SIVISTYSVALIOKUNTA LAUSUNTO. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

Transkriptio

1 SIVISTYSVALIOKUNTA LAUSUNTO Helsinki Viite: VNS 6/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Asia: Valtineuvstn selntek liikuntaplitiikasta SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry n valtakunnallisten ssiaali- ja terveysjärjestöjen kattjärjestö. SOSTE n ssiaali- ja terveyspliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, jka rakentaa ssiaalisen hyvinvinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä n yli 230 valtakunnallista ssiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 80 muuta ssiaali- ja terveysalan timijaa. Liitteenä SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry:n lausunt yllä mainitusta asiasta. Lisätietja: erityisasiantuntija Päivi Nykyri, paivi.nykyri@sste.fi, SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri

2 SOSTE Sumen ssiaali ja terveys ry kiittää mahdllisuudesta lausua ja tulla kuulluksi asiassa. Lausunnn keskeinen sisältö SOSTE näkee Liikuntapliittisen selnten tärkeänä asiakirjana suuntamaan sumalaista liikuntaplitiikkaa ikeaan suuntaan. Tivttavaa n, että esityksen timenpide-ehdtukset humiidaan päätöksentessa ja budjettineuvtteluissa ja ne siirtyvät käytännön timiksi väestön hyvinvinnin ja terveyden edistämiseksi ja eriarvisuuden kaventamiseksi. SOSTE kiinnittää lausunnssa humiita seuraaviin asiihin, jtka selntessa tulisi humiida: Eriarvisuuden kaventamiseksi tulee kiinnittää vahvemmin humita ja khdistaa timenpiteitä vähän liikkuviin ja vaikeasti saavutettaviin ryhmiin, jiden tunnistaminen ja liikuntaan mtivinti n haasteellista, mutta jtka hyötyisivät liikunnasta erittäin paljn. Tarvitaan usean eri hallinnnalan yhteistyötä ja timenpiteitä. Tisen asteen piskelijiden liikkumisen aktivimiseksi tulee Liikkuva piskelu - hjelman tueksi tarjta vähävaraisille piskelijille edullisia liikuntaharrastusmahdllisuuksia liikunta-aktiivisuuden ylläpitämiseksi. Pelikasvatus n yksi alue ergnmian ja liikkumisen humiimiseksi digitaalisen pelaamisen hella. Pelikasvatuksen nivminen peruspetukseen ja tiedn välittäminen vanhemmille n yksi väylä lasten ja nurten liikunnan lisäämiseksi. Ptilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen timintaedellytykset sveltavan liikunnan tteuttajina tulee turvata riittävällä ja pysyvällä rahituksella. Väestön ikääntyessä ja ikärakenteen muuttuessa n tdennäköistä, että sveltavan liikunnan khderyhmä tulee kasvamaan entisestään.

3 LAUSUNTO Liikuntapliittinen selntek n tervetullut asiakirja sumalaisten hyvinvinnin ja terveyden sekä kansanterveyden edistämiseksi. Selntek tu tavitteensa mukaan hyvin esille liikunnan yhä laajemman ja mnipulisemman merkityksen yhteiskunnassa. Liikunnan mahdllistaminen kaikille n tärkeää sekä liikunnan itseisarvn että välinearvn takia. Liikkumattmuuden kustannukset UKK-instituutin tutkimuksen mukaan vat tällä hetkellä 3,2 7,5 mrd. eura /vudessa. Hulestuttavaa n liikunnan plarisituminen ja fyysisen kknaisaktiivisuuden väheneminen yhteiskunnassa, merkittävästi myös lasten ja nurten keskuudessa. Väestön ikärakenteen muuttuessa ja vanhusväestön määrän kasvaessa tarvitaan yhä enemmän sveltavaa liikuntaa ja esteettömiä liikuntapaikkja sekä liikunnan ja terveyden ammattilaisia. Selntessa näkyy elinkaariajattelu eri timialjen timinnan kautta liikunnasta saatavan hyödyn vahvistamiseksi kk elämän ajan. Liikunnallisen elämäntavan herättäminen lapsuudesta ja jatkuminen vanhuuteen saakka n tutu esille ja humiitu timenpide-ehdtuksissa. Myönteisenä selntesta vi tdeta, että lasten ja nurten suus n nstettu vahvasti esille, esimerkiksi lisäämällä liikuntaa sekä eri kuluasteilla. Selntesta vi nähdä, että rahallinen panstaminen lasten liikunnan seuratiminnan tukemiseen nähdään hyvinvinti-investintina, jlla n keskeinen vaikutus liikunnalliseen elämäntapaan myös aikuisena. Valmisteilla levat timenpideesitykset vähävaraisten perheiden tukemiseksi lasten liikuntaharrastuksen edistämiseksi n tervetullut. Harrastuksista syrjäytyminen merkitsee lapselle nrmaalista lapsuuteen liittyvästä timinnasta uls jäämistä sekä samalla syrjäytymistä ikätvereista ja yhteiskunnan sallisuudesta. SOSTE haluaa nstaa tarkasteluun ja kiinnitettävän humita seuraaviin teemihin: Eriarvisuuden kaventaminen ja ptilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatimijina. ERIARVOISUUDEN KAVENTAMINEN SOSTE näkee tärkeänä kiinnittää vahvemmin humita ja khdistaa timenpiteitä vähän liikkuviin ja vaikeasti saavutettaviin ryhmiin, jiden tunnistaminen ja liikuntaan mtivinti n haasteellista, mutta jtka hyötyisivät liikunnasta erittäin paljn. Heidän aktivitumisensa liikkumaan lisi myös taluden näkökulmasta tulksellista. Selntessa painttuu liikuntaneuvnnan rli. Vähän liikkuvien ja vaikeasti saavutettavien ryhmien khdalla neuvnta ei välttämättä tuta tulsta, kska syyt liikkumattmuuteen vivat lla mninaisia, esimerkiksi heikssa elämänhallinnassa. Tarvitaan usean eri hallinnnalan yhteistyötä ja timenpiteitä. Esimerkiksi ssiaali- ja terveyspalvelut vat tärkeä yhteistyötah liikuntasektrin kanssa vähän liikkuvien mtivimiseksi, kska he vat usein em. palveluita paljn käyttäviä.

4 Sumessa n yli syrjäytynyttä nurta. Osaa heistä n vaikea saada mtivitua liikuntaneuvntaan ja liikuntaharrastusten pariin. Yhtenä syynä n myös harrastamisen kalleus. Vuden 2017 Nurisbarmetrin mukaan runsas klmannes nurista n jättänyt harrastuksen alittamatta rahanpuutteen vuksi. Nämä nuret vat keskimääräistä tyytymättömimpiä ihmissuhteisiin. Harrastamisen lpettaminen tai alittamatta jättäminen harrastamisen krkeiden kustannusten vuksi kasvattaa terveys- ja hyvinvintierja ja liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymistä. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 19) Nin jka viides tisen asteen piskelija liikkuu erittäin vähän, krkeintaan tunnin viikssa. Yli 80 prsenttia lukilaisista ja nin 70 prsenttia ammattiin piskelevista haluaisi liikkua nykyistä enemmän ja pitää mielekkäänä, että ppilaitksen lsuhteita kehitettäisiin liikkumista lisääviksi. Yli 90 prsenttia tisen asteen henkilöstöstä kkee liikkumisen piskelupäivän aikana lisäävän viihtyvyyttä ja ppimista. Yli 70 prsenttia heistä n myös hulissaan piskelijiden tulevasta työkyvystä. (LIKES 2018) Tisella asteella liikunnan lisäämiselle n kva tarve ja piskelijat ja henkilöstö kkevat asian hyödylliseksi. Tarvitaan mahdllisuuksia ja kannustusta liikkumiseen. Liikkuva kulu -hjelmaan liittyen Liikkuva piskelu -hjelma käynnistyi tisen asteen ppilaitksissa Lisäksi lisi tärkeää tarjta vähävaraisille piskelijille myös edullisia liikuntaharrastusmahdllisuuksia liikunta-aktiivisuuden ylläpitämiseksi. Lasten ja nurten liikunnan vähäisyyteen nähdään saltaan vaikuttavan tietkneiden, pelilaitteiden ja ssiaalisen median runsas käyttö. Pelikasvatus n yksi alue ergnmian ja liikkumisen humiimiseksi digitaalisen pelaamisen hella. Pelikasvatuksen nivminen peruspetukseen ja tiedn välittäminen vanhemmille visi lla yksi kein lasten ja nurten liikunnan lisäämiseksi. POILAS-, KANSANTERVEYS- JA VAMMAISJÄRJESTÖT LIIKUNTATOIMIJOINA Useat lait luvat velvitteen yhdenvertaisten liikuntaedellytysten edistämiselle ja eriarvisuuden vähentämiselle liikunnassa. Selnten taustituksessa n avattu hyvin sveltavan liikunnan nykytilaa ja sen tärkeyttä yksilön ja yhteiskunnallisten hyötyjen näkökulmasta. Tekstissä tdetaan, että sveltavan liikunnan tteutus tapahtuu paljlti kunnissa ja järjestöissä. Kunnat vat itsenäisiä timijita sveltavassa liikunnassa ja valti pystyy liittämään hjausmekanismeja lähinnä vain khdennettuihin resursseihin kuten hankeavustuksiin. Kuntien sveltavan liikunnan kehitys näyttää isssa kuvassa pysähtyneen ja palveluissa n suuria kuntakhtaisia erja, etenkin pienten kuntien khdalla. SOSTE krstaa, että ptilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöillä n merkittävä rli liikuntatimijina. Palveluissa yhdistyy usein vankka ammatillinen ja vertaissaaminen. Em. järjestöt vat usein ainita tietyille khderyhmille liikuntapalveluja tarjavia tahja, jtka tavittavat ihmisiä, jita urheilujärjestöt ja seurat eivät tavita. Juuri nämä ja muut vaikeasti tavitettavat khderyhmät hyötyvät liikunnasta erittäin suuresti.

5 Sveltavan liikunnan khderyhmä tällä hetkellä n ihmistä eli nin 15% väestöstä. Väestön ikärakenteen muuttuessa n tdennäköistä, että sveltavan liikunnan khderyhmä tulee kasvamaan entisestään väestön ikääntymisen ja sen myötä erilaisten sairauksien määrän lisääntyessä. Selntekn lisi llut tarpeen kirjata nykytilan kuvauksen lisäksi tarkemmin ne timenpiteet, jilla kasvavaa sveltavan liikunnan khderyhmää tullaan jatkssa tukemaan. Järjestöissä tehtävä työ n pitkäjänteistä timintaa, jnka jatkuvuus ja timintaedellytykset tulee varmistaa. SOSTE painttaa, että riittävä pysyvä rahitus n välttämätön laadukkaan liikuntatiminnan tteuttamiseen ja liikkumattmuuden haasteeseen vastaamiseen. Myös liikuntapaikkjen esteettömyyden sekä ammatillinen saamisen ja riittävyyden varmistaminen n tärkeää. SOSTE pitää kannatettavana selntessa esiintudun näkemyksen vapaaehtistiminnan nrmien ja säätelyn purkamisesta byrkratian vähentämiseksi ja kansalaistiminnan edistämiseksi. Liikunta- ja urheilujärjestöissä lasten ja nurten hjaajina ja valmentajina timii suuri jukk vapaaehtisia. Lasten turvallisuuden takaamiseksi tulisi ttaa harkintaan vapaaehtisten rikstaustan tarkistamisen velvittavuus. Erittäin kannatettavan SOSTE pitää linjausta man varainhankinnan mahdllistamisesta järjestöissä nykyistä paremmin sekä avustusjärjestelmän kehittämistä entistä enemmän yleisavustuspaintteisemmaksi. Selntessa tudaan esille petus- ja kulttuuriministeriön käynnistämästä järjestöjen avustusjärjestelmän kehittämistyöstä ja uuden järjestelmän käyttööntsta asteittain vudesta 2020 alkaen. Vaikka uudistuksen tavitteet vaikuttavat kannatettavilta, Sste ei pidä tarkituksenmukaisena lähteä merkittäviin kehittämistimenpiteisiin avustusjärjestelmän salta tilanteessa, jssa valmistellaan laajempaa ja mnialaista uudistusta.