinnn ja timinnan kehittämisen edellyttämä saaminen n vahvaa ja ajantasaista, ja sitä kehitetään jatkuvasti Kulutuksen järjestäjät varmistavat, että petus- ja muun henkilöstön, jhdn ja työpaikkahjaajien saaminen n ajantasaista. Kulutuksen järjestäjät hulehtivat työyhteisön ja piskelijiden hyvinvinnista. Opetushallint turvaa petus- ja muun henkilöstön perus- ja täydennyskulutuksen riittävän tasn ja kehittää saamista mm. laadun kannalta kriittisten tekijöiden ja tulstiedn phjalta. Opetushallint ja kulutuksen järjestäjät tehstavat timia, jilla varmistetaan petushenkilöstön ja jhdn riittävä laadunhallinnan ja sen menetelmien saaminen. Opetushallint ja kulutuksen järjestäjät varmistavat yhteistyössä työpaikkjen kanssa, että työpaikille ja työpaikkahjaajille n tarjlla riittävästi kulutusta ja muuta tukea työpaikalla tapahtuvan ppimisen hjaamiseen sekä muun työelämän ja ppilaitsten välisen yhteistyön tteuttamiseen. AMKE krstaa työelämänäkökulmaa ja asiakaslähtöisyyttä em. timenpiteiden tteutuksessa. Ammatillisen kulutuksen laadunhallinnassa n käytössä yhtenäiset timintaperiaatteet, timintatavat ja prsessit, jtka edistävät kulutukselle asetettujen tavitteiden saavuttamista Kulutuksen järjestäjillä n yhtenäiset ja asiakkaiden tiedssa levat pedaggista ja muuta timintaa kskevat timintaperiaatteet, timintatavat ja prsessit sana pedaggista ja muuta jhtamista. Kulutuksen järjestäjät varmistavat timintajärjestelmänsä puitteissa, että kaikki piskelijat saavat tarpeidensa ja edellytystensä kannalta riittävästi krkealaatuista petusta, hjausta ja tukipalveluja eri ppimisympäristöissä tutkinnn perusteiden edellyttämien saamisvaatimusten saavuttamiseksi. Kulutuksen järjestäjät kehittävät työpaikalla tapahtuvan piskelun laadunhallinnan menettelyt yhdessä työpaikkjen kanssa ja varmistavat niiden käytön. Opetushallint varmistaa tutkintjärjestelmän timivuuden, justavuuden ja työelämävastaavuuden kehittämällä tutkintjärjestelmää sekä tutkinnn perusteiden valmistelu-, tuki- ja seurantaprsessia. Opetushallint kehittää ammatillisen kulutuksen hjauksen ja kehittämisen välineitä ja niihin liittyviä timintaperiaatteita siten, että ne vat läpinäkyviä ja tukevat kulutuksen laadun jatkuvaa parantamista. Ammattisaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

5 AMKE :n näkemyksen mukaan kulutuksen järjestämisen ydinasiita n ppimisen jhtaminen, mihin panstaminen näkyy yhä painkkaammin järjestäjäkentän arjessa. Tässäkin yhteydessä eri kulutusmutjen huminttaminen kuuluu laadunhallintakknaisuuteen. Laadun parantaminen ja kehittäminen perustuvat jatkuvaan ppimiseen ja timinnan kehittämiseen Ammatillisen kulutuksen timijat kehittävät menetelmiä hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi. Ammatillisen kulutuksen timijat tukevat ja kehittävät vertaisppimista ja arviintia kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammatillisen kulutuksen timijat tiivistävät yhteistyötä laadunhallinnassa krkeaasteen kulutuksen, peruspetuksen ja muiden hallinnnaljen timijiden kanssa tavitteena yhdensuuntaistaa timintatapja ja edistää tinen tisiltaan ppimista. Yhteistyötä laadunhallinnassa tiivistetään myös petushallinnn sisällä. Ammatillisen kulutuksen timijat tukevat jatkuvaa, järjestelmällistä ppimista ja innvaatitimintaa laadun parantamiseksi mm. verkstitumalla, timintakulttuuria sekä rakenteita ja timintatapja kehittämällä ja lumalla puitteita henkilöstön ja piskelijiden sallistumiselle timinnan kehittämiseen. Ammatillisen kulutuksen timijat kehittävät yhteistyössä sidsryhmien kanssa timintatapja, jilla vidaan timia ennaltaehkäisevästi. Opetushallint ja kulutuksen järjestäjät tiivistävät