Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus"

Transkriptio

1 Työraportti Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Juha Nieminen Helmikuu 2006 POSIVA OY FI OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Juha Nieminen Fortum Nuclear Services Oy Helmikuu 2006 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 OLKILUODON LOPPUSIJOITUSTILOJEN KÄYTTÖVAIHEEN ILMASTOINNIN TOTEUTUS TIIVISTELMÄ Loppusijoitustilan valvomattoman alueen tulo- ja poistoilmastointikoneet sijoitetaan IVkuilurakennukseen ja valvonta-alueen ilmastointikoneet joko kapselointilaitokseen tai käyttörakennukseen. Loppusijoitustilassa käytetään paineenkorotuspuhaltimia louhintajaksojen aikana, kun loppusijoitustiloja laajennetaan. Tuloilma tuodaan IVkuilua pitkin, poistoilmalle porataan oma nousu kallioon. Poistoilmanousua käytetään myös savunpoistoon. Loppusijoitustilojen ilma vaihdetaan keskimäärin kerran kahdessa tunnissa. Ilmaa vaihdetaan keskimäärin 67 m 3 /s puhallintehon ollessa noin 140 kw. Valvomattoman alueen ilmastointinousujen poikkipinta-alat ovat noin 6 m 2 ja valvontaalueen 2,5 m 2. Ilmastointikanavan halkaisija keskustunnelin tutkimuslenkissä on 1,8 m ja varsinaisessa keskustunnelissa 1,6 m. Loppusijoitustunneliin menevän ilmastointikanavan halkaisija on 0,3 m. Tulipalotilanteita on simuloitu kapselin siirto- ja asennusajoneuvon palolla. Keskustunnelin suurimmasta palo-osastosta on kyettävä poistumaan noin viidessä minuutissa ja loppusijoitustunnelista noin kolmessa minuutissa. Savukaasujen tuuletuksella kyetään rajoittamaan lämpötilan nousu niin, että rakenteiden vaurioituminen pysyy rajoitettuna. Paloturvallisuuden kannalta tilojen jako paloosastoihin on ehdottoman välttämätöntä. Loppusijoitustilat lämmitetään tuloilmaa lämmittämällä. Poistoilmasta otetaan lämpö talteen. Suurin lämmitysteho on 2,7 MW ja vuosittainen lämmitysenergian kulutus on 9 GWh. Avainsanat: Käytetyn polttoaineen loppusijoitus, loppusijoitustilat, ilmanvaihto, lämmitys ja savunpoisto.

4 IMPLEMENTATION OF THE VENTILATION SYSTEM FOR OPERATIONAL PHASE OF OLKILUOTO REPOSITORY ABSTRACT The non-controlled area repository's ventilation equipment is located in the ventilation shaft building. The controlled area repository's ventilation equipment is located either in the encapsulation plant or in the operation building. During the excavation phase, when repository spaces are extended, the booster fans are used in the repository. The inlet air is conducted along the ventilation shaft. For the exhaust ventilation a separate ventilation rise is drilled in the rock. The exhaust ventilation rise is used also for smoke venting. The air is changed in average once in two hours. The average air flow is 67 m 3 /s and the fan power is about 140 kw. The cross-sectional area of the ventilation rises in the non-controlled area are about 6 m 2 and in the controlled area about 2,5 m 2. The diameter of ventilation duct in the characterization tunnel is 1.8 m and in the central tunnel 1.6 m. The ventilation duct diameter for the disposal tunnel is 0.3 m. Fire cases are simulated by the fire of the canister transfer and installation vehicle. In a fire the smoke is spreading very fast. The evacuation of personnel shall take place in five minutes from largest fire compartment of the central tunnel and in three minutes from the disposal tunnel. The temperature increase can be limited by the smoke ventilation so that the structure damages remain local. For fire safety the repository spaces compartmenting into fire zones is very essential. The repository spaces are heated by heating the inlet air. The heat recovery unit is installed in the exhaust ventilation line. The maximum heating power is 2,7 MW and the annual heating energy is 9 GWh. Keywords: Spent nuclear fuel disposal, repository spaces, ventilation, heating and smoke ventilation.

5 1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO LOPPUSIJOITUSTOIMINNAN JA TILOJEN YLEISET PERIAATTEET Loppusijoitustilojen rakentaminen Loppusijoitustilojen jako valvonta- ja valvomattomaan alueeseen ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATE ILMASTOINNIN MITOITTAVAT TEKIJÄT Ilman laatu Radon ja metaani Pakokaasupäästöt Loppusijoitustiloissa esiintyviä epäpuhtauksia Lämpökuormat Poistokuilussa kulkeutuvat hiukkaset Ilman kosteuden hallinta Savunpoisto ILMASTOINNIN MITOITUS Ilmastointijärjestelmä Puhaltimet Ilmastointikoneikko Kanavat ja kanavaosat Ilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmän mitoitus käyttövaiheessa Yleiset toimintaperiaatteet Käyttövaiheen ilmastoinnin mitoitus Savunpoisto Lämmitys Lähtötiedot Lämmitystehon laskenta Lämmitysenergian laskenta Lämmityksen yhteenveto LÄHDELUETTELO... 37

6 2 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen ilmastoinnin toteuttamista tilojen käyttövaiheessa yksikerrosvaihtoehdon mukaisesti. Loppusijoitustilat laajenevat käyttövaiheessa. Muutokset johtuvat tilojen vaiheittaisesta louhinnasta, loppusijoituksesta sekä tilojen täyttämisestä. Tilojen muuttuessa myös järjestelmien, kuten ilmastoinnin, pitää muuttua uusien tilojen tarpeita vastaaviksi. Ilmastoinnin mitoituksen periaate on, että käytön aikaiset kustannukset minimoidaan. Ilmastointijärjestelmän käyttökustannukset ovat investointikustannuksia suuremmat. Ilmastoinnin toteutus ONKALOssa, loppusijoitusta valmistelevassa vaiheessa, sulkemisvaiheessa sekä raportissa käytetyt palotilanneanalyysit esitetään erillisissä raporteissaan.

7 3 2 LOPPUSIJOITUSTOIMINNAN JA TILOJEN YLEISET PERIAATTEET 2.1 Loppusijoitustilojen rakentaminen Loppusijoituslaitos koostuu sijoitus- ja keskustunneleista, teknisistä tiloista, kuiluista, ajotunnelista sekä maan pinnalla olevista rakennuksista. ONKALO liitetään kokonaisuudessaan loppusijoitustiloihin. ONKALOn karakterisointitunnelilenkki muuttuu osaksi loppusijoitustilojen keskustunneliverkostoa käyttövaiheessa. Keskustunnelien on tarkoitus toimia loppusijoituskapselien, louheen ja sijoitustunnelien täyttömateriaalin kuljetusreitteinä. Kuvassa 1 on esitetty ONKALOn karakterisointitunnelilenkissä sijaitsevat tulo- ja poistoilmakanavat. Kuva 1. ONKALOn karakterisointitunnelilenkin kanavat. IV-kuilu näkyy kuvassa vihreänä ja poistokuilu punaisena.

8 4 Keskustunneleissa sovelletaan rinnakkaistunneliperiaatetta. Kuvan 2 mukaisesti loppusijoitettavalle alueelle louhitaan kaksi rinnakkaista keskustunnelia. Keskustunnelien väliin louhitaan yhdystunneleita 100 metrin välein. Sijoitustunnelit louhitaan keskustunnelien molemmille puolille kuvan 2 mukaisesti. Tunnelien lattiaan porataan reiät, joihin loppusijoituskapselit sijoitetaan. Sijoitustunnelien enimmäispituus on 350 m. Kuva 2. Loppusijoitustunnelit ja rinnakkaiset keskustunnelit. (Kirkkomäki 2004)

9 5 Yksikerrosvaihtoehdon mukainen loppusijoitustilojen louhinta jakaantuu kymmeneen eri vaiheeseen. Ensimmäinen eli loppusijoitusta valmisteleva vaihe toteutetaan ennen loppusijoittamisen aloittamista, kuva 3. (Kirkkomäki 2004) Lopuissa yhdeksässä louhintavaiheessa louhitaan lisää loppusijoitus- ja keskustunneleita. Louhinnat ajoittuvat vuosille Valmiiksi louhittuja sijoitustunneleita loppusijoitetaan ja täytetään samanaikaisesti louhinnan edetessä. Kuvassa 4 on esitetty loppusijoitustilat viimeisen louhintavaiheen jälkeen. (Kirkkomäki 2004) Kuva 3. Loppusijoitustilojen louhinnan valmistelevassa vaiheessa tasolle -420 m rakennettavat tilat. Louhittavat tilat on esitetty harmaina.

10 6 Kuva 4. Yksikerrosratkaisun mukaiset loppusijoitustilat viimeisen louhintavaiheen jälkeen. Suurin osa kuvassa näkyvistä loppusijoitus- ja keskustunneleista on jo suljettu tässä vaiheessa. 2.2 Loppusijoitustilojen jako valvonta- ja valvomattomaan alueeseen Loppusijoituksen alkaessa tilat jaetaan kuvassa 2 esitetyn esimerkin mukaisesti valvonta- ja valvomattomaan alueeseen. Valvonta-alueella suoritetaan loppusijoitus ja valvomattomalla alueella tilojen louhinta ja täyttö. Molemmissa tiloissa toimitaan samanaikaisesti. Yhtenä tilojen jakamisen perusteena on, että henkilöstön liikkumista pystytään kontrolloimaan ja henkilöstön saamat säteilyannokset voidaan mitata. Valvonta- ja valvomattoman alueen rajat muuttuvat sitä mukaa, kuin loppusijoituksessa olevat sijoitustunnelit tulevat täyteen ja loppusijoitus aloitetaan uusissa tunneleissa. Alueet rajataan toisistaan ilmatiiviillä seinillä, jotka toimivat samalla myös paloosastojen rajoina. Rajat sijaitsevat keskustunneleissa ja niitä yhdistävissä yhdystunneleissa.

11 7 3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATE Ilmastointijärjestelmän toteutus- ja toimintaperiaatteita ovat: - Ilma tuodaan valvomattomalle alueelle IV-kuilua pitkin ja poistetaan erillisen poistokuilun kautta. Kuilujen poikkipinta-alat ovat noin 6 m 2. Valvonta-alueelle rakennetaan omat tulo- ja poistoilmanousut ilmanvaihtoa varten. Kuilujen poikkipinta-ala on noin 2,5 m 2. - Loppusijoitustilat jaetaan palo-osastoihin. Ilma tulee palo-osastoon tuloilmakanavassa ja poistetaan poistoilmakanavaa pitkin. - Ilmastointikoneikot (kuva 5) ovat maan päällä. Maan alla kanavissa kiinni olevia paineenkorotuspuhaltimia käytetään tarvittaessa laajennusvaiheissa. - Tuloilma suodatetaan ja esilämmitetään maan päällä. Ilman lämpötila nostetaan paikallisilla lämmittimillä haluttuun arvoon. Poistoilmasta talteen otettavalla lämmöllä lämmitetään tuloilmaa. - Savunpoistossa käytetään poistoilmakanavia. Savunpoistossa käytetään savunpoistopuhaltimia, jotka on tehty kestämään kuumien savukaasujen vaikutukset (400 C, 2 h). Korvausilma tuotetaan korvausilmapuhaltimilla. - Kanavat paloeristetään, jos ne kulkevat palo-osastojen läpi. Kanaviin asennetaan palopellit palo-osastojen rajoille. - Tilojen ilmanvaihdon tulee olla riittävä, jotta terveydelle haitallisten aineiden pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alla. - Ajotunnelissa ei ole kanavointia, vaan ilma virtaa alemmasta kuiluliittymästä ylempään painovoimaisesti. Kuiluliittymätasojen välissä olevat ajotunnelilenkit on erotettu omiksi palo-osastoikseen. - Ilmaa kuivataan tarvittaessa maan päällä sijaitsevien ilmastointikoneiden avulla. Tilojen ilman kosteutta alennetaan tarvittaessa maan alla erillisillä ilmankuivaimilla. - Valvonta- ja valvomattoman alueen raja on samalla palo-osastojen raja.

12 8 Kuva 5. Ilmastointikoneikon periaate. Kuvassa sinisellä on merkitty tuloilmapuolella oleva kone, jossa on äänenvaimennus (1), tuloilman suodatus (2), LTO-patteri (3), tuloilman lämmitys (4), kosteuden poisto (5) ja tuloilmapuhaltimet (6). Punaisella värillä merkityssä poistoilmapuolella olevassa koneessa on LTO-patteri (7), poistoilmapuhaltimet (8) ja äänenvaimennus (9).

13 9 4 ILMASTOINNIN MITOITTAVAT TEKIJÄT 4.1 Ilman laatu Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen työpaikan haitallisiksi tunnettujen hengitysilman epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksista. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikan ilman epäpuhtauksien pitoisuudet pysyvät asetuksessa määriteltyjen enimmäispitoisuuksien alapuolella. Haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista käytetään lyhennettä HTP-arvot. Haitallisten vaikutusten syntyminen riippuu epäpuhtauksien pitoisuuksien lisäksi altistusajasta. Siksi HTP-arvot on esitetty 8 tunnin, 15 minuutin ja hetkellisten keskipitoisuuksien mukaan. (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002) Ilmastoinnin mitoitukseen vaikuttavat eniten radon ja ajoneuvojen pakokaasut. Seuraavissa kappaleissa on käsitelty näitä epäpuhtauksia tarkemmin Radon ja metaani Loppusijoitustiloja ympäröivässä kallioperässä esiintyy radioaktiivisia isotooppeja. Yksi tärkeimmistä on uraani (U-238), jonka hajoamissarjan kuudes nuklidi on radium (Ra- 226). Radiumin hajoamistuotteena syntyy kaasumainen radon (Rn-222). Radonkaasun ohella syntyy tytärtuotteina radonhiukkasia, jotka kiinnittyvät kalliotilassa olevaan pölyyn. Pöly voi aiheuttaa hengitysteihin joutuessaan keuhkosyöpää. Loppusijoitustilaan vapautuu radonia kallioseinämästä, vuotovesistä ja ajotien pohjana käytettävästä sorasta (Vesterbacka ja Arvela 1998). Lähteen (STUK 2000) mukaan hengitysilman työaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 400 Bq/m 3, kun vuotuinen työaika on 1600 h tai sitä pidempi. Tällöin työtä ei tarvitse luokitella säteilytyöksi. Kalliotilan ilman radonpitoisuus pystytään pitämään sallittujen enimmäispitoisuuksien alapuolella laimentamalla kalliotilan ilmaa ulkoa tuodulla puhtaalla ilmalla. Ulkoa tuotu ilma sisältää myös radonkaasua, mutta sen osuus kokonaisilmamäärästä on häviävän pieni. Tuuletetun kalliotilan ilmanvaihtokerroin voidaan määrittää kaavan (1) avulla (Vesterbacka ja Arvela 1998) G / V n = (1) C tp missä n on ilmanvaihtokerroin (1/s), G radonkaasun kokonaislähdevoimakkuus (Bq/h), V kalliotilan tilavuus (m 3 ) ja C tp kalliotilassa olevan radonkaasun tasapainopitoisuus (Bq/m 3 ). Lähteen (Vesterbacka & Arvela 1998) mukaan kokonaislähdevoimakkuus G voi vaihdella suurissa kalliotiloissa paljon. Ilmaan vapautuvan radonin määrä riippuu siitä, kuinka suuri veden radonpitoisuus on ja kuinka paljon kalliotiloihin vuotaa vettä.

14 Pakokaasupäästöt Loppusijoitustiloissa käytetään etenkin louhinta- ja täyttövaiheissa dieselajoneuvoja, joiden pakokaasujen mukana loppusijoitustilojen sisäilmaan vapautuu typen oksideja, hiilivetyjä, häkää ja hiukkasia. Suurin osa käytettävistä ajoneuvoista on kuorma-autoja. Taulukossa 1 on esitetty EU:n päästönormin mukaiset korkeimmat sallitut päästöarvot uusille kuorma-autoille. Taulukko 1. Raskaiden kuorma-autojen päästöluokat. (Dieselnet 2001) Päästöluokka Voimaantulovuosi Raja-arvo (g/kwh) NO x HC CO Hiukkaset Euro 0 14,4 2,4 11,2 0,75 Euro ,8 1,1 4,5 0,40 Euro ,0 1,1 4,0 0,15 Euro ,0 0,66 2,1 0,10 Euro ,5 0,46 1,5 0,02 Euro ,0 0,46 1,5 0,02 Pakokaasupäästöjen määrää palo-osastoissa on arvioitu kaavan (2) avulla dc( t) G = dt V q V C( t) (2) missä C(t) on pakokaasukomponentin pitoisuus ilmassa (g/m 3 ), G komponentin tuotto (g/s), V palo-osaston tilavuus (m 3 ) ja q ilman tilavuusvirta palo-osastossa (m 3 /s) Loppusijoitustiloissa esiintyviä epäpuhtauksia Seuraavassa on esitelty kaivosolosuhteissa tavattavia ilman epäpuhtauksia. Samoja epäpuhtauksia tulee esiintymään myös loppusijoitustiloissa. Hiilidioksidi (CO 2 ) Loppusijoitustilassa hiilidioksidia pääsee ilmaan ajoneuvojen pakokaasuissa tai tulipalossa. Suuri hiilidioksidipitoisuus ilmassa voi aiheuttaa hapen syrjäytymisen ja sitä kautta tukehtumisen. Kahdeksan tunnin päivätyössä sallittu keskipitoisuuden raja-arvo on 5000 ppm (9000 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Räjäytys- ja louhintatyössä enimmäispitoisuus on 9100 mg/m 3 (Valtioneuvosto 1986).

15 11 Hiilimonoksidi (CO, häkä) Hiilimonoksidia eli häkää vapautuu ilmaan orgaanisten aineiden epätäydellisen palamisen seurauksena. (Franzén et al. 1984) Loppusijoitustilassa hiilimonoksidia tuottavat ajoneuvojen moottorit, räjäytykset ja mahdolliset tulipalot. Kahdeksan tunnin sallittu keskipitoisuus on 30 ppm (35 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Räjäytys- ja louhintatyössä raja-arvo on 50 ppm (55 mg/m 3 ) (Valtioneuvosto 1986). Typenoksidit (NO x ) Typenoksideiksi kutsutaan typpipitoisia kaasuja NO, NO 2, N 2 O 4 ja N 2 O 3. Typenoksideja vapautuu ilmaan ajoneuvojen pakokaasujen ja räjäytysten yhteydessä. Typpidioksidia pidetään terveysvaikutuksiltaan merkittävimpänä. (Franzén et al. 1984) Typpidioksidin rajapitoisuus on 3 ppm (5,7 mg/m 3 ) ja typpioksidin 25 ppm (31 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Räjäytys- ja louhintatyössä typpidioksidin rajapitoisuus on 6 mg/m 3 (Valtioneuvosto 1986). Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia pääsee ilmaan ajoneuvojen pakokaasujen mukana sekä räjäytysten seurauksena. Rikkidioksidin määrä riippuu rikin määrästä polttoaineessa. Kaasu on myrkyllistä jo alhaisina pitoisuuksina. Haitallinen rikkidioksidimäärä ilmenee silmien ja nenän ärsyyntymisenä. (Franzén et al. 1984) Normaaliolosuhteissa sallittu rikkidioksidipitoisuus on 1 ppm (2,7 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002), räjäytys- ja louhintatyössä 2 ppm (5 mg/m 3 ) (Valtioneuvosto 1986). Formaldehydit Formaldehydejä kulkeutuu loppusijoitustilan ilmaan pakokaasujen ja räjäytyskaasujen mukana. Raja-arvo on 0,3 ppm (0,37 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Aromaattiset hiilivedyt Aromaattisia hiilivetyjä esiintyy polttoaineissa ja epätäydellisen palamisen seurauksena niitä vapautuu myös ilmaan. Aromaattiset hiilivedyt voivat esiintyä kaasuna tai sitoutuneena nokipartikkeleihin. Hiilivedyt ovat monialtisteisia. Yleensä ollaan kiinnostuneita syöpää aiheuttavan bentso(a)pyreenin pitoisuudesta. (Franzén et al. 1984) Bentso(a)pyreeni Bentso(a)pyreeni on polttoaineessa esiintyvä aromaattinen hiilivety, jota voi vapautua ilmaan myös nokipartikkeleihin sitoutuneena. Raja-arvo on 0,01 mg/m 3 (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002).

16 12 Noki Dieselmoottorien pakokaasujen mukana ympäristöön vapautuu myös nokipartikkeleita. Nokea syntyy epätäydellisen palamisen yhteydessä ja partikkelit voivat sisältää aromaattisia hiilivetyjä. (Minesafe 2003), (Franzén et al. 1984) Kokonaispölypitoisuus Käyttövaiheen aikana pölypitoisuuden enimmäisraja on 150 µg/m 3. Tämä arvo vastaa suurkaupunkien ilman pölypitoisuutta. Täyttövaiheessa valvomattomalla alueella sallittava kokonaispölypitoisuus on 10 mg/m 3. (Valtioneuvosto 1986) Kvartsi Kvartsin määrä pölyssä on suurin vaaratekijä maanalaisissa töissä Skandinaviassa. Hienojakoinen kvartsipöly voi aiheuttaa kivipölykeuhkon. Pääasiassa kooltaan 5 µm pienemmät hiukkaset pääsevät tunkeutumaan keuhkoihin ja aiheuttavat keuhkosairauksia. (Franzén et al. 1984) Kvartsin määrä ei saa ylittää arvoa 0,2 mg/m 3 (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Asbesti Räjäytys- ja louhintatyössä raja-arvo on 0,5 yli mikrometrin mittaista kuitua kuutiosenttimetriä kohti (Valtioneuvosto 1986). Metaani Pohjaveteen liuennutta metaania vapautuu loppusijoitustilojen ilmaan tunneleihin vuotavasta vedestä. Metaani luokitellaan palavaksi kaasuksi ja se kuuluu räjähdysryhmään I. Metaani ja ilma muodostavat räjähdysherkän seoksen, jos sen pitoisuus ilmassa on 5 15 til-%, eli g metaania kuutiossa ilmaa. (Suomen standardisoimisliitto 1998) Taulukossa 2 on koottuna edellä lueteltujen epäpuhtauksien raja-arvot.

17 13 Taulukko 2. Loppusijoitustiloissa esiintyviä epäpuhtauksia. Normaali työ (8 h) Räjäytys- ja louhintatyö (8 h) Radon 400 Bq/m Bq/m 3 Hiilidioksidi 5000 ppm / 9000 mg/m mg/m 3 Hiilimonoksidi 30 ppm / 35 mg/m 3 50 ppm / 55 mg/m 3 Typpidioksidi 3 ppm / 5,7 mg/m 3 6 mg/m 3 Typpioksidi 25 ppm / 31 mg/m 3 25 ppm / 30 mg/m 3 Rikkidioksidi 1 ppm / 2,7 mg/m 3 2 ppm / 5 mg/m 3 Formaldehydit 0,3 ppm / 0,37 mg/m 3 0,3 ppm / 0,37 mg/m 3 Bentso(a)pyreeni 0,01 mg/m 3 0,01 mg/m 3 Kvartsi 0,2 mg/m 3 0,2 mg/m 3 Noki 0,16 mg/m 3 Asbesti 0,5 yli µm mittaista kuitua/m 3 Metaani g/m g/m Lämpökuormat Loppusijoitustilojen lämmön lähteitä ovat tiloissa käytettävät ajoneuvot, sähkölaitteet (mm. puhaltimet ja muuntajat) ja tilojen valaistus. Tiloja louhittaessa myös kalliosta ja räjähdyksistä vapautuu lämpöä ilmaan. Lämpökuormien vaikutus on suurin kesäisin tiloja louhittaessa. Tietyssä palo-osastossa olevan vakiotehoisen lämmönlähteen vaikutusta sisäilman lämpötilaan on arvioitu kaavan (3) avulla T = T i + G cm& G e cm& m& t m (3) missä T T i G c m& m on palo-osaston sisäilman lämpötila ( C), tuloilman lämpötila ( C), lämmön tuotto (W), ilman ominaislämpökapasiteetti (J/(kg C)), ilman massavirta (kg/s) ja palo-osastossa olevan ilman massa (kg).

18 Poistokuilussa kulkeutuvat hiukkaset Pieniä hiekan jyväsiä saattaa päästä louhintavaiheissa kulkeutumaan poistoilmakuiluun ja sitä kautta lämmön talteenottolaitteeseen. Hiukkaset voivat pienentää lämmönsiirtimen käyttöikää. Poistokuilun halkaisijan kasvattaminen estää vain kaikkein suurimpien hiukkasten pääsyn ylös asti. Tästä syystä on tärkeää, että ilma suodatetaan louhintaperän lähellä poistoilmapuhaltimien yhteydessä olevilla suodattimilla. Ilman suodattamisen ohella toinen vaihtoehto on, että räjähdyskaasut ohjataan kokonaan lämmön talteenottopatterin ohi louhintavaiheissa. 4.4 Ilman kosteuden hallinta Loppusijoitustilojen ilman kosteuden hallinta on tärkeää, koska tiloissa olevien rakenteiden tulee kestää mahdollisimman pitkään. Tuloilmassa ei saa olla kosteutta niin paljoa, että se alkaisi tiivistyä rakenteiden pinnoille. Maan päällä olevien ilmastointikojeiden tehtävä on pitää ilman suhteellinen kosteus alle 80 %:ssa. Jos tiloissa on kosteudelle herkkiä laitteita, täytyy ilman suhteellinen kosteus olla alle 60 %. Tämä suoritetaan paikallisilla ilman kuivaimilla. Etukäteen louhituissa tiloissa, joissa ei työskennellä, lämpötila saa olla alle 15 C ja ilman suhteellinen kosteus 100 %. 4.5 Savunpoisto Loppusijoitustilat jaetaan palo-osastoihin, joiden tarkoitus on estää palon ja savukaasujen leviäminen muihin tiloihin. Korvausilma tuodaan tuloilmakanavia pitkin ja savu poistetaan poistoilmakanavia pitkin. Pelastusviranomainen suosittelee tunnelien savunpoistovirtaaman määrittämistä siten, että ilma liikkuu tunnelissa vähintään 2 m/s nopeudella. Tämä vaatimus johtaisi suuriin painehäviöihin loppusijoitustilojen kanavistossa ja savunpoistoon pitäisi varata paljon puhallinkapasiteettia. Palosimulointien avulla on pyritty selvittämään, kuinka suuri ilmamäärä todellisuudessa tarvitaan turvallisen poistumisen takaamiseksi. Simuloinnit on suoritettu FDS-ohjelman (engl. Fire Dynamics Simulator) neljännellä kehitysversiolla. Savunpoiston toimintatapa keskustunnelissa on esitetty kuvassa 6. Korvausilma tuodaan palo-osastoon osaston molemmissa päissä palo-osaston seinien alaosassa olevien korvausilmaluukkujen kautta. Savukaasut poistetaan palo-osaston poistoilmakanavassa olevien savunpoistopeltien kautta, jotka ovat kuvassa 6 merkitty punaisella värillä.

19 15 Kuva 6. Korvausilman tuonti ja savunpoisto keskustunnelissa. Savunpoistopellit näkyvät kuvassa punaisina. Savunpoistossa käytetään sekä valvonta- että valvomattoman alueen korvausilma- ja savunpoistopuhaltimia. Näin painehäviöt saadaan pysymään kohtuullisina. Tulipalotilanteessa korvausilman tuonti ja savunpoisto voidaan hoitaa kahta eri kautta myös keskustunneleissa rinnakkaistunneliperiaatetta käytettäessä. Karakterisointitunnelilenkissä käytetään samaa periaatetta. Palo-osastoihin asennetaan paine-anturit, joiden avulla palo-osasto pidetään alipaineisena ympäröiviin palo-osastoihin nähden. Näin estetään savun leviäminen muihin paloosastoihin. Loppusijoitustunneleiden savunpoisto poikkeaa keskustunnelien järjestelystä. Korvausilma tuodaan normaalia ilmastointikanavia pitkin tunnelin suulle ja poistetaan tunnelin perältä poistoilmakanavaa pitkin. Savunpoistopuhallin on loppusijoitustunnelin suulla poistoilmakanavassa.

20 16 5 ILMASTOINNIN MITOITUS 5.1 Ilmastointijärjestelmä Puhaltimet Maan päällä normaalissa käyttövaiheessa käytettävien puhaltimien tehtävä on tuottaa tarvittava määrä ilmaa loppusijoitustiloihin. Valvomattoman alueen puhaltimet sijaitsevat IV-kuilurakennuksessa ja valvonta-alueen kapselointilaitoksessa tai käyttörakennuksessa. Painetta korotetaan tarvittaessa pysyviin kanaviin tai kangaskanaviin asennettavilla aksiaalipuhaltimilla. Tuloilmapuhallin ja korvausilmapuhallin ovat erillisiä, samoin poistoilma- ja savunpoistopuhaltimet Ilmastointikoneikko Ilmastointikoneikko suodattaa, kuivaa, lämmittää ja ottaa talteen lämpöä poistoilmasta. Markkinoilta löytyvät ilmastointikoneikot pystyvät käsittelemään suurimmillaan noin 30 m 3 /s ilmavirtoja. Loppusijoitustilojen valvomattoman alueen ilmastoinnissa tarvitaan vähintään kolme koneikkoa ja valvonta-alueella yksi. Valvomattoman alueen ilmastointikoneikot sijaitsevat IV-kuilurakennuksessa ja valvonta-alueen koneikko joko kapselointilaitoksessa tai käyttörakennuksessa Kanavat ja kanavaosat Karakterisointitunnelilenkin kanavan halkaisija on 1,8 m ja muiden keskustunnelien 1,6 m. Loppusijoitustunnelin perälle johdetaan 0,3 m halkaisijainen poistoilmakanava. Ilma puhalletaan tunneliin tunnelin suulta. Keskustunnelien kanavien paloeristyksen paksuus on 100 mm. Asennusvaiheessa kanavat eristetään alhaalla ja nostetaan sen jälkeen kannattimien päälle. Kanavien liitoskohta joudutaan kuitenkin eristämään vasta kanavien ollessa jo ylhäällä. Liitoskohdan eristämistä varten tulo- ja poistoilmakanavien väliin pitää jättää tilaa asennuksen suorittavalle henkilölle. Kuvassa 7 on esitetty keskustunnelin poikkileikkaus, jossa kanavien välille on jätetty tilaa 500 mm.

21 17 Kuva 7. Keskustunnelin poikkileikkaus, jossa on 1800 mm halkaisijaltaan olevat kanavat. Kanavien väliin on jätetty asennusta varten 500 mm:n rako. 5.2 Ilman epäpuhtaudet Loppusijoitustiloihin kulkeutuvasta radonkaasusta suurin osa on peräisin kalliosta, vuotovesistä ja tunnelin pohjalle levitettävästä sorasta. Lähteen (Vesterbacka & Arvela 1998) mukaan Olkiluodon todennäköisin radonin kokonaislähdevoimakkuus, kun auki olevien tilojen määrä on m 2, on 25 MBq/h vaihteluvälin ollessa MBq/h. Tuulettamattoman kalliotilan todennäköisin radonpitoisuus on 6 kbq/m 3 arvojen vaihdellessa välillä 1,8 34 kbq/m 3. Kaavan (1) avulla on laskettu ilmanvaihtokertoimen arvo eri radonpitoisuuksilla ja radonin kokonaislähdevoimakkuuksilla, kun loppusijoitustilan auki oleva tilavuus on m 3 ja korkein sallittu radonpitoisuus 400 Bq/m 3. Ilmanvaihtokertoimien arvot on esitetty taulukossa 3.

22 18 Taulukko 3. Ilmanvaihtokertoimet kalliotilan radonpitoisuuden muuttuessa. Kokonaislähdevoimakkuus 25 MBq/h Kokonaislähdevoimakkuus 150 MBq/h Radonpitoisuus (Bq/m 3 ) Ilmanvaihtokerroin n (1/h) Ilmanvaihtokerroin n (1/h) 400 0,11 0, ,13 0, ,15 0, ,18 1, ,22 1, ,30 1, ,45 2,68 Todennäköisimmällä kokonaislähdevoimakkuudella laskettuna radonin määrä kalliotiloissa ei mitoita ilmanvaihtoa. Pahimmillaan radonin määrä voi kuitenkin nousta niin suureksi, että se mitoittaa ilmanvaihdon. Mitoituksessa käytetään ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h. Kuorma-autoja tarvitaan loppusijoitustilojen valvomattomalla alueella eniten, kun tiloja louhitaan ja loppusijoitustunneleita täytetään samanaikaisesti. Lisäksi samaan aikaan voidaan kuljettaa esimerkiksi rakennusmateriaaleja tai porausmursketta maan pinnalle. Kaikki kuorma-autot kulkevat pääosin samaa reittiä. Taulukossa 4 on esitetty arvio siitä, kuinka paljon louhinnassa tarvitaan kuormaautokuljetuksia. Jos louhinta suoritetaan kaksivuorotyönä ja yhden vuoron aikana louhitaan kalliota yhden katkon verran, tarvitaan 3,7 louhekuljetusta tunnissa. Kuorma-auton kapasiteetin on oletettu olevan 15 tonnia. Lähteen (Kirkkomäki 2004) mukaan loppusijoitustunnelin täyttönopeus on noin yksi tunnelimetri tunnissa. Tämä täyttönopeus tarkoittaa sitä, että täyteainetta kuljetetaan loppusijoitustunneliin suurimmillaan kaksi säiliöautokuormallista tunnissa. Lisäksi muiden materiaalien kuljetusta varten tarvitaan yksi kuorma-autokuljetus tunnissa. Suurimmillaan kuorma-autokuljetuksia tarvitaan loppusijoitustiloissa noin 6,7 autoa tunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen kuljetusreitin varrella olevan palo-osaston läpi kulkee kuorma-auto 13,4 kertaa tunnissa. Normaalissa käytössä radon mitoittaa ilmanvaihdon. Louhintavaiheiden aikana tiloja tuuletetaan enemmän, koska liikenne tunneleissa kasvaa. Euro 3-päästönormin mukaisesti laskiessa selvästi suurimman ilmanvaihtotarpeen aiheuttaisi radonin sijaan hiukkaspäästöt. Taulukon 4 mukaisella ajoneuvotiheydellä laskettaessa pelkästään ajotunnelin tuulettamiseen tarvittaisiin ilmaa 50 m 3 /s. Vuonna 2006 voimaan tulevassa Euro 4-päästönormissa hiukkaspäästöt ovat vähentyneet yhteen viidesosaan aikaisempaan normiin verrattuna. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön muun muassa hiukkassuodattimet.

23 19 Euro 4:n mukaan laskettaessa hiukkasten tuuletukseen tarvittava ilmamäärä on samaa luokkaa tilojen radonpitoisuuden alentamiseen tarvittavan ilmamäärän kanssa. Ilmamäärien laskenta on suoritettu siten, että ajoneuvojen hiukkaspäästöjen on oletettu olevan Euro 4-tason mukaisia. Muiden pakokaasukomponenttien pitoisuudet on laskettu Euro 3-normin mukaisesti. Taulukko 4. Loppusijoitustilojen louhinnan ajoneuvotarve. Keskustunnelin poikkipinta-ala (m 2 ) 36,27 Katkon pituus (m) 4 Katkojen lukumäärä 2-vuorotyössä/vrk (kpl) 2 Louhintatilavuus vuorokaudessa (m 3 ) 290 Kallion tilavuuspaino (t/m 3 ) 2,7 Louhintatonnit/vrk (t) 783 Kuormausaika (h) 14 Kuormausteho (t/h) 56 Kuorma-auton kapasiteetti (t) 15 Louhekuljetuksia tunnissa (1/h) 3,7 Kaavaa (3) on käytetty arvioitaessa ajoneuvojen aiheuttamia lämpökuormia. Lämpökuormat jäävät pieniksi taulukossa 4 esitetyn tarkastelun mukaisilla ajoneuvomäärillä. 5.3 Ilmastointijärjestelmän mitoitus käyttövaiheessa Yleiset toimintaperiaatteet Loppusijoitustilojen ilmastoinnissa voidaan hyödyntää ONKALOn louhinnassa käytettäviä puhaltimia. Lähteen (Flodin 2004) mukaan ONKALOn ajotunnelin louhinnassa käytetään kolmea 90 kw:n puhallinta, joiden paineenkorotus on noin 1500 Pa 40 m 3 /s ilmavirralla. Lisäksi ONKALOn tasojen -420 ja -520 louhinnassa käytetään yhteensä kolmea 37 kw:n puhallinta. Laskennassa on oletettu, että kaikissa tiloissa ilmanvaihtokerroin on vähintään 0,5 1/h radonin pitoisuuden pitämiseksi hengitysilman raja-arvojen alapuolella. Käyttämättömänäkin olevia tiloja ei voi jättää täysin ilman ilmanvaihtoa, koska vuotoveden mukana tiloihin vapautuva metaani voi ajan kuluessa muodostaa ilman kanssa räjähdysherkän seoksen. Metaanin pitoisuuden laimentamisessa tarvittava ilmanvaihtokerroin on kuitenkin hyvin pieni, luokkaa 0,01 1/h. Kun tutkimustunnelilenkin varrella aloitetaan keskustunnelien louhinta, korvataan tuloja poistoilmakanavat samansuuruisilla kangaskanavilla 100 metrin säteellä louhintaperästä. Tällä tavalla estetään pysyvien kanavien vaurioituminen räjäytyksissä. Laskennassa käytettyjen kangaskanavien halkaisija keskustunnelissa on 1600 mm ja loppusijoitustunnelissa 1200 mm.

24 20 Keskustunnelien louhinnan edettyä pidemmälle korvataan tutkimustunnelilenkissä ja keskustunnelien alkupäässä olevat kangaskanavat pysyvillä kierresaumakanavilla noin 200 metrin pituisissa osissa. Keskustunnelien suulle voidaan rakentaa louhinnan edetessä esimerkiksi pressuovi, joka estää räjähdyskaasujen pääsy tutkimustunneliin. Loppusijoitustunneleita louhittaessa keskustunnelien kanavat korvataan louhittavien tunnelien kohdalta kangaskanavilla. Tuloilma johdetaan tunnelin perälle 1200 mm halkaisijaisella kangaskanavalla. Tuloilmapuolen paineenkorotuspuhallin sijaitsee pelti- ja kangaskanavan liittymäkohdassa. Suodattimella varustettu poistoilmapuhallin on tunnelin suulla. Kuvassa 8 on esitetty ilmastointikanavien sijoitus tunnelien risteyskohdasta valvomattoman alueen teknisten tilojen läheltä. Kuvasta voidaan nähdä, että kanavan ylityskohdassa tunnelin kattoa pitää korottaa. Kuvassa 9 on esitetty samanlainen tilanne valmistelevassa vaiheessa eteläisen keskustunnelin ja karakterisointitunnelilenkin risteyksessä. Kuva 8. Tyypillinen kanavaylitys keskustunnelissa, joka vaatii lisätilaa. Kuva on tason -420 m valvomattoman alueen tutkimustiloista.

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen Ominaissähköteho FINVAC 2017 Ominaissähköteho - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan Pekka Mäkinen Puhaltimien ominaissähköteho Kansallinen SFP-määrittely Rakentamismääräysten mukaan

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Työraportti 2012-69 Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Timo Kirkkomäki Fortum Power and Heat Oy Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni 101 Helsinki RukkIla VA K OLA Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 514 Test report Kuva 1. Vella

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

IGNIS CR60. Pyöreä PaloPelti, paloluokka EI60. Yleistä CE-merkitty EN 15650:2010 mukaan. Pieni painehäviö. Sisältyy MagiCAD-tietokantaan.

IGNIS CR60. Pyöreä PaloPelti, paloluokka EI60. Yleistä CE-merkitty EN 15650:2010 mukaan. Pieni painehäviö. Sisältyy MagiCAD-tietokantaan. Pyöreä PaloPelti, paloluokka EI60 Lyhyesti on palopelti, paloluokka EI60, jossa on pyöreä liitäntä. Käytetään estämään palon leviäminen ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Paloluokka EI60 tarkoittaa, että

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö

HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö www.koja.fi HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö HiLTO EC Energiatehokas korkean hyötysuhteen toimisto-, liike-, julkis- ja asuinrakennusten lämmöntalteenottoyksikkö POISTOILMAN ENERGIASTA

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

SAVUNPOISTOSUUNNITELMA

SAVUNPOISTOSUUNNITELMA SAVUNPOISTOSUUNNITELMA 25.5.2016 Muutos kappaleessa 5. Savunpoistopuhaltimien mallit muutettu. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no SANEERAUS SAVUNPOISTOSUUNNITELMA

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Paineenhallinta huoneistopaloissa

Paineenhallinta huoneistopaloissa Paineenhallinta huoneistopaloissa Simo Hostikka Aalto-yliopisto Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Tausta 2 Tausta Voiko ylipaine estää sisäoven avaamisen? Kuinka estetään savun leviäminen ilmanvaihtoverkossa?

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet 1. Toiminta...2 2. Tarkistukset ennen käyttöä ja kokoaminen...2 3. Käyttö ja rajoitukset...2 4. Tekniset tiedot...3 5. Asennus...5 6. Huolto...5 7. Johtimet...6 8. Merkinnät

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Deekax Air Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 Myönnetty 26.11.2012 Päivitetty 31.03.2014 1 (2) Talteri Fair 120 ec on

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus

kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Anna Kokkonen Sisäilmastoseminaari 2013, Helsingin Messukeskus Epäpuhtauksien leviämisen hallinta kosteusvaurioituneen koululuokan korjauksessa k esimerkkitapaus Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa

Lisätiedot

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Pyörrehajotin PDZ takaa tehokasta ilmanvaihtoa isoihin tiloihin, kuten tuotantohallit, supermarketit, varastot yms. Hajottimet sopivat sekä vapaaseen-

Lisätiedot

Tärkeimmät vaatimukset alkaen

Tärkeimmät vaatimukset alkaen TIETOPAKETTI IV-KONEIDEN EKOSUUNNITTELUVAATIMUKSISTA EKOSUUNNITTELUDIREKTIIVI ASTUU VOIMAAN 1.1.2016 Ekosuunnitteludirektiivin 2009/125/EY ilmanvaihtokoneita käsittelevä asetus N:o 1253/2014 astuu voimaan

Lisätiedot

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa

TULOILMA Ilmavirta l/s Ulkopuoliset paineet 150 Pa TEKNINEN MÄÄRITTELY Sivu 1(5) KONE: A-20-HW Sähkö- ja säätölaitekeskus Ouman EH-105 ILMANVAIHTOKOJE, 1-OSAINEN Pyörivä lämmönvaihdin (ei-hygroskooppinen) Kätisyys: Oikea Sinkin värinen ulkokuori Eristeet

Lisätiedot

VI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162

VI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162 - VI-ABCCo: PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1167 RYHMÄ 162

Lisätiedot

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle.

Jos olet käynyt kurssin aikaisemmin, merkitse vuosi jolloin kävit kurssin nimen alle. 1(4) Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems LUT Energia Nimi, op.nro: BH20A0450 LÄMMÖNSIIRTO Tentti 13.9.2016 Osa 1 (4 tehtävää, maksimi 40 pistettä) Vastaa seuraaviin kysymyksiin

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla

1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla 1/7 29.9.2008 1 NIBE FIGHTER 410P ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta lämmöntarveluvuilla 1.1 Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskentamenetelmä NIBE FIGHTER 410P

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat 2624 N:o 660 Taulukko 1 Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat LIITE 1 Laite Tunnus Suojaluokat Rasitusluokka Paine - ja kaasutiivis ovi SO-K K C3 Paine - ja kaasutiivis ovi SO-1 S1

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

Woods. JM HT sarjan savunpoistopuhaltimet 50 Hz

Woods. JM HT sarjan savunpoistopuhaltimet 50 Hz Woods JM HT sarjan savunpoistopuhaltimet 50 Hz Sisällysluettelo Savunpoistopuhaltimet käyttötarkoitus / käyttökohteet 3 Laatujärjestelmät 3 Lämpötilakokeet / todistukset 3 Puhallintyypit 4 Lämpötila-/aikaryhmät

Lisätiedot

Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki

Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki Useaa palo-osastoa palveleva savunhallintapelti Savunhallintapeltiä käytetään useaa palo-osastoa palvelevissa savunhallintajärjestelmissä sulku- tai korvausilmapeltinä. Tuote täyttää eurooppalaiset vaatimukset

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja Savunpoistopuhaltimien oikean huollon varmistamiseksi tämä ohje tulee toimittaa käyttäjälle.

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Palopelti ETPS-E. Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki:

Palopelti ETPS-E. Tuotetiedot. Tuotemerkintäesimerkki: Palopelti ETPS-E ETPS-E on CE-merkitty perustuen tuotestandardiin EN 650:2010 ja EN 1366-2 mukaisesti testattu, moottorilla varustettu palopelti, joka täyttää paloluokan E 60 / E 120. Pelti asennetaan

Lisätiedot

Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Tomas Fagergren

Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Tomas Fagergren Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Savukaasujen leviämisen estäminen Luoko palo painetta tai virtausta? Palo aiheuttaa aina ilman laajenemista riippuen palon tehosta ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ECo sarjan ylivoimaa. VILPE ECo -huippuimuri. Käyttökohteet. Taattua VILPE -laatua:

ECo sarjan ylivoimaa. VILPE ECo -huippuimuri. Käyttökohteet. Taattua VILPE -laatua: ECo-huippuimuri Edistyksellinen ja energiaa säästävä tasavirtamoottorillinen huippuimuri keittiön ja kylpytilojen kohdepoistoon tai koko kodin ilmanvaihtoon VILPE ECo -huippuimuri VILPE ECo sarjan huippuimurit

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Corner ZCO - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

MORENDO. Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin

MORENDO. Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin Muotoiluilla vaimennuselementeillä varustettu matala suorakaiteenmuotoinen äänenvaimennin LYHYESTI Voidaan käyttää kaikkialla, missä käytetään suorakaidekanavia. Matala rakenne. Pieni painehäviö vaimennuselementtien

Lisätiedot

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 12TU

Tekniset tiedot LA 12TU Tekniset tiedot LA 1TU Laitteen tekniset tiedot LA 1TU Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö - Lämmönmäärän laskenta sisäänrakennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0. Vallox 140 Effect SE Vallox 140 Effect SE Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE Sertifikaatti Nro VTT 1863 21 07 1 (2) Vallox 140 Effect SE on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT

LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT HETI KÄYTTÖVALMIIT LÄMMINILMAKEHITTIMET JA LÄMPÖKONTIT Mepun tehokkaat, öljyllä tai kaasulla toimivat lämminilmakehittimet varmistavat lämmönsaannin joka tilanteessa

Lisätiedot

Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite

Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite Halton Zen Circle ZCI - syrjäyttävä tuloilmalaite Laaja ilmavirran säätöalue Tasainen ilmavirran virtauskuvio saadaan aikaan pienillä rei'illä, jotka muodostavat optimaaliset virtausolosuhteet hajottimen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC Vallox 90 SE D Vallox 90 SE D Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE D Sertifikaatti Nro 327/05 1 (2) Vallox 90 SE D on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät 31.5.2002 1 (47) Senaatti-kiinteistöt Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LI-järjestelmät Kohde/attribuutti Yksikkö rvo 102925 308164 G1 045 201 LS 01 Läönsiirrin (alustava) Lämpöteho Levymäärä

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä

Ympäristölle haitalliset nesteet ja materiaalit. Yleistä Seuraava luettelo sisältää kuorma-autosta esikäsittelyvaiheiden aikana poistettavat voiteluaineet, nesteet ja osat. Määrät ovat likimääräisiä. Ympäristö Älä päästä nesteitä läikkymään maahan. Käytä aina

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot