KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA TALOUSARVIO JA - SUUNNITELMA

Transkriptio

1 KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA TALOUSARVIO JA - SUUNNITELMA Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymävaltuusto

2 SISÄLTÖ 1 Kuntayhtymän strategia Talousarvio ja -suunnitelma Talousarvion ja suunnitelman perustelut Toimintaympäristö, muutokset ja talous Organisaatio ja johtaminen Prosessien tavoitteet Toiminta ja talous Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Tuloslaskelmaosa Toiminta Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Kotihoito ja palveluasuminen Investoinnit Rahoitus Kuntalaskutusperusteet Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Henkilöstö Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset Talousarvion sitovuus Talousarviovaltuudet Lainan ottaminen Luottamushenkilöiden palkkiot Jäsenkuntien esitykset, kuntalaskutus, projektit ja hankkeet, väestö Yhteenveto perussopimuksen mukaisista jäsenkuntien hallitusten esityksistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi Jäsenkuntakohtaiset arviot, kuntalaskutus Projektit ja hankkeet Väestö Liite 1 Investointien erittely... 39

3 1 1 Kuntayhtymän strategia LUKIJALLE Strategia on tie nykytilasta tulevaisuuteen. Tarkoituksena on vastata kysymykseen: Minne olemme menossa. Strategiatyössä ennakoidaan toimintaympäristön muutospaineet ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tavoitteena on löytää ne keinot eli strategiat, joiden avulla SOSTERIN menestystekijät ja vahvuudet hyödynnetään onnistuneesti väestön parhaaksi. Hyvä strategia pohjautuu tosiasioihin, sen tulee olla haasteellinen, mutta realistinen. SOSTERI vastaa Itä-Savon alueen kaiken ikäisen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Kuntayhtymän strategia on laadittu vuosille Tänä aikana keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi nousevat maakuntauudistuksen valmistelu ja mahdollinen toteutus alueellisella tasolla ja SOSTERIN sisällä muutos perinteisestä linjaorganisaatiosta prosessijohdetuksi organisaatioksi, missä suurimmat muutokset suhteessa vanhaan tapahtuvat johtamisessa, ei niinkään arjen työn tekemisessä. Uudella johtamistavalla prosesseja kehitetään siten, että väestö saa jatkossa tarvitsemansa hoidon ja palvelut ilman tarpeetonta viivettä. Tavoitteenamme on, että valinnanvapauden laajentuessa vuoden 2019 alusta SOSTERI mielletään väestön keskuudessa kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi Sote- markkinoilla. Kehittämällä yhteistyötä ja sujuvia prosesseja Etelä-Savon maakunnassa ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa haluamme turvata lähipalvelut alueemme väestölle. SOSTERIN ydinprosesseiksi on nimetty kiireellinen hoito, kiireetön hoito ja palvelu sekä asumis- ja hoivapalvelut. Tukipalveluilla turvataan ydinprosessien toimivuus. Prosessijohtamisessa huomio kohdistetaan koko palveluprosessiin, ei ainoastaan lopputulokseen. Virtaviivaistamalla prosesseja ja vähentämällä asiakkaan turhaa odotusaikaa pystymme parantamaan virtaus- ja kustannustehokkuutta ja asiakkaan kokemaa laatua sekä ylläpitämään kilpailuetua. Menestyminen perustuu kuntien kokonaistalouden paranemiseen esimerkiksi sairauslomien vähenemisenä nopeamman hoitoon pääsyn ansiosta. Prosessien omistajat kantavat vastuun prosesseissa tehtävän työn johtamisesta. Ihmisten, osaamisen ja resurssien johtaminen tapahtuu jokaisen työntekijän omassa yksikössä. Lähiesimiesten roolia johtamisessa vahvistetaan ja siinä käytetään tukena koulutusta ja valmentavaa johtamista sekä erilaisia toiminnan kehittämisen menetelmiä. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisen peruskulmakiviä ovat arvostus, luottamus, oppiminen ja innostus. Painottamalla näitä seikkoja toiminnassa ja esimiesten rekrytoinnissa voidaan parantaa työnantajakuvaa ja työhyvinvointia koko organisaatiossa. Jatkuva johtamisen ja työyhteisöjen kehittäminen näkyy myönteisesti palveluiden laadussa; sekä asiakaspalvelukokemuksessa että kilpailukyvyssä. Osaamista ja hyvinvointia tukevan johtamisen avulla tuloksen tekevät organisaation työntekijät yhdessä. Jokaisella SOSTERISSA työtä tekevällä on vastuu siitä, miten strategia otetaan vastaan ja miten SOSTERI onnistuu saavuttamaan lähivuosille asetetut tavoitteet. SOSTERI, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä palvelee alueen väestöä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottajana. SOSTERISSA hoitoa, hoivaa ja palveluja tarjotaan laajaalaisesti erilaisille asiakkaille, potilaille, kuntoutujille, asukkaille kaikissa elämänkaaren vaiheissa, unohtamatta myöskään eläinlääkinnän monipuolista asiakaskuntaa. Tässä asiakirjassa asiakkailla ja hoidolla tarkoitetaan kaikkea edellä kuvattua SOSTERIN toimintaa.

4 2 SOSTERIN STRATEGIA MISSIO Tuotamme hyvinvointia ja terveyttä alueen väestölle tasavertaisena kumppanina tiiviissä yhteistyössä KYS-erva alueen sairaanhoitopiirien ja muiden toimijoiden kanssa VISIO SOSTERIN visio voidaan tiivistää muotoon: Jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin. Haluamme olla realistinen vaihtoehto asiakkaillemme Sote- uudistuksen mukanaan tuomassa kilpailutilanteessa ja maakuntauudistuksen toteutuessa. STRATEGIA VUOSILLE Olemme luotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto kaikille asiakkaillemme Sote toimialalla. Strategiset tavoitteet: 1) Prosessijohtamisella varmistetaan sujuva yhteistyö asiakkaiden, henkilökunnan, työyhteisöjen, luottamushenkilöhallinnon, omistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2) Päätöksenteko perustuu tavoitteeseen Jonot pois 3) Asiakkaat saavat laadukasta hoitoa ja palvelua ilman tarpeetonta viivettä 4) Sähköiset palvelut ovat jokapäiväisessä käytössä niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin ja niillä tuetaan asiakkaiden omavastuuta sekä mahdollisuutta itsehoitoon 5) Toimintakäytännöt edistävät väestön omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä, arjessa pärjäämistä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa 6) Virtausta parantamalla säästetään väestön, kuntien ja yhteiskunnan kustannuksia ja turvataan työpaikat Sote ja maakuntauudistuksen voimaantultua 7) Esimiesten johtamiskoulutuksella ja vuorovaikutustaitojen kehittämisellä työhyvinvointi ja työviihtyvyys paranevat SOSTERIN ARVOT Hyvinvointi Asiakas ensin Vastuullisuus Uudistuva osaaminen KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Toiminnassa keskeistä on Asiakas ensin -ajattelu Toimivat integroidut Sote palvelut ja niitä tukeva alueellinen ICT -järjestelmä Saumattomat ja viiveettömät prosessit, joiden johtaminen on vastuutettu Luottamukseen perustuva ja osaamista arvostava johtaminen Uudistumiskykyinen henkilöstö Ymmärryksen laajentaminen koskemaan koko prosessia, ei vain omaa osuutta siinä, mukaan lukien yhteistyökumppanimme Etelä-Savon maakunnassa ja KYS-erityisvastuualueella

5 3 MITTARIT Keskeiset mitattavat suureet: Asiakastyytyväisyys Prosessin läpimenoaika > palvelukokonaisuuteen kuluva aika ensi kontaktista hoidon päättymiseen Monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien hoidon koordinointi asiakasvastaava toiminnan avulla (henkilöä / kk) Alueellinen ja oman henkilöstön sairauspäivärahapäivien kertymä Työhyvinvointi ja henkilöstötyytyväisyys PALVELUKOKONAISUUS SOSTERI tuottaa integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Keskeisenä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, minkä vuoksi väestön ikääntyessä sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon merkitys integroiduissa palveluissa vahvistuu. Palveluvalikoimassa otetaan huomioon alueen väestön ikärakenne, sairastavuus, palveluiden saavutettavuus, suuri vaihtelevuus alueen asukasmäärässä eri vuodenaikoina sekä valmius ja varautuminen mukaan lukien kesän merkittävät tapahtumat. Keskussairaalassa toimii säädösten mukainen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalveluiden integroitu päivystys. Vaativan erikoissairaanhoidon osalta päivystetään keskeisillä erikoisaloilla eli kirurgia, sisätaudit ja anestesiologia. Riittävät päivystykseen liittyvät ympärivuorokautiset diagnostiset palvelut on turvattu. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Strategian toteuttaminen, arviointi ja päivittäminen seuraaville vuosille tapahtuu SOSTERIN talousarvion ja taloussuunnitelmien kautta vuosina

6 4 2 Talousarvio ja -suunnitelma 2.1 Talousarvion ja suunnitelman perustelut Vuoden 2017 talousarvion ja - suunnitelman vv sekä kuntayhtymän strategian laatimista varten kuntayhtymähallitus on määritellyt ohjeet ja kehyksen, joiden keskeinen sisältö on: Talouden tasapainottamiseen pyritään työhyvinvointia lisäämällä (Tystra-hanke), prosessien johtamista kehittämällä ja virtaustehokkuutta lisäämällä sekä palveluiden saatavuutta parantamalla. Prosessien kehittämisellä ei tähdätä henkilöstön vähentämiseen vaan ennen kaikkea tavoitellaan taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä jäsenkunnille mm vähentyvinä sairauspoissaoloina. Talousarvion laadinnan pohjana on vuoden 2016 talousarvion taso seuraavin tarkennuksin: Palvelutuotanto sopeutetaan sote-normistoon (päivystys- ja keskittämisasetukset, terveydenhuoltolakiesitys), jonka huomioiminen merkitsee menoja ja kustannuksia, joita Sosterilla ei ollut vuonna Sosterin kuitenkin edellytetään reagoivan näihin muutoksiin tavoitteena palvelutason säilyttäminen. Huomioidaan ERVA-tasoiset sopimukset ja järjestämissopimus. Lisäksi huomioidaan hoitotakuuvaatimukset ja kuntalaisten subjektiiviset oikeudet hoitoon ja palveluun. Muu kuin päiväkirurginen leikkaustoiminta ja sen jatkaminen edellyttävät leikkaussalivalmiuden ylläpitoa, mikä on huomioitu talousarviossa. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset lomarahaan on huomioitu talousarviossa. Talousarvio on tehty tavoitteena säilyttää nykyinen palvelutaso. Taloussuunnitelman viimeinen vuosi on 2019, minkä pitäisi olla samalla uuden sote-järjestelmän ensimmäinen vuosi. Mikäli sote- uudistuksen aikataulu pitää, on kuntayhtymän purkaminen edessä v ja siihen on tavalla tai toisella varauduttava. 2.2 Toimintaympäristö, muutokset ja talous Väestömuutokset sekä palvelujen tarve ja kysyntä Kuntayhtymän väestö on iäkkäämpää kuin muissa sairaanhoitopiireissä, mikä tarkoittaa suurempaa palvelujen tarvetta. Jäsenkuntien väestö vähenee ja vanhimmat ikäryhmät puolestaan kasvavat. Vuotuinen vähenemä on noin asukasta sekä vuotiaiden määrät nousevat v mennessä ja alkavat sitten laskea. Yli 85-vuotiaiden määrä nousee kaikissa kunnissa koko ajan ja erittäin voimakkaasti vv Yli 85 v. määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2035 mennessä. Väestömäärä on vähentynyt sekä ns. luonnollisen poistuman myötä että jäsenkuntien erottua kuntayhtymästä. Vuosien välisenä aikana väestö on vähentynyt :stä :een. Sosiaalipalvelujen vanhustenhuollossa asiakkaiden määrä on kasvanut siten, että vuonna 2016 kotihoidossa on 1000 asiakasta enemmän kuin vuonna Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaiden sairastavuus on kokonaisuudessaan maan korkeimpia. Ikävakioitu sairastavuusindeksi kuvaa tilannetta v Tuolloin koko maan indeksi oli 117 ja Itä-Savon 106. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä indeksi vaihteli 106:n ja 127:n (Pohjois-Savo) välillä - KYS alueella se oli 117. Palvelujen kannalta väestön väheneminen, ikärakenteen muutos ja väestön terveyden kehitys merkitsevät: - paljon hoitoa ja palvelua vaativan sairastavuuden siirtymistä edelleen vanhimpiin ikäryhmiin ja kasvavaa panostusta vanhusten huollon ja hoivan avopalveluihin - terveydeltään yhä parempikuntoisen nuoremman vanhusväestön (65-74-vuotiaat; 3. ikä ) osuuden kasvamista vielä pari vuosikymmentä ja tämän väestönosan monipuolista palvelujen tarpeen lisääntymistä

7 5 - voimavarojen sopeuttamista vähenevän väestömäärän ja muuttuvan väestörakenteen tarpeita vastaaviksi - voimavarojen uudelleen suuntaamista toisaalta raskaisiin hoivapalveluihin ja toisaalta koko väestön, riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien terveysongelmien ennaltaehkäisyyn yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Erikoissairaanhoidon rakennetta on muutettu ja kehitetty sopeuttaen sitä muuttuneeseen ja muuttuvaan toimintaympäristöön viime vuosina. Toimintaympäristön muutos on merkinnyt varsin voimakasta asiakaspalvelujen ostojen lisääntymistä, erityisesti Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta ja myös Mikkelin keskussairaalasta. Lisäksi on pitänyt huomioida erikoissairaanhoitoa koskevan päivystysasetuksen vaikutukset, erikoissairaanhoidon järjestämissopimus erityisvastuualueella ja portaattoman hoitomallin toteuttaminen vv Edelleen jatkuvassa muutostilanteessa huomattava osa eri tulosalueiden talouteen vaikuttavista tekijöistä ovat varsin vaikeasti arvioitavissa. Erityisesti ostopalvelujen käyttö erikoissairaanhoidossa, mutta myös muualla, vaikuttaa ratkaisevalla tavalla taloudellisen tuloksen kehittymiseen. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitos toteutui v alusta. Sosteri tuottaa palvelut jäsenkunnille ja kahdelle ulkokunnalle seuraavasti: Sosiaalipalvelut Savonlinnan sosiaalipalvelut Enonkosken sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto (sis. ympäristöterveydenhuolto) Enonkoski perusterveydenhuolto Savonlinna perusterveydenhuolto Sulkava, terveysvalvonta ja eläinlääkintä ja terveysneuvontapiste Rantasalmi, terveysvalvonta, eläinlääkintä ja terveysneuvontapiste Kuntayhtymä tuottaa osan Rantasalmen ja Sulkavan perusterveydenhuollon tarvitsemista tukipalveluista eri sopimuksella ulkoisen palveluntuottajan kanssa. Puumala ja Juva hankkivat terveysvalvonnan ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina. Sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhuollon palvelurakennemuutokset on kuvattu kummankin tulosalueen tavoitteiden yhteydessä. Erikoissairaanhoito Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava

8 6 Henkilöstötarve ja saatavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä pysyttelee samoissa määrissä kuin aiempinakin vuosina. Itä- Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä henkilöstön lisätarve kohdentuu eniten sosiaalipalveluihin lisääntyneen asiakaskunnan vuoksi. Talousarvion laadintaohjeissa on todettu, että henkilöstösuunnitelmassa noudatetaan sisäistä kattavuutta ja sijaisten hankintaan on entistäkin enemmän kiinnitettävä huomiota. Tulevissa muutoksissa on huomioitava työn teettämisen tarve ja henkilöstön työpanoksen kohdentaminen sen mukaisesti. Henkilöstön joustavan käytön suunnittelulla ja toteutuksella, työkierrolla sekä vuosilomajärjestelyillä organisoidaan henkilöstöresurssien käyttö vastaamaan organisaation ja työyksiköiden tarpeita. Terveydenhuollossa saatavuudeltaan kriittisiä ammattiryhmiä ovat edelleen olleet lääkärit. Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on rekrytoinnin vahvistaminen. Henkilöstön palkkaamisessa tavoitteena on pysyvien ratkaisujen löytäminen. Osin työvoimapulaa pyritään helpottamaan alueellisin yhteistoimintajärjestelyin (esim. työnjako ja yhteistyö KYS:n erityisvastuualueella). Rekrytointikampanjointia on suunnattu yhteydenpidoilla yliopistojen kandiseuroihin ja osallistumalla erilaisiin tapahtumiin kuten Nuori Lääkäripäiviin ja sairaanhoitajapäiviin. Henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaamisessa tulee korostumaan yhteistyö koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa. Sosterin imagoa hyvänä työnantajana ylläpidetään ja edistetään vaikka maakunnallinen ja valtakunnallinen SOTE -muutos aiheuttaisikin epävarmuutta tulevaisuudesta. Lähitulevaisuus Prosessijohtamisella tehostetaan toimintaa ja lisätään virtausta asiakaspalvelussa. Asiakaslähtöistä jonot pois-ajattelua toteutetaan kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on hyöty asiakkaalle, omistajille ja yhteiskunnalle. Sote-uudistuksen maakuntavalmistelu on käynnistynyt ja valmisteluun osallistutaan aktiivisesti. Omaa toimintaa kehitetään samalla strategian mukaisesti. Lääkäriresurssin saatavuuden paraneminen on erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa positiivinen ja huomionarvoinen asia. Aktiivinen rekrytointityö on tuottanut tulosta. Vaikka toimintaympäristö ja sen vaikutukset Sosterin palveluihin ja talouteen näyttävät jonkin verran matalaviritteisiltä, on sekä toiminnan että talouden suunta kääntymässä parempaan. Kustannustehokkuus on parantunut, erikoissairaanhoidossakin pärjätään Suomen keskussairaaloiden kustannuskehitysvertailussa aiempaa paremmin. Epävarmuutta ja monenlaista työympäristöön liittyvää muutospainetta edelleen aiheuttava sote-uudistus tulee lainsäätäjästä riippuen voimaan mahdollisesti vaiheittain, lakia ei ole talousarviota laadittaessa vielä eduskunnassa käsitelty. Uudistukseen on Sosteri kuitenkin valmistautunut trimmaamalla palvelunsa ja sen rakenteet vähintäänkin hyvään kuntoon.

9 2.3 Organisaatio ja johtaminen 7

10 8 Ydinprosessit (Jokainen organisaatiosiilo ei välttämättä osallistu jokaiseen ydinprosessiin!) Asiakkaan palvelutarve Vakuutusyhtiöt, Kela Koulutusorganisaatiot Yksityiset Järjestöt Ensihoito LAB, yhtiöt, liikelaitokset Sulkava Rantasalmi Sosteri Enonkoski Savonlinna SOS PTH Sivistystoimiala Tekninen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Kiireellinen hoito Kiireetön hoito ja palvelu Asumis- ja hoivapalvelut Yliopistosairaala Yhteistyökeskussairaalat ESH keskussairaala Tyytyväinen ja arjessa pärjäävä asiakas Edellytyspalvelut ( tukipalvelut ) Osastosihteerit, laitos-, ruoka- ja lääkehuolto

11 9 2.4 Prosessien tavoitteet KIIREELLISEN HOIDON PROSESSI TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET PAINOPISTEET VUODELLE Nopea hoitoon pääsy ja hoitoprosessin eteneminen Kiireellisen hoidon prosessissa oleellista on nopea hoidon tarpeen arviointi, hoidon ja diagnostiikan viiveetön aloittaminen sekä hoitoprosessin jatkuminen ilman tarpeetonta odotusta. Tavoitteet toimintavuodelle 2017 Tavoite Mittari Vastuuhenkilö Läpimenoaika päivystyksessä lyhenee vuoden 2016 tasosta merkittävästi Päivystysalueelta siirto jatkohoitoon tapahtuu oikea-aikaisesti Päivystyspotilaan hoito saadaan valmiiksi yhdellä käynnillä - 80 %:lla potilaista läpimenoaika on max 2 h %:lla potilaista siirto jatkohoitoon tapahtuu tunnin sisällä päätöksestä - Päivystykseen uudelleen saman vaivan takia palaavien määrä on alle 10 % kävijöistä. Jaana Luukkonen Jaana Luukkonen Jaana Luukkonen Minna Pitkänen

12 10 KIIREETTÖMÄN HOIDON JA PALVELUN PROSESSI TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET PAINOPISTEET VUODELLE Mielenterveys- ja päihdepalvelut - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet - Runsaasti palveluita käyttävät Perusteluina kyseisten potilas- ja asiakasryhmien nostamiseen painopistealueeksi on tieto siitä, että mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia ja aiheuttavat suuren osan työikäisen väestön sairauspoissaoloista. Ne ovat myös keskeisiä työkyvyttömyyseläkkeisiin johtavia ongelmia. Tiedetään, että nopea diagnostiikka, hoidon aloitus ja riittävän intensiivinen ja viiveetön hoito nopeuttavat toipumista ja lyhentävät työkyvyttömyyden kestoa ja terveyspalveluiden käyttöä. Tavoitteena on nopeutta hoitoon pääsyä ja selkeyttää hoitoketjuja. Runsaasti sairaanhoito- terveys- ja sosiaalipalveluita käyttävien hoidon laatua ja tyytyväisyyttä hoitojärjestelmään on pystytty parantamaan erilaisilla vastuuhoitajamalleille, kirjallisilla hoitosuunnitelmilla ja palveluohjausta kehittämällä. Samalla palveluiden käyttöä on voitu vähentää. Tavoitteena on runsaasti palveluita käyttävien tunnistaminen ja heille suunnattujen palveluiden (esim. vastuuhoitajamalli) kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä jatketaan siten, että yhteydensaanti, palvelutarpeen arviointi ja hoito ja palvelu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Vanhusväestön toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä mahdollisimman itsenäisesti tuetaan kotihoidon vahvistamisen ja kotiin vietävien sairaanhoito- ja kuntoutuspalveluiden avulla. Tavoitteet toimintavuodelle 2017 Tavoite Mittari Vastuuhenkilö Nopea hoidon tarpeen / ongelman havaitseminen ja hoitoon pääsy sekä mahdollisimman viiveetön hoitokokonaisuus, Paljon palveluja tarvitsevien tunnistaminen ja hoitokokonaisuuden haltuunotto Yli 20 käyntiä / vuodessa tarvitsevilla on hoitosuunnitelma - Läpimenoaika (lyhenee 75 % v. 2016) - Sairauspäivärahapäivien määrä (vähenee 10 % vuoden 2016 tasosta) - Henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat x hlölle / kk - Vastuuhenkilö on nimetty ja hoitosuunnitelma on laadittu 95 %:lle paljon palveluja tarvitsevista - Veikko Karvanen - Veikko Karvanen

13 11 ASUMIS- JA HOIVAPALVELUJEN PROSESSI TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET PAINOPISTEET VUODELLE Prosessit ja palveluketjut toimiviksi uusilla toimintamalleilla - Ennaltaehkäisevät palvelut omaishoidossa ja kotihoidossa - Asiakkaan toimintakykyä edistävä kotihoito - Päivätoiminta ja lyhytaikaishoito asumispalveluissa - Asukkaan merkityksekäs arki asumispalveluissa - Uusien palvelumallien kehittäminen osana maakunnallista kärkihanketta (perhehoito) Tavoitteet toimintavuodelle 2017 Tavoite Mittari Vastuuhenkilö - Palveluketjut saadaan viiveettömiksi uusilla - Palvelupäätöksen toteutumisen Saara Pesonen toimintamalleilla läpimenoaika [tuntia] - Osastolta kotiutuminen klo 10 mennessä [%] - Kotona asuminen itsenäisesti tai palvelutar- - Exreport, sotkanet Minna Laurio vearvion mukaisten palvelujen turvin - Omaishoidon piirissä 6 % yli 75-vuotiaista - omaishoitajien ja hoidettavien toimintakyvyn edistäminen - Tavoitteellinen ja toimintakykyä ylläpitävä päivätoiminta ja lyhytaikaishoito [% väestöstä] - Exreport, sotkanet - Omaishoitajien terveystarkastukset - Lyhytaikaishoitojaksot - Toimintakyky - Lyhytaikaishoidon hoitopäivät - Päivätoiminnan toteutuminen (toimintatavat, toteutuneet päivätoimintapäivät) - Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - Täydennyskoulutuspäivät - Poissaolopäivät Minna Laurio Anu Koivumäki Anu Koivumäki, Minna Laurio TUKIPALVELUT/edellytyspalvelut Tukipalvelut ovat oleellinen edellytys hoito- ja palveluprosessien sujuvalle etenemiselle.

14 12 3 Toiminta ja talous Käyttötalousosassa olevat tulosalueitten ulkoiset määrärahat ja tuloarviot on esitetty tuloslaskelmassa päälajeittain. Valtuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja -kulut. Poistot perustuvat hyväksyttyyn poistosuunnitelmaan. Poistolaskennan hankintojen raja on Tulosalueet talous Erikoissairaanhoito TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset ,0 0 Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0

15 Perusterveydenhuolto TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0

16 Sosiaalipalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0

17 Tukipalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot ,0 0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , Vyörytetyt nettotuotot , VYÖRYTETYT TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0

18 Tuloslaskelmaosa SOSTERI YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , ULKOISET TUOTOT YHT , Vyörytetyt nettotuotot , VYÖRYTETYT TUOTOT YHT , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Henkilöstökulut yht , Palvelujen ostot yht , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , ULKOISET KULUT YHT , Vyörytetyt nettokulut , VYÖRYTETYT KULUT YHT , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut yh , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 0

19 17 KEHYSVERTAILU ULKOISET KULUT ULKOISET TUOTOT ilman kuntalaskutusta MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % ESH , ,03 PTH , ,17 SOS , ,98 TUKIP , ,59 YHTEENSÄ , ,77 kuntalaskutus kuntalaskutus kuntalaskutuksen muutos ,66 ULKOISET KULUT ESH MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % Siirto ESH->PTH = vähennys esh:ssa Palveluiden ostot , Oma toiminta , josta hlöstömenot , Ulk. kulut yhteensä ,

20 18 ULKOISET KULUT ULKOISET KULUT PTH MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % TA 2016, ilman Sulkavaa Siirto ESH->PTH = lisäys pth:ssa Palveluiden ostot , Oma toiminta , josta hlöstömenot , Ulk. kulut yhteensä , ULKOISET KULUT ULKOISET KULUT, UUDET KUSTANNUSPAIKAT SOS MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % ESITYS Enonkoski ESITYS Savonlinna + 6 kk Yhteensä ESITYKSET (EK +SLN) SOS Palveluiden ostot , Oma toiminta , josta hlöstömenot , Ulk. kulut yhteensä , TUKIP ULKOISET KULUT MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % MUUTETTU TA 2016 ULKOISET KULUT YHTEENSÄ ESITYKSET 2017 EROTUS % Palveluiden ostot , ,88 Oma toiminta , ,58 - josta hlöstömenot , ,68 Ulk. kulut yhteensä , ,98

21 Toiminta Erikoissairaanhoito Keskeiset toimintaluvut TP TP TP TP TP TA TA Lähetteet; ajanvaraus ja päivystys * vain ajanvaraus yhteensä Terveyskeskukset Yksityislääkärit Muut lähettäjätahot Ilman lähetettä Erik.alojen hoitoa odott. lkm (kaikki) joista hoitotakuuseen kuuluvia (kaikki yht) Operatiivinen toimenpide, kaikki jonottajat joista kirurgiset Avohoitokäynnit Päivystys Ensi Uusinta Konsultaatio *Päivystyskäynnit % kaikista käynneistä 15,1 14,4 14,6 14,9 26,6 32,0 35,2 *Uusintakäynnit / ensikäynnit 4,9 4,6 4,7 4,8 5,0 5,0 5,1 Päivystyssisäänotot Hoitopäivät, brutto Synnytykset, lukumäärä Leikkaukset yhteensä (lkm) Kaihileikkaukset Lonkan tekonivelleikkaukset Päiväkirurgia Palveluja saaneet eri henkilöt joista vain pkl-palveluja käyttäneet TA-luvut perustuvat yksiköiden omiin arvioihin, joissa on huomioitu toiminnan mahdolliset muutokset. Luvut tarkoittavat: Erikoisalojen hoitoa odottavat tarkastelupäivänä: eivät hoitotakuuajan ylittäneitä, vaan kaikki odottajat, joista lähete on tullut, mutta eivät ole vielä hoitoa saaneet (aika voi olla annettu). Avohoitokäynnit ovat käyntien lukumääriä käyntityypeittäin. Päivystyssisäänotot ovat päivystyksenä alkaneita hoitojaksoja (lukumäärä). Hoitopäivät brutto = tulo- ja lähtöpäivä mukana.

22 Perusterveydenhuolto Keskeiset toimintaluvut TP TP TP TP TP TA TA AVOHOITO Apuvälinepalvelu Avosairaanhoito, vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lastenneuvola Muu terveydenhoito Muut neuvolapalvelut (vanhus -ym) Perhesuunnittelu-/ehkäisyneuvola Äitiysneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Mielenterveystyö Yhteensä PERHEPALVELUKESKUS Perheneuvola Puheterapia TYÖTERVEYSHUOLTO HAMMASHUOLTO TÄYDENTÄVÄT PALVELUT Kuntoutus (sis ryhmät+vuodeos.käynnit) Apuvälinelainaus Ravitsemusterapia Puheterapia 550 VUODEOSASTOT, hoitopäivät YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Luvut tarkoittavat: Avohoidossa käyntejä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla tai potilaan kotona. Hammashuollossa hammaslääkärin ja suuhygienistin käyntejä Vuodeosastoilla hoitopäiviä (brutto eli tulo- ja lähtöpäivä mukana) Terveysvalvonnassa valvontatapahtumia (tarkastuskäyntejä, vesitutkimuksia, tupakkalain valvontaa ym.) Eläinlääkinnässä käyntejä eläinlääkärin luona tai eläimen / eläinten luona 2015 Perhepalvelukeskuksen luku pitää sisällään lastenpsykiatrian käynnit luvut sisältyvät erikoissairaanhoidon lukuihin luvuista poistettu Rantasalmen osuus (vain ympäristöterveydenhuollon luvuissa mukana) Kuntoutuksen luvuissa aiemmin erikoissairaanhoidon lukuihin kuuluneet käynnit Terveysvalvonnan kirjaamistavassa muutos 2017 Sulkava vain ympäristöterveydenhuollon luvuissa

23 Sosiaalipalvelut Keskeiset toimintaluvut TP TP TP TP TP TA TA Palvelut Kotihoito *) Ateriapalvelut Kauppapalvelu Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Turvapuhelin asiakkaat Tehostettu kotisairaanhoito Käynnit A-klinikkakäynnit Päiväkeskuskäynnit Toimeentulotuen tukitaloudet 600 Kuljetuspalveluasiakkaat Omaishoidon asiakkaat 349 Hoitopäivät (brutto) Lastenkoti (oma) Perhehoitopäivät Asumispalvelupäivät Laitoshoitopäivät Palveluasuminen Vanhainkoti Päihdehuoltokeskus, yöpymiset kotihoito *) - kattaa sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon käynnit (yhdistetty kotihoito v alk.) Luvut tarkoittavat: Palvelut ovat palvelujen käyntilukumääriä Hoitopäivät brutto = tulo- ja lähtöpäivä mukana.

24 Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito: Terveyskeskusten sairaansijat: Savonlinna Kuntoutusosasto OS1SL 30 Kuntoutusosasto OS2SL 36 Kuntien yhtenen Akuuttiosasto 20 yhteensä 86 Erikoissairaanhoito: Savonlinnan keskussairaalassa vuodeosastohoidon sairaansijat: Operatiivinen tulosyksikkö 45 Konservatiivinen tulosyksikkö 36 Psykiatrian tulosyksikkö 18 Päivystyksen tulosyksikkö 7 yhteensä 106 Vanhainkotihoito: Vanhainkotien paikkatilanne: Savonlinna - Vanhainkoti Kerimäki 42 - Vanhainkoti Päivärinne 22 yhteensä Kotihoito ja palveluasuminen Laitoshoidon ja kotona tapahtuvan hoidon tukena ja mahdollistavana palveluna on kotihoito (yhdistetty kotisairaanhoito ja kotipalvelu) ja tehostettu kotisairaanhoito. Palveluasuminen Savonlinnassa - Helminauha 53 asuntoa - Karpalokoti 52 paikkaa - Mäntykoti 15 paikkaa Enonkoskella - Koskenhelmi 33 paikkaa Yhteensä 153 paikkaa Ostopalveluna hankitaan palveluasumispaikkoja yksityisiltä palvelun tuottajilta.

25 23 4 Investoinnit INVESTOINTIEN YHTEENVETO Tarvittava määräraha (veroton) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 ERIKOISSAIRAANHOITO Lääkintälaitteet ja -kojeet Muut laitteet ja kalusto ESH yhteensä PERUSTERVEYDENHUOLTO Lääkintälaitteet ja -kojeet Kiinteät koneet ja laitteet PTH yhteensä SOSIAALIPALVELUT Muut laitteet ja kalusto Kiinteät koneet ja laitteet SOS yhteensä TUKIPALVELUT Koneet ja kalusto Kiinteät koneet ja laitteet Rakennushankkeet ja perusparannukset TUKIPALV. yhteensä KESKUSHALLINTO Osakkeet ja osuudet KESKUSHAL. yhteensä SOSTERI YHTEENSÄ

26 24 5 Rahoitus TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Tulorahoitus Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin + Käyttöomaisuuden myyntituotot Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys + Antolainojen lisäys - Pitkäaikaisten saamisten lis/vähennys -/+ Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Tulorahoituksen korjauserät +/- Investoinnit Lyhytaikaisten lainojen muutos +/ Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen Pitkäaikaiset lainat Leasing-vastuut

27 25 6 Kuntalaskutusperusteet 6.1 Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan 22 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat yhdenmukaisin perustein toteutettuun, aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannuslaskentaan erikoissairaanhoidossa sekä yhdenmukaisin kunta- / kustannuspaikkakohtaisin perustein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toteutettuun kustannuslaskentaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä ei merkitse yhtenäishintajärjestelmää. Kuntakohtainen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuspaikkarakenne sekä yhteiskäyttöiset kustannuspaikat on sovittu 19 :n 5 momentin mukaisessa kunkin kunnan palvelusopimuksessa. Suoritteet ja niiden yksikköhinnat vahvistaa kuntayhtymähallitus. Suoritteista peritään kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta, jossa otetaan huomioon a) kuluina toiminnan kustannuspaikkakohtaiset välittömät kustannukset sekä hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset, joiden jakoperusteet sovitaan vuosittain kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa. Sopiminen ei koske erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvaa kustannusten vyörytystä. b) tuloina kustannuspaikan asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Suoritteen omakustannushinta on erikoissairaanhoidossa tutkimus-, toimenpide-, käyntikerta-, hoitopäivä- tai kontaktikohtainen tai diagnoosiryhmittelyyn pohjautuva. Jos jäsenkunnan asukas käyttää toisen jäsenkunnan alueen palveluja, jäsenkunnalta peritään suoritteesta käytetyn kustannuspaikan omakustannushinta. Kuntalaskutuksesta on käytävä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritehinnat määritetään kuntalaskutusta varten talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan edellä 4 ja 5 momentissa määritelty kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle. Kuntayhtymähallitus tarkistaa tarvittaessa suoritehintoja talousarviovuoden kuluessa oikaisutarpeen minimoimiseksi kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa sovitun menettelyn mukaisesti. Ulkopuolisille myytävistä suoritteista peritään kulloinkin voimassa oleva omakustannusperusteinen suoritehinta, jota ei oikaista jälkilaskennalla Erikoissairaanhoito Oma toiminta Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat poliklinikkakäynnit, hoitopäivät, tutkimukset, käyntikerrat, konsultaatiot ja toimenpiteet. Hoitopäivinä käytetään bruttopäiviä. Poliklinikkakäynnit ja hoitopäivät ryhmitellään erikoisaloittain vaativuustason mukaan eri hintaryhmiin, joihin sisältyvät tavanomaiset tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Röntgentutkimukset ovat erikseen kuntalaskutettavia eivätkä sisälly em. käynteihin ja hoitopäiviin.

28 26 Erikseen laskutettavia ovat leikkaus- ja toimenpideosastolla tehtävät leikkaustoimenpiteet ja erikoisalojen poliklinikoilla ja muissa toimitiloissa tehtävät erikoistutkimukset / toimenpiteet, kuten tähystystutkimukset, kipsaukset, rasitustutkimukset, allergia- ja altistuskokeet, radiologiset ja neurofysiologiset tutkimukset, kalliit lääkkeet, potilaille annettavat/asennettavat kojeet sekä laboratoriotutkimukset. Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana. Kalliin hoidon tasaus Perussopimuksen mukaan kuntayhtymässä tasataan jäsenkuntien kesken erillisen kalliinhoidon kustannuksia. Kunnille hyvitetään potilaskohtaiset tasausrajan ylittävät kustannukset. Hyvitysten kokonaismäärä peritään asukasluvun mukaisessa suhteessa, joten hyvitetyt ja veloitetut kokonaismäärät ovat saman suuruiset. Vuonna 2017 kalliin hoidon tasaus tapahtuu seuraavien sääntöjen mukaisena: Järjestelmällä tasataan potilaskohtaisia vuotuisia kuusikymmentätuhatta (60.000) euroa ylittäviä kustannuksia. Tasaus koskee omaa toimintaa ja ostopalvelua. Asukaslukuna käytetään 2015/2016 tilannetta Perusterveydenhuolto Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat erilaiset ja eri käynnit terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanotoilla tai heidän käyntinsä potilaan luona, hoitopäivät, tutkimukset, hoitokokoukset /-neuvottelut ja puhelinkontaktit. Hinnat ovat kustannuspaikkakohtaisia kunnittain pl. ravitsemusterapia, kuntoutus ja perhepalvelukeskus. Asukaslukuperusteisesti laskutetaan terveysneuvontapiste (SIILI), apuvälinekeskus ja terveysvalvonta. Eläinlääkinnässä laskutusperusteena on käynti, jonka hinta on sama kullekin kunnalle. Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana Sosiaalipalvelut Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat erilaiset käynnit, palvelukerrat, asumis- ja hoitopäivät. Osa sosiaalipalveluista laskutetaan toistaiseksi, tuotteistuksen puuttuessa, talousarvion mukaisena kuukausilaskutuksena. Hinnat ovat kustannuspaikkakohtaisia kunnittain. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Palvelut laskutetaan jäsenkuntahinnoilla, ellei toisin ole sovittu.

29 27 7 Henkilöstö 7.1 Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Sosterin vakinaisen henkilöstön lukumäärä on 1352 henkilöä. Vakanssimäärä on 1477, joista avonaisia vakansseja on 125. Määräaikaisia palvelussuhteita oli Sosterissa 219 henkilöä. Kaikkien lukujen tilannepäivänä on Esityksiä uusista viroista / työsopimussuhteista on tehty 90, joista 77 tuo Savonlinnan sosiaalipalvelujen siirto mukanaan. Lakkautettavia vakansseja on 39 sulkavalaisten siirtyessä Sosterista vuoden vaihteessa Attendo Oy:n palvelukseen. Muita vakansseja lakkautetaan 5. Lisäksi nimikemuutoksia on esitetty 13 vakanssille. Määräaikaisen henkilöstön palkkaamisessa esimiehiä on ohjeistettu toimimaan tätä varten varatun määrärahan puitteissa ja huomioimaan, että sijaisuudelle on selkeä määräaikaisuuden peruste. Työnantaja on ohjeistanut, että harkinnanvaraisia palkattomia vapaita voidaan myöntää, mutta pääsääntö on, että sijaista ko. ajalle ei palkata. Lomapalkkavelan pienentämiseksi on henkilöstöä ohjeistettu vuosilomien pitämisestä ajallaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. TA arvio 2017 tulosalueittain HTV Erikoissairaanhoito 337,81 Perusterveydenhuolto 317,34 Sosiaalipalvelut 438,33 Tukipalvelut 350,67 Yhteensä 1 444,15 TA arvio 2017 ammattiryhmittäin HTV Akateemiset 59,48 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 582,00 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 391,83 Huoltohenkilökunta 140,46 Lääkärit / Hammaslääkärit 95,25 Toimistohenkilökunta 61,37 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 95,63 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 18,13 Yhteensä 1 444,15

30 Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset Perustettavat virat ja toimet

31 29

32 Lakkautettavat vakanssit 30

33 31 Nimikemuutokset 8 Talousarvion sitovuus Tulosaluetaso on valtuustoon nähden sitova. Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa tulosalueille tulosaluekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahoihin ja tuloarvioihin sisältyy vain kuntayhtymän ulkoiset menot ja tulot. Käyttötalousosa 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Tukipalvelut Tuloslaskelmaosa Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset Yhteensä Investointiosa Yhteensä Investointien sitovuustasona on talousarvion loppusumma. Määrärahoja ei voida ylittää ilman kuntayhtymävaltuuston suostumusta. Kuntayhtymävaltuustoon nähden sitovia tavoitteita ovat tässä talousarviossa esitetyt prosessien tavoitteet sivuilla Ns. varhe - maksujen (eläkemaksuja) kohdistaminen tehdään palkkojen mukaisessa suhteessa kustannuspaikoille.