yhteistyötään laadunhallinnassa ja sen kehittämisessä ja tämän tueksi lisätään sähköisen vertailutiedn saatavuutta kansallisesti ja kulutuksen järjestäjän taslla hyödyntämällä lemassa levaa tieta. AMKEn timinnan peruskivenä n vertaisppiminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja laaja hyödyntäminen, ammattisaajien innvaatitiminta jäsentensä eli kulutuksen järjestäjien edustajien kesken. Kannatamme asiakknaisuuden kehittämistä edelleen. Ammatillisen kulutuksen laadunhallintaa tteutetaan ja kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa Opetushallint kehittää ammatillisen kulutuksen laadunhallinnan kansallisen yhteyspisteen timintaa vastaamaan EQAVET- susituksessa kansallisille yhteyspisteille asetettuja tavitteita ja tehtäviä. Laadunvarmistuksen kansallinen yhteyspiste timii aktiivisesti kulutuksen järjestäjien tukena laadunhallinnassa ja tiivistää yhteistyötä muiden kansallisten yhteyspisteiden kanssa. Opetushallint ja kulutuksen järjestäjät sallistuvat aktiivisesti ja alitteellisesti laadunhallinnan, arviinnin ja laadun kehittämiseen yhdessä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa mm. sallistumalla EQAVET-laatuverkstn timintaan. Ammatillisen kulutuksen timijat tiivistävät yhteistyötä yhteisiin eurppalaisiin välineisiin (EQAVET, EQF ja ECVET) liittyvässä laadunvarmistuksessa ja laadun parantamisessa yhteisesti svittavien linjausten phjalta. AMKE kannattaa kansainvälistä yhteyksiä myös laadunhallinta-asiissa edelleen työmarkkiniden kansainvälistyessä ja myös kulutusviennin tullessa ammatillisen kulutuksen arkeen. Ammattisaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry tteaa lausunnn yhteenvetna, että 1. Ammatillisen kulutuksen laatustrategia n tarpeellinen laadun ja arviinnin elementit kkava asiakirja petus- ja kulttuuriministeriön alaisessa ammatillisessa kulutuksessa. On tärkeää, että laadunhallinnan ja arviinnin mudstama kknaisuus n selkeä, ennustettava ja hallittava. Tässä suhteessa n edelleen tarpeen maastuttaa strategian timenpiteitä eli pelkistää asiita käytännön tasn timiksi. Jatktyöskentelyä siis tarvitaan petus- ja kulttuuriministeriön ja kulutuksen järjestäjäkentän kesken. Ammattisaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

6 2. Laadunhallinnan ja arviinnin kknaisuutta n krdinitava ja eri teemja pririsitava. Laadunhallinnan ja arviinnin välineitä n sellaisenaan määrällisesti liikaa, kun tarkituksena n kehittämishyödyt eli vertailla tulksia ja analysida niitä. Oman timinnan kehittämiselle tulee lla tilaa tulsten phjalta. Myös arviinnin ja laadunhallinnan mudstaman kknaisuuden kustannusvaikutuksiin n syytä paneutua tässä suhteessa. 3. Laatustrategian ja sen sisältämän laatuvälineistön timivuutta n syytä jka tapauksessa tarkastella tteutumiskkemusten perusteella esim. kuluvan vusikymmenen pulivälin vaiheilla, jtta vidaan tehdä tarpeellisia tarkistuksia kknaisuuteen. 4. Näkemyksemme mukaan ammatillisen kulutuksen nykymutinen rahitusjärjestelmä timii laadun kulmakivenä ammatillisessa perus- ja lisäkulutuksessa. 5. Krstamme lisäksi, että laadunhallintaan kulutuksen järjestäjätaslla kuuluu ainakin työelämäyhteistyöhön, aluevaikuttavuuteen sekä työvimaplitiikkaan kuuluvia keskeisiä tehtäväkknaisuuksia, jtka eivät selkeästi le mukana laatustrategian linjauksissa. 6. Oppispimuskulutuksen laatustrategian tulee lla linjassa ammatillisen kulutuksen laatustrategian kanssa ja siltä sin strategisia linjauksia tulee maastuttaa käytännön taslle niinikään. Ammattisaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Jhan Hahkala timinnanjhtaja Ammattisaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry