VUODEN 2016 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 VUODEN 2016 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET OHJEEN KESKEINEN SISÄLTÖ Talouden säästötarve on 3 m v ja samoin 3 m v Säästöt esitetään edellisen vuoden talousarvion toimintakuluihin verrattuina - siten v toimintakulut ovat 3 M pienemmät kuin v talousarviossa ja v taloussuunnitelman toimintakulut ovat 3 M pienemmät kuin v talousarviossa. Talousarviossa huomioidaan keväällä ja elo - syyskuussa 2015 käytyjen yt neuvottelujen tulos henkilöstömuutoksineen. Edellä mainitun lisäksi tarvittavat säästöt tehdään tässä ohjeessa esitettyihin kohteisiin. 1 Taustaa Piirin jäsenkuntien kuntayhtymän tehtäväksi siirtämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat seuraavat: Savonlinna Sosiaalipalvelut vanhustenhuollon osalta sekä A-klinikka ja sosiaalityöntekijäpalvelut Perusterveydenhuolto ja ympäristöterveydenhuolto Enonkoski ja Sulkava Perusterveydenhuolto, A-klinikka ja sosiaalityöntekijäpalvelut Enonkoski, Sulkava ja Rantasalmi Ympäristöterveydenhuolto Erikoissairaanhoito on lakisääteisenä tehtävänä em. kunnille. Puumala ja Juva hankkivat Sosterista ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina. 2 Strategia ja sitovat tavoitteet Talousarvion laadinnassa ja tavoitteiden asettamisessa noudatetaan kuntayhtymävaltuuston päättämää kuntayhtymän strategiaa. Sitovissa tavoitteissa huomioitava: I. Tavoitteet perustuvat kuntayhtymän strategiaan ja ovat kuntayhtymävaltuuston päätöksentekotasossa. II. Tavoitteet ovat mitattavissa, selkeitä ja yksiselitteisiä. Tavoitteiden toteutuminen voidaan todeta ja raportoida ilman mittavia laskelmia. III. Tavoitteet voidaan saavuttaa tulosalueen / - yksikön omin toimenpitein ja talousarvioresurssien käytöllä.

2 2 IV. Sitovat tavoitteet voivat olla sanallisia tavoitetiloja, suoritemääriä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja. 3 Vuoden 2016 talousarvion laadinta ja suunnitelma vv Talousarvion ja suunnitelman laadinnan pohjaksi ja huomioitavaksi valmistelussa: a Jäsenkuntien ja kuntayhtymän päättämät säästötavoitteet / - vaatimukset, jotka vaikuttavat palvelutuotantoon ja toimintaan sekä niiden saatavuuteen. Millainen vaikutus edellä mainitulla on siedettävää asukkaisiin ja potilaisiin nähden (vrt. kohta )? Toisin sanoen millaista palvelutason tai - laadun muutosta ja mihin palveluihin kohdennettuna voidaan pitää mahdollisena säästöjä haettaessa. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava ns. hoitotakuuvaatimukset sekä kuntalaisten subjektiiviset oikeudet hoitoon ja muu velvoittava normisto. b Säästöjen kohdentaminen niitä toteutettaessa. c Piirin yhteistyötahot ja palvelujen järjestäminen muiden sairaanhoitopiirien kanssa. d Sote - lainsäädännön valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä muu säätelevä normisto Perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista on määrätty kuntasopimuksissa seuraavalla tavalla: Palvelujen sisältö Kuntakohtaisessa palvelusopimuksessa sovitaan perussopimuksen 2 2 momentin mukaisesti, a) mitkä palvelut kuntayhtymä tuottaa kullekin kunnalle, ja b) mitkä palvelut järjestetään lähipalveluina, alueellisina palveluina ja keskitettyinä palveluina (palvelukortti). Lähipalveluilla tarkoitetaan yksittäisen kunnan tai kunnan osa-alueella paikallisille asukkaille tuotettavaa palvelua. Alueellisilla palveluilla tarkoitetaan useammalle kuin yhdelle kunnalle järjestettyä palvelua.

3 3 Keskitetyllä palvelulla tarkoitetaan palvelua, joka tuotetaan keskitetysti koko kuntayhtymän alueelle. Kuntakohtaisen palvelusopimuksen tavoitteena on turvata kuntalaisille kustannustehokkaat, vaikuttavat, oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntakohtainen palvelusopimus sovitetaan yhteen jäsenkunnan hyvinvointisuunnitelmien ja niissä asetettujen tavoitteiden kanssa. - Vähimmäistavoitteena on ylläpitää valtakunnallisesti hyväksytty palvelutaso. Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut on tuotettu v lähtien lähipalvelujen osalta kuntakohtaisuusperiaatteella. Kukin kunta on määritellyt kuntakohtaiset kustannuspaikat, jotka samalla määrittävät ko. palvelun kuntakohtaiseksi. Tämän vuoksi myös kaikki toiminnan tuotot ja kulut ovat kustannuspaikkakohtaisia. Talousarvio laaditaan tämän periaatteen mukaisesti. Yhteisten ja keskitettyjen palvelujen kustannuspaikkojen talouden suunnittelussa noudatetaan samaa periaatetta kaikki toiminnan tuotot ja kulut kohdistetaan asianomaiselle kustannuspaikalle. Erikoissairaanhoito toteutetaan ko. lain vaatimusten mukaisesti. 3.1 Talousarvio sisältää seuraavat keskeiset asiat talous- ja toimintavaikutuksineen: Portaattoman hoitomallin jatkokehitys Toiminnalliset ja käyttötalouteen vaikuttavat muutokset esitetään talousarviossa Erikoissairaanhoito ja sen rakenteen muuttaminen Toiminnan rajoitukset / osastojen / poliklinikoiden sulut loma- ja arkipyhien aikana huomioitava talousarviossa siten, että niiden vaikutus näkyy raha- ja toimintaluvuissa sekä niiden ajankohdat ja kestot on määritelty. Säästöihin ja erikoissairaanhoidon normistoon perustuvat rakenteen ja palvelujen muutokset esitetään talousarviossa. Ks. kohta Erva järjestämissopimuksen vaikutus erikoissairaanhoitoon on huomioitu Ks. kohta Rantasalmen muutoksen vaikutus ja kohta rahoituskehys Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Toiminnan rajoitukset / osastojen / poliklinikoiden sulut loma- ja arkipyhien aikana huomioitava talousarviossa siten, että niiden vaikutus näkyy raha- ja toimintaluvuissa sekä niiden ajankohdat ja kestot on määritelty. Ks. kohta ja kohta rahoituskehys.

4 4 Rantasalmen perusterveydenhuollon talous ei ole Sosterin talousarviossa. Portaattoman palvelurakenteen toteuttamiseksi on käynnistetty laitoshoitopaikkojen ja -yksiköiden vähentäminen ja toimintojen muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi. Oman tehostetun palveluasumistuotannon lisääntyminen tulee huomioida palveluasumisen ostopalvelujen käytössä. Vanhustenpalvelujen yksikköjen määrän vähentymisellä on vaikutus talousarviorakenteen lisäksi henkilöstöresurssiin sekä yksiköiden toimintakuluihin Laitoshoidon vähetessä tulee talousarviossa varautua kotihoidon vahvistamiseen sekä lyhytaikaisen hoidon ja päivätoimintojen tehostamiseen. Palveluasumisen ostoissa käynnistyy kilpailutuksen myötä uusi sopimuskausi, joka perustuu puitesopimusjärjestelyyn. Palvelutaloilta ei sitouduta ostamaan koko kapasiteettia, mikä voidaan nyt talousarviossa huomioida Henkilöstö, sen joustava käyttö ja sijaistyövoiman käyttö Henkilöstösuunnittelun lähtökohta vuodelle 2016 sekä vuosille 2017 ja 2018 on ns. sisäinen kattavuus. Palvelutoimintojen uudelleenjärjestelyt tulee toteuttaa henkilökuntamäärää vähentämällä sekä noudattaen tulosalueen sisäisiä tai tulosalueiden keskinäisiä vakanssien siirtoja. Avoimiin vakansseihin ei tehdä määrärahavarausta, ellei ole perusteltua syytä odottaa viran tai työsuhteen täyttyvän talousarviovuoden aikana. Avoimista vakansseista selvitetään, missä niistä on työn teettämisen tarve ja mitkä on tavoitteena täyttää talousarviovuoden aikana. Vakanssien täytössä noudatetaan ensisijaisesti sisäisiä järjestelyjä. Koko organisaatiotasolla vähennetään määräaikaisten palvelussuhteiden määrää. Erityisesti lyhyiden määräaikaisten palvelussuhteiden (1-3 päivää) käyttö minimoidaan kaikissa yksiköissä ja toiminnoissa. Lomakausien toiminnalliset rajoitukset tai sulut ja sulkujen sekä rajoitusten aikainen toiminnan edellyttämä henkilöstötarve suunnitellaan moniammatillisesti yhdessä ylihoitajien/esimiesten ja yksiköiden toiminnasta vastaavien johtajien tai ylilääkäreiden kanssa. Vuosilomat suunnitellaan ja jaksotetaan koko lomakaudelle. Toiminnan rajoitusten toteuttamiseksi ja sijaismäärän minimoimiseksi työnantaja määrää ja jaksottaa koko henkilökunnan vuosilomat (KVTES:n 4 luvun 7 ). Henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida vuoden 2015 aikana käytyjen YT-neuvottelujen päätökset ja linjaukset. Harkinnanvaraisia palkattomia vapaiden myöntämisessä pääsääntö on, että sijaista ei palkata ko. ajalle. Hoitohenkilökunnan poissaolojen sijaistukset hoidetaan ensisijaisesti varahenkilöyksikön vakituisen henkilöstön turvin sekä hyödyntämällä henkilöstön joustavaa käyttöä, jota tulee entisestään lisätä Palkkojen mahdollinen nousu kompensoidaan toiminnan järjestelyillä ja valtakunnallinen korotustaso huomioidaan kullakin kustannuspaikalla vakinaisten palkoissa. Näin toteutettuna palkkasumma ei nouse. Sosiaalivakuutusmaksuihin ei odoteta suuria muutoksia

5 5 Koko toiminnan rahoituskehys Talousarvio laaditaan pohjautuen osin vuoden 2015 talousarvioon. Toisin sanoen toimintamenojen tulee olla v yhteensä noin 3 m alle v 2015 talousarvion. Vuosina 2016 ja 2017 on menokehys kumpanakin vuonna noin 3 m pienempi kuin edellisenä. Säästötavoite on seuraavana kahtena vuonna yhteensä 6 m. Kaikkiaan tavoitteeseen pääseminen edellyttää edelleen rakennemuutoksia erikoissairaanhoidossa, portaattoman hoitomallin toteuttamista, avopalveluiden kehittämistä ja merkittäviä muutoksia henkilöstössä sekä sen joustavassa käytössä. Rahoituskehyksen sisältö on seurausta pienentyneestä väestöpohjasta ja kuntayhtymän jäsenkuntien määrän vähenemisestä. Kuntayhtymän asiakas- / potilasmaksut tulevat alenemaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon muutosten vuoksi. Nämä muutokset tulee huomioida talousarviossa. Muutosten vaikutus huomioidaan myös vyörytettävissä kustannuksissa (tukipalvelut ja hallinto). Tämä kehys sitoo erikoissairaanhoitoa, hallintopalveluja ja tukipalveluita. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa se sitoo yhteisiä ja keskitetysti tuotettuja palveluita. Kuntakohtaisissa lähipalveluissa kehys on periaatteessa sama, mutta näissä palveluissa jäsenkuntien päättämät palvelujen laajuus ja sisältö (kuntasopimukset) ratkaisevat kuntakohtaisen kehyksen tason. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on huomioitava kuntien kiinteistöjen vuokrasopimusten ja kiinteistöön liittyvien kulujen vaikutukset kustannuksissa ja niiden kohdistamisessa Investoinnit ja niiden rahoitus Lainanottoa lisätään sen verran kuin aiemmin lyhytaikaisella luotolla rahoitettujen investointien toteutuminen edellyttää. Investoinnit tarkistetaan valtuuston hyväksymän vuosien suunnitelman pohjalta. Investointisuunnitelma laadintaan vuosille Investointi on kuvattava ja sen välttämättömyys sekä takaisinmaksuvaikutus arvioidaan. Atk hankkeet ja laitteet rahoitetaan kokonaan investointien ulkopuolella Lääkinnällisten koje- ja laiteinvestointien rahoitus järjestetään vv aikana osittain leasing-rahoituksella tai vastaavalla tavalla, joten myös ne jäävät varsinaisten investointien ulkopuolelle. Rahoituksen valintakriteerinä pidetään lääkinnällisen kojeen tai laitteen poistoaikaa ja käyttöikää. Pitkä poistoaika tarkoittaa pääsääntöisesti suoraa maksua. Kuitenkin > maksavat kojeet ja laitteet tulee esittää investointilomakkeella. Investoinnit sopeutetaan muutoin enintään poistojen määrään.

