Olkiluodon loppusijoitustilojen vaiheinainen rakentaminen

Transkriptio

1 Työraportti Olkiluodon loppusijoitustilojen vaiheinainen rakentaminen Timo Kirkkomäki Huhtikuu 2004 POSIVA OY FIN OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax

2 INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKOLA OY SAA TE SAA TE TYÖRAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA Posiva Oy OLKILUOTO TILAUS 9535/03/EJOH 9760/03/EJOH YHTEYSHENKILÖT Jukka-Pekka Salo Reijo Riekkola Posiva Oy Saanio & Riekkola Oy TYÖRAPORTTI OLKILUODON LOPPUSIJOITUSTILOJEN V AIHEITTAINEN RAKENTAMINEN ~0~ - 6s- LAATIJA Timo Kirkkomäki Saanio & Riekkola Oy TARKASTAJA Timo Saanio Saanio & Riekkola Oy HYVÄKSYJÄ

3 Työraportti Olkiluodon loppusijoitustilojen vaiheitiainen rakentaminen Timo Kirkkomäki Saanio & Riekkola Oy Huhtikuu 2004 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 OLKILUODON LOPPUSIJOITUSTILOJEN VAIHEITTAINEN RAKENTAMINEN TIIVISTEL MÄ Tässä raportissa kuvataan Olkiluodon loppusijoitustilojen vaiheittainen rakentaminen loppusijoitusta edeltävän rakennusvaiheen sekä käyttövaiheen aikana. Kuvaus on esimerkinomainen, sillä tilojen sijainti ja rakentamisjärjestys tulevat tarkentumaan kallioperätietojen tarkentuessa. Tämä raportti on osa loppusijoitustilojen esisuunnitelmaa Loppusijoitustilojen suunnittelun lähtökohtana on ollut loppusijoitustilojen vaiheittainen rakentaminen ja polttoainekapseleiden samanaikainen loppusijoittaminen. Vuosittain loppusijoitettavien kapseleiden määrä vaihtelee noin 40 kapselista alle 20 kapseliin. Kapseleiden kokonaismäärä on noin kappaletta, ja ne loppusijoitetaan vuosien aikana. Olkiluotoon rakennetaan vuosina maanalainen tutkimustila ONKALO, joka myöhemmin on tarkoitus liittää osaksi varsinaisia loppusijoitustiloja. ONKALOn maanpintayhteyksiksi rakennetaan ajotunneli ja ilmanvaihtokuilu. Loppusijoitustilat jaetaan käyttövaiheessa valvonta-alueeseen ja valvomattomaan alueeseen. Kaikki kapseleiden käsittely tapahtuu aina valvonta-alueella. Valvomattomalla alueella tapahtuu muun muassa loppusijoitustunneleiden louhinta- sekä täyttötyöt Molemmilla alueilla on oma erillinen ilmanvaihto sekä omat tekniset tilat. ONKALOn tilat muodostavat käyttövaiheessa valvomauoman alueen tekniset tilat. Loppusijoitustilojen rakentaminen aloitetaan laajentamalla ONKALOn tiloja. Ennen loppusijoittamisen aloittamista rakennetaan valvonta-alueen tekniset tilat sekä kapselikuilu ja henkilökuilu, tarvittavat ensimmäisen loppusijoitusvaiheen sijoitustunnelit sekä keskustunnelit. Loppusijoitusta valmistelevan vaiheen louhintatilavuus on m 3, ja sen louhiminen tulee aloittaa vuoden 2015 alussa, jotta tilat olisivat valmiit vuoden 2019 alussa. Tässä raportissa on oletettu, että loppusijoittamista edeltäisi vuoden 2019 kestävä koekäyttövaihe, jonka aikana tiloja ei enää louhi ta. Loppusijoitustiloille on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa; yksikerrosvaihtoehto sekä kaksikerrosvaihtoehto. Yksikerrosvaihtoehdossa loppusijoitustiloja laajennetaan yhdeksässä louhintavaiheessa. Kaksikerrosvaihtoehdossa louhintavaiheita on 12. Tilojen kokonaistilavuus on sijoitusreikien tilavuuksia lukuun ottamatta yksikerrosvaihtoehdossa m 3 ja kaksikerrosvaihtoehdossa m 3. Loppusijoitustilojen suurin auki oleva kokonaistilavuus on noin m 3. Suurin osa tästä on molemmissa vaihtoehdoissa valvomatonta aluetta. Valvonta-alueen yhtä aikaa avoinna olevan tilan maksimitilavuus on noin m 3. Avainsanat: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustila, loppusijoitus, vaiheittainen rakentaminen.

5 STEPWISE IMPLEMENTATION OF THE FINAL REPOSITORY AT OLKILUOTO ABSTRACT This report describes the stepwise implementation of the final repository for spent nuclear fuel at Olkiluoto before the final disposal and during operation. The description serves as an example, since the exact position of the facility and the implementation procedure will most likely be adjusted when more detailed knowledge of the host rock is at hand. This report is part of the pre-study of the repository The starting-point in the planning has been a stepwise implementation, which alternate between construction of the repository and the disposal of the waste canisters. The annual numbers of disposed canisters varies from 20 to 40. The total number of canisters is about 3 000, and they will be disposed between year 2020 and An underground research facility, ONKALO, will be built in Olkiluoto between year 2004 and ONKALO is designed to have the ability to function as a part of the final repository. The connection between ONKALO and the ground surface will be through an access tunnel and a ventilation shaft. The repository will during operation be divided into controlled and uncontrolled areas with separated ventilation system and dedicated technical rooms. Ali areas where nuclear waste canisters are handled will be classified as controlled areas. Technical rooms in ONKALO will in practice be the technical rooms for the uncontrolled area. The controlled and uncontrolled areas will have individual ventilation system and technical rooms. The implementation of the repository facility will commence with extending the ONKALO facility. Before final disposal of the first waste canisters, technical rooms for the controlled area, the canister and personnel shafts, the central tunnels, and part of the deposition tunnels will be constructed. The excavated volume of the repository preparation stage is m 3. The excavation work should be commenced in the beginning of year 2015, in order for the necessary areas to be operational in the beginning of year In this report it is assumed that before disposal of the first waste canisters, there will be a one year test -run stage during which no excavation will occur. There are currently two alternative plans for the spent nuclear fuel repository: a onelayer design and a two-layer design. In the one- and two-layer designs the repository construction will consist of nine and twelve excavation stages respectively. The total excavated volumes with out the volumes of canister holes in the one- and two-layer designs are m 3 and m 3 respectively. The excavated volume of the largest open room in the repository is m 3, of which the main part is classified as uncontrolled area in both models. The largest open room at the same time classified as controlled area is m 3. Keywords: Spent nuclear fuel repository, final disposal, stepwise implementation.

6 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... ~ Yleistä Loppusijoitettava polttoainemäärä Loppusijoituksen aikataulu ONKALON TILAT Yleistä Tekniset tiedot Maanpintayhteydet Tekniset tilat sekä tutkimus- ja DEMO-tilat LOPPUSIJOITUSTILAT Loppusijoitustilat käyttövaiheen lopussa Valvonta-alueen tilat Tekniset tilat Kuilut ValvomaUoman alueen tilat Sijoitustunnelit Keskustunnelit Rinnakkaistunneliperiaate Kaksikerrosvaihtoehto LOPPUSIJOITUSTILOJEN RAKENTAMINEN Yleiset periaatteet Kallioresurssit Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen LOPPUSIJOITUSTA VALMISTELEVA RAKENNUSVAIHE ONKALOn laajentaminen loppusijoitustilaksi Valvonta-alueen tilojen rakentaminen Valvonta-alueen kuilut Teknisten tilojen sekä keskus- ja Sijoitustunnelien rakentaminen KÄYTTÖVAIHEEN AIKAINEN VAIHEITTAINEN RAKENTAMINEN Yksikerrosvaihtoehto TVO:n ja Fortumin polttoaineen loppusijoitus TVO:n polttoaineen loppusijoitus TVO:n ja OL3:n polttoaineen loppusijoitus OL3:n polttoaineen loppusijoitus Yhteenveto yksikerrosvaihtoehdosta Yksikerrosvaihtoehdon muutos- ja kehitysehdotuksia Kaksikerrosvaihtoehto TVO:n ja Fortumin polttoaineen loppusijoitus TVO:n polttoaineen loppusijoitus TVO:n ja OL3:n polttoaineen loppusijoitus OL3:n polttoaineen loppusijoitus Yhteenveto kaksikerrosvaihtoehdosta

7 Kaksikerrosvaihtoehdon muutos- ja kehitysehdotuksia YHTEENVETO LÄHDELUETTEL LIITTEET

8 3 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Suomen ydinvoimalaitoksista kertyvä käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan kuparivaippaisissa teräskapseleissa Eurajoen Olkiluotoon noin puolen kilometrin syvyyteen peruskallioon rakennettavaan loppusijoitustilaan. Maanalaisen tutkimustilan, eli ONKALOn, rakentaminen aloitetaan vuonna Se suunnitellaan siten, että sitä voidaan käyttää myöhemmin osana loppusijoitustiloja. ON KALOn maanpintayhteydeksi on valittu ajotunneli ja pystykuilu. Myöhemmin loppusijoitustilaan rakennetaan vähintään kaksi kuilua lisää, eli valvonta-alueen henkilökuilu sekä kapselikuilu. Varsinaisten loppusijoitustilojen rakentaminen aloitetaan 2010-luvulla ja kapseleiden loppusijoitus aloitetaan vuonna Tässä raportissa esitetään esimerkinomaisesti ONKALOn tilojen valmistelu loppusijoitustiloiksi ennen loppusijoittamisen aloittamista vuonna 2020 sekä loppusijoitustilojen laajentaminen loppusijoituksen edetessä aina vuoteen 2126 asti, jolloin nykyisten TVO:n ja Fortumin ydinvoimalaitosten sekä tulevan Olkiluodon lisäydinvoimayksikön, OL3:n, polttoaine on loppusijoitettu. Loppusijoitustiloille on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa; yksikerrosvaihtoehto ja kaksikerrosvaihtoehto. Yksikerrosvaihtoehdossa polttoaine sijoitetaan kokonaisuudessaan -420-tasolle. Kaksikerrosvaihtoehdossa osa polttoaineesta sijoitetaan aiemmalle -520-tasolle. Tämä raportti on osa uutta esisuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2003 lopussa. 1.2 Loppusijoitettava polttoainemäärä Loppusijoitustilojen suunnittelun lähtökohtana oleva loppusijoitettavan polttoaineen kokonaismäärä on noin tu. Se jakaantuu eri voimalaitosyksiköiden kesken siten, että TVO:n laitoksien polttoainemäärä on noin tu. Fortumin laitosten vastaava määrä on noin tu. Uuden OL3 laitoksen tämän hetkinen arvioitu polttoainemäärä on noin tu. Se varmistuu vasta laitostyypin ja polttoaineen palaman valinnan jälkeen. Vasta tämän jälkeen varmistuu myös OL3:n kapseleiden mitat. Tässä työssä oletetaan, että OL3:n kapselit vastaavat mitoiltaan TVO:n kapseleita. Loppusijoitettava polttoaine jaetaan loppusijoituskapseleihin siten, että TVO:n polttoainekapseleita tulee yhteensä kappaletta. Fortumin polttoainekapseleita tulee 698 kappaletta ja OL3:n polttoainekapseleita tulee arviolta kappaletta.

9 4 1.3 Loppusijoituksen aikataulu Fortumin Loviisan voimalaitosyksiköiden suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Ne suljetaan vuosina 2027 ja Fortumin polttoaineen loppusijoitus aloitetaan heti loppusijoituksen alkaessa vuonna 2020 ja se kestää 37 vuotta päättyen vuonna TVO:n Olkiluodon voimalaitosyksiköiden suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta. Niiden tuottaman käytetyn polttoaineen loppusijoitus aloitetaan samoihin aikoihin Fortumin polttoaineen loppusijoittamisen kanssa vuonna Voimalaitokset suljetaan vuosina 2038 ja Polttoaineen loppusijoitus kestää yhteensä noin 60 vuotta päättyen vuonna Uuden OL3:n polttoainenippujen minimi jäähdytysaika on nykyisten arvioiden mukaan noin 52 vuotta. Voimalaitosyksikön käynnistyessä 2010-luvun alussa alkaa sen ensimmäisten kapseleiden loppusijoitus arviolta vasta vuonna Käyttöiän ollessa noin 60 vuotta päättyy OL3:n toiminta arviolta vuonna 2072 ja viimeisten polttoainekapseleiden loppusijoitus vuonna 2126 (kuva 1-1). Loppusijoituksen keskimääräinen nopeus vaihtelee riippuen minkä voimalaitosyksiköiden polttoainetta loppusijoitetaan. Suurimmillaan loppusijoitusnopeus on käyttövaiheen alussa vuosina , jolloin sijoitetaan keskimäärin yhteensä noin 40 TVO:n ja Fortumin kapselia vuodessa. Tämän jälkeen loppusijoitetaan pelkästään TVO:n kapseleita noin 21 kapselin vuosinopeudella vuoteen 2064 asti. Tällöin alkaa OL3 :n kapseleiden loppusijoitus. Vuosina loppusijoitetaan keskimäärin noin 38 kapselia vuodessa. TVO:n kapseleiden loppusijoituksen päätyttyä 2080 jatketaan OL3:n kapseleiden loppusijoittamista noin 17 kappaleen vuosinopeudella vuoteen 2126 asti YDINVOIMALAITOSTEN KÄYTTÖ Loviisa Olklluoto Olkiluoto 3 LOPPUSIJOITUKSEN VALMISTELU ONKALOn rakentaminen, täydentävät tutkimukset ja suunnittelu Loppusijoituslaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto LOPPUSIJOITUS Loviisa 1-2 Olkiluoto 1-2 Olkiluoto3.. YTÖSTÄPOISTO JA SULKEMINEN Kuva 1-1. Loppusijoituksen kokonaisaikataulu.

10 ~ ONKALON TILAT 2.1 Yleistä Olkiluodon kallioperän tutkimuksia varten rakennetaan suunnitellulle loppusijoitussyvyydelle maanalainen tutkimustila ONKALO (kuva 2-1 ). ONKALOn rakentaminen aloitetaan vuonna Viimeisten suunnitelmien mukaan ONKALO valmistuu syksyllä 2010 (Kalliomäki 2003). Tällöin maan alle on rakennettu ajotunneli, henkilökuilu, tutkimustunneli, tekniset tilat sekä DEMO-tilat. limanvaihtokuilu- Piitutkimustaso Kuva 2-1. ONKALOn tilat.

