Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus"

Transkriptio

1 Työraportti Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Juha Nieminen Helmikuu 2006 POSIVA OY FI OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Juha Nieminen Fortum Nuclear Services Oy Helmikuu 2006 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 OLKILUODON LOPPUSIJOITUSTILOJEN KÄYTTÖVAIHEEN ILMASTOINNIN TOTEUTUS TIIVISTELMÄ Loppusijoitustilan valvomattoman alueen tulo- ja poistoilmastointikoneet sijoitetaan IVkuilurakennukseen ja valvonta-alueen ilmastointikoneet joko kapselointilaitokseen tai käyttörakennukseen. Loppusijoitustilassa käytetään paineenkorotuspuhaltimia louhintajaksojen aikana, kun loppusijoitustiloja laajennetaan. Tuloilma tuodaan IVkuilua pitkin, poistoilmalle porataan oma nousu kallioon. Poistoilmanousua käytetään myös savunpoistoon. Loppusijoitustilojen ilma vaihdetaan keskimäärin kerran kahdessa tunnissa. Ilmaa vaihdetaan keskimäärin 67 m 3 /s puhallintehon ollessa noin 140 kw. Valvomattoman alueen ilmastointinousujen poikkipinta-alat ovat noin 6 m 2 ja valvontaalueen 2,5 m 2. Ilmastointikanavan halkaisija keskustunnelin tutkimuslenkissä on 1,8 m ja varsinaisessa keskustunnelissa 1,6 m. Loppusijoitustunneliin menevän ilmastointikanavan halkaisija on 0,3 m. Tulipalotilanteita on simuloitu kapselin siirto- ja asennusajoneuvon palolla. Keskustunnelin suurimmasta palo-osastosta on kyettävä poistumaan noin viidessä minuutissa ja loppusijoitustunnelista noin kolmessa minuutissa. Savukaasujen tuuletuksella kyetään rajoittamaan lämpötilan nousu niin, että rakenteiden vaurioituminen pysyy rajoitettuna. Paloturvallisuuden kannalta tilojen jako paloosastoihin on ehdottoman välttämätöntä. Loppusijoitustilat lämmitetään tuloilmaa lämmittämällä. Poistoilmasta otetaan lämpö talteen. Suurin lämmitysteho on 2,7 MW ja vuosittainen lämmitysenergian kulutus on 9 GWh. Avainsanat: Käytetyn polttoaineen loppusijoitus, loppusijoitustilat, ilmanvaihto, lämmitys ja savunpoisto.

4 IMPLEMENTATION OF THE VENTILATION SYSTEM FOR OPERATIONAL PHASE OF OLKILUOTO REPOSITORY ABSTRACT The non-controlled area repository's ventilation equipment is located in the ventilation shaft building. The controlled area repository's ventilation equipment is located either in the encapsulation plant or in the operation building. During the excavation phase, when repository spaces are extended, the booster fans are used in the repository. The inlet air is conducted along the ventilation shaft. For the exhaust ventilation a separate ventilation rise is drilled in the rock. The exhaust ventilation rise is used also for smoke venting. The air is changed in average once in two hours. The average air flow is 67 m 3 /s and the fan power is about 140 kw. The cross-sectional area of the ventilation rises in the non-controlled area are about 6 m 2 and in the controlled area about 2,5 m 2. The diameter of ventilation duct in the characterization tunnel is 1.8 m and in the central tunnel 1.6 m. The ventilation duct diameter for the disposal tunnel is 0.3 m. Fire cases are simulated by the fire of the canister transfer and installation vehicle. In a fire the smoke is spreading very fast. The evacuation of personnel shall take place in five minutes from largest fire compartment of the central tunnel and in three minutes from the disposal tunnel. The temperature increase can be limited by the smoke ventilation so that the structure damages remain local. For fire safety the repository spaces compartmenting into fire zones is very essential. The repository spaces are heated by heating the inlet air. The heat recovery unit is installed in the exhaust ventilation line. The maximum heating power is 2,7 MW and the annual heating energy is 9 GWh. Keywords: Spent nuclear fuel disposal, repository spaces, ventilation, heating and smoke ventilation.

5 1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO LOPPUSIJOITUSTOIMINNAN JA TILOJEN YLEISET PERIAATTEET Loppusijoitustilojen rakentaminen Loppusijoitustilojen jako valvonta- ja valvomattomaan alueeseen ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATE ILMASTOINNIN MITOITTAVAT TEKIJÄT Ilman laatu Radon ja metaani Pakokaasupäästöt Loppusijoitustiloissa esiintyviä epäpuhtauksia Lämpökuormat Poistokuilussa kulkeutuvat hiukkaset Ilman kosteuden hallinta Savunpoisto ILMASTOINNIN MITOITUS Ilmastointijärjestelmä Puhaltimet Ilmastointikoneikko Kanavat ja kanavaosat Ilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmän mitoitus käyttövaiheessa Yleiset toimintaperiaatteet Käyttövaiheen ilmastoinnin mitoitus Savunpoisto Lämmitys Lähtötiedot Lämmitystehon laskenta Lämmitysenergian laskenta Lämmityksen yhteenveto LÄHDELUETTELO... 37

6 2 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen ilmastoinnin toteuttamista tilojen käyttövaiheessa yksikerrosvaihtoehdon mukaisesti. Loppusijoitustilat laajenevat käyttövaiheessa. Muutokset johtuvat tilojen vaiheittaisesta louhinnasta, loppusijoituksesta sekä tilojen täyttämisestä. Tilojen muuttuessa myös järjestelmien, kuten ilmastoinnin, pitää muuttua uusien tilojen tarpeita vastaaviksi. Ilmastoinnin mitoituksen periaate on, että käytön aikaiset kustannukset minimoidaan. Ilmastointijärjestelmän käyttökustannukset ovat investointikustannuksia suuremmat. Ilmastoinnin toteutus ONKALOssa, loppusijoitusta valmistelevassa vaiheessa, sulkemisvaiheessa sekä raportissa käytetyt palotilanneanalyysit esitetään erillisissä raporteissaan.

7 3 2 LOPPUSIJOITUSTOIMINNAN JA TILOJEN YLEISET PERIAATTEET 2.1 Loppusijoitustilojen rakentaminen Loppusijoituslaitos koostuu sijoitus- ja keskustunneleista, teknisistä tiloista, kuiluista, ajotunnelista sekä maan pinnalla olevista rakennuksista. ONKALO liitetään kokonaisuudessaan loppusijoitustiloihin. ONKALOn karakterisointitunnelilenkki muuttuu osaksi loppusijoitustilojen keskustunneliverkostoa käyttövaiheessa. Keskustunnelien on tarkoitus toimia loppusijoituskapselien, louheen ja sijoitustunnelien täyttömateriaalin kuljetusreitteinä. Kuvassa 1 on esitetty ONKALOn karakterisointitunnelilenkissä sijaitsevat tulo- ja poistoilmakanavat. Kuva 1. ONKALOn karakterisointitunnelilenkin kanavat. IV-kuilu näkyy kuvassa vihreänä ja poistokuilu punaisena.

8 4 Keskustunneleissa sovelletaan rinnakkaistunneliperiaatetta. Kuvan 2 mukaisesti loppusijoitettavalle alueelle louhitaan kaksi rinnakkaista keskustunnelia. Keskustunnelien väliin louhitaan yhdystunneleita 100 metrin välein. Sijoitustunnelit louhitaan keskustunnelien molemmille puolille kuvan 2 mukaisesti. Tunnelien lattiaan porataan reiät, joihin loppusijoituskapselit sijoitetaan. Sijoitustunnelien enimmäispituus on 350 m. Kuva 2. Loppusijoitustunnelit ja rinnakkaiset keskustunnelit. (Kirkkomäki 2004)

9 5 Yksikerrosvaihtoehdon mukainen loppusijoitustilojen louhinta jakaantuu kymmeneen eri vaiheeseen. Ensimmäinen eli loppusijoitusta valmisteleva vaihe toteutetaan ennen loppusijoittamisen aloittamista, kuva 3. (Kirkkomäki 2004) Lopuissa yhdeksässä louhintavaiheessa louhitaan lisää loppusijoitus- ja keskustunneleita. Louhinnat ajoittuvat vuosille Valmiiksi louhittuja sijoitustunneleita loppusijoitetaan ja täytetään samanaikaisesti louhinnan edetessä. Kuvassa 4 on esitetty loppusijoitustilat viimeisen louhintavaiheen jälkeen. (Kirkkomäki 2004) Kuva 3. Loppusijoitustilojen louhinnan valmistelevassa vaiheessa tasolle -420 m rakennettavat tilat. Louhittavat tilat on esitetty harmaina.

10 6 Kuva 4. Yksikerrosratkaisun mukaiset loppusijoitustilat viimeisen louhintavaiheen jälkeen. Suurin osa kuvassa näkyvistä loppusijoitus- ja keskustunneleista on jo suljettu tässä vaiheessa. 2.2 Loppusijoitustilojen jako valvonta- ja valvomattomaan alueeseen Loppusijoituksen alkaessa tilat jaetaan kuvassa 2 esitetyn esimerkin mukaisesti valvonta- ja valvomattomaan alueeseen. Valvonta-alueella suoritetaan loppusijoitus ja valvomattomalla alueella tilojen louhinta ja täyttö. Molemmissa tiloissa toimitaan samanaikaisesti. Yhtenä tilojen jakamisen perusteena on, että henkilöstön liikkumista pystytään kontrolloimaan ja henkilöstön saamat säteilyannokset voidaan mitata. Valvonta- ja valvomattoman alueen rajat muuttuvat sitä mukaa, kuin loppusijoituksessa olevat sijoitustunnelit tulevat täyteen ja loppusijoitus aloitetaan uusissa tunneleissa. Alueet rajataan toisistaan ilmatiiviillä seinillä, jotka toimivat samalla myös paloosastojen rajoina. Rajat sijaitsevat keskustunneleissa ja niitä yhdistävissä yhdystunneleissa.

11 7 3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATE Ilmastointijärjestelmän toteutus- ja toimintaperiaatteita ovat: - Ilma tuodaan valvomattomalle alueelle IV-kuilua pitkin ja poistetaan erillisen poistokuilun kautta. Kuilujen poikkipinta-alat ovat noin 6 m 2. Valvonta-alueelle rakennetaan omat tulo- ja poistoilmanousut ilmanvaihtoa varten. Kuilujen poikkipinta-ala on noin 2,5 m 2. - Loppusijoitustilat jaetaan palo-osastoihin. Ilma tulee palo-osastoon tuloilmakanavassa ja poistetaan poistoilmakanavaa pitkin. - Ilmastointikoneikot (kuva 5) ovat maan päällä. Maan alla kanavissa kiinni olevia paineenkorotuspuhaltimia käytetään tarvittaessa laajennusvaiheissa. - Tuloilma suodatetaan ja esilämmitetään maan päällä. Ilman lämpötila nostetaan paikallisilla lämmittimillä haluttuun arvoon. Poistoilmasta talteen otettavalla lämmöllä lämmitetään tuloilmaa. - Savunpoistossa käytetään poistoilmakanavia. Savunpoistossa käytetään savunpoistopuhaltimia, jotka on tehty kestämään kuumien savukaasujen vaikutukset (400 C, 2 h). Korvausilma tuotetaan korvausilmapuhaltimilla. - Kanavat paloeristetään, jos ne kulkevat palo-osastojen läpi. Kanaviin asennetaan palopellit palo-osastojen rajoille. - Tilojen ilmanvaihdon tulee olla riittävä, jotta terveydelle haitallisten aineiden pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alla. - Ajotunnelissa ei ole kanavointia, vaan ilma virtaa alemmasta kuiluliittymästä ylempään painovoimaisesti. Kuiluliittymätasojen välissä olevat ajotunnelilenkit on erotettu omiksi palo-osastoikseen. - Ilmaa kuivataan tarvittaessa maan päällä sijaitsevien ilmastointikoneiden avulla. Tilojen ilman kosteutta alennetaan tarvittaessa maan alla erillisillä ilmankuivaimilla. - Valvonta- ja valvomattoman alueen raja on samalla palo-osastojen raja.

12 8 Kuva 5. Ilmastointikoneikon periaate. Kuvassa sinisellä on merkitty tuloilmapuolella oleva kone, jossa on äänenvaimennus (1), tuloilman suodatus (2), LTO-patteri (3), tuloilman lämmitys (4), kosteuden poisto (5) ja tuloilmapuhaltimet (6). Punaisella värillä merkityssä poistoilmapuolella olevassa koneessa on LTO-patteri (7), poistoilmapuhaltimet (8) ja äänenvaimennus (9).

13 9 4 ILMASTOINNIN MITOITTAVAT TEKIJÄT 4.1 Ilman laatu Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen työpaikan haitallisiksi tunnettujen hengitysilman epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksista. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikan ilman epäpuhtauksien pitoisuudet pysyvät asetuksessa määriteltyjen enimmäispitoisuuksien alapuolella. Haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista käytetään lyhennettä HTP-arvot. Haitallisten vaikutusten syntyminen riippuu epäpuhtauksien pitoisuuksien lisäksi altistusajasta. Siksi HTP-arvot on esitetty 8 tunnin, 15 minuutin ja hetkellisten keskipitoisuuksien mukaan. (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002) Ilmastoinnin mitoitukseen vaikuttavat eniten radon ja ajoneuvojen pakokaasut. Seuraavissa kappaleissa on käsitelty näitä epäpuhtauksia tarkemmin Radon ja metaani Loppusijoitustiloja ympäröivässä kallioperässä esiintyy radioaktiivisia isotooppeja. Yksi tärkeimmistä on uraani (U-238), jonka hajoamissarjan kuudes nuklidi on radium (Ra- 226). Radiumin hajoamistuotteena syntyy kaasumainen radon (Rn-222). Radonkaasun ohella syntyy tytärtuotteina radonhiukkasia, jotka kiinnittyvät kalliotilassa olevaan pölyyn. Pöly voi aiheuttaa hengitysteihin joutuessaan keuhkosyöpää. Loppusijoitustilaan vapautuu radonia kallioseinämästä, vuotovesistä ja ajotien pohjana käytettävästä sorasta (Vesterbacka ja Arvela 1998). Lähteen (STUK 2000) mukaan hengitysilman työaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 400 Bq/m 3, kun vuotuinen työaika on 1600 h tai sitä pidempi. Tällöin työtä ei tarvitse luokitella säteilytyöksi. Kalliotilan ilman radonpitoisuus pystytään pitämään sallittujen enimmäispitoisuuksien alapuolella laimentamalla kalliotilan ilmaa ulkoa tuodulla puhtaalla ilmalla. Ulkoa tuotu ilma sisältää myös radonkaasua, mutta sen osuus kokonaisilmamäärästä on häviävän pieni. Tuuletetun kalliotilan ilmanvaihtokerroin voidaan määrittää kaavan (1) avulla (Vesterbacka ja Arvela 1998) G / V n = (1) C tp missä n on ilmanvaihtokerroin (1/s), G radonkaasun kokonaislähdevoimakkuus (Bq/h), V kalliotilan tilavuus (m 3 ) ja C tp kalliotilassa olevan radonkaasun tasapainopitoisuus (Bq/m 3 ). Lähteen (Vesterbacka & Arvela 1998) mukaan kokonaislähdevoimakkuus G voi vaihdella suurissa kalliotiloissa paljon. Ilmaan vapautuvan radonin määrä riippuu siitä, kuinka suuri veden radonpitoisuus on ja kuinka paljon kalliotiloihin vuotaa vettä.

14 Pakokaasupäästöt Loppusijoitustiloissa käytetään etenkin louhinta- ja täyttövaiheissa dieselajoneuvoja, joiden pakokaasujen mukana loppusijoitustilojen sisäilmaan vapautuu typen oksideja, hiilivetyjä, häkää ja hiukkasia. Suurin osa käytettävistä ajoneuvoista on kuorma-autoja. Taulukossa 1 on esitetty EU:n päästönormin mukaiset korkeimmat sallitut päästöarvot uusille kuorma-autoille. Taulukko 1. Raskaiden kuorma-autojen päästöluokat. (Dieselnet 2001) Päästöluokka Voimaantulovuosi Raja-arvo (g/kwh) NO x HC CO Hiukkaset Euro 0 14,4 2,4 11,2 0,75 Euro ,8 1,1 4,5 0,40 Euro ,0 1,1 4,0 0,15 Euro ,0 0,66 2,1 0,10 Euro ,5 0,46 1,5 0,02 Euro ,0 0,46 1,5 0,02 Pakokaasupäästöjen määrää palo-osastoissa on arvioitu kaavan (2) avulla dc( t) G = dt V q V C( t) (2) missä C(t) on pakokaasukomponentin pitoisuus ilmassa (g/m 3 ), G komponentin tuotto (g/s), V palo-osaston tilavuus (m 3 ) ja q ilman tilavuusvirta palo-osastossa (m 3 /s) Loppusijoitustiloissa esiintyviä epäpuhtauksia Seuraavassa on esitelty kaivosolosuhteissa tavattavia ilman epäpuhtauksia. Samoja epäpuhtauksia tulee esiintymään myös loppusijoitustiloissa. Hiilidioksidi (CO 2 ) Loppusijoitustilassa hiilidioksidia pääsee ilmaan ajoneuvojen pakokaasuissa tai tulipalossa. Suuri hiilidioksidipitoisuus ilmassa voi aiheuttaa hapen syrjäytymisen ja sitä kautta tukehtumisen. Kahdeksan tunnin päivätyössä sallittu keskipitoisuuden raja-arvo on 5000 ppm (9000 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Räjäytys- ja louhintatyössä enimmäispitoisuus on 9100 mg/m 3 (Valtioneuvosto 1986).