6 6 Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa investointien tarve tarkastellaan myös portaattoman hoitomallin toteutus huomioiden. 3.2 Muut menot Sairaanhoidollisten palvelujen ostoissa kehystä arvioidaan v toteutuneen kehityksen valossa pyrkien kuitenkin vaikuttamaan hintojen vertailulla palvelujen ostopaikan valintaan. Erityinen huomio on syytä kiinnittää palvelujen ostoissa ns. henkilövuokraukseen (kontra oman henkilökunnan rekrytointiin). Aineet, tarvikkeet, tavarat ja kalusto ovat kokonaisuutena vuoden 2014 talousarvion tasolla varsinaista määrärahojen korotustarvetta ei ole arvioitu olevan. Muiden kulujen taso tulee arvioida sen mukaan kuin kohdan säästötavoitteet edellyttävät. Yhtenä merkittävänä tekijänä tulee edelleen olemaan kuntayhtymän tarpeisiin tarvittavien kuntien kiinteistöjen määrä ja vuokrataso. 3.3 Toiminnan tuottojen ja kulujen jatkuva seuranta Ennalta arvaamatta tapahtuvat toiminnan muutokset talousarviovuoden aikana voivat aiheuttaa tarvetta tarkastella myös talouden arvioita uudelleen. Tämä edellyttää toiminnan tuottojen ja kulujen jatkuvaa seurantaa ja tarvittaessa muutoksista johtuvaa reagointia. 4 Projektit / hankkeet Projektien / hankkeiden aloitusta ylipäätään on syytä harkita tarkkaan. Projektit, jotka suunnitellaan aloitettavan v. 2015: kokonaisrahoitus, omarahoitusosuus ja kesto sekä päämäärä, vaikutus tulevaan toimintaan. Projektit, jotka on aloitettu ennen vuotta 2015 ja jotka jatkuvat kaudella : kokonaisrahoitus, omarahoitusosuus ja kesto sekä päämäärä, vaikutus tulevaan toimintaan. Talousarvioon esitettävät projektirahat esitetään kokonaisuutena, joka sisältää henkilöstömenot sivukuluineen ja muut menot sekä tulopuolella arvioidun valtionosuuden tai muun rahoituksen. Kunkin projektin / hankkeen tuotot ja kulut kirjataan asianomaiselle kustannuspaikalle. Talousarvioon suunniteltujen projektien tulee sisältyä kehykseen. Projektilla pitää olla nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on raportoida projektin eteneminen ja sen lopputulos. Sama henkilö vastaa myös projektin loppuselvityksestä rahoittajille.

7 7 Projektien ja hankkeiden esittämisessä tulee olla hyvin kriittinen. Jos projekteja tai hankkeita esitetään aloitettavaksi, on varmistettava niiden kesto, todelliset ja käyttöönotettavat positiiviset talous- ja toimintavaikutukset sekä kustannukset suhteessa edellä mainittuun. 5 Talousarviorakenne Talousarviorakenne muutetaan vastaamaan Sosterin palvelutuotannossa vuodeksi 2016 suunniteltuja muutoksia. Kuntayhtymävaltuustoon nähden ovat sitovia tulosalueittaiset ulkoiset menomäärärahat, - tuloarviot ja määrätavoitteet. Tulosalueet määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä. Kuntayhtymähallitus vahvistaa käyttösuunnitelmat tulosyksiköittäin. 6 Kuntalaskutus Perussopimuksen 22 sisältää kuntalaskutusta koskevat määräykset: Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat yhdenmukaisin perustein toteutettuun, aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannuslaskentaan erikoissairaanhoidossa sekä yhdenmukaisin kunta- / kustannuspaikkakohtaisin perustein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toteutettuun kustannuslaskentaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä ei merkitse yhtenäishintajärjestelmää. Kuntakohtainen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuspaikkarakenne sekä yhteiskäyttöiset kustannuspaikat on sovittu 19 :n 5 momentin mukaisessa kunkin kunnan palvelusopimuksessa. Suoritteet ja niiden yksikköhinnat vahvistaa kuntayhtymähallitus. Suoritteista peritään kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta, jossa otetaan huomioon a) kuluina toiminnan kustannuspaikkakohtaiset välittömät kustannukset sekä hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset, joiden jakoperusteet sovitaan vuosittain kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa. Sopiminen ei koske erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvaa kustannusten vyörytystä. b) tuloina kustannuspaikan asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Suoritteen omakustannushinta on erikoissairaanhoidossa tutkimus-, toimenpide-, käyntikerta-, hoitopäivä- tai kontaktikohtainen tai diagnoosiryhmittelyyn pohjautuva.

8 8 Jos jäsenkunnan asukas käyttää toisen jäsenkunnan alueen palveluja, jäsenkunnalta peritään suoritteesta käytetyn kustannuspaikan omakustannushinta. Kuntalaskutuksesta on käytävä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritehinnat määritetään kuntalaskutusta varten talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan edellä 4 ja 5 momentissa määritelty kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle. Kuntayhtymähallitus tarkistaa tarvittaessa suoritehintoja talousarviovuoden kuluessa oikaisutarpeen minimoimiseksi kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa sovitun menettelyn mukaisesti. Ulkopuolisille myytävistä suoritteista peritään kulloinkin voimassa oleva omakustannusperusteinen suoritehinta, jota ei oikaista jälkilaskennalla. --- Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen hinnasta on lisäksi seuraava määräys kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa: Palvelujen hinta ja määräytymisperusteet Kuntayhtymä hinnoittelee palvelunsa perussopimuksen 22 :n mukaisesti. Palvelujen hintojen perusteena olevien tekijöiden merkittävästi muuttuessa kuntayhtymän on neuvoteltava hintojen tarkistamisesta perussopimuksen 22 8 momentin mukaisesti. Neuvottelu käydään keskitetyistä palveluista kaikkien kuntien kanssa ja alueellisista tai lähipalveluista niiden kuntien kanssa, joita muutostarve koskee. Hintojen korotus kesken talousarviovuoden edellyttää asianomaisen jäsenkunnan suostumusta. Kuntayhtymä päättää asiakkailta perittävät maksut ja taksat (samanlaisista palveluista samansuuruiset maksut). --- Kohdissa mainitut muutokset vaikuttavat myös kuntalaskutukseen - alenevat asiakas- / potilasmaksutulot ja mahdolliset volyymimuutokset laskutettavissa palveluissa sekä muutoskustannukset otetaan huomioon, mutta kuntalaskutuksen muutos ei ole sama kuin toimintakulujen säästöt. 7 Aikataulu

9 9 Noudatetaan ohjeellisena kuntayhtymähallituksen vahvistamaa talousarvion / taloussuunnitelman valmisteluaikataulua (liite). Aikataulua voidaan joutua tarkistamaan muuttuvissa olosuhteissa. Tarkistaminen valtuutetaan taloustoimistolle KUNTAYHTYMÄHALLITUS

10 10

11 11