11 6 2.2 Tekniset tiedot Maanpintayhteydet ONKALOn maanpintayhteydeksi on valittu ajotunneli ja pystykuilu. Molemmat ulottuvat maan pinnalta -520-tasolle. Ajotunnelin leveys on 5,5 m ja sen louhintakorkeus on 6,7 m. Ajotunnelin kokonaispituus m ja louhintatilavuus noin m 3 (taulukko 2-1 ). Tasoilla -87, -178 ja -287 ajotunnelin ja pystykuilun välille louhitaan kuil ulii ttymät. Kuilu on poikkileikkaukseltaan pyöreä. Maan pinnalta (taso +9) tasolle -100 kuiluun tulee 300 mm paksu liukuvajuna tehtävä betonivuoraus. Tällä osalla kuilun louhintahalkaisija on noin 6,3 m. Tason -100 jälkeen kuilun seinät ruiskubetonoidaan ja kuilun louhintahalkaisijaa on 5,9 m. Kuilun pohja on tasolla Kuilun louhintatilavuus on noin m 3. ONKALOn rakennusvaiheessa louhitaan ensin ajotunneli poraus-räjäytys-menetelmällä. Kuilu rakennetaan nousuporaamalla ajotunnelin kuiluliittymien kautta. Käyttövaiheessa ajotunnelia käytetään loppusijoitustilojen laajennuksen rakentamiseen. Louhintamassat tuodaan ajotunnelia pitkin ylös ja tunnelin täyteaineet samoin kuin työkoneet viedään ajotunnelia pitkin alas. Käyttövaiheessa ajotunneli on valvomatonta aluetta. Kuilua pitkin hoidetaan käyttövaiheessa valvomauoman alueen henkilöliikenne sekä loppusijoitustilojen valvomauoman alueen ilmanvaihto. Myös osa loppusijoitustilan sähkön ja veden syötästä hoidetaan kuilua pitkin. Taulukko 2-1. ONKALOn louhintatilavuudet. Tila Louhintatilavuus (m 3 ) AJOTUNNELI, TASOVÄLI KUILULIITTYMÄT JA VESISÄILIÖTILA KUILU TEKNISET TILAT, TASO TEKNISET TILAT, TASO DEMO-TILA TUTKIMUSTUNNELI Yhteensä

12 Tekniset tilat sekä tutkimus- ja DEMO-tilat ONKALOn tekniset tilat muodostuvat huolto-, tauko-, laite-, turva- sekä muista teknisistä tiloista. Ylemmällä tutkimustasolla, eli tasolla, ovat turva- ja taukotilat, sähkölaitetilat, korjaamo sekä pysäköintihalli. Aiemmalle tutkimustasolle, eli -520-tasolle, sijoitetaan pumppaamo sekä selkeytysaltaat vuoto-, poraus-, pesu- ja muiden vesien pumppaamista varten. ONKALOn tekniset tilat ylemmällä tasolla on esitetty kuvassa 2-2. Alemman tason tilat on esitetty kuvassa 2-3. Käyttövaiheessa ONKALOn tekniset tilat muodostavat loppusijoitustilojen valvomauoman alueen tekniset tilat. Tasolle rakennetaan ONKALOn rakentamisvaiheessa m pitkä tutkimustunneli sekä DEMO-tilat. Tutkimustunneli liitetään myöhemmin loppusijoitustilojen käyttövaiheessa osaksi keskustunneliverkostoa. DEMO-tiloissa suoritetaan loppusijoitukseen liittyviä kokeita ja testejä todennäköisesti myös käyttö vaiheessa. Pesu- ja tankkauspaikka,/ Ajotunneli tasolle _ Ajotunneli maan pinnalle Kuva 2-2. ONKALOn tekniset tilat sekä DEMO-tila tasolla -420.

13 8 Ajotunneli tasolle ~ , - --, n Laajennusvaraus selkeytysaltaille ja pumppaamolle ;S : ~ ' 1 1 f 1 tilavaraus Kuva 2-3. ONKALOn tekniset tilat tasolla -520.

14 9 3 LOPPUSIJOITUSTILAT 3.1 Loppusijoitustilat käyttövaiheen lopussa Loppusijoitustilat muodostuvat valvomauoman ja valvonta-alueen tiloista. Valvontaalue muodostuu valvonta-alueen teknisistä tiloista, kapselikuilusta, henkilökuilusta, osasta keskustunneliverkostoa sekä niistä sijoitustunneleista, joihin ollaan sijoittamassa polttoainekapseleita. Valvomattomalle alueelle sijoittuvat ONKALO-vaiheessa rakennetut tilat mukaan lukien IV -kuilu, ajotunneli ja DEMO-tilat. Tarkempi kuvaus loppusijoitustiloista on esitetty loppusijoitustilojen suunnitelmaselostuksessa (Kirkkomäki 2003). Kuvassa 3-1 on esitetty loppusijoitustilat käyttövaiheen lopussa kun kaikki sijoitus- ja keskustunnelit on louhittu. Loppusijoitustilat on kuvassa asemoitu yhteen tasoon. 3.2 Valvonta-alueen tilat Ydinmateriaalin käsittely tapahtuu aina valvonta-alueella. Valvonta-alue erotetaan valvomattomasta alueesta suojaseinillä, joiden läpi kulkeminen on normaalitilanteissa kiellettyä. Loppusijoituksen edetessä valvonta-alueen rajoja muutetaan tarpeen mukaan. 1,3km Valvonta-alueen tekniset tilat Valvomatloman alueen tekniset tilat 2,3 km Kuva 3-1. Loppusijoitustilat käyttövaiheen lopussa.

15 Tekniset tilat Valvonta-alueen tekniset tilat tasolla -420 on esitetty kuvassa 3-2. Kapselointilaitoksen on oletettu sijaitsevan kapselikuilun yläpäässä. Tilojen asemoinnissa on huomioitu, että kapseli- ja valvonta-alueen henkilökuilun rakentamisessa voidaan hyödyntää ajotunnelia. Valvonta-alueen tekniset tilat muodostuvat kapselin ja hentoniittilohkojen vastaanottoasemasta, tauko- ja turvatilasta, pysäköintihallista, sähkölaitetilasta sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen hallista. Kaksikerrosvaihtoehdossa -520-tasolle rakennetaan vastaavat tekniset tilat kuin tasolle -420 ilman matala- ja keskiaktiivisen jätteen hallia. Valvonta-alueen tekniset tilat tasolla -520 on esitetty kuvassa 3-3. Kuva 3-2. Valvonta-alueen tekniset tilat tasolla Pysäköintihalli Taukotila vastaanotto asema / "'----,-1 Kapselikuilu Kuva 3-3. Valvonta-alueen tekniset tilat tasolla -520.

16 Kuilut Valvonta-alueelle rakennetaan kaksi kuilua. Kapselikuilua käytetään kapseleiden siirtoon maan pinnalta loppusijoitustasolle. Valvonta-alueen ilmanvaihtokanavat sekä sähkönousut sijoitetaan myös kapselikuiluun. Henkilökuilu rakennetaan valvonta-alueen henkilöliikennettä varten. Henkilö- ja kapselikuilu ovat poikkileikkaukseltaan pyöreitä. Henkilökuilu louhitaan maan pinnalta -523 tasolle ja kapselikuilu -550 tasolle. Henkilökuilun yläosan louhintahalkaisija on 3,6 m ja alaosan 3,2 m. Kapselikuilun yläosan louhintahalkaisija on 7,1 m ja alaosan 6,7 m. Kuilut vuorataan maan pinnan tasolta -100 tasolle 300 mm paksulla betonivuorauksella. Kuilujen alaosat ruiskubetonoidaan noin 100 mm ruiskubetonikeroksella. Ajotunneliha tehdään ennen kuilujen louhimista kuiluperät (kuva 3-4 ). Henkilökuilua varten louhitaan kuiluperät tasoille -120, -214 ja Kapselikuilun kuiluperät louhitaan tasoille -121, -215 ja Kuiluperien yhteenlaskettu louhintatilavuus on m Valvomatloman alueen tilat Valvomattoman alueen tilat koostuvat pääasiassa jo ONKALO-vaiheessa rakennetuista tiloista. Valvomattomalla alueella rakennetaan ja valmistellaan sijoitustunneleita loppusijoitusta varten. Sijoitustunneleiden täyttö tapahtuu myös valvomattomalla alueella. VALVONTA-ALUEEN TEKNISET TILAT HENKILÖKUILU Kuva 3-4. Kuiluperät ajotunneli/ta henkilö- ja kapselikuiluun.

17 Sijoitustunnelit Loppusijoituskapselit sijoitetaan sijoitustunneleiden lattiaan porattuihin reikiin. Sijoitustunneleiden leveys on 3,5 mja korkeus 4,4 m. Sijoitustunnelin poikkipinta-ala on 14m 2. Sijoitustunnelin pohjapiirustus sekä poikkileikkaukset on esitetty kuvassa 3-5. Loviisan ja Olkiluodon laitosten polttoainekapselit sijoitetaan eri sijoitustunneleihin. Olkiluodon polttoainekapseleiden sijoitusreikien välinen etäisyys on 11 m ja Loviisan 8,6 m -420-tasolla. Tasolla -520 reikien väliset etäisyydet ovat 2,0 m pidempiä (Ikonen 2003). Olkiluodon polttoaineen kapselireiän syvyys on 7,8 m ja Loviisan 6,4 m. OL3:n polttoaineen tarkemmat yksityiskohdat varmistuvat myöhemmin, joten kapselireiän syvyyttä ja reikäväliä ei voida vielä määritellä. Tässä raportissa oletetaan, että OL3:n polttoainekapselit ovat saman kokoisia kuin Olkiluodon 1 ja 2 voimalaitosyksiköiden. OL3:n kapseleiden reikäväli oletetaan myös samaksi kuin Olkiluodon 1 ja 2:n kapseleiden, eli 11 m. Sijoitustunneleiden enirnmäispituus on noin 350m. Tähän on päädytty työturvallisuussekä teknisistä syistä. Pidemmässä umpiperässä työskentelyn riskit kasvavat ja pidempään perään joudutaan järjestämään muun muassa tehokkaampi tuuletus. Sijoitustunnelin suulle louhitaan sulkurakenteen edellyttämä ura. Ensimmäinen kapselireikä on vähintään 27 m päässä keskustunnelista. Viimeinen kapselireikä on noin 4 m päässä tunnelin perästä. Loviisan kapseleita mahtuu yhteen 350m pitkään sijoitustunneliin 38 kappaletta. Olkiluodon sekä OL3:n polttoainekapseleita mahtuu yhteen tunneliin vastaavasti enintään 30 kappaletta. Sijoitustunnelit asemoidaan luode-kaakko suuntaan, joka on tämänhetkisen käsityksen mukaan kalliomekaanisesti niille optimaalisin suunta. Asemoinneissa on huomioitu, että sijoitustunneleiden suuntaa voidaan myöhemmin muuttaa esimerkiksi aluekohtaisesti ilman merkittäviä muutoksia muuhun asemointiin. Tämän raportin esimerkit on laadittu siten, että kapseleita asennetaan pääsääntöisesti samaan aikaan aina kahteen sijoitustunneliin yhtä aikaa. Tällöin sijoitustunnelissa tehtäviä töitä voidaan vuorotelia molemmissa sijoitustunneleissa. Kapseleita voidaan asentaa myös vain yhteen sijoitustunneliin kerralla. Yhteen sijoitustunnelipariin loppusijoitetaan samaan aikaan vain joko Olkiluodon, Loviisan tai OL3:n kapseleita. Keskimääräisistä sijoitusnopeuksista riippuen asennetaan pääsääntöisesti joka toiseen sijoitustunnelipariin esimerkiksi Loviisan kapseleita ja joka toiseen esimerkiksi Olkiluodon kapseleita. Koska Loviisan kapseleiden keskimääräinen asennusnopeus on hieman alhaisempi, asennetaan välillä Olkiluodon kapseleita kahteen sijoitustunnelipariin peräkkäin. Myös sijoitustunneliparien pituuksissa oleva huomattava ero saattaa aiheuttaa välillä poikkeustilanteita ja saman voimalaitosyksikön kapseleita joudutaan asentamaan peräkkäin kahteen sijoitustunnelipariin.

18 13 0 l.{") r- 0 l.{") <.0 N A=14,00m 2 0 L.() 3500,.. JOO '1 " L.() N...qlt 1750 lt A ;:. Kuva 3-5. Sijoitustunnelin poikkileikkaus. Sijoitustunneleiden louhintatoleranssi on mm. 3.5 Keskustunnelit Loppusijoitustiloissa kapselit kuljetetaan keskustunneleita pitkin kapseleiden vastaanottoasemalta sijoitustunneleihin. Louhittavien sijoitustunneleiden louhe sekä täytettävien sijoitustunneleiden täyttömateriaali kuljetetaan myös keskustunneleita pitkin. Keskustunnelien leveys on 6 m. Keskustunnelin korkeus on ONKALOn tutkimustunnelin osuudella 6,7 m. ONKALOn tutkimustunnelissa keskustunneliin asennettavien IVkanavien halkaisija on 1,8 m. Muissa keskustunneleissa riittää hieman pienempi IV -kanavan halkaisija, eli 1,6 m. Muiden keskustunneleiden louhintakorkeus on 6,5 m. ON KALOn tutkimustunnelin poikkileikkauksen pinta-ala 39m 2. Muiden keskustunneleiden poikkileikkauksen pinta-ala on 35 m 2 (kuva 3-6).

19 14 IV- KANAVAT, HALKAISIJA 1,6m YHTEISKANNATIN 0 L{') td A=35,37m SALAOJA- JA VIEMÄRIPUTKET Kuva 3-6. Keskustunnelin poikkileikkaus. 3.6 Rinnakkaistunneliperiaate Sijoitustuoneleiden sekä keskustuoneleiden asemoinoissa pyritään mahdollisimman joustavaan ja turvalliseen tuoneleiden sijoitteluun. Sijoitustunneleihin johtavien keskustuoneleiden asemoinoissa sovelletaan niin sanottua rinnakkaistunneliperiaatetta. Loppusijoituslohkoon louhitaan kaksi rinnakkaista keskustunnelia, ja sijoitustunnelit niiden molemmille puolille (kuva 3-7). Verrattaessa loppusijoituslohkoa kiertävään yhteen keskustunneliin rinnakkaistunneleiden vaikutusalue kallioperään ja pohjavesiolosuhteisiin on pienempi ja keskustunnelit voidaan rakentaa vaikka ei vielä tunnettaisikaan koko lohkoa. Rinnakkaistunneliperiaate tarjoaa myös tehokkaat varapoistumistiejärjestelyt. Tunnelit erotetaan toisistaan erillisiksi palo-osastoiksi. Niiden välille louhitaan yhdystunneleita noin 100 metrin välein. Onnettomuustilanteessa voidaan nopeasti vaihtaa palo-osastoa siirtymällä yhdystunnelia pitkin viereiseen keskustunneliin. Valvonta- ja valvomauoman alueen järjestelyt on rinnakkaistunnelissa helppo toteuttaa. Valvonta-alueen rajan siirrot on helposti tehtävissä loppusijoituksen edetessä. limanvaihdon runkokanavat ja sähkönsyötön pääkiskot ovat myös käytännöllistä toteuttaa rinnakkaistunneleissa. Rinnakkaistunnelit mahdollistaa myös tilojen vaiheittaisen sulkemisen.

20 r LOPPUSIJOITUS KESKUSTUNNELEIDEN VÄLINEN YHDYSTUNNELI SEKA VALVONTA-ALUEEN RAJA JA SUOJASEINÄ - ~ KESKUSTUNNELI, / VALVONTA-ALUE ~""' KESKUSTUNNELI, VALVOMATON ALUE TAYTmY KESKUSTUNNELI \ --- ' PORAUKSEN KARAKTERISOINTI VALMISTELU, KAULUSLAATTOJEN JA LATTIAN VALU TA YTETTY LOPPUSIJOITUSTUNNELI Kuva 3-7. Rinnakkaistunneliperiaate. 3.7 Kaksikerrosvaihtoehto Loppusijoitettava ydinpolttoaine voidaan sijoittaa yhden tason sijasta useampaan eri ta~ soon. Loppusijoitustilojen sijoitussyvyydeksi on määritelty m. Kapseleiden sijoittamiseen useampaan tasoon saattaa johtaa useat eri tekijät. Esimerkiksi loppusijoitettavan polttoaineen määrä saattaa kasvaa niin suureksi, ettei kaikki kapselit mahdu yhteen tasoon. Loppusijoituksen edetessä saattaa myös loppusijoitettavalta tasolta löytyä niin paljon sijoitusta haittaavia geologisia rakenteita, ettei loppusijoitukseen soveltuva kallioresurssi riitä edes nykyisen jätemäärän sijoittamiseen yhdelle tasolle. Kahteen tai useampaan tasoon siirtymiseen saattaa vaikuttaa myös tekniset, taloudelliset sekä työturvallisuusnäkökohdat. Yksikerrosvaihtoehdossa loppusijoituksen edetessä ja siirryttäessä yhä pidemmälle ONKALOn kuilusta sekä kapselikuilusta pitenee muun muassa tuuletuskanavien pituudet sekä poistumisetäisyydet. Uusien kuilujen tai IV -nousujen rakentamisen sijasta saattaa olla kannattavampaa siirtyä aiemmalle tasolle, jolloin loppusijoitusta voidaan jatkaa lähempänä kuilu ja. Loppusijoitettaessa kapseleita samalle alueelle useampaan eri tasoon voidaan myöhemmin sijoitettavalla tasolla hyödyntää ensimmäisen tason kokemuksia kallion laadusta ja mahdollisista rakenteista. Ensimmäisenä sijoitettua tasoa voidaan mahdollisesti myös käyttää hyväksi tehtäessä esimerkiksi kallioperätutkimuksia myöhemmin sijoitettavalla tasolla.

21 16 Kahteen tai useampaan tasoon sijoitettaessa kapseleiden välisissä etäisyyksissä on myöhemmin sijoitettavilla tasoilla huomioitava aikaisemmin sijoitettujen kapseleiden sekä tasojen lämpövaikutus. Kapseleiden välinen etäisyys kasvaa siirryttäessä yhä syvemmälle myös kallion lämpötilan kasvaessa. Kapselivälin kasvaessa sijoitustuoneleiden sekä keskustuoneleiden määrä lisääntyy ja loppusijoituksen tehokkuus louhittua tilavuusyksikköä kohden heikkenee. Louhittaessa tiloja yhä syvemmälle on syytä varautua myös suurempaan lujitustarpeeseen ja lujituskustannusten kasvuun sekä suolaisempaan pohjaveteen. Kapseleiden loppusijoittaminen aloitetaan vuonna 2020 tasolta Myöhemmin kapseleita voidaan loppusijoittaa tämän tason alapuolelle. ONKALOn rakennusvaiheessa louhitaan -520-tasolle ajotunneli, IV -kuilu sekä osa valvomauoman alueen teknisistä tiloista. Kuvissa 3-8 ja 3-9 on esitetty loppusijoitustilat asemoituna kahteen eri tasoon. Ylempi sijoitustaso on -420-tasolla ja alempi -520-tasolla. Lämpöteknisistä syistä kapseleiden välisiä vähimmäisetäisyyksiä on jatkettu -520-tasolla 2m (Ikonen 2003). Tällöin Olkiluodon ja OL3:n kapseleiden välinen vähimmäisetäisyys on 13m ja Loviisan kapseleiden 10,6 m. Kuvat esittävät tilannetta käyttövaiheen lopussa, kun loppusijoitus on päättynyt. Kuva 3-8. Loppusijoitustilojen kaksikerrosvaihtoehto, taso -420.

22 Kuva 3-9. Loppusijoitustilojen kaksikerrosvaihtoehto, taso

23 18

24 19 4 LOPPUSIJOITUSTILOJEN RAKENTAMINEN 4.1 Yleiset periaatteet Loppusijoitusta valmisteleva rakennusvaihe päättyy vuonna 2019, jolloin alkaa loppusijoitustilojen koekäyttövaihe jatkuen vuoteen 2020 asti. Vuonna 2020 alkaa loppusijoitustilojen käyttövaihe, joka kestää vuoteen 2126 asti. Tässä raportissa esitetään kahden eri asemointivaihtoehdon vaiheittainen rakentaminen. Asemointivaihtoehdot on esitetty asemointiraportissa (Malmlund et al. 2003). Ensimmäinen vaihtoehto on yksikerrosvaihtoehto asemoituna viimeisimpään kalliomalliin, johon on lisätty imaginäärirakenteita. Imaginäärirakenteet rajoittavat kalliomallin rakenteiden lisäksi sijoitustunneleiden asemointia ja pienentävät loppusijoitukseen sopivan kallioresurssin kokoa. Keskustunnelit on tässä vaihtoehdossa asemoitu pääasiassa rinnakkaistunneliperiaatteen mukaisesti. Toisessa esimerkissä tilat sijoitetaan kahteen eri kerrokseen. Ylemmän tason ensimmäiset sijoitus- ja keskustunnelit on asemoitu kuten edellisessä vaihtoehdossa. Alemman kerroksen sijoitustunnelit on asemoitu kyseisen tason kallioresursseja parhaiten hyödyntäen ylemmän tason sijoitustunneleiden alapuolelle. Keskustunnelit on asemoitu myös alemmalla tasolla pääsääntöisesti rinnakkaistunneliperiaatteen mukaisesti. 4.2 Kallioresurssit Loppusijoitustilojen ja ONKALOn rakentamista varten Olkiluodossa on tehty kallioperätutkimuksia. Niiden perusteella on laadittu kalliomalli (Vaittinen et al. 2003). Kalliomallin sekä loppusijoitettavalta kallioita edellytettyjen kriteerien ja laatuvaatimusten perusteella -420 ja -520-tasoille on laadittu loppusijoitukseen soveltuvat kallioresurssikartat (Malmlund et al. 2003). Kallioperästä on tällä hetkellä enemmän tietoa ONKALOn tilojen läheisyydestä. Kauempana olevilta alueilta on vähemmän tietoa, joten on todennäköistä, että tutkimusten edetessä etenkin loppusijoitusalueen reuna-alueilla kalliomalli ja loppusijoitukseen sopivat kallioresurssit tulevat vielä muuttumaan. Kalliomallin perusteella käytettävissä olevat kallioresurssit ovat melko ehyet ja yhtenäiset. Todellisuudessa loppusijoitustasolla saattaa kuitenkin ilmetä erilaisia toistaiseksi vielä tuntemattomia rakenteita. Rakenteet, jotka voidaan lävistää sijoitustunnelilla, mutta joihin ei voida sijoittaa loppusijoituskapseleita, otetaan suunnitelmissa huomioon lisäämällä loppusijoituspaikkojen määrää 20% (Malmlund et al. 2003). Loppusijoitukseen soveltuvalta alueelta saattaa löytyä myös sellaisia rakenteita, joita ei voida edes lävistää sijoitustunnelilla. Rakenteiden sijainti, laajuus ja havaitsemisajankohta saattavat vaihdella merkittävästi. Tällaisten rakenteiden mahdollista vaikutusta asemointiin on selvitetty luomalla kalliomalliin lisää kuviteltuja rakenteita, eli niin sanottuja imaginäärirakenteita. Näiden imaginäärirakenteiden laajuutta ja sijaintia ei ole

25 ~-- 20 valittu sattumanvaraisesti, vaan ne on asemoitu kalliomalliin geologisin perustein. Kuvissa 4-1 ja 4-2 on esitetty kallioresurssikartat, joihin on sijoitettu imaginäärirakenteita. Kuva 4-1. Tason -420 kallioresurssikartta imaginäärirakentein. Imaginäärirakenteet sekä niiden suojavyöhykkeet on merkitty sinisillä katkoviivoilla ( Malmlund et al ). Kuva 4-2. Tason -520 kallioresurssikartta imaginäärirakentein. Imaginäärirakenteet sekä niiden suojavyöhykkeet on merkitty sinisillä katkoviivoilla ( Malmlund et al ).

26 Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Loppusijoitustilojen kokonaistilavuudesta suurin osa on sijoitustunneleita, joita ei kannata rakentaa kerralla valmiiksi. Sijoitustunneleiden vuosittainen tarve on vähäinen verrattuna sijoitustunneleiden kokonaismäärään. Rakentamalla loppusijoitustiloja ja -tunneleita vaiheittain jaksotetaan investoinnit pidemmälle ajanjaksolle. Samalla vähenee myös yhtä aikaa auki olevien tilojen määrä, mikä taas vaikuttaa suoraan tiloihin tulevaan vuotovesimäärään ja ilmanvaihdon tarpeeseen. Loppusijoitustilat louhitaan perinteisellä poraus- ja räjäytys -tekniikalla, joka koostuu useista eri vaiheista. Tunnelin perään porattujen reikien porauksen jälkeen reiät panostetaan ja räjäytetään. Tuuletuksen jälkeen räjäytetty louhe lastataan ja kuljetetaan pois ennen kuin uusia reikiä voidaan porata. Injektointi- sekä lujitustöitä suoritetaan tarvittaessa eri vaiheiden välissä. Louhintatyön saattaa keskeyttää myös erilaiset Sijoitustunnelien kartoitukset ja tutkimukset. Keskustunnelin louhintatyössä yhden katkon teholliseksi pituudeksi oletetaan konservatiivisesti 4 m. Tällöin päästään pieneen louhintatoleranssiin ja tunnelia ympäröivä rikkonaisuusvyöhyke jää pieneksi. Yhden työpäivän aikana kaksivuorotyönä louhitaan enintään 8 m keskustunnelia. Sijoitustunneleiden louhinta etenee hitaammin kuin keskustunnelin louhinta. Sijoitustunneleita louhitaan tarkkuuslouhintana ja yhden katkon pituudeksi on oletettu 3m. Kaksivuorotyönä sijoitustunnelia louhitaan enintään 6 m päivässä. Louhinnan ohessa tehdään noin 5-7 katkon välein tunnusteluporauksia, jotka keskeyttävät louhinnan. Tunnusteluporaukset kestävät videokuvauksineen sekä vesimenekkikokeineen arviolta hieman yli yhden työvuoron. Mikäli tunnusteluporauksella havaitaan injektoitavia rakoja, keskeytyy louhinta myös injektointityön ajaksi. Yhden injektointiviuhkan tehollinen pituus on noin 20m ja sen aiheuttama viive louhintaan on arviolta noin 5 työvuoroa, eli kaksivuorotyönä 2,5 työpäivää. Keskustunneleiden injektointimääräksi on arvioitu 13 %- 25 % tunnelipituudesta. Sijoitustunneleiden injektointimääräksi on arvioitu 5 %. Huomioimalla tunnusteluporaukset sekä injektointimääräarviot saadaan keskustunneleiden keskimääräiseksi louhintanopeudeksi 117 m tunnelia kuukaudessa. Sijoitustunneleiden vastaava keskimääräinen louhintanopeus on 102m kuukaudessa. Sijoitustunneleita louhitaan kuitenkin aina vähintään kahta tunnelia yhtä aikaa, joten todellinen sijoitustunneleiden louhintanopeus on 204 m/kk. Yhden louhintavaiheen optimaalista kokoa arvioitaessa on kerralla louhittavien sijoitustuoneleiden sopivaksi määräksi oletettu neljästä kymmeneen sijoitustunneliparia silloin, kun sijoitustunnelit ovat maksimipituisia. Pienemmän louhintaurakan suorittaminen ei todennäköisesti olisi taloudellisesti järkevää. Suurempi määrä taas lisäisi yhtä aikaa auki olevien tilojen määrää, joka vaikuttaa suoraan muun muassa vuotovesien määrään ja ilmanvaihtotarpeeseen.

27 22 Yhden louhintavaiheen koon ollessa neljän ja kymmenen sijoitustunneliparin välillä on yhdessä louhintavaiheessa louhittavien sijoitustunneleiden vähimmäispituus noin 2,8 km ja enimmäismäärä on noin 7,0 km. Louhintatilavuus on tällöin välillä m 3. Yhden louhintavaiheen kesto vaihtelisi tällöin hieman yli vuoden ja hieman alle kolmen vuoden välillä. Käyttövaiheen aikana loppusijoitustiloja louhittaessa on louhintakohteen ja loppusijoitettavien tunneleiden välille jätettävä riittävästi suojaetäisyyttä. Louhintatärinöiden kannalta louhintakohteen ja asennetun loppusijoituskapselin väliseksi minimietäisyydeksi on arvioitu 50 m. Louhittavan ja loppusijoitettavan sijoitustunnelin sijaitessa saman keskustunnelin varrella on työteknisistä ja yleisistä turvallisuussyistä tunneleiden suuaukkojen välinen etäisyys keskustunnelissa oltava vähintään 100 m. Muuten louhittavasta sijoitustunnelista räjäytyksen aiheuttama ilmanpaineaalto saattaa muun muassa vaurioittaa keskustunnelissa louhittavan sijoitustunnelin ja loppusijoitettavan sijoitustunnelin välissä siirrettävää valvonta- ja valvomauoman alueen välistä suojaseinää. Sijoitustunneleiden täyttönopeudeksi on arvioitu 1 tunnelimetri, eli 14m 3 tunnissa (Kirkkomäki 1999). Samaa tilavuusvirtaa käyttäen saadaan keskustunneleiden täyttönopeudeksi noin 7 m/vrk, eli 144 mlkk työskenneltäessä kahdessa vuorossa. Loppusijoitustilojen normaalin käyttövaiheen aikana tästä on kuitenkin vähennettävä sijoitustunneleiden täyttämiseen kuukaudessa kuluva aika. Keskustunneleita ja sijoitustunneleita ei voida täyttää täydellä teholla ja samoilla koneilla yhtäaikaa. Keskustunneleiden täyttönopeudeksi on arvioitu 130 rnlkk.

28 23 5 LOPPUSIJOITUSTA VALMISTELEVA RAKENNUSVAIHE 5.1 ONKALOn laajentaminen loppusijoitustilaksi ONKALOn tilat valmistuvat vuonna 2010 (kuva 5-1). Tämän jälkeen seuraa tutkimusvaihe vuoteen 2020 asti, jolloin käytetyn polttoaineen loppusijoitus aloitetaan. Tutkimusvaiheen ohessa ennen loppusijoitusvaiheen aloittamista edeltää hyvin todennäköisesti niin sanottu koekäyttövaihe, jolloin harjoitellaan kapselin siirtoa maan päältä sijoitusreikään ja varmistetaan kaikkien laitteiden toimivuus. Tässä raportissa oletetaan koekäyttövaiheen pituudeksi yksi vuosi. Koekäyttövaihetta edeltää loppusijoitusta valmisteleva rakennusvaihe. Sen aikana rakennetaan valmiiksi kaikki ne tilat, jotka ONKALOn lisäksi tarvitaan loppusijoittamisen aloittamiseen. Valmisteleva rakennusvaihe tulee aloittaa riittävän ajoissa, jotta tarvittavat tilat olisivat valmiina koekäyttövaiheen alkaessa. Koekäyttövaiheen jälkeen seuraa loppusijoitustilojen käyttövaihe, jonka aikana tapahtuva tilojen laajentaminen ja rakentaminen kuuluu osana käyttövaiheeseen. Käyttövaiheen aikainen tilojen rakentaminen esitetään seuraavassa luvussa. TEKNISETTILAT -- Ajotunneli maan pinnalle Kuva 5-l. ONKALOn tilat tasolla Tilojen rakentaminen valmistuu vuonna 2010.

29 Valvonta-alueen tilojen rakentaminen Valvonta-alueen kuilut Valvonta-alueen tilojen ja kuilujen on oltava käyttökunnossa koekäyttövaiheen alkaessa vuonna Tilojen ja kuilujen varustelu sekä etenkin kapselin käsittelylaitteiston rakentaminen kestää arviolta noin vuoden. Valvonta-alueen tilojen louhinnan tulee siis valmistua viimeistään vuoteen 2018 mennessä. Valvonta-alueen kuilut louhitaan osissa. Kapselikuilu avataan nousuporaustekniikalla ensin maan pinnalta tasolle Sen jälkeen avataan tasovälit , , ja Nousuporauksen jälkeen kuilu avarretaan poraus/räjäytystekniikalla lopullisiin mittoihin. Henkilökuilu porataan myös nousuporaustekniikalla, mutta sitä ei sen jälkeen enää avarreta. Henkilökuilu porataan maan pinnalta ensin tasolle -120, jonka jälkeen sitä jatketaan alaspäin tasoille -214, -356, jalopuksi tasolle Yksikerrosvaihtoehdossa riittäisi, että kapseli- ja henkilökuilu ulottuisivat vain tasolle asti. Kaksikerrosvaihtoehdossa molempien kuilujen tulee ulottua -520-tasolle asti. Koska päätös siirtymisestä kaksikerrosvaihtoehtoon tapahtuu todennäköisesti vasta käyttövaiheen aikana, jolloin kapselikuilun jatkaminen on mahdotonta ainakaan keskeyttämättä kapseleiden loppusijoitusta, on molempiin vaihtoehtoihin varauduttava jo loppusijoitusta valmistelevassa rakennusvaiheessa. Kapselikuilu tulee näin ollen rakentaa kerralla valmiiksi -520-tasolle asti ennen loppusijoittamisen aloittamista. Myös valvonta-alueen henkilökuilu ehdotetaan rakennettavaksi kerralla valmiiksi -520-tasolle asti. Kapselikuilun rakentaminen kestää arviolta yhteensä noin 3 vuotta. Henkilökuilun rakentamiseen kuluu arviolta noin 2 vuotta. Kuilujen rakentamista voidaan limittää, mutta silti molempien kuilujen rakentamiseen kuluu arviolta yhteensä 4 vuotta. Mikäli kuilujen halutaan olevan valmiita vuonna 2018, tulee niiden rakentaminen aloittaa vuonna 2014 (kuva 5-2). Valvonta-alueen kuilut, tai pelkästään toinen niistä, voidaan louhia huomattavasti aikaisemminkin. Kuilujen louhiminen voidaan aloittaa kuiluperien louhinnalla jopa heti ON KALOn ajotunnelin edettyä riittävän pitkälle. Lisäkuilua voitaisiin tällöin hyödyntää esimerkiksi ilmanvaihdon kapasiteetin nostossa jo ONKALOn rakennusvaiheessa. Se lyhentäisi poistumismatkoja muun muassa tutkimustunnelissa ja voisi toimia ylimääräisenä savunpoistokanavana tai poistumisyhteytenä ajotunnelista.

30 ONKALON RAKENNUSVAIHE LOPPUSIJOITUSTA VALMISTELEVA RAKENNUSVAJHE Kullujen rakentaminen Valvonta-alueen tekniset tilat Keskus- ja tutklmustunnellt Stjoltustunnelelden louhinta LOPPUSI..IOtTUSTilOJEN KOEKÄYTTÖVAIHE LOPPUSIJOITUSTILOJEN KÄ YTTÖVAJHE Kuva S-2. Loppusijoitusta valmistelevan rakennusvaiheen aikataulu Teknisten tilojen sekä keskus- ja Sijoitustunnelien rakentaminen Loppusijoituksen alkaessa vuonna 2020 tulee vähintään ensimmäiset sijoitus- sekä keskustunnelit olla valmiiksi rakennettu. Tässä raportissa ehdotetaan, että ensimmäisessä vaiheessa louhittavat sijoitustunnelit sekä keskustunnelit louhitaan valmiiksi jo ennen koekäyttövaiheen alkamista vuoden 2019 alussa. Tällöin koekäyttövaiheessa voidaan täysipainoisesti keskittyä tilojen toiminnan viimeistelyyn ja loppusijoituksen harjoitteluun. Ensimmäiset sijoitustunnelit louhitaan ONKALOn tutkimustunnelista käsin (kuva 5-3). Kallion laatu sijoitustuoneleiden kohdalla on tätä ennen tutkittu kairaamaila tutkimustunnelista tutkimusreiät sijoitustuoneleiden kohdille. Tutkimusreiät voidaan kairata heti ONKALOn tutkimustunnelin valmistuttua. Ensimmäisessä vaiheessa louhittavien yhdeksän sijoitustunnelin pituus on yhteensä 2,4 km. Neljä ensimmäistä sijoitustunnelia ovat maksimipituisia, eli 350m pitkiä. Loppuja viittä sijoitustunnelia rajoittaa alueella oleva imaginäärirakenne. Näiden sijoitustuoneleiden pituudet ovat välillä m. Sijoitustuoneleiden louhintatilavuus on yhtensä noin m 3, ja niiden louhinta kestää yhteensä noin 12 kk. Ensimmäisten yhdeksän sijoitustunnelin muodostaman loppusijoitusosaston sulkemista varten ONKALOn tutkimustunnelilenkin sisäpuolelle louhitaan sijoitustuoneleiden kohdalle ohitustunneli, jonka pituus on 290m. Tällöin sijoitustuoneleiden lisäksi myös niihin johtava keskustunneli voidaan täyttää ja sulkea loppusijoituksen siirryttyä uuteen loppusijoitusosastoon.

31 26 Ohitustunnelin lisäksi louhitaan keskustuoneleiden dimensioilla kolme tutkimustunnelia. Tutkimustunneli 1/-420 suuntautuu ONKALOn tutkimustunnelilenkistä lounaaseen, ja sen pituus on noin 330m. Tutkimustunnelin kautta on tarkoitus tutkia ONKA LOn tilojen eteläpuoleisen alueen soveltuvuus loppusijoitukseen. Mikäli tälle alueelle voidaan loppusijoittaa, niin kapseleiden loppusijoitus siirtyy sinne ensimmäisten yhdeksän sijoitustunnelin jälkeen. Tutkimustunneli 2/-420 louhitaan ONKALOn tutkimustunnelilenkin läntisestä kulmasta luoteeseen. Sen pituus on noin 600 m. Tutkimustunnelin 2/-420 kautta tutkitaan ONKALOn tilojen länsipuoleisen alueen soveltuvuutta loppusijoittamiseen. Läntiselle alueelle siirrytään eteläpuoleisen alueen loppusijoittamisen jälkeen. Kolmas tutkimustunneli 3/-420, louhitaan valvonta-alueen teknisten tilojen pohjoispuolelle. Kolmannesta tutkimustunnelista louhitaan aluksi vain noin 350 m. Louhittavien tunneleiden varsinainen tarkoitus on toimia liitäntätunneleina mahdollisille pohjoiseen suuntautuville tutkimus- ja keskustunneleille. Näiden tunneleiden louhinta on ajoitettu suoritettavaksi ennen loppusijoittamisen aloittamista, koska niiden louhinta käyttövaiheessa saattaisi häiritä tai vaarantaa toimintaa valvonta-alueella sekä valvonta-alueen teknisissä tiloissa. Aiemmalle -520-tasolle louhitaan keskustunneli ONKALOn tiloista valvonta-alueen tiloihin (kuva 5-4). Keskustunneli ja valvonta-alueen tilat tarvitaan -520-tasolla, jotta kuilut voidaan nousuporata -520-tasolle. Keskustunnelin pituus on noin 460 m. Ennen koekäyttövaiheen alkua louhittavien keskus- ja tutkimustunneleiden pituus on yhtensä noin 2,1 km ja louhintatilavuus noin m 3 (taulukko 5-1). Tunneleiden louhinta kestää noin 6 kk. Valvonta-alueen teknisten tilojen louhinta kestää arviolta myös noin 6 kk. Sijoitustunneleiden louhinnan kestäessä noin 12 kk on loppusijoitusta valmistelevan vaiheen louhinnat aloitettava vuoden 2017 alussa, jotta ne olisivat valmiit ennen vuoden 2019 alkua. Loppusijoitusta valmistelevan vaiheen kokonaislouhintatilavuus noin m 3. Loppusijoitustilojen kokonaistilavuus on valmistelevan rakennusvaiheen jälkeen yhteensä noin m 3 (taulukko 5-2).

32 r ~~-----~~ ~~ Taulukko 5-1. Loppusijoitusta valmistelevan vaiheen louhintatilavuudet. Tila Henkilökuilu Kapselikuilu Kuiluperät yhteensä Valvonta-alueen tekniset tilat, taso -420 Valvonta-alueen tekniset tilat, taso -520 Keskustunneli, taso -420 Keskustunneli, taso -520 Sijoitustunnelit 1-9 Tutkimustunneli 1/-420 Tutkimustunneli 2/-420 Tutkimustunnelit 3/-420 Yhdystunneli, 9 kpl yhteensä Louhintatilavuus (m 3 ) Taulukko 5-2. Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus Tilat Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen kokonaistilavuus yhteensä Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) m 3

33 28 Tutkimustunneli 2/-420 (noin600m) Tutkimustunneli 1/-420 (333m) Kuva S-3. ONKALOa laajennetaan loppusijoitustiloiksi -420-tasolla Iouhimalla kuvassa ääriviivoin merkityt valvonta-alueen tilat sekä sijoitus-, keskus- ja tutkimustunnelit. Valvonta-alueen tekniset tilat Henkilökuilu IV/Henki löku IIu _..-- Ajotunneli tasolle -420 Valvomauoman alueen tekniset tilat Kuva S-4. ONKALOa laajennetaan loppusijoitustiloiksi -520-tasolla Iouhimalla kuvassa ääriviivoin merkityt valvonta-alueen tilat sekä keskustunne Ii.

34 29 6 KÄYTTÖVAIHEEN AIKAINEN VAIHEITIAINEN RAKENTAMINEN 6.1 Yksikerrosvaihtoehto TVO:n ja Fortumin polttoaineen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus aloitetaan vuoden 2020 alussa sijoitustunneleista 1 ja 2 (kuva 6-1 ). Kapseleita sijoitetaan molempiin tunneleihin vuoronperään. Tunneleita myös täytetään vuoronperään aina loppusijoitettujen kapseleiden osalta, eli molemmat tunnelit täyttyvät samaa tahtia. Loppusijoitettavaan tunnelipariin asennetaan aina vain yhden toimitsijan polttoainetta. Ensimmäisenä loppusijoitettavaan tunnelipariin asennetaan Olkiluodon kapseleita. Sijoitustunneleiden 1 ja 2 loppusijoituksen päätyttyä maaliskuussa 2021, eli 4/2021, jatketaan loppusijoitusta sijoittamalla seuraavaan sijoitustunnelipariin, eli sijoitustunneleihin 3 ja 4, Loviisan polttoainetta. Ensimmäinen loppusijoitustilojen käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan 9/2022. Tällöin louhitaan ONKALOn tilojen eteläpuolelle Tutkimustunnelin 1/-420 viereen toinen keskustunneli, keskustuoneleiden väliset yhdystunnelit, valvomauoman alueen ohituksen mahdollistava ohitustunneli sekä sen alitustunneli ja yhteensä 13 sijoitustunnelia (kuva 6-2). Tämä tietysti edellyttää, että ONKALOn tilojen eteläpuoleinen alue on tätä ennen tutkittu huolellisesti ja todettu soveliaaksi loppusijoittamiseen. Tutkimustunnellt 3/ VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE Tutkimustunneli 1/-420 Kuva 6-1. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus aloitetaan sijoitustunneleissa 1 ja 2 vuonna Valvonta-alueen tunnelit on kuvassa esitetty punaisella ja valvomatloman alueen vihreällä.

35 30 Sijoitustunnelit 1 ja 2 Tutkimustunnelit 3/ VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SUOITUSTUNNELI Käyttövaiheen louhintavaiheessa 1 louhittavat sijoitus- ja keskustunnelit 9/2022-9no24 Kuva 6-2. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen ensimmäinen louhintavaihe aloitetaan 9/2022. Louhittava! tilat on esitetty ääriviivoin. Loppusijoitus on tällöin edennyt sijoitustunneleihin 3 ja 4. Sijoitustunnelit 1 ja 2 on suljettu. Valvomauoman alueen teknisten tilojen ohitustunnelia sekä sen alitustunnelia tarvitaan valvonta- ja valvomauoman alueen rajajärjestelyissä. Tunnelit louhitaan ONKALOn tutkimustunnelilenkin sisäpuolelle ja maan pinnalta tulevan ajotunnelin alapuolelle, jonne ei tämän hetkisen näkemyksen mukaan loppusijoiteta polttoainekapseleita. Alitustunneli alittaa ohitustunnelin siten, että sen lattiataso on risteyskohdassa 6 m alempana kuin ohitustunnelin. Alitus- ja ohitustunnelin risteyskohtaan rakennetaan betoninen silta. Sillan tulee olla kyllin tukeva, jotta se kestää muun muassa kapseleiden kuljetusajoneuvon painon. Sen tulee olla myös ilmatiivis, sillä eri alueisiin kuuluvien ohitus- ja alitustunneleiden ilmanvaihdot eivät saa sekoittua. Alitustunnelissa on risteysalueen molemmilla puolilla 60 m pitkä vino osuus, jonka kaato on 1:10. Alitustunnelia ei käytetä valvontaalueena, eikä alitustunnelin kautta kuljeteta kapseleita. Ensimmäisessä louhintavaiheessa louhittavien keskustuoneleiden pituus on yhteensä noin 940 m (taulukko 6-1). Keskustunneleita voidaan louhia useasta kohtaa yhtä aikaa, mikä nopeuttaa työtä. Keskustuoneleiden louhinta-ajaksi on arvioitu 6 kk. Ensimmäisessä louhintavaiheessa louhittavien sijoitustuoneleiden pituus on yhteensä noin 3,8 km ja louhintatilavuus noin m 3 (taulukko 6-1). Sijoitustuoneleiden louhinta kaksiperälouhintana kahdessa vuorossa nopeudella 204 mlkk kestää 19 kk. Ensimmäinen louhintavaihe päättyy 9/2024. Taulukossa 6-2 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet ensimmäisen louhintavaiheen päätyttyä.

36 31 Taulukko 6-1. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen ensimmäisen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Louhintavaihe 1/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Keskustunneli Ohitustunneli Alitustunneli Sijoitustunnelit, 13 kpl yhteensä Taulukko 6-2. Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneteiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus ensimmäisen louhintavaiheenjälkeen 9/2024. Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) V aivomaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * m m 3 * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Ensimmäinen louhintavaiheen päättyminen on ajoitettu siten, että sijoitustuoneleiden 8 ja 9 loppusijoitus päättyy samaan aikaan. Näiden jälkeen loppusijoitusta jatketaan eteläisen alueen sijoitustunneleissa 10 ja 11. Kapselit siirretään sijoitustunneleihin 10 ja 11 ONKALOn vanhan tutkimustunnelin itäpuoleista tunnelia sekä uutta valvomauoman alueen teknisten tilojen ohitustunnelia pitkin (kuva 6-3). Tällöin ONKALOn vanhan tutkimustunnelin länsipuoleinen osuus jää valvomattomaksi alueeksi ja keskustunneli sijoitustunneleiden 1-9 osalta voidaan sulkea. Täytettävän osuuden pituus on noin 260 mja täyttötyö kestää noin 2-3 kk.

37 32 Täytettävä keskustunneli ( 258 m) Tutkimustunnelit 3/ VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SUOITUSTUNNELI SIJOITUSTUNNELIT 10 ja 11 Kuva 6-3. Eteläisen alueen sijoitustunneleiden louhinta päättyy 9/2024. Tämän jälkeen loppusijoitus siirtyy sijoitustunneleihin 10 ja 11. Sijoitustunneleiden 10 ja 11 loppusijoituksen päätyttyä 5/2025 loppusijoitus siirtyy keskustunneliparin länsipuolelle sijoitustunneleihin 12 ja 13 (kuva 6-4). Keskustunneli on sijoitustunneleiden 1-9 osalta tähän mennessä jo suljettu, joten valvonta-alue voidaan siirtää ONKALOn tutkimustunnelin länsipuoleisiin tunneleihin. Tutkimustunneli 2/-420 jää tällöin valvonta-alueelle, mutta siitä ei pitäisi olla haittaa, sillä tätä ennen siellä ollaan jo ehditty tehdä kairauksia sekä muita tutkimuksia yhteensä yli viisi vuotta. Loppusijoitus jatkuu sijoitustunneleiden 12 ja 13 jälkeen 10/2026 keskustunneliparin samalla puolella sijoitustunneleissa 14 ja 15. Niiden jälkeen 12/2027 alkaen loppusijoitetaan edellisten viereiset sijoitustunnelit 16 ja 17. Toinen loppusijoitustilojen käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan 7/2028. Tällöin louhitaan ensin keskustunneliparin itäpuolelle viisi sijoitustunnelia (kuva 6-5). Niiden louhiminen kestää noin 7 kk. Sijoitustunneleiden louhinta päättyy 2/2029, jolloin päättyy myös sijoitustunneleiden 16 ja 17 loppusijoitus. Loppusijoitusta jatketaan tämän jälkeen sijoitustunneleissa 18 ja 19 keskustunneliparin itäpuolella. Sijoitustunneleiden louhimista jatketaan puolestaan keskustunneliparin länsipuolella, jonne louhitaan vielä 6 sijoitustunnelia lisää (kuva 6-6). Niiden louhinta-aika on noin 10 kk. Toinen louhintavaihe päättyy 12/2029. Toisen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa 6-3. Taulukossa 6-4 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet toisen louhintavaiheen päätyttyä.

38 33 Tutkimustunnelit 3/ VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SUOITU5- TAI KESKUSTUNNELI SUOrTUSlUNNELIT 12 ja 1 3 SUOrTUSlUNNELIT 1 0 ja 11 Kuva 6-4. Sijoitustunneleiden 10 ja 11 jälkeen loppusijoitusta jatketaan keskustunneliparin länsipuolella sijoitustunneleissa 12 ja VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - suumu suorrus- TAI KESKUSTUNNELI SUOITUSTUNNEUT 16ja 17 SUOrTUSTUNNELIT SIJOfTUSTUNNELIT 1 0 ja 11 vaiheessa louhittavia sijoitustunneleita 5 kpl Kuva 6-5. Loppusijoitustilojen toinen käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan Tällöin louhitaan ensin viisi sijoitustunnelia keskustunneliparin itäpuolelle.

39 34 Taulukko 6-3. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen toisen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Louhintavaihe 2/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 5 kpl Sijoitustunnelit, 6 kpl yhteensä Taulukko 6-4. Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus toisen louhintavaiheen jälkeen 12/2029. Tilat Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) m m 3 * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Loppusijoitustilojen toisen louhintavaiheen päätyttyä 12/2029 aloitetaan toinen käyttövaiheen aikainen keskustunnelien täyttö (kuva 6-7). Täytettävien keskustuoneleiden pituus on yhteensä 229 m. Täyttötyö kestää noin 2 kk ja päättyy 2/2030. Loppusijoitusta jatketaan sijoitustuoneleiden 18 ja 19 jälkeen 4/2030 keskustunneliparin länsipuolella. Ensin loppusijoitetaan sijoitustunnelit 20 ja 21. Näiden jälkeen jatketaan loppusijoitusta 6/2031 sijoitustunneleissa 22 ja 23, sijoitustunneleissa 24 ja 25 ja lopuksi 1/2034 sijoitustunneleissa 26 ja 27 (kuva 6-8). Sijoitustuoneleiden 26 ja 27 jälkeen loppusijoitus siirtyy 7/2035 keskustunneliparin itäpuoleisiin sijoitustunneleihin 28 ja 29. Samaan aikaan tutkimustunneli 2/-420 muuttuu jälleen valvomattomaksi alueeksi.

40 35 Tutkimustunnelit 3/-420 Toisessa louhintavaiheessa louhittavia sijoitustunneleita 6 kpl., VALVONTA-ALUE 1111 VALVOMATON AlUE 1111 SUUETTU SIJOITUs- T.b.l KESKUSTUNNELI Kuva 6-6. Toisessa louhintavaiheessa 2/ /2029louhitaan kuusi sijoitustunnelia keskustunneliparin länsipuolelle. Tutkimustunnelit 3/ VALVONTA-ALUE 1111 V.b.LVOMATON ALUE 1111 SUUETIU SIJOITUs- TAI KESKUSTUNNELI Kuva 6-7. Toisessa louhintavaiheen päätyttyä täytetään keskustunneleiden päitä yhtensä 229 m.

41 36 Tutkimustunnelit 3/ VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SUOITUS- TAI KESKUSTUNNELI 10ja11 18ja19 Kuva 6-8. Keskustunneliparin länsipuolen sijoitustunnelit loppusijoitetaan 4/2030-7/2035. Kolmas käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan 12/2035. Tällöin louhitaan ensin tutkimustunnelin 2/-420 viereen toinen keskustunneli, jatketaan molempia keskustunneleita ja lopuksi louhitaan yhteensä 16 sijoitustunnelia lisää (kuva 6-9). Keskustunneleiden louhinta-aika noin yhteensä 6 kk. Sijoitustunneleiden louhinta kestää noin 27 kk. Kolmas louhintavaihe valmistuu 9/2038. Kolmannen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa 6-5. Taulukossa 6-6 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet kolmannen louhintavaiheen päätyttyä. Kolmannen louhintavaiheen valmistuminen on ajoitettu siten, että samaan aikaan sijoitustunneleiden 32 ja 33 loppusijoitus päättyy. Kapseleiden loppusijoitus siirtyy uudelle alueelle länteen sijoitustunneleihin 34 ja 35 (kuva 6-10). Sijoitustunnelit sijaitsevat sinne johtavan keskustunneliparin länsipuolella, jolloin kapselit voidaan siirtää sijoitustunneleihin valvonta-alueen teknisistä tiloista sijoitustunneleiden 1-9 ohitustunnelin kautta. Tällöin suurin osa vanhasta ONKALOn tutkimustunnelista jää valvomattomaksi alueeksi ja eteläisen alueen keskustunneleiden täyttö voidaan aloittaa. Täytettävien keskustunneleiden pituus on yhteensä noin 4 70 m. Täyttötyö kestää noin 4 kk. Sijoitustunneleiden 34 ja 35 jälkeen 12/2039 alkaen loppusijoitetaan keskustunneliparin länsipuolelta sijoitustunnelit 36 ja 37 sekä 38 ja 39. Sijoitustunneleiden 38 ja 39 jälkeen siirrytään 11/2042 loppusijoittamaan keskustunneliparin itäpuoleisia sijoitustunneleita 40 ja 41. Näiden jälkeen 1/2044 jatketaan keskustunneliparin itäpuoleisten sijoitustunneleiden 42 ja 43 loppusijoittamista.

42 37 Kolmannessa louhintavaiheessa louhittavat keskus- ja sijoitustunnelit - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUffiU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva 6-9. Kolmannessa loppusijoitustilojen käyttövaiheen aikaisessa louhintavaiheessa louhitaan läntiselle alueelle keskustunnelit sekä 16 sijoitustunnelia. 34ja 35 - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Täytettävät keskustunn@!iosuudet 10 ja 11 18ja 19 Kuva Loppusijoituksen siirryttyä läntiselle alueelle sijoitustunneleihin 34 ja 35 täytetään eteläisen alueen keskustunnelit.

43 38 Taulukko 6-5. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kolmannen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Louhintavaihe 3/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Keskustunneli Sijoitustunnelit, 16 kpl Yhdystunneli, 5 kpl yhteensä Taulukko 6-6. Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneteiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus kolmannen louhintavaiheen jälkeen 9/2038. Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * m m 3 * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Siirryttäessä 6/2045 sijoitustunneleihin 44 ja 45 aloitetaan samalla keskustunneliparin päiden täyttö (kuva 6-11). Täytettävien tuoneleiden pituus on yhtensä 165m. Täyttövaihe kestää noin 2 kk ja päättyy 8/2045 Loppusijoitustilojen neljäs käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan 9/2045. Tällöin louhitaan ensin läntisen alueen keskustunneliparin länsipuolelle yhdeksän sijoitustunnelia lisää (kuva 6-12). Louhintavaihe ajoitetaan loppusijoituksen kanssa siten, että keskustunneliparin länsipuoleisten sijoitustuoneleiden louhinta valmistuu samaan aikaan kuin itäpuolisten sijoitustuoneleiden 44 ja 45 loppusijoitus päättyy 8/2046. Tämän jälkeen loppusijoitus siirtyy keskustunneliparin länsipuolelle ja sijoitustuoneleiden louhinta keskustunneliparin itäpuolelle (kuva 6-13). Sijoitustuoneleiden louhinta päättyy 12/2047, jonka jälkeen jatketaan tutkimustunnelia 3/-420 pohjoiseen. Neljäs

44 39 louhintavaihe päättyy 6/2048. Neljännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa 6-7. Taulukossa 6-8 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet neljännen louhintavaiheen päätyttyä. - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUffiU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNEU Kuva Loppusijoituksen siirtyessä 6/2045 sijoitustunneleihin 44 ja 45 aloitetaan keskustunneleiden päätyosien täyttö. Neljännessä louhint.avaihees~ 9no4s - 8/2046 louhittavat sijoitustunnelit - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETIU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNEU Kuva Neljännen louhintavaiheen alussa 9/2045-8/2046louhitaan yhdeksän sijoitustunnelia keskustunneliparin länsipuolelle.

45 40 Neljännessä louhintavaiheessa 12n041-6/2048 louhittava - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUffiU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Neljännessä louhintavaiheessa 8/2046-6/2048louhitaan seitsemän sijoitustunnelia keskustunneliparin itäpuolelle sekä tutkimustunneli koilliseen. Neljännen louhintavaiheen jälkeen loppusijoitus siirtyy 5/2049 keskustunneliparin itäpuoleisiin sijoitustunneleihin 50 ja 51. Niiden jälkeen loppusijoitus jatkuu 6/2050 viereisissä sijoitustunneleissa 52 ja 53. Samalla täytetään keskustunneleita yhteensä noin 146m (kuva 6-14). Täyttötyö kestää alle 2 kk päättyen viimeistään 8/2050. Sijoitustunneleiden 52 ja 53 jälkeen siirrytään loppusijoittamaan keskustunneliparin itäpuoleisia sijoitustunneleita 54 ja 55. Niiden jälkeen 3/2053 alkaen loppusijoitetaan poikkeuksellisesti kolme sijoitustunnelia, 56, 57 ja 58, yhtä aikaa. Loppusijoitus siirtyy näiden jälkeen 6/2055 keskustunneliparin itäpuolelle sijoitustunneleihin 59 ja 60. Taulukko 6-7. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen neljännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Louhintavaihe 4/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 16 kpl Tutkimustunneli 3/ Yhdystunneli, 7 kpl yhteensä

46 41 Taulukko 6-8. Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneteiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus neljännen louhintavaiheen jälkeen 6/2048. Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * m m * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Sijoitustunneli 61 loppusijoitetaan poikkeuksellisesti yksin, ja se on viimeinen sijoitustunneli, johon asennetaan Loviisan polttoainetta. Sijoitustunnelin 61 loppusijoitus alkaa 9/2056. Samaan aikaan aloitetaan keskustunnelien täyttö (kuva 6-15). Täytettävien keskustuoneleiden pituus on yhteensä 200m. Täyttötyö kestää noin 2 kk. Sijoitustunneli 61 :n loppusijoituksen jälkeen 4/2057 kaikki Loviisan polttoainekapselit on loppusijoitettu. Taulukossa 6-9 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet Loviisan polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä.

47 42 - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SULJmU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Loppusijoituksen siirtyessä sijoitustunneteihin 52 ja 53 täytetään keskustunneleita yhteensä 146 m. Taulukko 6-9. Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneteiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus Loviisan polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä 4/2057. Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * m m 3 * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia

48 43 Kuva Sijoitustunneli 61 loppusijoitetaan poikkeuksellisesti yksin. Se on viimeinen sijoitustunne Ii, johon asennetaan Loviisan polttoainetta. Samaan aikaan täytetään keskustunneteiden päitä 200m TVO:n polttoaineen loppusijoitus Loppusijoituslaitos on Loviisan polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä toiminut noin 37 vuotta. Loppusijoitettavasta polttoaineesta on tällöin loppusijoitettu yhteensä 45 %ja kapseleiden kokonaismäärästä noin 49 %. Loppusijoitusnopeus laskee Loviisan polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä. Loppusijoitusta jatketaan ainoastaan Olkiluodon kapseleilla. Niitä loppusijoitetaan noin 25 kapselin vuosinopeudella. Olkiluodon polttoainekapseleita on tällöin loppusijoittamatta vielä hieman alle 500 kappaletta, eli noin 39 % kokonaismäärästä. Loviisan polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä siirtyy loppusijoitus keskustunneliparin länsipuolen viimeisiin sijoitustunneleihin 62 ja 63 (kuva 6-16). Samalla täytetään keskustunneleita yhteensä 162m. Täyttötyö aloitetaan 4/2057, ja se kestää noin 2 kk. Loppusijoitustilojen viides käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan 8/2059. Tällöin louhitaan ensin tutkimustunneli 3/-420 viereen toinen keskustunneli (kuva 6-18). Sen louhintapituus on noin 670 m (taulukko 6-10). Keskustunnelin louhinta kestää 3 kk. Louhintaa voidaan suorittaa keskustunneleiden välillä olevien yhdystunneleiden kautta monesta kohtaa yhtä aikaa.

49 44 Täytettävät keskustunnelit - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Loviisan polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä loppusijoitus siirtyy sijoitustunneleihin 62 ja 63. Samalla suljetaan keskustunnelit siihen asti loppusijoitettujen sijoitustunne leiden osalta. Viidennessä louhintavaiheessa louhitaan keskustunnelin jälkeen 14 sijoitustunnelia (kuva 6-17). Ensimmäinen sijoitustunneli louhitaan 50 m etäisyydelle ensimmäisenä loppusijoitetusta sijoitustunnelista. Kaikkien sijoitustunneleiden louhinta kestää noin 24 kk. Viides louhintavaihe päättyy Sen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa Taulukossa 6-11 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuodet viidennen louhintavaiheen päätyttyä. Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen viidennen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Louhintavaihe 5/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Keskustunneli Sijoitustunnelit, 14 kpl yhteensä

50 45 Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus viidennen louhintavaiheen päätyttyä Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * m m 3 * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Viidermessä louhintavaiheessa louhittavat sijoitustunnelit sekä keskustunneli - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETIU SIJOITUS-TAI KESKUSTUNNELI Kuva Viidennessä louhintavaiheessa 8/ /2061 louhitaan keskustunneli tutkimustunnelin 3/-420 viereen sekä 14 sijoitustunnelia.

51 46 Viidennen louhintavaiheen päättyminen on ajoitettu siten, että samaan aikaan loppusijoitus päättyy läntisellä alueella sijoitustunneleissa 64 ja 65. Loppusijoitus siirtyy tällöin pohjoiselle alueelle sijoitustunneleihin 66 ja 67. Samalla aloitetaan läntiselle alueelle johtavien keskustunneleiden täyttö (kuva 6-18). Täytettävien keskustunneleiden pituus on hieman yli 2,0 km. Täyttötyö kestää 16 kkja päättyy 3/ TVO:n ja OL3:n polttoaineen loppusijoitus Viidennen ydinvoimalaitoksen, eli OL3:n, käytetyn polttoaineen loppusijoitus aloitetaan 3/2064. Tällöin on 50 % polttoaineesta ja 54 % loppusijoituskapseleista loppusijoitettu. Olkiluodon kapseleita on loppusijoittamatta noin 340 kappaletta. OL3:n kapseleita on yhteensä noin 1039 kappaletta. OL3:n polttoaineen loppusijoitus aloitetaan sijoitustunneleissa 68 ja 69. OL3:n polttoainetta loppusijoitetaan noin 17 kapselin vuosinopeudella. Kapseleiden loppusijoitusnopeus nousee tällöin noin 38 kapseliin vuodessa. Loppusijoitustilojen kuudes käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan 9/2068. Kuudennessa louhintavaiheessa louhitaan ensin keskustunneliparin länsipuolelle 14 sijoitustunnelia (kuva 6-19). Niiden louhinta kestää 25 kk. Sijoitustunnelit louhitaan saman keskustunnelin varressa, jossa suoritetaan loppusijoitusta. Louhinnan ja loppusijoituksen suojaetäisyys on tällöin vähintään 100m. Muuten louhinnan aiheuttama ilma-aallon paine saattaa keskustunnelissa vaurioittaa muun muassa valvonta- ja valvomauoman alueen rajan suojaseinää. - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETIU SOOITUS TAI KESKUSTUNNELI Kuva Viidennen louhintavaiheen jälkeen loppusijoitus siirtyy pohjoisen alueen sijoitustunneleihin 66 ja 67. Läntiselle alueelle johtavat keskustunnelit suljetaan.

52 47 Sijoitustuoneleiden louhinta valmistuu 10/2070. Samaan aikaan loppusijoitus siirtyy sijoitustunneleihin 78 ja 79. Sijoitustuoneleiden jälkeen kuudetta louhintavaihetta jatketaan louhimaha keskustuoneleiden pohjoispäähän tutkimustunneli 4/-420. Tutkimustunnelin kautta selvitetään koillispään soveltuvuus loppusijoitukseen. Tutkimustunnelin louhinta kestää noin 3 kk, ja kuudes louhintavaihe päättyy Kuudennen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa Taulukossa 6-13 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet kuudennen louhintavaiheen päätyttyä. Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuudennen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Louhintavaihe 6/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 14 kpl Tutkimustunneli 4/ Yhdystunneli, 4 kpl yhteensä Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus viidennen louhintavaiheen päätyttyä Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) V aivomaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * m m 3 * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia

53 48 - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS. TAI KESKUSTUNNEU Kuva Kuudennessa louhintavaiheessa louhitaan ensin 14 sijoitustunnelia, joiden jälkeen louhitaan tutkimustunneli Loppusijoituksen edettyä 8/2079 sijoitustunneleihin 90 ja 91 aloitetaan seitsemäs käyttövaiheen aikainen louhintavaihe. Tällöin louhitaan ensin 9 sijoitustunnelia, joiden louhinta kestää noin 14 kk. Sijoitustunneleiden jälkeen louhitaan tutkimustunnelin 4/-420 viereen toinen keskustunneli sekä uusi keskustunneli valvonta-alueen teknisistä tiloista koilliseen suuntautuvan imaginäärirakenteen kaakkoispuolelle (kuva 6-20). Seitsemäs louhintavaihe päättyy 5/2081. Seitsemännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa Samalla päättyy sijoitustunneleiden 92 ja 93 sekä TVO:n polttoaineen loppusijoitus (kuva 6-21). Taulukossa 6-15 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet seitsemännen louhintavaiheen ja Olkiluodon polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä. Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen seitsemännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Louhintavaihe 7/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 9 kpl Keskustunnelit yhteensä

54 49 Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus seitsemännen louhintavaiheen ja Olkiluodon polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) V aivomaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustu nnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * m m 3 * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Seksemannessa louhintavaiheessa louhittavat sijoltustunnelit ~ Seitsemännessa louhintavaiheessa louhlttavat keskustunnellt (yhteensä 1472 ml - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETIU SIJOITUS-TAI KESKUSTUNNELI Kuva Seitsemännessä louhintavaiheessa louhitaan 14 sijoitustunnelia ja noin 1,5 km keskustunnelia.

55 50 Viimeiset TVO:n polttoainetta sisältävä sijoitustunnelit 92ja 93 - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - suurnu suorrus- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Seitsemännen louhintavaiheen jälkeen päättyy TVO:n polttoaineen loppusijoitus sijoitustunneleissa 92 ja 93. Sijoitustunneleihin johtava keskustunneli suljetaan OL3:n polttoaineen loppusijoitus TVO:n polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä 5/2081 loppusijoitettavan polttoaineen kokonaismäärästä on loppusijoitettu 73 % ja kapselimäärästä 75 %. Loppusijoitusta jatketaan tämän jälkeen sijoittamalla ainoastaan OL3:n kapseleita noin 17 kapselin vuosinopeudella. OL3:n kapseleita on tällöin loppusijoittamatta vielä noin 740 kappaletta. Loppusijoituksen jatkuessa sijoitustunneleissa 94 Ja 95 suljetaan samalla sijoitustunneleihin johtava keskustunneli (kuva 6-22). Suljettavan keskustunnelin pituus on 760 m. Täyttötyö kestää 6 kkja päättyy Loppusijoitusta jatketaan sijoitustuoneleiden 94 ja 95 jälkeen sijoittamalla kapseleita aina kahteen sijoitustunneliin yhtä aikaa. Loppusijoituksen edettyä sijoitustunneleihin 101 ja 102 aloitetaan 10/2090 kahdeksas käyttövaiheen aikainen louhintavaihe. Tällöin louhitaan keskustuoneleiden itäpuolelle yhteensä 21 uutta sijoitustunnelia (kuva 6-23). Sijoitustuoneleiden louhinta kestää 21 kk. Kahdeksannen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa Taulukossa 6-17 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet kahdeksannen louhintavaiheen päätyttyä 7/2092.

56 51 Täytettävä keskustunneli (756m) - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETIU SUOinJS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Seitsemännen louhintavaiheen jälkeen päättyy TVO:n polttoaineen loppusijoitus sijoitustunneleissa 92 ja 93. Sijoitustunneleihin johtava keskustunneli suljetaan 101ja 102 Kahdeksamessa lot.illntavalheessa 10/2090-7/2092 louhittavat sljoltustunnellt - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETIU SIJOITUS-TAI KESKUSTUNNELI Kuva Kahdeksannessa louhintavaiheessa louhitaan 21 uutta sijoitustunnelia. Kahdeksas louhintavaihe alkaa 10/2090 ja päättyy

57 52 Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kahdeksannen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Louhintavaihe 8/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 21 kpl Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus kahdeksannen louhintavaiheen päätyttyä Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * m m * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Kahdeksannen louhintavaiheen päätyttyä 7/2092 kapseleiden loppusijoitus siirtyy sijoitustunneleihin 103 ja 104. Niiden jälkeen siirrytään sijoitustunneleihin 105 ja 106 sekä aloitetaan keskustunneleiden päätyosuuksien täyttö (kuva 6-24). Täytettävien keskustunneleiden pituus on yhteensä 147m. Täyttötyö kestää 2 kk. Loppusijoituksen edettyä 11/2096 sijoitustunneleihin 109 ja 110 täytetään jälleen keskustunneleiden päätyosuuksia (kuva 6-25). Täytettävien keskustunneleiden pituus on yhteensä 200m ja täyttötyö kestää noin 2 kk. Keskustunneleiden täyttämistä jatketaan loppusijoituksen siirtyessä 12/2100 sijoitustunneleihin 113 ja 114 (kuva 6-26). Tällöin täytettävien keskustunneleiden pituus on yhteensä myös noin 200m ja täyttötyö kestää noin 2 kk. Sijoitustunneleiden 113 ja 114 loppusijoittamisen jälkeen 12/2102 täytetään keskustunneleita vielä yhteensä 161 m (kuva 6-27). Täyttötyö kestää tällöinkin noin 2kk.

58 ~ ~:.. 1Q3ji ja VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETIU SOOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Sijoitustunneteiden 103 ja 104 loppusijoittamisen jälkeen siirrytään loppusijoittamaan sijoitustunneleita 105 ja 106 sekä täytetään keskustunneleita. - VALVONTA-ALUE - VALVOMAroN ALUE - SUUETIU SUOITUS- TAI KESKUSTUNNEU Kuva Loppusijoituksen edettyä 11/2096 sijoitustunneleihin 109 ja 110 täytetään keskustunneleita 200m.

59 VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SULJETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNEU Kuva Loppusijoituksen edettyä 12/2100 sijoitustunneteihin 113 ja 114 täytetään keskustunneteita 200m. - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - suumu suorrus- TAI KESKUSTUNNEU Kuva Loppusijoituksen edettyä sijoitustunneteihin 115 ja 116 täytetään keskustunneteita 161 m.

60 55 Loppusijoitustilojen viimeinen, eli yhdeksäs, louhintavaihe aloitetaan 3/2104. Loppusijoitus on tällöin edennyt sijoitustunneleihin 117 ja 118. Yhdeksännessä louhintavaiheessa louhitaan loput 15 sijoitustunnelia (kuva 6-28). Niiden louhinta kestää 21 kk. Yhdeksännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa Taulukossa 6-19 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet louhintavaiheen päätyttyä Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen yhdeksännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Louhintavaihe 9/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 15 kpl Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet ja loppusijoitustilojen kokonaistilavuus yhdeksännen louhintavaiheen päätyttyä Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) V aivomaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus * m m * ei sisällä sijoitusreikien tilavuuksia

61 56 ksännessä louhintavaiheessa 3/2104-1/2106 louhittavat sijoitustunne1ft - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Loppusijoitustilojen viimeisessä louhintavaiheessa louhitaan loput 15 sijoitustunne Zia. Loppusijoituksen edettyä 2/2109 sijoitustunneleihin 123 ja 124, täytetään pohjoisin keskustunneleista muodostuva lenkki (kuva 6-29). Täytettävän keskustunnelin pituus on 450 m ja täyttötyö kestää noin 4 kk. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen aikana 15:n ja viimeisen kerran keskustunneleita täytetään 2/2115 loppusijoituksen edettyä sijoitustunneleihin 129 ja 130 (kuva 6-30). Täytettävän keskustunnelilenkin pituus on tällöin 527 m, ja täyttötyö kestää noin 5 kk. Viimeinen sijoitustunneli 137 loppusijoitetaan 10/2124 alkaen (kuva 6-31). Loppusijoitus päättyy 2/2126. Loppusijoitustilojen louhintatilavuudet sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet loppusijoituksen päätyttyä on esitetty taulukossa 6-20.

62 57 Täytettävä keskustunneliosuus - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SUOITU5- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Loppusijoitusksen edettyä sijoitustunneleihin 123 ja 124 täytetään pohjoisin keskustunneleista muodostuva lenkki. Täytettävä keskustunneliosuus - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETIU SUOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Loppusijoitustilojen käyttövaiheen aikana 15. ja viimeisen kerran keskustunneleita täytetään loppusijoituksen edettyä sijoitustunneleihin 129 ja 130.

63 58 ' 137 Viimeinen sijoitustunneli - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Viimeinen sijoitustunneli 137 loppusijoitetaan 10/ Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet loppusijoituksen päättyessä. Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus m m Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia

64 Yhteenveto yksikerrosvaihtoehdosta Yksikerrosvaihtoehdossa kaikki käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan yhteen tasoon. Loppusijoitettavan alueen pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 1,3 km. Alueen leveys itä-länsisuunnassa on noin 2,3 km. Loppusijoitustiloja laajennetaan käyttövaiheen aikana yhdeksässä louhintavaiheessa (kuva 6-32). Yhdeksästä vaiheesta kuudessa louhitaan sijoitustuoneleiden lisäksi myös keskustunneleita. Vain kahdessa viimeisessä sekä toisessa louhintavaiheessa louhitaan pelkästään sijoitustunneleita. Suurin louhintavaihe on 12/2035-9/2038 louhittava vaihe numero kolme. Tällöin louhitaan yhteensä yli 7,0 km tunneleita. Koko louhintavaiheen louhintatilavuus on noin m 3 Pienin louhintavaihe on toisena louhittava louhinta vaihe. Tällöin louhitaan 11 sijoitustunnelia yhteispituudeltaan noin 3,2 km. Toisen louhintavaiheen tilavuus on noin m 3. Louhintavaiheiden keskimääräinen tilavuus on noin m 3. Yksikerrosvaihtoehdossa tasolla -420 on keskimäärin 3,3 km keskustunneleita auki samaan aikaan. Tämä on keskustuoneleiden kokonaispituudesta 37 %. Enimmillään keskustunneleita on auki 4,9 km, eli 55% keskustuoneleiden kokonaispituudesta (kuva 6-33). Keskustuoneleiden kokonaispituus on yhteensä 8,9 km. Sijoitustunneleita on yhteensä 137 kappaletta. Niiden pituus on yhteensä noin 41,0 km. Sijoitustuoneleiden määrässä on huomioitu, että kallioperäolosuhteiden vuoksi sijoitusreikiä ei voida sijoittaa joka paikkaan. Sijoitusreikien paikkoja on tästä syystä oletettu olevan 20 % enemmän kuin kapseleita. Keskimääräinen yhtä aikaa auki olevien sijoitustuoneleiden pituus on yhteensä 2,5 km. Se on noin 6 % sijoitustuoneleiden kokonaispituudesta. Enimmillään sijoitustunneleita on auki yhtensä 6,8 km, eli 17% kokonaismäärästä (kuva 6-34). Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus on noin m 3 lukuun ottamatta sijoitusreikien tilavuutta. Loppusijoitettavien kapseleiden kokonaismäärä on kappaletta. Huomioiden Fortumin, TVO:n ja OL3:n kapseleiden ja kapselireikien eri pituudet saadaan reikien kokonaistilavuudeksi noin m 3. Tällöin loppusijoitustilojen kokonaistilavuudeksi muodostuu m 3. Kapselireikien määrä ja tilavuus ei pidä sisällään yhtään ylimääräistä sijoitusreikää. Yhtä aikaa avoinna olevien tilojen louhintatilavuus lukuun ottamatta mahdollisia avoinna olevien sijoitusreikien tilavuutta on suurimmillaan m 3, eli 50 % kokonaislouhintatilavuudesta (kuva 6-35). Suurin osa avoinna olevista tiloista on valvomatonta aluetta. Valvonta-alueen osuus avoinna olevista tiloista vaihtelee 8 %ja 26% välillä. Suurimmillaan valvonta-alueen tilavuus on noin m 3. Valvomauoman alueen maksimitilavuus on noin m 3.

65 60 a) b) c) d) e) f) g) h) i) j) Kuva Loppusijoitustilojen vaiheittainen rakentaminen. Loppusijoitusta valmisteleva vaihe a) ja yhdeksän käyttövaiheen aikaista louhintavaihetta b)-j).

66 ~ ~ -Kaikki yhteensä - Vaivamaton alue - Valvonta-alue Qi c ~~------~~----~~-+~ ~ ~ (i) ::J..:.:: rn ~ ~------~ ~------~------~~------~------~------~ 1/2020 5/2033 9/2046 2/2060 6/ /2086 2/2100 6/ /2126 Aika (kklvuosi) Kuva Loppusijoitustilojen auki olevien keskustunneleiden pituus ajan funktiona. I ~ ~--~~+-~--~ ~ ~r-----~~ ~ c ::J (i) ~ r ;--~ ~ ~--~--~-----T------~ 0 w r------~ ~------~ ~------~------~ 1/2020 5/2033 9/2046 2/2060 6/2073 Aika (kk/vuosi) 10/2086 2/2100 6/ /2126 Kuva Loppusijoitustiloissa auki olevien sijoitustunneleiden pituus ajan funktiona.

67 c;).s <Jl ::l ::l > ~ f= Kaikki yhteensä - V aivomaton alue - Valvonta-alue ~------~----~------~----~------~----~----~ 1/2020 5/2033 9/2046 2/2060 6/ /2086 2/2100 6/ /2126 Aika (kklvuosi) Kuva Loppusijoitustiloissa auki olevien tilojen louhintatilavuus ajan funktiona. Sijoitustunneleita täytetään lähes koko ajan loppusijoituksen edetessä. Enintään neljän asennetun kapselin osuudelta sijoitustunneleita voi olla yhtä aikaa täyttämättä. Keskustunneleita täytetään aina mahdollisuuksien mukaan vaiheittain. Keskustunneleiden täyttövaiheita on yhteensä 15 kappaletta. Pisin yhdessä vaiheessa täytettävä keskustunnelipituus on yli 2,0 km. Pienimmässä täyttövaiheessa täytetään ainoastaan noin 150m keskustunneleita yhdellä kertaa. Yhteensä käyttövaiheen aikana täytetään keskustunneleita yli 6,0 km Yksikerrosvaihtoehdon muutos- ja kehitysehdotuksia Tässä raportissa on esitetty yksi esimerkki kuinka loppusijoitustiloja voidaan vaiheittain laajentaa -420-tasolla loppusijoituksen edetessä. Tiloja voidaan helposti laajentaa myös eri järjestyksessä verrattuna edellä esitettyyn ratkaisuun. Rinnakkaistunneliperiaate sallii esimerkiksi eteläisen alueen loppusijoittamisen aloittamisen edellä esitettyjen sijoitustunneleiden 26 ja 27 kohdilta. Tällöin loppusijoitus etenisi ONKALOn tutkimustunnelilenkistä poispäin kohti keskustunneliparin päätä. Keskustunneleita ei kuitenkaan tällöin voisi täyttää vaiheittain, vaan molemmat keskustunnelit voitaisiin täyttää vasta loppusijoituksen päätyttyä eteläisessä loppusijoitusosastossa. Viimeisenä loppusijoitettava ONKALOn tilojen pohjoispuoleinen alue voidaan myös rakentaa ja loppusijoittaa eri järjestyksessä. TVO:n polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä OL3:n polttoaineen loppusijoitusta voidaan jatkaa edellä esitetyn esimerkin mukaan viimeisessä, eli 137. sijoitus tunnelissa. Tätä ennen vähintään ensimmäinen keskustunnelilenkki valvonta-alueen teknisten tilojen pohjoispuolella tulee olla jo louhittu. Loppusijoitus etenisi tällöin ONKALOn tiloista pohjoiseen. Keskustunneleita ei voisi

68 63 täyttää ennen kuin loppusijoitus olisi päättynyt, mutta loppusijoitettavan polttoaineen lopullisen määrän suhteen tämä vaihtoehto antaisi edellä esitettyä huomattavasti enemmin joustoa. Edellä esitetyssä vaihtoehdossa syntyy kiusallinen tilanne mikäli kaikki kapselit eivät syystä taikka toisesta mahdukaan suunniteltuihin 137 sijoitustunneliin. Tilojen laajentaminen esimerkiksi kahdella tai kolmella ylimääräisenä Sijoitustunnelilla on hankalaa loppusijoituksen loppuvaiheessa. Loppusijoitusnopeus vaihtelee käyttövaiheen aikana 39 ja 17 kapselin välillä vuodessa. Vuosina Fortumin polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä sijoitusnopeus laskee 21 kapseliin vuodessa. Käytetyn ydinpolttoaineen kokonaismäärästä on tällöin loppusijoitettu yhteensä 45 %, ja kapseleiden kokonaismäärästä 49 %. Mikäli tällöin loppusijoituksessa pidettäisiin taukoa esimerkiksi välillä 4/ /2060, ja kaikki vuosina loppusijoitettavat kapselit loppusijoitettaisiin välillä 12/2060-3/2064, niin loppusijoitusnopeus olisi tällöin noin 39 kapselia vuodessa, eli sama kuin ennen taukoa. Loppusijoitustilojen kokonaistilavuuden optimoinnin kannalta olisi parempi, mikäli valvonta-alueen kuiluja ei tarvitsisi louhia -520-tasolle asti. Yksikerrosvaihtoehdossa kuiluja ei käytetä lainkaan välillä Valvonta-alueen kuiluja tarvitaan -520-tasolla ainoastaan kaksikerrosvaihtoehdossa. Mikäli henkilö- ja kapselikuilua ei louhittaisi välille ja valvonta-alueen tekniset tilat jätettäisiin myös rakentamatta tasolta -520, niin yksikerrosvaihtoehdon kokonaistilavuus pienenisi noin m 3.

69 Kaksikerrosvaihtoehto TVO:n ja Fortumin polttoaineen loppusijoitus Kaksikerrosvaihtoehdossa sijoitustunnelit asemoidaan kahteen tasoon. Ylempi sijoitustaso on tasolla kuten yksikerrosvaihtoehdossa. Alempi sijoitustaso on tasolla. Kaksikerrosvaihtoehdossa edetään neljänteen loppusijoitustilojen käyttövaiheen aikaiseen louhintavaiheeseen asti kuten yksikerrosvaihtoehdossa. Neljännen louhintavaiheen lopussa 12/2047 jatketaan yksikerrosvaihtoehdossa tutkimustunnelia 3/-420 (kuva 6-36). Mikäli päätös siirtymisestä kaksikerrosvaihtoehtoon on tehty tätä ennen, ei tutkimustunnelia rakenneta ja neljäs louhintavaihe päättyy 12/2047. Taulukossa 6-21 on esitetty neljännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet neljännen louhintavaiheen päättyessä on esitetty taulukossa Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen neljännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Louhintavaihe 4/-420 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 16 kpl Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneteiden pituudet sekä tilavuudet neljännen louhintavaiheen päättyessä Tilat Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) m m 3 Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia

70 65 - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUmU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Mikäli päätös kaksikerrosvaihtoehtoon siirtymisestä on tehty ennen neljännen louhintavaiheen sijoitustunneleiden louhintojen valmistumista, ei tutkimustunnelia 3/-420 jatketa kaakkoon. Neljäs louhintavaihe päättyy tällöin Loppusijoitusta jatketaan neljännen louhintavaiheen jälkeen -420-tasolla kuten yksikerrosvaihtoehdossa. Fortumin polttoaineen loppusijoitus päättyy sijoitustunneli 61 :n loppusijoituksen jälkeen 4/ TVO:n polttoaineen loppusijoitus Fortumin polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä loppusijoitus jatkuu kaksikerrosvaihtoehdossa kuten yksikerrosvaihtoehdossakin. Loppusijoitusta jatketaan sijoittamalla TVO:n kapseleita noin 25 kapselin vuosinopeudella. TVO:n polttoainekapseleita on tällöin loppusijoittamatta vielä hieman alle 500 kappaletta, eli 39 % niiden kokonaismäärästä. Sijoitustunnelin 61 jälkeen loppusijoitus siirtyy 4/2057 keskustunneliparin länsipuolen sijoitustunneleihin 62 ja 63 (kuva 6-37). Samalla täytetään keskustunneleiden päät sekä valvomauoman alueen teknisten tilojen ohitustunneli ja sen alitustunneli. Täytettävien keskustunneleiden pituus on yhteensä noin 860 m, ja täyttötyö kestää 7 kk päättyen 11/2057. Ensimmäinen -520-tasolla ja järjestyksessä viides käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan 9/2060. Se on samalla tämän esimerkin viimeinen ajankohta, jolloin on päätettävä siirtymisestä kaksikerrosvaihtoehtoon. Viidennessä louhintavaiheessa louhitaan -520-tasolle ensin keskustunneli, sitten tutkimustunneli ja lopuksi yhteensä seitsemän sijoitustunnelia (kuva 6-38). Louhintavaihe kestää 14 kk ja päättyy Viidennen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa 6-23.

71 66 Taulukossa 6-24 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet louhintavaiheen päätyttyä. Loppusijoitus siirtyy kaksikerrosvaihtoehdossa tasolta -520-tasolle sijoitustunneleihin 66 ja 67 (kuva 6-39). Tasolla on tällöin avoinna keskustunneleita noin 3,0 km, joista täytetään 1 320m (kuva 6-40). Täyttämättä jätetään ne keskustunnelit, joita tarvitaan mikäli loppusijoitus joskus siirtyisi takaisin tasolle valvonta-alueen teknisten tilojen pohjoispuoleiselle alueelle. Tason täytettävien keskustunneleiden täyttötyö kestää noin 10 kk päättyen 10/2062. Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen viidennen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Louhintavaihe 5/-520 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Keskustunneli Tutkimustunneli 1/ Sijoitustunnelit, 7 kpl Yhdystunneli, 5 kpl yhteensä Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneteiden pituudet sekä tilavuudet viidennen louhintavaiheen päättyessä Tilat Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) m m 3 Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia

72 67 62ja 63 Täytettävät keskustunnelit - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Fortumin polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä täytetään keskustunneleita yhteensä 860 m. Valvoota-~lueen tekniset tilat Keskustunneli (yht. 808 m) Valvomattoman alueen tekniset tilat Tutklmustunnelll/-520 (485m) Kuva Viides loppusijoitustilojen käyttövaiheen aikainen louhintavaihe kaksikerrosvaihtoehdossa aloitetaan 9/2060 tasolla -520.

73 68 66ja 67 Valvomattoman alueen tekniset tilat Tutkimustunneli - VAlVONTA-ALUE - VAlVOMATON AlUE Kuva Loppusijoitus siirtyy kaksikerrosvaihtoehdossa -520-tasolle 11/ ja 63 - VAlVONTA-AlUE - VAlVOMATON AlUE - SUUETIU SIJOITUS-TAI KESKUSTUNNEli Kuva Loppusijoituksen siirryttyä tasolle -520 täytetään tasolta -420 kaikki ylimääräiset keskustunnelit.

74 69 Tason -420 täyttövaiheen jälkeen aloitetaan 12/2062 uusi louhintavaihe tasolla Samaan aikaan aloitetaan poikkeuksellisesti yhtä aikaa kolmen sijoitustunnelin, eli sijoitustunneleiden 68, 69 ja 70, loppusijoitus. Kuudennessa käyttövaiheen aikaisessa louhintavaiheessa louhitaan tutkimustunneli viereen toinen keskustunneli, yhdeksän sijoitustunnelia, tutkimustunneli 2/-520 sekä valvonta- ja valvomauoman alueen liikennejärjestelyjä varten alitustunneli valvonta-alueen ja valvomauoman alueen teknisten tilojen välisen tunnelin alta (kuva 6-41 ). Alitustunneli tehdään kuten -420-tasollakin, eli risteyskohtaan valetaan ilmatiivis silta ylemmän tunnelin lattiaksi. Lattioiden tasoero on risteyskohdassa 6,0 m. Kuudes louhintavaihe kestää yhteensä 24 kk ja päättyy 12/2064. Kuudennen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa Taulukossa 6-26 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet louhintavaiheen päätyttyä. Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuudennen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Louhintavaihe 6/-520 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Keskustunneli Tutkimustunneli 2/ Sijoitustunnelit, 9 kpl Yhdystunneli, 4 kpl yhteensä VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUffiU SUOITUS-TAI KESKUSTUNNELI Kuva Loppusijoitustilojen kuudennessa käyttövaiheen aikaisessa louhintavaiheessa louhittavat tilat.

75 70 Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet kuudennen louhintavaiheen päättyessä 12/2064. Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus m m 3 Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia TVO:n ja OL3:n polttoaineen loppusijoitus Viidennen ydinvoimalaitoksen, eli OL3:n, käytetyn polttoaineen loppusijoitus aloitetaan kaksikerrosvaihtoehdossa 5/2064. OL3:n polttoaineen loppusijoitus aloitetaan sijoitustunneleissa 71 ja 72. Kapseleiden loppusijoitusnopeus nousee OL3:n polttoaineen myötä noin 17 kapselilla ollen yhteensä noin 38 kapselia vuodessa. Sijoitustunneleiden 71 ja 72 loppusijoituksen sekä kuudennen louhintavaiheen sijoitustunneleiden louhinnan päätyttyä 8/2064 loppusijoitus siirtyy valvomauoman alueen teknisten tilojen eteläpuoleiselle alueelle. Loppusijoitus aloitetaan keskustunneleiden päässä sijaitsevista sijoitustunneleista 73 ja 74. Kuudennen louhintavaiheen päätyttyä 12/2064 täytetään keskustunneli sijoitustunneleiden kohdalta (kuva 6-42). Täytettävän keskustunnelin pituus on 190m ja täyttötyö kestää noin 2 kk päättyen 2/2065. Sijoitustunneleiden 73 ja 74 loppusijoituksen jälkeen 5/2065 kapseleiden loppusijoitus siirtyy sijoitustunneleihin 75 ja 76. Samalla täytetään keskustunneleiden päät (kuva 6-43). Täytettävien keskustunneleiden pituus on yhteensä noin 160m, ja täyttötyö kestää noin 2 kk päättyen 7/2065. Sijoitustunneleiden 75 ja 76 loppusijoituksen jälkeen 4/2066 siirrytään sijoitustunneleihin 77 ja 78. Keskustunneleita täytetään jälleen yhteensä 200m (kuva 6-44). Täyttötyö kestää 2 kkja päättyy 6/2066.

76 71 Valvonta-alueen tekniset tilat Tutkimustunneli 2! VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Valvomatloman alueen tekniset tilat Kuva Loppusijoitustilojen kuudennen louhintavaiheen jälkeen täytetään keskustunnelia 194m sijoitustunneleiden kohdalta. Tutkimustunneli 2/-520 Valvonta-alueen tekniset tilat - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Valvomatloman alueen tekniset tilat Täytettävät keskustunnelit (164m) Kuva Keskustunneleila täytetään 164 m loppusijoituksen siirryttyä sijoitustunneleihin 75 ja 76.

77 72 Valvonta-alueen tekniset tilat Tutkimustunneli 2/ VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE SUUffiU SUOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Valvomanoman alueen tekniset tilat Täytettävät keskustunnelit (200m} Kuva Keskustunneleila täytetään 200 m loppusijoituksen siirryttyä 4/2066 sijoitustunneleihin 77 ja 78. Kaksikerrosvaihtoehdon seitsemäs käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan 8/2067. Tällöin louhitaan ensin kuusi sijoitustunnelia keskustunneliparin itäpuolelle (kuva 6-45). Niiden louhinta valmistuu 7/2068, eli samaan aikaan kuin sijoitustuoneleiden 79 ja 80 loppusijoitus. Tämän jälkeen loppusijoitus siirtyy keskustunneliparin itäpuoleisiin sijoitustunneleihin 81 ja 82, ja keskustunneliparin länsipuolelle louhitaan lisää seitsemän sijoitustunnelia (kuva 6-46). Seitsemäs louhintavaihe kestää kokonaisuudessaan 23 kk ja valmistuu 7/2069. Seitsemännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa Taulukossa 6-28 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet louhintavaiheen päätyttyä. Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen seitsemännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Louhintavaihe 7/-520 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 13 kpl

78 73 Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneteiden pituudet sekä tilavuudet seitsemännen louhintavaiheen päättyessä Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus m m 3 Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Valvontcralueen tekniset tilat - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SUOITUS- TAI KESKUSTUNNELI ~itsemännessä louhintavaiheessa )1 SE 8/2067-7/2068 louhlttavat sljoitustunnelit Kuva Kaksikerrosvaihtoehdossa loppusijoitustilojen seitsemännessä käyttövaiheen aikaisessa louhintavaiheessa louhittava! tilat tasolle -520.

79 74 Valvonta-alueen tekniset tilat Valvomatloman alueen 1111 VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUffiU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Seitsemännen käyttövaiheen aikaista louhintavaihetta jatketaan loppusijoituksen edettyä sijoitustunneleihin 81 ja 82. Sijoitustunneleiden 81 ja 82 loppusijoituksen päätyttyä 8/2069 siirtyy loppusijoitus sijoitustunneleihin 83 ja 84. Samalla aloitetaan keskustunneleiden täyttö (kuva 6-47). Täytettävien keskustunneleiden pituus on yhteensä 247 mja täyttötyö kestää noin 2 kk. Sijoitustunneleiden 83 ja 84 jälkeen loppusijoitetaan keskustunneliparin länsipuolelta sijoitustunneliparit 85 ja 86, 87 ja 88 sekä 89 ja 90. Loppusijoitus siirtyy 1/2074 keskustunneliparin itäpuoleisiin sijoitustunneleihin 91 ja 92. Kahdeksas loppusijoitustilojen käyttövaiheen aikainen louhintavaihe aloitetaan 2/2074. Tällöin louhitaan tutkimustunneli 2/-520 viereen toinen keskustunneli, jatketaan keskustunneleita lounaaseen sekä louhitaan läntiselle alueelle 12 sijoitustunnelia (kuva 6-48). Kahdeksas louhintavaihe kestää yhteensä 26 kk ja päättyy 4/2076. Kahdeksannen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa Taulukossa 6-30 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet louhintavaiheen päätyttyä.

80 75 Valvonta-alueen tekniset tilat Valvomanoman alueen - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUffiU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Keskustunneleila täytetään 247m loppusijoituksen siirryttyä 8/2069 sijoitustunneleihin 83 ja 84. Kaksikerrosvaihtoehto taso Kahdeksannessa louhintavaiheessa 2/2074-4/2076 Valvomanoman - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Kahdeksannessa käyttövaiheen aikaisessa louhintavaiheessa louhittavat sijoitus- ja keskustunnelit. Kaksikerrosvaihtoehto taso -520.

81 76 Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kahdeksannen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Louhintavaihe 8/-520 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 12 kpl Keskustunneli Yhdystunneli, 5 kpl yhteensä Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet kahdeksannen louhintavaiheen päättyessä 4/2076. Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) V aivomaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus m m 3 Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Kahdeksannen louhintavaiheen päättyminen ajoitetaan siten, että samaan aikaan loppusijoitus päättyy valvomattoman alueen teknisten tilojen eteläpuoleisella alueella. Loppusijoitus siirtyy läntiselle alueelle sijoitustunneleihin 95 ja 96. Eteläisen alueen keskustunnelit täytetään (kuva 6-49). Täytettävien keskustunneleiden pituus on yhteensä 400 m. Täyttötyö kestää 4 kk päättyen 8/2076. Loppusijoitusta jatketaan sijoitustuoneleiden 95 ja 96 jälkeen 5/2077 yhtä aikaa poikkeuksellisesti kolmessa sijoitustunnelissa, eli sijoitustunneleissa 97, 98 ja 99. Näiden loppusijoituksen jälkeen siirrytään loppusijoittamaan keskustunneliparin itäpuoleisia sijoitustunneleita, jossa jälleen loppusijoitetaan poikkeuksellisesti kolme sijoitustunnelia yhtä aikaa. Loppusijoitettavat tunnelit ovat sijoitustunnelit 100, 101 ja 102.

82 77 Valvomanoman - VALVONTA ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SUOITUS TAI KESKUSTUNNELI Kuva Kahdeksannen louhintavaiheen jälkeen loppusijoitus siirtyy läntiselle alueelle ja eteläisen alueen keskustunnelit täytetään. Kaksikerrosvaihtoehto taso Sijoitustuoneleiden 100, 101 ja 102 loppusijoituksen aikana 8/2079 aloitetaan yhdeksäs käyttövaiheen aikainen louhintavaihe. Tällöin louhitaan läntiselle alueelle 10 sijoitustunnelia lisää (kuva 6-50). Sijoitustuoneleiden louhinta kestää 13 kk päättyen 9/2080. Yhdeksännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet on esitetty taulukossa Taulukossa 6-32 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet louhintavaiheen päätyttyä. Sijoitustuoneleiden 100, 101 ja 102 jälkeen alkaen loppusijoitetaan sijoitustunnelit 103 ja 104 (kuva 6-51). Ne ovat viimeiset sijoitustunnelit joihin asennetaan TVO:n kapseleita. Sijoitustuoneleiden 103 ja 104 loppusijoituksen päätyttyä 9/2080 kaikki TVO:n käytettyä ydinpolttoainetta sisältävät loppusijoituskapselit on loppusijoitettu. Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen yhdeksännen louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Louhintavaihe 9/-520 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 1 0 kpl

83 78 Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet yhdeksännen louhintavaiheen päättyessä 9/2080. Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus m m 3 Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Yhdeksännessä louhintavaiheessa 8/2079-9/2080 Valvomanoman - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SULJffiU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Sijoitustunneleiden loppusijoituksen aikana aloitetaan 8/2079 yhdeksäs käyttövaiheen aikainen louhintavaihe. Kaksikerrosvaihtoehto taso -520.

84 79 Yhdeksännessä louhintavaiheessa 8/2079-9/2080 Valvomanoman - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SULJmU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva TVO:n viimeiset polttoainekapselit loppusijoitetaan sijoitustunneleihin 103 ja 104, joiden loppusijoitus päättyy 9/2080. Kaksikerrosvaihtoehto taso OL3:n polttoaineen loppusijoitus TVO:n polttoaineen loppusijoituksen päätyttyä 9/2080 loppusijoitusta jatketaan sijoittamalla OL3:n kapseleita noin 17 kapselin vuosinopeudella. Sijoitustuoneleiden 105 ja 106 loppusijoituksen alkaessa täytetään samalla keskustunneleita yhteensä200m (kuva 6-52). Keskustuoneleiden täyttötyö kestää 2 kk päättyen Sijoitustuoneleiden 105 ja 106 jälkeen loppusijoitetaan loput keskustunneliparin länsipuolella olevat sijoitustunnelit. Loppusijoitettaessa kolmea viimeistä sijoitustunnelia, eli sijoitustunneleita 113, 114 ja 115, aloitetaan 2/2089 loppusijoitustilojen 10. käyttövaiheen aikainen louhintavaihe. Tällöin louhitaan keskustunneliparin itäpuolelle 11 sijoitustunnelia (kuva 6-53). Niiden louhinta kestää noin 12 kk päättyen 2/2090. Taulukossa 6-33 on esitetty 10. louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Taulukossa 6-34 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet louhintavaiheen päätyttyä. Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen 10. louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Louhintavaihe 10/-520 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Sijoitustunnelit, 11 kpl

85 80 Täytettävät keskustunnelit Valvomanoman alueen tekniset tilat - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETIU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva TVO:n polttoainekapselien loputtua loppusijoitusta jatketaan OL3:n polttoainekapseleilla sijoitustunneleissa 105 ja 106. Samalla täytetään omistajapolitiikan mukaisesti sijoitustunneleihin johtavien keskustunneleiden päät. Louhintavaiheessa 10 2/2089-2/2090 Valvomattoman alueen - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Louhintavaiheessa 10 louhittava! sijoitustunnelit.

86 81 Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet 10. louhintavaiheen päättyessä Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus m m 3 Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Louhintavaiheen 10 päätyttyä loppusijoitus siirtyy 2/2090 keskustunneliparin itäpuoleisiin sijoitustunneleihin 116 ja 117. Niiden jälkeen loppusijoitetaan loput läntisen alueen sijoitustunnelit. Loppusijoituksen edettyä sijoitustunneleihin 120 ja 121 täytetään keskustunneleita yhteensä200m (kuva 6-54). Täyttötyö kestää 2 kk päättyen 4/2093. Täytettävät P" keskustunnelit (200m) Valvomanoman - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUmU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Loppusijoituksen edettyä 2/2093 sijoitustunneleihin 120 ja 121 täytetään keskustunneleita yhteensä 200m.

87 82 Loppusijoituksen siirryttyä 2/2096 sijoitustunneleihin 124 ja 125 täytetään jälleen keskustunneleita (kuva 6-55). Täytettävien tunneleiden pituus on yhteensä 200m. Täyttötyö kestää 2 kk ja päättyy 4/2096. Loppusijoitustilojen 11. louhintavaihe aloitetaan 11/2096 loppusijoituksen edetessä sijoitustunneleissa 124 ja 125. Tällöin louhitaan ensin valvonta-alueen teknisten tilojen pohjoispuolelle keskustunnelilenkki. Sen valmistuttua louhitaan 10 sijoitustunnelia (kuva 6-56). Louhintavaiheen kesto on 23 kk, ja se päättyy 1/2099. Taulukossa 6-35 on esitetty 11. louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Taulukossa 6-36 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet louhintavaiheen päätyttyä. Valvomanoman - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNEU Kuva Loppusijoituksen siirryttyä 2/2096 sijoitustunneleihin 124 ja 125 täytetään keskustunneleita yhteensä 200m. Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen 11. louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Louhintavaihe 11/-520 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Keskustunneli Sijoitustunnelit, 1 0 kpl yhteensä

88 83 Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet 11. louhintavaiheen päättyessä Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustu nnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus m m 3 Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Louhintavaiheessa 11 11/2096-1/2099 louhittavat sijoitusja keskustunnelit - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SULJffiU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Louhintavaiheessa 11 louhittava! keskus- ja sijoitustunnelit.

89 84 Sijoitustuoneleiden 126 ja 127 loppusijoitus sekä 11. louhintavaihe päättyvät yhtä aikaa Loppusijoitus siirtyy tämän jälkeen pohjoiselle alueelle sijoitustunneleihin 128 ja 129. Samalla täytetään kaikki läntisen alueen keskustunnelit sekä alitustunneli (kuva 6-57). Täyttötyö kestää 13 kkja päättyy 2/2100. Sijoitustuoneleiden 128 ja 129 jälkeen loppusijoitustajatketaan 7/2101 viereisissä sijoitustunneleissa 130 ja 131. Niiden loppusijoittamisen jälkeen siirrytään keskustunnelilenkin pohjoispuolen sijoitustunneleihin 132 ja 133. Sijoitustuoneleiden 134 ja 135 loppusijoitus aloitetaan 6/2106. Taulukossa 6-37 on esitetty 12. louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet. Taulukossa 6-38 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet louhintavaiheen päätyttyä. Loppusijoitustilojen viimeinen louhintavaihe aloitetaan 9/2106. Tällöin louhitaan keskustunnelilenkin pohjoispuolelle toinen keskustunnelilenkki sekä 13 sijoitustunnelia (kuva 6-58). Keskustunnelin louhiminen kestää 3 kk ja sijoitustuoneleiden 21 kk. Louhintavaihe 12 päättyy 9/2108. Viimeisen louhintavaiheen valmistuttua jatketaan keskustunnelilenkin pohjoispuoleisten sijoitustuoneleiden loppusijoittamista. Keskustunnelilenkin eteläpuoleisiin sijoitustunneteihin 142 ja 143 siirrytään 8/2115 (kuva 6-59). - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SUOITUS-TAI KESKUSTUNNELI Kuva Loppusijoituksen siirryttyä sijoitustunneleihin 128 ja 129 aloitetaan läntisen alueen keskustunneleiden täyttö.

90 85 louhintavaiheessa 12 9/2106-9/2108 louhittavat sijoitusja keskustunnelit - VALVONTA-ALUE - VALVOMATON ALUE - SUUETTU SIJOITUS- TAI KESKUSTUNNELI Kuva Viimeinen louhintavaihe, eli louhintavaihe 12, louhitaan /2108. Kuva Loppusijoitus siirtyy 8/2115 keskustunnelilenkin eteläpuoleisiin sijoitustunneleihin 142 ja 143.

91 86 Taulukko Loppusijoitustilojen käyttövaiheen 12. louhintavaiheen louhintapituudet sekä -tilavuudet kaksikerrosvaihtoehdossa. Louhintavaihe 12/-520 Louhinta- pituus (m) tilavuus (m 3 ) Keskustunneli Sijoitustunnelit, 13 kpl yhteensä Taulukko Loppusijoitustilojen avoinna olevien sijoitus- ja keskustunneleiden pituudet sekä tilavuudet 12. louhintavaiheen päättyessä 9/2108. Tilat Pituus (m) Louhintatilavuus (m 3 ) Vaivamaton alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Valvonta-alue Keskustunnelit, taso -420 Keskustunnelit, taso -520 Sijoitustunnelit Loppusijoitustilojen avoinna olevien tilojen tilavuus Loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus m m 3 Tilavuudet eivät sisällä sijoitusreikien tilavuuksia Viimeisen sijoitustunnelin loppusijoittaminen aloitetaan 7/2125. Samalla täytetään viimeksi louhittu keskustunnelilenkki (kuva 6-60). Täyttötyö kestää 4 kk päättyen Loppusijoitustilojen käyttövaihe päättyy 10/2126 sijoitustunneli 150:n loppusijoittamisen päätyttyä (kuva 5-61). Taulukossa 6-39 on esitetty loppusijoitustilojen kokonaislouhintatilavuus sekä avoinna olevien tilojen tilavuudet loppusijoitustilojen käyttövaiheen päätyttyä.

92 87 Täytettävä keskustunneli \ Kuva Viimeisen sijoitustunnelin loppusijoittaminen aloitetaan Samalla täytetään pohjoinen keskustunnelilenkki. Kuva Loppusijoitustilojen käyttövaihe päättyy sijoitustunneli 150:n loppusijoittamisen jälkeen.