15 11 Hiilimonoksidi (CO, häkä) Hiilimonoksidia eli häkää vapautuu ilmaan orgaanisten aineiden epätäydellisen palamisen seurauksena. (Franzén et al. 1984) Loppusijoitustilassa hiilimonoksidia tuottavat ajoneuvojen moottorit, räjäytykset ja mahdolliset tulipalot. Kahdeksan tunnin sallittu keskipitoisuus on 30 ppm (35 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Räjäytys- ja louhintatyössä raja-arvo on 50 ppm (55 mg/m 3 ) (Valtioneuvosto 1986). Typenoksidit (NO x ) Typenoksideiksi kutsutaan typpipitoisia kaasuja NO, NO 2, N 2 O 4 ja N 2 O 3. Typenoksideja vapautuu ilmaan ajoneuvojen pakokaasujen ja räjäytysten yhteydessä. Typpidioksidia pidetään terveysvaikutuksiltaan merkittävimpänä. (Franzén et al. 1984) Typpidioksidin rajapitoisuus on 3 ppm (5,7 mg/m 3 ) ja typpioksidin 25 ppm (31 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Räjäytys- ja louhintatyössä typpidioksidin rajapitoisuus on 6 mg/m 3 (Valtioneuvosto 1986). Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia pääsee ilmaan ajoneuvojen pakokaasujen mukana sekä räjäytysten seurauksena. Rikkidioksidin määrä riippuu rikin määrästä polttoaineessa. Kaasu on myrkyllistä jo alhaisina pitoisuuksina. Haitallinen rikkidioksidimäärä ilmenee silmien ja nenän ärsyyntymisenä. (Franzén et al. 1984) Normaaliolosuhteissa sallittu rikkidioksidipitoisuus on 1 ppm (2,7 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002), räjäytys- ja louhintatyössä 2 ppm (5 mg/m 3 ) (Valtioneuvosto 1986). Formaldehydit Formaldehydejä kulkeutuu loppusijoitustilan ilmaan pakokaasujen ja räjäytyskaasujen mukana. Raja-arvo on 0,3 ppm (0,37 mg/m 3 ) (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Aromaattiset hiilivedyt Aromaattisia hiilivetyjä esiintyy polttoaineissa ja epätäydellisen palamisen seurauksena niitä vapautuu myös ilmaan. Aromaattiset hiilivedyt voivat esiintyä kaasuna tai sitoutuneena nokipartikkeleihin. Hiilivedyt ovat monialtisteisia. Yleensä ollaan kiinnostuneita syöpää aiheuttavan bentso(a)pyreenin pitoisuudesta. (Franzén et al. 1984) Bentso(a)pyreeni Bentso(a)pyreeni on polttoaineessa esiintyvä aromaattinen hiilivety, jota voi vapautua ilmaan myös nokipartikkeleihin sitoutuneena. Raja-arvo on 0,01 mg/m 3 (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002).

16 12 Noki Dieselmoottorien pakokaasujen mukana ympäristöön vapautuu myös nokipartikkeleita. Nokea syntyy epätäydellisen palamisen yhteydessä ja partikkelit voivat sisältää aromaattisia hiilivetyjä. (Minesafe 2003), (Franzén et al. 1984) Kokonaispölypitoisuus Käyttövaiheen aikana pölypitoisuuden enimmäisraja on 150 µg/m 3. Tämä arvo vastaa suurkaupunkien ilman pölypitoisuutta. Täyttövaiheessa valvomattomalla alueella sallittava kokonaispölypitoisuus on 10 mg/m 3. (Valtioneuvosto 1986) Kvartsi Kvartsin määrä pölyssä on suurin vaaratekijä maanalaisissa töissä Skandinaviassa. Hienojakoinen kvartsipöly voi aiheuttaa kivipölykeuhkon. Pääasiassa kooltaan 5 µm pienemmät hiukkaset pääsevät tunkeutumaan keuhkoihin ja aiheuttavat keuhkosairauksia. (Franzén et al. 1984) Kvartsin määrä ei saa ylittää arvoa 0,2 mg/m 3 (Kemian työsuojeluneuvottelukunta 2002). Asbesti Räjäytys- ja louhintatyössä raja-arvo on 0,5 yli mikrometrin mittaista kuitua kuutiosenttimetriä kohti (Valtioneuvosto 1986). Metaani Pohjaveteen liuennutta metaania vapautuu loppusijoitustilojen ilmaan tunneleihin vuotavasta vedestä. Metaani luokitellaan palavaksi kaasuksi ja se kuuluu räjähdysryhmään I. Metaani ja ilma muodostavat räjähdysherkän seoksen, jos sen pitoisuus ilmassa on 5 15 til-%, eli g metaania kuutiossa ilmaa. (Suomen standardisoimisliitto 1998) Taulukossa 2 on koottuna edellä lueteltujen epäpuhtauksien raja-arvot.

17 13 Taulukko 2. Loppusijoitustiloissa esiintyviä epäpuhtauksia. Normaali työ (8 h) Räjäytys- ja louhintatyö (8 h) Radon 400 Bq/m Bq/m 3 Hiilidioksidi 5000 ppm / 9000 mg/m mg/m 3 Hiilimonoksidi 30 ppm / 35 mg/m 3 50 ppm / 55 mg/m 3 Typpidioksidi 3 ppm / 5,7 mg/m 3 6 mg/m 3 Typpioksidi 25 ppm / 31 mg/m 3 25 ppm / 30 mg/m 3 Rikkidioksidi 1 ppm / 2,7 mg/m 3 2 ppm / 5 mg/m 3 Formaldehydit 0,3 ppm / 0,37 mg/m 3 0,3 ppm / 0,37 mg/m 3 Bentso(a)pyreeni 0,01 mg/m 3 0,01 mg/m 3 Kvartsi 0,2 mg/m 3 0,2 mg/m 3 Noki 0,16 mg/m 3 Asbesti 0,5 yli µm mittaista kuitua/m 3 Metaani g/m g/m Lämpökuormat Loppusijoitustilojen lämmön lähteitä ovat tiloissa käytettävät ajoneuvot, sähkölaitteet (mm. puhaltimet ja muuntajat) ja tilojen valaistus. Tiloja louhittaessa myös kalliosta ja räjähdyksistä vapautuu lämpöä ilmaan. Lämpökuormien vaikutus on suurin kesäisin tiloja louhittaessa. Tietyssä palo-osastossa olevan vakiotehoisen lämmönlähteen vaikutusta sisäilman lämpötilaan on arvioitu kaavan (3) avulla T = T i + G cm& G e cm& m& t m (3) missä T T i G c m& m on palo-osaston sisäilman lämpötila ( C), tuloilman lämpötila ( C), lämmön tuotto (W), ilman ominaislämpökapasiteetti (J/(kg C)), ilman massavirta (kg/s) ja palo-osastossa olevan ilman massa (kg).

18 Poistokuilussa kulkeutuvat hiukkaset Pieniä hiekan jyväsiä saattaa päästä louhintavaiheissa kulkeutumaan poistoilmakuiluun ja sitä kautta lämmön talteenottolaitteeseen. Hiukkaset voivat pienentää lämmönsiirtimen käyttöikää. Poistokuilun halkaisijan kasvattaminen estää vain kaikkein suurimpien hiukkasten pääsyn ylös asti. Tästä syystä on tärkeää, että ilma suodatetaan louhintaperän lähellä poistoilmapuhaltimien yhteydessä olevilla suodattimilla. Ilman suodattamisen ohella toinen vaihtoehto on, että räjähdyskaasut ohjataan kokonaan lämmön talteenottopatterin ohi louhintavaiheissa. 4.4 Ilman kosteuden hallinta Loppusijoitustilojen ilman kosteuden hallinta on tärkeää, koska tiloissa olevien rakenteiden tulee kestää mahdollisimman pitkään. Tuloilmassa ei saa olla kosteutta niin paljoa, että se alkaisi tiivistyä rakenteiden pinnoille. Maan päällä olevien ilmastointikojeiden tehtävä on pitää ilman suhteellinen kosteus alle 80 %:ssa. Jos tiloissa on kosteudelle herkkiä laitteita, täytyy ilman suhteellinen kosteus olla alle 60 %. Tämä suoritetaan paikallisilla ilman kuivaimilla. Etukäteen louhituissa tiloissa, joissa ei työskennellä, lämpötila saa olla alle 15 C ja ilman suhteellinen kosteus 100 %. 4.5 Savunpoisto Loppusijoitustilat jaetaan palo-osastoihin, joiden tarkoitus on estää palon ja savukaasujen leviäminen muihin tiloihin. Korvausilma tuodaan tuloilmakanavia pitkin ja savu poistetaan poistoilmakanavia pitkin. Pelastusviranomainen suosittelee tunnelien savunpoistovirtaaman määrittämistä siten, että ilma liikkuu tunnelissa vähintään 2 m/s nopeudella. Tämä vaatimus johtaisi suuriin painehäviöihin loppusijoitustilojen kanavistossa ja savunpoistoon pitäisi varata paljon puhallinkapasiteettia. Palosimulointien avulla on pyritty selvittämään, kuinka suuri ilmamäärä todellisuudessa tarvitaan turvallisen poistumisen takaamiseksi. Simuloinnit on suoritettu FDS-ohjelman (engl. Fire Dynamics Simulator) neljännellä kehitysversiolla. Savunpoiston toimintatapa keskustunnelissa on esitetty kuvassa 6. Korvausilma tuodaan palo-osastoon osaston molemmissa päissä palo-osaston seinien alaosassa olevien korvausilmaluukkujen kautta. Savukaasut poistetaan palo-osaston poistoilmakanavassa olevien savunpoistopeltien kautta, jotka ovat kuvassa 6 merkitty punaisella värillä.

19 15 Kuva 6. Korvausilman tuonti ja savunpoisto keskustunnelissa. Savunpoistopellit näkyvät kuvassa punaisina. Savunpoistossa käytetään sekä valvonta- että valvomattoman alueen korvausilma- ja savunpoistopuhaltimia. Näin painehäviöt saadaan pysymään kohtuullisina. Tulipalotilanteessa korvausilman tuonti ja savunpoisto voidaan hoitaa kahta eri kautta myös keskustunneleissa rinnakkaistunneliperiaatetta käytettäessä. Karakterisointitunnelilenkissä käytetään samaa periaatetta. Palo-osastoihin asennetaan paine-anturit, joiden avulla palo-osasto pidetään alipaineisena ympäröiviin palo-osastoihin nähden. Näin estetään savun leviäminen muihin paloosastoihin. Loppusijoitustunneleiden savunpoisto poikkeaa keskustunnelien järjestelystä. Korvausilma tuodaan normaalia ilmastointikanavia pitkin tunnelin suulle ja poistetaan tunnelin perältä poistoilmakanavaa pitkin. Savunpoistopuhallin on loppusijoitustunnelin suulla poistoilmakanavassa.

20 16 5 ILMASTOINNIN MITOITUS 5.1 Ilmastointijärjestelmä Puhaltimet Maan päällä normaalissa käyttövaiheessa käytettävien puhaltimien tehtävä on tuottaa tarvittava määrä ilmaa loppusijoitustiloihin. Valvomattoman alueen puhaltimet sijaitsevat IV-kuilurakennuksessa ja valvonta-alueen kapselointilaitoksessa tai käyttörakennuksessa. Painetta korotetaan tarvittaessa pysyviin kanaviin tai kangaskanaviin asennettavilla aksiaalipuhaltimilla. Tuloilmapuhallin ja korvausilmapuhallin ovat erillisiä, samoin poistoilma- ja savunpoistopuhaltimet Ilmastointikoneikko Ilmastointikoneikko suodattaa, kuivaa, lämmittää ja ottaa talteen lämpöä poistoilmasta. Markkinoilta löytyvät ilmastointikoneikot pystyvät käsittelemään suurimmillaan noin 30 m 3 /s ilmavirtoja. Loppusijoitustilojen valvomattoman alueen ilmastoinnissa tarvitaan vähintään kolme koneikkoa ja valvonta-alueella yksi. Valvomattoman alueen ilmastointikoneikot sijaitsevat IV-kuilurakennuksessa ja valvonta-alueen koneikko joko kapselointilaitoksessa tai käyttörakennuksessa Kanavat ja kanavaosat Karakterisointitunnelilenkin kanavan halkaisija on 1,8 m ja muiden keskustunnelien 1,6 m. Loppusijoitustunnelin perälle johdetaan 0,3 m halkaisijainen poistoilmakanava. Ilma puhalletaan tunneliin tunnelin suulta. Keskustunnelien kanavien paloeristyksen paksuus on 100 mm. Asennusvaiheessa kanavat eristetään alhaalla ja nostetaan sen jälkeen kannattimien päälle. Kanavien liitoskohta joudutaan kuitenkin eristämään vasta kanavien ollessa jo ylhäällä. Liitoskohdan eristämistä varten tulo- ja poistoilmakanavien väliin pitää jättää tilaa asennuksen suorittavalle henkilölle. Kuvassa 7 on esitetty keskustunnelin poikkileikkaus, jossa kanavien välille on jätetty tilaa 500 mm.

21 17 Kuva 7. Keskustunnelin poikkileikkaus, jossa on 1800 mm halkaisijaltaan olevat kanavat. Kanavien väliin on jätetty asennusta varten 500 mm:n rako. 5.2 Ilman epäpuhtaudet Loppusijoitustiloihin kulkeutuvasta radonkaasusta suurin osa on peräisin kalliosta, vuotovesistä ja tunnelin pohjalle levitettävästä sorasta. Lähteen (Vesterbacka & Arvela 1998) mukaan Olkiluodon todennäköisin radonin kokonaislähdevoimakkuus, kun auki olevien tilojen määrä on m 2, on 25 MBq/h vaihteluvälin ollessa MBq/h. Tuulettamattoman kalliotilan todennäköisin radonpitoisuus on 6 kbq/m 3 arvojen vaihdellessa välillä 1,8 34 kbq/m 3. Kaavan (1) avulla on laskettu ilmanvaihtokertoimen arvo eri radonpitoisuuksilla ja radonin kokonaislähdevoimakkuuksilla, kun loppusijoitustilan auki oleva tilavuus on m 3 ja korkein sallittu radonpitoisuus 400 Bq/m 3. Ilmanvaihtokertoimien arvot on esitetty taulukossa 3.

22 18 Taulukko 3. Ilmanvaihtokertoimet kalliotilan radonpitoisuuden muuttuessa. Kokonaislähdevoimakkuus 25 MBq/h Kokonaislähdevoimakkuus 150 MBq/h Radonpitoisuus (Bq/m 3 ) Ilmanvaihtokerroin n (1/h) Ilmanvaihtokerroin n (1/h) 400 0,11 0, ,13 0, ,15 0, ,18 1, ,22 1, ,30 1, ,45 2,68 Todennäköisimmällä kokonaislähdevoimakkuudella laskettuna radonin määrä kalliotiloissa ei mitoita ilmanvaihtoa. Pahimmillaan radonin määrä voi kuitenkin nousta niin suureksi, että se mitoittaa ilmanvaihdon. Mitoituksessa käytetään ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h. Kuorma-autoja tarvitaan loppusijoitustilojen valvomattomalla alueella eniten, kun tiloja louhitaan ja loppusijoitustunneleita täytetään samanaikaisesti. Lisäksi samaan aikaan voidaan kuljettaa esimerkiksi rakennusmateriaaleja tai porausmursketta maan pinnalle. Kaikki kuorma-autot kulkevat pääosin samaa reittiä. Taulukossa 4 on esitetty arvio siitä, kuinka paljon louhinnassa tarvitaan kuormaautokuljetuksia. Jos louhinta suoritetaan kaksivuorotyönä ja yhden vuoron aikana louhitaan kalliota yhden katkon verran, tarvitaan 3,7 louhekuljetusta tunnissa. Kuorma-auton kapasiteetin on oletettu olevan 15 tonnia. Lähteen (Kirkkomäki 2004) mukaan loppusijoitustunnelin täyttönopeus on noin yksi tunnelimetri tunnissa. Tämä täyttönopeus tarkoittaa sitä, että täyteainetta kuljetetaan loppusijoitustunneliin suurimmillaan kaksi säiliöautokuormallista tunnissa. Lisäksi muiden materiaalien kuljetusta varten tarvitaan yksi kuorma-autokuljetus tunnissa. Suurimmillaan kuorma-autokuljetuksia tarvitaan loppusijoitustiloissa noin 6,7 autoa tunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen kuljetusreitin varrella olevan palo-osaston läpi kulkee kuorma-auto 13,4 kertaa tunnissa. Normaalissa käytössä radon mitoittaa ilmanvaihdon. Louhintavaiheiden aikana tiloja tuuletetaan enemmän, koska liikenne tunneleissa kasvaa. Euro 3-päästönormin mukaisesti laskiessa selvästi suurimman ilmanvaihtotarpeen aiheuttaisi radonin sijaan hiukkaspäästöt. Taulukon 4 mukaisella ajoneuvotiheydellä laskettaessa pelkästään ajotunnelin tuulettamiseen tarvittaisiin ilmaa 50 m 3 /s. Vuonna 2006 voimaan tulevassa Euro 4-päästönormissa hiukkaspäästöt ovat vähentyneet yhteen viidesosaan aikaisempaan normiin verrattuna. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön muun muassa hiukkassuodattimet.

23 19 Euro 4:n mukaan laskettaessa hiukkasten tuuletukseen tarvittava ilmamäärä on samaa luokkaa tilojen radonpitoisuuden alentamiseen tarvittavan ilmamäärän kanssa. Ilmamäärien laskenta on suoritettu siten, että ajoneuvojen hiukkaspäästöjen on oletettu olevan Euro 4-tason mukaisia. Muiden pakokaasukomponenttien pitoisuudet on laskettu Euro 3-normin mukaisesti. Taulukko 4. Loppusijoitustilojen louhinnan ajoneuvotarve. Keskustunnelin poikkipinta-ala (m 2 ) 36,27 Katkon pituus (m) 4 Katkojen lukumäärä 2-vuorotyössä/vrk (kpl) 2 Louhintatilavuus vuorokaudessa (m 3 ) 290 Kallion tilavuuspaino (t/m 3 ) 2,7 Louhintatonnit/vrk (t) 783 Kuormausaika (h) 14 Kuormausteho (t/h) 56 Kuorma-auton kapasiteetti (t) 15 Louhekuljetuksia tunnissa (1/h) 3,7 Kaavaa (3) on käytetty arvioitaessa ajoneuvojen aiheuttamia lämpökuormia. Lämpökuormat jäävät pieniksi taulukossa 4 esitetyn tarkastelun mukaisilla ajoneuvomäärillä. 5.3 Ilmastointijärjestelmän mitoitus käyttövaiheessa Yleiset toimintaperiaatteet Loppusijoitustilojen ilmastoinnissa voidaan hyödyntää ONKALOn louhinnassa käytettäviä puhaltimia. Lähteen (Flodin 2004) mukaan ONKALOn ajotunnelin louhinnassa käytetään kolmea 90 kw:n puhallinta, joiden paineenkorotus on noin 1500 Pa 40 m 3 /s ilmavirralla. Lisäksi ONKALOn tasojen -420 ja -520 louhinnassa käytetään yhteensä kolmea 37 kw:n puhallinta. Laskennassa on oletettu, että kaikissa tiloissa ilmanvaihtokerroin on vähintään 0,5 1/h radonin pitoisuuden pitämiseksi hengitysilman raja-arvojen alapuolella. Käyttämättömänäkin olevia tiloja ei voi jättää täysin ilman ilmanvaihtoa, koska vuotoveden mukana tiloihin vapautuva metaani voi ajan kuluessa muodostaa ilman kanssa räjähdysherkän seoksen. Metaanin pitoisuuden laimentamisessa tarvittava ilmanvaihtokerroin on kuitenkin hyvin pieni, luokkaa 0,01 1/h. Kun tutkimustunnelilenkin varrella aloitetaan keskustunnelien louhinta, korvataan tuloja poistoilmakanavat samansuuruisilla kangaskanavilla 100 metrin säteellä louhintaperästä. Tällä tavalla estetään pysyvien kanavien vaurioituminen räjäytyksissä. Laskennassa käytettyjen kangaskanavien halkaisija keskustunnelissa on 1600 mm ja loppusijoitustunnelissa 1200 mm.

24 20 Keskustunnelien louhinnan edettyä pidemmälle korvataan tutkimustunnelilenkissä ja keskustunnelien alkupäässä olevat kangaskanavat pysyvillä kierresaumakanavilla noin 200 metrin pituisissa osissa. Keskustunnelien suulle voidaan rakentaa louhinnan edetessä esimerkiksi pressuovi, joka estää räjähdyskaasujen pääsy tutkimustunneliin. Loppusijoitustunneleita louhittaessa keskustunnelien kanavat korvataan louhittavien tunnelien kohdalta kangaskanavilla. Tuloilma johdetaan tunnelin perälle 1200 mm halkaisijaisella kangaskanavalla. Tuloilmapuolen paineenkorotuspuhallin sijaitsee pelti- ja kangaskanavan liittymäkohdassa. Suodattimella varustettu poistoilmapuhallin on tunnelin suulla. Kuvassa 8 on esitetty ilmastointikanavien sijoitus tunnelien risteyskohdasta valvomattoman alueen teknisten tilojen läheltä. Kuvasta voidaan nähdä, että kanavan ylityskohdassa tunnelin kattoa pitää korottaa. Kuvassa 9 on esitetty samanlainen tilanne valmistelevassa vaiheessa eteläisen keskustunnelin ja karakterisointitunnelilenkin risteyksessä. Kuva 8. Tyypillinen kanavaylitys keskustunnelissa, joka vaatii lisätilaa. Kuva on tason -420 m valvomattoman alueen tutkimustiloista.

Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät

Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Työraportti 2006-73 Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Juha Nieminen Joulukuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti 2006-73 Kapselointilaitoksen

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Työraportti 2012-69 Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Timo Kirkkomäki Fortum Power and Heat Oy Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen Ominaissähköteho FINVAC 2017 Ominaissähköteho - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan Pekka Mäkinen Puhaltimien ominaissähköteho Kansallinen SFP-määrittely Rakentamismääräysten mukaan

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

loppusijoitustilan järjestelmät

loppusijoitustilan järjestelmät Työ r a p o r t t i 9 9-6 7 loppusijoitustilan järjestelmät Tapani Kukkola Joulukuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 " Fortum Tapani

Lisätiedot

Asennus ja huolto TX 650

Asennus ja huolto TX 650 Asennus ja huolto TX 650 Sivu 1 / 14 1.0.0 Sisältö 1.0.0 Sisältö... 2 2.0.0 Kaavio... 2 3.0.0 Järjestelmä... 3 3.1.0 Toimintaperiaatteet... 4 4.0.0 Tekniset tiedot... 5 5.0.0 Asennus... 6 5.1.0 Seinämalli...

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE. säädin (E)

ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE. säädin (E) ECO130 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONE ECO130 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden valmistaja sekä Suomen johtava pientalojen

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.

Lisätiedot

Katajanokan kalliopysäköintilaitos

Katajanokan kalliopysäköintilaitos Katajanokan kalliopysäköintilaitos Keskustelutilaisuus 30.9 Ympäristösi parhaat tekijät 2 3 4 5 Louhintatyövaiheet 6 29.9.2014 7 Kalliorakentamisen ympäristövaikutukset Tärinä Melu Paine Pohjavesiseikat

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-11031-14 1 (2) Vallox TSK Multi 50 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen

Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa. Ilari Rautanen Ilmanvaihto kerros- ja rivitalossa Ilari Rautanen Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa

Lisätiedot

Ulkoilma, raaka-aineemme

Ulkoilma, raaka-aineemme Ulkoilma, raaka-aineemme Maapalloa ympäröivä ilmakehä jakaantuu ionosfääriin, mesosfääriin, stratosfääriin ja troposfääriin. Missä korkeudessa tarvitaan happilaitteita? Ulkoilma, raaka-aineemme Mikä aiheuttaa

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Savunpoiston mitoitus

Savunpoiston mitoitus Savunpoiston mitoitus Pekka Kallioniemi Piikallio Oy Finnbuild 2014 Helsinki 3.10.2014 Kera Group, Finland Finnbuild 2014, Kera Group Savunpoiston mitoitus, Pekka Kallioniemi 1 Esitelmän pääaiheet Savunpoiston

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

IIWARI Ex, Kx, MxE LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET. IIWARI Ex IIWARI Kx IIWARI MxE 180 Elektroninen säädin (E)

IIWARI Ex, Kx, MxE LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET. IIWARI Ex IIWARI Kx IIWARI MxE 180 Elektroninen säädin (E) IIWARI Ex, Kx, MxE LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET IIWARI Ex IIWARI Kx IIWARI MxE 180 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Alternative Solutions. Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & lämmöntalteenottolaite

Alternative Solutions. Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & lämmöntalteenottolaite Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & SÄÄSTÄÄ ENERGIAA lämmöntalteenottolaite HYVÄ SISÄILMA Ihminen hengittää vuorokaudessa noin 10 000 litraa ilmaa Ilmassa olevat pienhiukkaset ovat todistetusti

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 546 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/Vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Tuoteluettelo Korvausilman lämmittimet Siirtoilmapuhallin

Tuoteluettelo Korvausilman lämmittimet Siirtoilmapuhallin Tuoteluettelo Korvausilman lämmittimet Siirtoilmapuhallin Mobair yrityksenä LVI-Suunnittelu Juha Tourunen Oy perustettiin Halikkoon 1989. Varsin pian yrityksen perustamisen jälkeen syntyi myös Mobair-tuoteidea.

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 90 MC Vallox 90 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-7697-11 1 (2) Vallox 90 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Uusimpia kokemuksia verhoseinistä

Uusimpia kokemuksia verhoseinistä Uusimpia kokemuksia verhoseinistä Alapohjan lämmityskapasiteetti VENE Verkostot karjatalouden edistäjinä OULU - EDEN 7.2. 212 Tapani Kivinen, MTT Jorma Heikkinen VTT Ismo Heimonen VTT Uusimpia kokemuksia

Lisätiedot

Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002

Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax

Lisätiedot

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä 600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS 600e-hp-co Smart-käyttöliittymä Huippuunsa vietyä lämmöntalteenottoa ja jäähdytystä AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

LTO-HUIPPUIMURI (LTOH)

LTO-HUIPPUIMURI (LTOH) LTO-HUIPPUIMURI (LTOH) Huippuimurin ympärille rakennettavaa neulalämmönsiirrintä kutsutaan nimellä LTO-huippuimuri, lyhyemmin LTOH. LTO-huippuimuri (LTOH) LTO-huippuimuri valmistetaan rakentamalla huippuimurin

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo

Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Ilmanvaihto kerrostalo /rivitalo Millaista on hyvä sisäilma? Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Hilto EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö

Hilto EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö www.koja.fi Hilto EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö HiLTO EC Energiatehokas korkean hyötysuhteen toimisto-, liike-, julkis- ja asuinrakennusten lämmöntalteenottoyksikkö Poistoilman energiasta

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A

TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A Huolto ja asennus TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A Sivu 1 / 20 1.0.0 Sisällysluettelo 1.0.0 SISÄLLYSLUETTELO... 2 2.0.0 KUVAT... 2 3.0.0 YLEISTIETOA... 3 3.1.0 ESIPUHE... 3 3.2.0 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 3.3.0

Lisätiedot

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Vältä kylmäkäynnistystä, muista esilämmitys

Vältä kylmäkäynnistystä, muista esilämmitys Vältä kylmäkäynnistystä, muista esilämmitys Liikenneturvallisuutta, säästöjä ja vähemmän päästöjä Esilämmitetystä autosta tulee mahdollisimman vähän pakokaasuja omaan ja esimerkiksi päiväkodin pihaan.

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

ENE-C3001 Energiasysteemit. Oppimistehtävä 1. Täydentävä materiaali. Kari Alanne

ENE-C3001 Energiasysteemit. Oppimistehtävä 1. Täydentävä materiaali. Kari Alanne ENE-C3001 Energiasysteemit Oppimistehtävä 1 Täydentävä materiaali Lukuja rakennusten energiataloudesta Rakennusten ja rakentamisen osuus on noin 40 % Suomen energian kulutuksesta. Suomalaisen omakotitalon

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot