Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään"

Transkriptio

1 t i ( T I: J c j t, FI POSIVA Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY A n n a n k a t u 4 2 D. F I N - O O 1 O O H E L S I N K I. F I N L A N D P h o n e ( 0 9 ) ( n a t ), ( ) ( i n t. ) F a x ( 0 9 ) ( n a t ), ( ) ( i n t

2 POSIVA Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D. FIN-OO1OO HELSINKI. FINLAND Phone (09) (nat.), ( ) (int.) Fax (09) (nat). ( ) (int.)

3 ISBN ISSN

4 Posiva-raportti - Posiva report Posiva Oy Annankatu 42 D, FIN HELSINKI, FINLAND Puh. (09) Int. Tel Raportin tunnus - Report code POSIVA Julkaisuaika - Date Joulukuu 1996 Tekijä(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Posiva Oy Posiva Oy Nimeke - Title KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS SUOMEN KALLIOPERÄÄN, TEKNIIKKATUTKIMUKSET VUOSINA Tiivistelmä - Abstract Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) ja Imatran Voima Oy:n (IVO) ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen jätehuollon suunnittelu tähtää sijoituspaikan valintaan vuonna 2000 ja loppusijoittamisen aloittamiseen vuonna Tutkimusten lähtökohtana on ollut käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen Suomen kallioperään. Tutkimuksista, suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtii Posiva Oy. Vuoden 1992 lopussa julkaistiin turvallisuus- ja tekniikkaprojektin yhteenvetoraportti, jossa kuvattiin TVO:n käytetyn polttoaineen kapseloinnin ja loppusijoituksen tekninen suunnitelma. Teknistä kehitystyötä on tämän jälkeen jatkettu vuosiksi asetetussa tekniikkaprojektissa eli TEKA-projektissa. Vuoden 1995 alusta loppusijoituksen suunnitteluun TVO:n käytetyn polttoaineen lisäksi on tullut huomioitavaksi myös IVOn käytetty polttoaine. Tekniikkaprojektissa kehitettiin käytetyn polttoaineen kuljetus-, kapselointi- ja loppusijoitustekniikkaa sekä arvioitiin vaihtoehtoisia loppusijoitusratkaisuja, käyttöjakson aikaista turvallisuutta ja näihin jätehuoltovaiheisiin liittyviä kustannuksia. Lisäksi tarkasteltiin teknisten päästöesteiden ja loppusijoitustilojen lähialueen pitkäaikaiskäyttäytymistä. Tässä raportissa kuvataan vuosina tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä, jonka lisäksi esitetään lyhyesti kapselointitekniikan ja loppusijoitustilojen nykyinen tarkistettu perusratkaisu ja vuosien tekniikkatutkimusten aiheet. Kapseloinnin perusratkaisuna on kylmäprosessikapselointi ja kuparikapseli, jossa on massiivinen valettu sisärakenne ja kuparista valmistettu päällysvaippa. Loppusijoitustilojen perusratkaisu perustuu KBS-3-tyyppiseen ratkaisuun, jonka mukaisesti käytetyn polttoaineen loppusijoitustilat rakennetaan peruskallioon m:n syvyyteen. Kapseloitu polttoaine sijoitetaan tunnelien lattiaan porattaviin reikiin ja eristetään kalliosta bentoniittisavella, joka paisuu voimakkaasti veden imeytyessä siihen. Kun viimeiset kapselit on sijoitettu, tunnelit täytetään ja alas johtavat kuilut suljetaan. ISBN ISBN ISSN ISSN Sivumäärä - Number of pages 75 Kieli - Language Suomi

5 Posiva-raportti - Posiva report Posiva Oy Annankatu 42 D, FIN HELSINKI, FINLAND Puh. (09) Int. Tel Raportin tunnus - Report code POSIVA Julkaisuaika - Date December 1996 Tekijä(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Posiva Oy Posiva Oy Nimeke - Title FINAL DISPOSAL OF SPENT NUCLEAR FUEL IN THE FINNISH BEDROCK, TECHNICAL RESEARCH AND DEVELOPMENT IN THE PERIOD Tiivistelmä - Abstract Planning activity relating to the disposal of spent fuel from the Teollisuuden Voima Oy (TVO) and Imatran Voima Oy (IVO) nuclear power plants in Finland is targeted at selection of the site for final disposal in the year 2000, with final disposal actually beginning in The spent fuel management programme, which is run by Posiva Oy, is based on final disposal in the Finnish bedrock. The technical solutions for the encapsulation plant and final disposal facilities were presented in a report published at the end of 1992 which summarized the safety and technology project. Technical development work continued as the technology project (the TEKA-project), which was scheduled for the period From the beginning of 1995, IVO's spent fuel was included in the planning for final disposal. The TEKA-project included the development of technology for transportation, encapsulation and final disposal, the evaluation of alternative disposal concepts and safety aspects during the operation in addition to estimation of the costs. Long term behaviour of the technical barriers and the near field was considered. This report describes the research and development work carried out in the years , the current revised concept for final disposal technology and the research and development programme for the period The basic concept for encapsulation is based on cold processing and use of a copper canister with a cast insert and a copper mantle. The basic concept for the repository is based on a KBS-3-type repository constructed in the bedrock at a depth of metres. Encapsulated spent fuel will be emplaced in vertical holes bored in the floors of horizontal deposition tunnels. In the holes, canisters will be isolated from the bedrock by tightly compacted bentonite clay. As soon as the last canisters have been emplaced the encapsulation plant will be dismantled and the tunnels and shafts sealed. ISBN ISBN ISSN ISSN Sivumäärä - Number of pages 75 Kieli - Language Finnish

6 ESIPUHE Teollisuuden Voima Oy asetti vuonna 1993 käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tekniikka-projektin eli TEKA-projektin. Posiva Oy on vetänyt projektia vuoden 1996 alusta lähtien. Tämä raportti on TEKA-projektin yhteenvetoraportti. Tavoitteena oli kehittää käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoitustekniikkaa sekä laatia kuljetusselvityksiä. Projektin tehtäviin kuului myös vaihtoehtoisten loppusijoitusratkaisujen arviointi. Projektin vetäjänä toimi tekniikan lisensiaatti Jukka-Pekka Salo, kapselointitekniikan vastuuhenkilönä diplomi-insinööri Heikki Raiko (VTT Energia) ja loppusijoitustekniikan vastuuhenkilönä diplomiinsinööri Reijo Riekkola (Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy). Projekti-insinöörinä ja kustannus- ja kuljetusselvitysten vastuuhenkilönä oli insinööri Nils-Christian Wikström. Loppusijoitustekniikan mittavista tutkimustunnelikokeista vastasi tekniikan lisensiaatti Jorma Autio (Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy). Diplomi-insinööri Lauri Pölläsen erityisalaa olivat laitosten käytönaikaiset turvallisuuskysymykset. Tekniikan tohtori Juhani Vira toimi TURVA-projektin yhdyshenkilönä.

7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO 1 2 TEKNHKKATUTKIMUKSET VUOSINA KAPSELOINTITEKNnKKA Kapseli Kapselointi LOPPUSIJOITUSTEKNIIKKA Tilaratkaisut Loppusijoitustilojen rakentaminen Loppusijoitustilojen käyttö ja sulkeminen Suunnittelumenetelmät VAIHTOEHTOISET LOPPUSIJOITUSRATKAISUT Kapselit Loppusijoitustilat Johtopäätökset LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN SIJOITTAMINEN JA RAKENTAMINEN ERI TUTKIMUSALUEILLE Loppusijoitustilojen asemointitarkastelut Kallion pysyvyys loppusijoitustiloja rakennettaessa KÄYTETYN POLTTOAINEEN KULJETUKSET OLKILUODON TUTKIMUSTUNNELI Kallioperän karakterisointi Kallioperän hydraulinen karakterisointi Täysikokoisten loppusijoitusreikien poraus Täysikokoisten loppusijoitusreikien häiriövyöhykkeen karakterisointi Louhintaräjäytyksen aiheuttama häiriövyöhyke Tulosten tarkastelu 31 3 KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEN PERUSRATKAISU KAPSELOINTITEKNnKKA Kapseli Kapselointi LOPPUSIJOITUSTEKNIIKKA Loppusijoitustilat Loppusijoitustilojen rakentaminen Loppusijoitustilojen käyttö Loppusijoitustilojen täyttö ja sulkeminen 49

8 4 TEKNIIKKATUTKIMUKSET VUOSINA KAPSELOINHTEKNEKKA Kapselin rakenne ja valmistustekniikka Kapselointilaitoksen tarkistettu esisuunnitelma LOPPUSIJOITUSTEKNIIKKA Loppusijoitustilojen tarkistettu esisuunnitelma Loppusijoituslaitoksen rakennettavuus- ja asemointiselvitykset Tutkimuskuilu Rakentamis-, käyttö- ja sulkemistekniikat TEKNISTEN PÄÄSTÖESTEIDEN TOIMINTAKYVYN TUTKIMINEN Kapseli Loppusijoitustilojen täyteaineet Loppusijoitustilojen lähikallio KÄYTETYN POLTTOAINEEN KULJETUKSET 61 5 YHTEENVETO 62 6 VIITTEET 66

9 JOHDANTO Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluodon ja Imatran Voima Oy.n (IVO) Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen huollon tutkimuksessa, suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan valtiovallan asettamia aikatauluja ja tavoitteita. Tutkimusten lähtökohtana on käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen Suomen kallioperään. Sijoituspaikkakunta valitaan vuonna 2000 ja loppusijoitus voidaan aloittaa vuonna Tutkimuksista, suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtii vuodesta 1996 alkaen Posiva Oy. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen tähtäävä vuosina toteutettu tutkimus- ja kehitystyö organisoitiin kolmeksi projektiksi, jotka olivat: tekniikkaprojekti eli TEKA-projekti turvallisuusprojekti eli TURVA-projekti (Posiva 1996a) paikkatutkimusprojekti eli PATU-projekti (Posiva 1996b). Vuoden 1992 lopussa julkaistiin turvallisuus ja tekniikkaprojektin yhteenvetoraportti (TVO 1992), jossa kuvattiin TVO:n käytetyn polttoaineen kapseloinnin ja loppusijoituksen tekninen suunnitelma. Teknistä kehitystyötä on tämän jälkeen jatkettu TEKA-projektissa. Loppusijoituksen suunnitteluun on TVO:n käytetyn polttoaineen lisäksi tullut vuoden 1995 alusta mukaan myös IVOn käytetty polttoaine. Tekniikkaprojektin tutkimusaiheet jaettiin vuosina seuraavasti: kapseloinnin, loppusijoituksen ja kuljetusten teknisten ratkaisujen kehittäminen ja arviointi ottaen huomioon paikkatutkimus- ja turvallisuusprojektien (PATU- ja TURVA-projektit) tulokset loppusijoituslaitoksen käyttöjakson ja käytetyn polttoaineen kuljetusten turvallisuuteen liittyvät selvitykset teknisten ratkaisujen kustannusarviot vaihtoehtoisten loppusijoitusratkaisujen arviointi teknisten päästöesteiden ja loppusijoitustilojen lähialueen pitkäaikaiskäyttäytymiseen liittyvät tutkimukset kallioperän mekaanisen, lämpömekaanisen ja hydraulisen käyttäytymisen arviointi.

10 Tässä raportissa kuvataan tekniikkaprojektissa tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä. Teknisten vapautumisesteiden pitkäaikaiskäyttäytymiseen liittyvät tutkimukset tehtiin läheisessä yhteistyössä turvallisuustutkimusten - TURVA-projektin - kanssa ja niiden yhteenveto on esitetty TURVA-projektin loppuraportissa (Posiva 1996a). Lisäksi kuvataan vuoden 1996 perusratkaisun kapselointi- ja loppusijoitustekniikkaa, jolla TVOm ja IVOn käytetty polttoaine voidaan tulevaisuudessa loppusijoittaa. Perusratkaisua käytetään myös pohjana kustannusarvioita laadittaessa. Lopuksi esitetään tekniikkatutkimusten ja teknisten päästöesteiden toimintakykytutkimusten suuntaviivat vuosiksi Vuoden 1996 lopussa tekniikkatutkimukset ovat sellaisessa vaiheessa, että vuosien tutkimukset voivat jatkua suoraan niiden pohjalta vuodelle 2000 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. TEKA-projektin tutkimus- ja kehitystyöhön osallistui kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuslaitoksia, yliopistoja, korkeakouluja ja konsulttitoimistoja. Merkittävä osuus oli mm. Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa, Geologian tutkimuskeskuksessa, Teknillisessä Korkeakoulussa, Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:ssä, Teollisuuden Voima Oyissä, Outokumpu Poricopper Oyissä ja IVO International Oyissä tehdyllä työllä sekä yhteistyöllä Svensk Kämbränslehantering AB:n (SKB) kanssa.

11 2 TEKNIIKKATUTKIMUKSET VUOSINA KAPSELOINTITEKNIIKKA Tässä luvussa kuvataan vuosien tutkimus- ja kehitystoimenpiteet, jotka kohdistuivat käytetyn polttoaineen loppusijoituskapseliin ja kapselointiprosessiin. Tutkimuksia, joilla selvitettiin kapselin toimintaa teknisenä päästöesteenä ja sen vaikutusta pitkäaikaisturvallisuuteen loppusijoituksen aikana on käsitelty viitteessä (Posiva 1996a). Vuoden 1992 lopussa TVO:n kapselointiratkaisuna oli ns. ACP-kapseli (Advanced Cold Process Canister) ja kylmäprosessitekniikka (TVO 1992). TVO:n polttoainenipuille ja -määrälle soveltuvan kylmäprosessitekniikkaa käyttävän kapselointilaitoksen alustava suunnitelma on esitetty viitteissä (Mayer ym. 1989, Kukkola 1990). ACP-kapselin suunnitteluperusteet ja mitoitus on puolestaan esitetty viitteessä (Raiko & Salo 1992). Kapselikehitystyön päätavoitteena oli saattaa ajantasalle ja täydentää käytetyn polttoaineen loppusijoituskapselin suunnitteluraportti vuodelta 1992 (Raiko & Salo 1992). Vuosina kapselointitekniikkaan liittyvät tutkimus- ja kehityshankkeet kohdistuivat kapselin koon optimointiin, jälkilämmön kulkeutumiseen, kapselirakenteen suunnitteluun ja analysointiin, kapselin valmistustekniikkaan, kuparin hitsaustekniikkaan, tarkastustekniikkaan sekä laatukysymyksiin. Vuosina seurattiin lisäksi säännöllisesti kapselointitekniikan kehitystyötä ulkomailla. SKB:n kanssa vaihdettiin tietoja kehitystöiden etenemisestä, neuvoteltiin kapselien suunnittelulähtökohdista, vaihdettiin tietoja valmistusteknisistä koeohjelmista ja vertailtiin kapselointilaitossuunnitelmia toisiinsa. Tällä toiminnalla on ollut tärkeä laadunvarmistuksellinen merkitys. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena julkaistiin vuoden 1996 loppussa uudistetut kapseliratkaisut sekä TVO:n että IVOn polttoainetyypeille (Raiko & Salo 1996). Nämä ratkaisut ovat lähtökohtina vuosien kapselin ja kapselointitekniikan jatkokehitystyölle Kapseli Kapselirakenteen suunnittelu ja analysointi Vuonna 1995 TVO ja IVO sopivat, että Loviisan ja Olkiluodon voimalaitoksen käytetty polttoaine sijoitetaan aikanaan yhteiseen loppusijoitustilaan Suomen kallioperään. Näin ollen käytetyn polttoaineen kokonais-

12 määrä lisääntyi ja loppusijoitussuunnitteluun mukaan tuli geometrialtaan erilainen IVOn PWR-polttoaine (WER-440). Loppusijoituskapselin mitoitusta varten Loviisan polttoainenipuille tehtiin tarkka alkuaineiden ja aktiivisuuden määräselvitys sekä jälkilämpötehojen määrittely (Anttila 1995). Olkiluodon käytetyn polttoaineen koostumusta ja radioaktiivisia ominaisuuksia on selvitetty aikaisemmin laaditussa raportissa (Anttila 1992). Vuosina vertailtiin keskenään erityyppisiä kuparikapseliratkaisuja (Autio ym. 1996a) ja tarkistettiin kapseloinnin perusratkaisun tekniikka. Näiden vertailujen perusteella vuosien kehitystyötä varten perusratkaisuksi valittiin kuparikapseli, jossa on massiivinen valettu sisärakenne. Suoritetun lämpöteknisen optimoinnin perusteella suunniteltiin kapseliin sijoitettavaksi 11 polttoainenippua. Vaihtoehtovertailuja on kuvattu tarkemmin luvussa 2.3. Turvallisuustarkastelussa (Vieno & Nordman 1996) on teknisenä ratkaisuna käytetty kuparikapselia, jossa on valettu sisäosa. Turvallisuusarvio osoittaa, että käytetyn polttoaineen loppusijoitus on mahdollista toteuttaa näihin ratkaisuihin perustuen. Kapselin suunnitelma on esitetty viitteessä (Raiko & Salo 1996) ja se sisältää mm. kuvaukset uudistetuista kapselin kupari- ja sisäosien rakenteista. Kapselin kantava sisäosa on pallografiittirautaa. Jäljelle jäävään tyhjään tilaan tehdään tyhjö tai se täytetään suojakaasulla. Kapselista on suunniteltu erilliset versiot Olkiluodon ja Loviisan polttoainetta varten. Molempiin kapselityyppeihin voidaan sijoittaa 11 polttoainenippua. TVO:n kapselin kokonaispaino on 20.8 t ja IVOn 16,5 t, ks. luku Loppusijoituskapselin suunnitteluraportissa (Raiko & Salo 1996) on myös esitetty tarkistetut suunnitteluperusteet ja mitoitus. Raportissa on tarkasteltu kapselien lujuutta. Lisäksi on tarkasteltu kapselin kriittisyysturvallisuutta ja säteilysuojelumitoitusta. Valettuun kapselikonstruktioon liittyvät säteilytasojen yksityiskohtaiset analyysit Loviisan ja Olkiluodon polttoaineille on esitetty raportissa (Anttila 1996a). Tutkimuksessa on analysoitu loppusijoituskapselien ulkopinnalla vallitsevat gamma- ja neutroniannosnopeudet ja arvioitu säteilytasojen riippuvuutta kapseliin sijoitetun polttoaineen palamasta ja jäähtymisajasta, nippuhilan geometriasta, kapselin dimensioista (seinämänpaksuuksista) ja kapselin täytemateriaalista. Kapselin kriittisyysturvallisuutta em. tekijöiden suhteen on puolestaan analysoitu raportissa (Anttila 1996b). Kapselin alikriittisyys on analyysein varmistettu jopa sellaisessa tilanteessa, että kapselin tyhjä tila olisi täyttynyt vedellä.

13 Kapselin rakenteellisia ratkaisuja on tarkasteltu aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi kapselin kuparikannesta on laadittu yksityiskohtaiset suunnitelmat. Kannen hitsiliitoksen paikkaa on suunnitelmissa muutettu, mikä mahdollistaa hitsin lopettamisen siten, että hitsaussäde ohjataan sivulle ja kannen yläpinnasta ulos. Aikaisempi ja vaikeammin toteutettava tekniikka edellytti hitsaussäteen tunkeuman hallittua muuttamista virheettömänä normaalista hitsauspaksuudesta nollasyvyyteen. Kannen hitsin konstruktiomuutoksilla on saavutettu myös mahdollisuus käyttää radiografiamenetelmiä ultraäänimenetelmien lisäksi kannen liitoshitsin tarkastuksiin. Kapselin valmistaminen Aikaisempien selvitysten mukaan (TVO 1992 ja Rajainmäki ym. 1991) kuparikapselien valmistamiseen soveltuu parhaiten kuparin kuumapuristus- tai kuumavalssausmenetelmä. SKB:n toimesta valmistettiin vuonna 1995 täysikokoinen kapselilieriö kuumapuristusmenetelmällä. Suomessa jatkettiin kuuma valssaustekniikkaan perustuvan menetelmän kehittämistä. Tätä menetelmää käytettäessä valssatut kuparilevyt taivutetaan kaarelle. Levyt hitsataan pitkittäissaumoilla yhteen putkeksi, johon lopuksi kiinnitetään pohja hitsaamalla. Outokumpu Poricopper Oy laati selvityksen kapselin kuparivaipan valmistusmenetelmistä ja kustannuksista (Aalto ym. 1996). Kapselin valetun sisärakenteen valmistustekniikkaa arvioitiin VALMET Paperikoneet Oy:n valimon kanssa. VALMETilla on tekniset valmiudet valmistaa kyseessä olevaa valutyyppiä näin suurina yksikköinä (Raiko 1996a). Loppusijoituskapselin valmistukseen liittyvää laadunvarmistusta ja -tarkastusta on käsitelty kapselin suunnitteluraportissa (Raiko & Salo 1996). Kapselin valmistamisen kokonaiskustannukset on esitetty kootusti raportissa (Raiko 1996a). Kuparin hitsauksen menetelmäkehitys Vuosina Outokumpu Poricopper Oy:n kanssa toteutetaan kuparin hitsauksen menetelmäkehitysprojekti, joka kuuluu osana TEKESin hitsaus- ja levytekniikan teknologiaohjelmaan. Projektin tavoitteena on kehittää elektronisuihkuhitsaukseen (EB-hitsaus) perustuva kuparikapselien vaipan valmistusmenetelmä. Ensimmäisenä tavoitteena on kehittää taivutettujen levyjen liittämiseen perustuvan lieriönvalmistusmenetelmän tarvitsemat pitkittäishitsit. Toisena tavoitteena on tutkia perinteisen tyhjössä suoritettavan EB-hitsauksen soveltuvuutta kapselin päätykansien kiinnittämiseen. Tämä on vaihtoehtoinen menetelmä SKB:n kehitteillä olevalle ns. low vacuum-menetelmälle.

14 Projektin ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin pitkittäishitsien tekoa. Vuoden 1994 aikana toteutettiin koeohjelma VALMET lentomoottorihuollossa Linnavuoressa olevalla tyhjöhitsauslaitteistolla. Kaikkiaan suoritettiin 18 hitsauskoetta erilaisilla hitsausparametriyhdistelmillä, ks. kuva Koeohjelman tulokset analysoitiin, etsittiin parametrien optimi 50 mm:n kuparilevyn hitsaukseen ja suoritettiin optimin kokeellinen verifiointi. Projektin ensimmäinen vaihe raportoitiin vuonna 1995 (Rajainmäki ym. 1995). Tehdyillä kokeilla saatiin määritellyksi sellainen hitsauspar^metrien yhdistelmä, jolla saadaan 50 mm:n kuparilevyyn hyvälaatuinen hitsi. Kapselin lieriörungon valmistuksessa tarvittavat pitkittäishitsit voidaan valmistaa kokeissa käytetyllä hitsauslaitteistolla em. hitsausparametreja käyttäen. Kuva Elektronisuihkuhitsatut 50 mm paksut kuparilevyt

15 7 Vuonna 1995 käynnistettiin projektin toinen vaihe, jonka tavoitteena on tutkia EB-hitsauksen soveltuvuutta kapselin päätykansien kiinnittämiseen. Kehityskohteena oli virheettömän hitsisauman aikaansaaminen kaareviin kuparilevyihin hitsaussäteen ollessa vaaka-asennossa, ks. kuva Lisäksi kehitettiin hitsauksen päättämismenetelmää sellaiseksi, että lopettamiskohtaan ei synny liiallisia hitsausvirheitä. Nämä hitsauskokeet suoritettiin Saksassa IGM Robotersysteme AG:n hitsauslaitteistolla. Laitteen suurempi maksimiteho mahdollisti aikaisempaa monipuolisempien hitsausparametriyhdistelmien käytön, esim. suuremman hitsausnopeuden tai alemman kiihdytysjännitteen. Vaakasuuntaisella säteellä hitsaaminen osoittautui hieman vaikeammin optimoitavaksi kuin pystysuuntaisella säteellä. Lopputuloksena saatiin etsityksi kuitenkin vuoden 1996 lopulla myös vaakasuuntaisella säteellä laatuvaatimukset täyttävä hitsausparametriyhdistelmä. Hitsauskokeita tehtiin yli 30 kpl. Hitsin lopettamisen menetelmäkehitys ei ole vielä loppuunsaatettu. Koeohjelman kolmannessa vaiheessa vuonna 1997 on suunniteltu valmistettavan kaksi lyhyttä kuparilieriötä (pituus 0,3-0,5 m), joihin kiinnitetään EB-hitsausmenetelmällä suunnitelmien mukainen täyden mittakaavan kansi. Tuloksia tullaan vertaamaan SKB:n vastaaviin koetuloksiin. Kuva Elektronisuihkuhitsauskokeita varten Outokummun Porin tehtaalla valmistettuja kaarevia kuparikappaleita

16 8 Hitsien laatua, säteen tunkeumaa ja esiintyviä hitsausvirheitä selvitettiin kokeiden eri vaiheissa monipuolisilla tarkastuksilla: Outokumpu Poricopper Oy:ssä tehtiin hitsin pinnan laadun visuaalinen arviointi sekä mikroja makrorakennetarkastelut. Näytepalojen radiografiatutkimukset suoritettiin Huber Testing Oy:ssä ja ultraäänitarkastukset VTT:ssa. Kuparin hitsauskokeiden tarkastusten yhteydessä on aloitettu myös hitsimateriaalin mekaanisten ominaisuuksien mittauksia, mm. hidasvetokokeina suoritettavia virumislujuusmittauksia. Hitsien tarkastettavuutta tutkitaan erikseen tätä tarkastuskohdetta varten hankituilla optimoiduilla ultraääniantureilla Kapselointi TVO:n polttoainenipuille ja määrälle soveltuvan kylmäprosessitekniikkaa käyttävän kapselointilaitoksen alustava suunnitelma on esitetty viitteissä (Mayer ym. 1989, Kukkola 1990). Kehitettäessä kapseliratkaisua vuoden 1989 jälkeen kapselointilaitossuunnitelmaa ei ole kokonaisuudessaan päivitetty, mutta kapselin rakenteeseen tulleiden muutosten jälkeen on tarkistettu, että ne eivät oleellisesti vaikuta kapselointilaitoksen suunnitteluun. Valetulla sisärakenteella varustetun kuparikapselin osalta tämä tarkastelu on esitetty luvussa

17 2.2 LOPPUSIJOITUSTEKNIIKKA Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen alustava tekninen ratkaisu esitettiin vuonna 1990 esisuunnitelmassa (Salo ym. 1990) ja kuvattiin pääosiltaan vuonna 1992 turvallisuus- ja tekniikkaprojektin yhteenvetoraportissa (TVO 1992). Tässä kohdassa esitetään yhteenveto loppusijoitustekniikan kehitystyöstä vuosina Kehitystyötä kuvataan yksityiskohtaisemmin viitteessä (Riekkola & Salo 1996) Tilaratkaisut Loppusijoitustekniikan osa-alueita on arvioitu Posivan ja SKB:n yhteistyönä yhtiöiden tiedonvaihtosopimuksen puitteissa. Vuosina käsiteltiin maanpinnan ja loppusijoitustilojen välisiä yhteyksiä sekä eri toimintojen ja järjestelmien vaatimia tilantarpeita. Arvioinnin kohteena olivat mm. varastointi- ja korjaustoiminnat sekä henkilöliikenne. Aikaisemmissa selvityksissä on tarkasteltu maanpintayhteyksinä kolmen pystykuilun lisäksi yhden vinokuilun ja yhden pystykuilun yhdistelmää (Salo ym. 1990, Autio ym. 1991a, 1991b). TEKA-projektissa tarkasteltiin lisäksi kahden pystykuilun ratkaisua ja arvioitiin SKB:n vaihtoehtoisia kuilu- ja ajotunnelisuunnitelmia. Soveltuvimmalta ratkaisulta vaikuttaa maanpintayhteyksien hoitaminen kolmen pystykuilun: työkuilun, henkilökuilun ja kapselin siirtokuilun avulla. Sijoitusreikien mitat ja keskinäinen etäisyys tarkistettiin uusia kapselisuunnitelmia vastaaviksi. Sijoitustunnelien yhteispituus tarkistettiin vastaamaan TVO:n ja IVOn arvioitua loppusijoitettavaa polttoainemäärää, ks. luku 3. Esisuunnitelmassa (Salo ym. 1990) sijoitustunnelin leveys on 3,3 m ja teoreettinen louhintakorkeus 4,6 m. Sijoitustunnelin teoreettista louhintakorkeutta voidaan pienentää noin 4,2 m:iin, koska kapselin siirto- ja asennustekniikkaa kehitettiin edelleen siten, että asennus voidaan tehdä matalammassa tilassa (Henttonen & Suikki 1995a, Saanio & Raiko 1996). Poikkileikkauksen madaltaminen pienentää sijoitustunnelin tilavuutta noin m 3. Tilavuuden pieneneminen alentaa erityisesti tunnelien täyttökustannuksia. Sijoitusreikien mitat tarkistettiin 11 nipun kapselikokoa vastaaviksi Loppusijoitustilojen rakentaminen Poraus-räjäytysmenetelmän kehitystä arvioitiin erityisesti varovaisen louhintatekniikan osalta. Loppusijoitustilojen louhintaan soveltuvasta poraus- ja lastauskalustosta laadittiin selvitys (Tolppanen 1996a). Porausräjäytysmenetelmän aiheuttaman häiriövyöhykkeen laajuutta ja ominaisuuksia tutkittiin TVO:n tutkimustunnelissa. Tutkimustunnelia käsitellään tarkemmin kohdassa 2.6.

18 10 Kuva Kolmipuominen datavarusteltu porausjumbo (Tamrock Drills 1994) Tunnelien vaihtoehtoisina louhintamenetelminä tulevat kyseeseen mekaaniset kivenirroitusmenetelmät, joista soveltuvimmaksi on arvioitu täysprofiiliporaus. Posiva-Tamrock-yhteisprojektissa laadittiin selvitykset mekaanisen louhinnan porattavuuden perusteista (Lislerud 1996) ja nousunporaustekniikan soveltuvuudesta vaakatunnelien louhintaan (Vainionpää & Lislerud 1996). Tunneleihin ja kuiluihin soveltuvaa lujitustekniikkaa selvitettiin kallioteknisten laskelmien ja kallioluokitusten avulla (Tolppanen ym. 1995, Äikäs 1996, Riekkola ym. 1996). Loppusijoitustiloihin sulkemisen jälkeen jäävistä lujitus- ja tiivistysmateriaalimääristä laadittiin arviot (Kirkkomäki 1996). STRIPA-projektin tiivistyskokeiden tuloksista laadittiin suomalainen arviointiraportti (Pöllä ym. 1994). Projektin tulosten mukaan loppusijoitustilojen tiivistämiseen injektoimalla soveltuvat parhaiten bentoniitit ja tehonotkistetut mikrosementit (Gray 1993). Projektissa kehitettyä

19 11 dynaamista injektointitekniikkaa käytettiin myös STRIPA-projektin kenttäkokeissa. SKB on selvittänyt tiivistystekniikan tämän hetken tiedon tasoa ja tulevia kehitystarpeita (Boden ym. 1995). Voimakkaasti vettäjohtavien rikkonaisuusvyöhykkeiden läpäisyyn liittyviä tekniikoita käsiteltiin ja arvioitiin kansainväliseen seminaarityöskentelyyn osallistuen (Bäckblom & Svemar 1994). Suuret vesi vuodot ja suuri vedenpaine vaikeuttavat vyöhykkeiden läpäisyä ja tiivistämistä. Tällainen tilanne on käytännössä todettu mm. Äspön ajotunnelissa. Em. kaltaisten vyöhykkeiden louhintaa ja rakennustöitä voidaan helpottaa mm. käyttämällä tiivistämisessä esi-injektointitekniikkaa. Käytännössä toteutuneita kalliotilojen vuotovesimääriä on esitetty viitteessä (Tolppanen 1996b). Sementin käyttöä sijoitusreikien läheisyydessä ei yleensä ole pidetty suotavana, koska se saattaa muuttaa pohjaveden vesikemiaa epäedulliseksi bentoniitin pysyvyyden ja käytetyn polttoaineen liukenemisen kannalta. Viime vuosina on kuitenkin kehitetty vesikemiaan vähemmän haitallisesti vaikuttavia sementtilaatuja. Uusien ruotsalaisten selvitysten mukaan voidaan sallia merkittäviäkin sementtimääriä loppusijoitustiloissa. (Kenne & Larsson 1995) Loppusijoitustilojen käyttö ja sulkeminen TEKA-projektissa kehitettiin käyttövaiheessa tarvittavaa kapselin ja bentoniitin siirto- ja asennustekniikkaa. Kapselien siirtotekniikoita loppusijoitustiloissa arvioitiin yhdessä SKB:n kanssa. Viitteessä (Henttonen & Suikki 1995a, 1995b) on esitetty uudet suunnitelmat kapselin ja bentoniittilohkojen siirto- ja asennuslaitteille sekä pystyettä vaakareikäratkaisuille. Säteilyannosnopeuksia kapselin ja bentoniittilohkojen siirron ja asentamisen aikana on arvioitu viitteessä (Pöllänen 1995). Alustavasti on arvioitu, että siirto- ja asennustyöt voidaan hoitaa turvallisesti säteilysuojien avulla. Kapselien siirtotekniikkaa loppusijoitustiloissa on vertailtu yhdessä SKB:n kanssa. Nykyisessä perusratkaisussa kapseli kuljetetaan loppusijoitustiloihin hississä pystyasennossa. Loppusijoitustasolla kapseli käännetään vaaka-asentoon tunneleissa tapahtuvaa siirtämistä varten. Sijoitustunnelissa kapseli käännetään uudestaan pystyasentoon sijoitusreikään laskemista varten. Tällöin kapseli joudutaan kääntämään 90 kaksi kertaa eli kuilun alapäässä ja sijoitusreikään laskettaessa. Kuljetus tapahtuu kuilussa pystyasennossa ja tunneleissa vaaka-asennossa, mikä tekee mahdolliseksi kuljetuksen vaatiman tilan minimoinnin. Siirtoasennolla ei arvioida olevan ratkaisevaa vaikutusta kapselin sisällä polttoaineen kokemiin kuormituksiin.

20 12 SKB:n ohjelmaa bentoniittilohkojen ominaisuuksien ja valmistustekniikan määrittämiseksi (Börgesson ym ja SKB 1996) seurattiin vuosina Lisäksi osallistuttiin SKB:n laatimien bentoniittikäsikirjojen (Pusch ym. 1994, 1995) tarkastusprosessiin. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat bentoniittilohkojen teollisen valmistamisen demonstraatiot. On arvioitu, että kapselin ja bentoniitin sekä bentoniitin ja kallion välinen tila voidaan täyttää pienikokoisilla kokoonpuristetuilla bentoniittipelleteillä (Autio ym. 1996a). Pysty- ja vaaka-asentoisia sijoitusreikiä varten kehitetyt bentoniitin asennustekniikat (Henttonen & Suikki 1995a, 1995b) soveltuvat käytettäväksi sekä pienten että isojen bentoniittilohkojen asentamisessa, koska pienet lohkot voidaan niputtaa yhteen ja asentaa siten kooltaan suurempana lohkona. SKB saattoi vuonna 1995 päätökseen laboratoriotutkimukset, joissa selvitettiin murskeen soveltuvuutta täyteaineen runkoaineeksi. Selvityksen tuloksena arvioitiin, että kvartsihiekka voidaan korvata murskeella täyteaineen runkoaineena (SKB 1996). Murske-bentoniitti vaatii kuitenkin suuremman tiivistysenergian tai vaihtoehtoisesti suuremman bentoniittipitoisuuden (Pusch 1995). Murskeen käyttö vähentää materiaalikuljetuksia ja tulee alustavien arvioiden mukaan taloudellisesti edullisemmaksi kuin runkoaineeksi soveltuvan kvartsihiekan käyttö (Saanio 1996). Kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi täyttömateriaalin bentoniittipitoisuus ja tiivisty stekniikka. Perusratkaisuna siirryttiin käyttämään mursketta kvartsihiekan asemasta tunnelin täyttömateriaalin runkoaineena. Aspossa tehdyissä kenttäkokeissa todettiin, että murske-bentoniitti on tehokkaasti tiivistettävissä vaadittuun tiiviyteen (SKB 1996). Kenttäkokeet tehtiin TBM-tunnelissa, jonka halkaisija on 5 m. Sulkurakenteiden tarvetta, toimintavaatimuksia ja rakenteita on arvioitu ulkomaisiin sulkurakenteita koskeviin selvityksiin perustuen. Nykyisen käsityksen mukaan sulkurakenteita tarvitaan sijoitustunneleissa, keskustunnelissa, kuiluissa ja lisäksi voimakkaasti vettäjohtavien vyöhykkeiden kohdalla. Numeeriset analyysit vahvistavat käsitystä, että sulkurakenteet tulee sijoittaa hyvälaatuiseen kallioon, jossa on pieni vedenjohtavuus (Hökmark 1994). Materiaaleina tulevat kyseeseen lupaavimpina bentoniitti ja betoni Suunnittelumenetelmät Tilojen suunnittelua varten aloitettiin tietokonepohjaisen Microstation 3Dsuunnittelujärjestelmän käyttöönotto. Suunnittelujärjestelmä tulee palvelemaan myös tilojen asemointia ja erilaisia visualisointitarpeita. Osittain TEKES-hankkeena kehitettiin sijoitussuunnitelmiin liittyvää visualisointitekniikkaa. Maanpäällisten tilojen eli kapselointilaitoksen ja laitos-

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Työ r a p o r t t i 9 9-4 6 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Reijo Riekkola Timo Saanio.Jorma Autio Heikki Raiko Tapani Kukkola Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus FI9900142 ~Ttf>~-99-Z/ Työraportti 99-21 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus Timo Saanio Saanio & Riekkola Oy Heikki Raiko VTT Energia 30-4 2 Maaliskuu 1 999 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Loppusijoituskapselien kuvaus ja kustannusarvio

Loppusijoituskapselien kuvaus ja kustannusarvio Työ ra po rtti-9 7-24 Loppusijoituskapselien kuvaus ja kustannusarvio Heikki Raiko VTT Energia Elokuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työ ra po

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi FI9600177 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi Heikki Raiko Kesäkuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D, OO1OO HELSINKI Puhelin (90) 228 030 Fax (90) 2280 3719 POSIVA-96-03 Käytetyn

Lisätiedot

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi POSIVA-96-03 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi Heikki Raiko VTT Energia Kesäkuu 1 996 POSJVA OY Annankatu 42 D, 00100 HELSINki Puhelin (90) 228 030 Fax (90) 2280 3719

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Työraportti 2- Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Reijo Riekkola Timo Saanio Tapani Kukkola Heikki Raiko Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Työraportti 2012-50 Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Timo Saanio, Antti Ikonen Saanio & Riekkola Oy Paula Keto B+Tech Oy Timo Kirkkomäki, Tapani Kukkola, Juha Nieminen Fortum Oyj Heikki Raiko VTT

Lisätiedot

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013 Työraportti 2012-65 Laitoskuvaus 2012 Kapselointi- ja loppusijoituslaitossuunnitelmien yhteenvetoraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy Toukokuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Työraportti 2003-70 Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 2004 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 -----~--- ----- - Työraportti

Lisätiedot

loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa

loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa Työ r a p o r t t i 2-52 loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa Kari Äikäs Reijo Riekkola Joulukuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228

Lisätiedot

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5]

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY LIITE 7 1 Liite 7 Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Työraportti 2006-93 Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Vaihe 2 Timo Saanio Timo Kirkkomäki Paula Keto Tapani Kukkola Heikki Raiko Tammikuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31

Lisätiedot

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

BENTO -ohjelma. KYT 2010 -seminaari, 8.5.2007

BENTO -ohjelma. KYT 2010 -seminaari, 8.5.2007 BENTO -ohjelma KYT 2010 -seminaari, Ohjelman tarkoitus tuottaa mahdollisuudet erilaisten bentoniittimateriaalien käyttäytymisen tutkimiseen loppusijoitusoloja riittävän hyvin kuvaavissa säädeltävissä olosuhteissa

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuol. tehuolto. Yhteenveto vuoden 2006 toiminnasta

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuol. tehuolto. Yhteenveto vuoden 2006 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuol tehuolto to Yhteenveto vuoden 2006 toiminnasta Kansikuvassa vuonna 2006 hankittu Posivan porausjumbo ONKALOssa. Kuva: Tomi Glad. TIIVISTELMÄ Tämä raportti

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen luvituksen

Lisätiedot

OLKILUODON JA LOVIISAN

OLKILUODON JA LOVIISAN OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO Yhteenveto vuoden 2007 toiminnasta Kansikuvassa Vuojoen kartanon vuonna 2007 kunnostettu orangeria, joka toimii kokous- ja neuvottelutilana. Kuva: Jussi

Lisätiedot

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280

Lisätiedot

Kapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone

Kapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone Työraportti 2006-21 Kapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone Tapani Kukkola Paul-Erik Rönnqvist Joulukuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille

TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille Timo Ranta, TkT Frank Cameron, TkT timo.ranta@tut.fi frank.cameron@tut.fi Automaation aamukahvit 28.8.2013 Optimointi Tarkoittaa parhaan ratkaisun valintaa

Lisätiedot

Posivan hanke tästä eteenpäin

Posivan hanke tästä eteenpäin Posivan hanke tästä eteenpäin ATS vuosikokous 2015 Projektijohtaja Erkki Palonen 2.3.2015 1 Ydinjätehuolto Suomessa 1 LUVAT Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ FORTUM POWER

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2008 toiminnasta

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2008 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2008 toiminnasta Kansikuvassa Posivan toimintaa ONKALOssa, tutkimuskaivannolla OL-TK16 sekä Olkiluodon metsässä intensiivikoealalla.

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Kimmo Hilden SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2009 toiminnasta Kansikuvissa esitellään kuparikapselin kannen hitsausta ja hitsin tarkastusta, kapselihissin ala-asemaa loppusijoitustilassa

Lisätiedot

Sisältö TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5

Sisältö TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 Vuosikertomus 2004 Sisältö TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 YHTIÖN TOIMINTA 6 Tutkimus 6 Tekniikka 8 ONKALOn suunnittelu, rakentaminen ja seuranta 11 Laadun ja ympäristön hallinta 11 Viestintä 12 Kuntayhteistyö

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys

Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys POSIVA-96-20 Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 0, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Phone (09) 228 030 (nat.),

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Ill FI9700038 POSIVA-96-1 9 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset 1993-1996 Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D, FIN-OO1OO HELSINKI,

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen logistiikkaselvitys

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen logistiikkaselvitys Työraportti 2003-03 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen logistiikkaselvitys Olli Sylvänne Timo Kaskinen Pekka Kuussaari EP-Logistics Helmikuu 2003 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2005 toiminnasta

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2005 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2005 toiminnasta Kansikuvassa Vuojoen kartano, jonka kunnostus- ja muutostyöt valmistuivat lokakuussa 2005. Kuva: Jussi Tiainen. TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA

LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA JOHDANTO... 2 OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄ... 2 KÄYTETYN POLTTOAINEEN HUOLLON VAIHTOEHDOT... 3 PERUSRATKAISU...

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS POSIVA OY:N HAKEMUKSEEN SAADA YDINENER- GIALAIN 18 :SSÄ TARKOITETTU LUPA RAKENTAA KAPSELOINTI- JA LOPPUSI- JOITUSLAITOS EURAJOEN

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Ympäristövaikutusten arviointiselostus laajentaminen 2 Esipuhe Esipuhe Posiva Oy on käynnistänyt käytetyn ydinpoltto aineen loppusijoituslaitoksen laajentamista

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen

Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Työ raportti 2 000-0 7 Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Timo Saanio Matti Kokko Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2010 toiminnasta Kansikuvissa esitellään Loviisan VLJ-luolan laajentamista, betonilaatikon laskemista Olkiluodon VLJ-luolan siiloon,

Lisätiedot

Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus

Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus KYT seminaari 8.5.2007 Leena Korkiala - Tanttu Tausta Sisältö Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen sisältö ja rajoitukset Loppusijoitus

Lisätiedot

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen:

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: Inkoon sataman ja rannan suunnittelu sekä asemakaavoitus Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: 1. Ote tarjouspyynnöstä: Pyydämme

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI OLKILUOTO 4 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2002 toiminnasta

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto. Yhteenveto vuoden 2002 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2002 toiminnasta tyhjä TIIVISTELMÄ Tämä raportti on ydinenergialain ja -asetuksen tarkoittama selvitys Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12 TOUKOKUU 2014 1 (11) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN MUKAISESTI LAADITTU ARVIOINTISELOSTUS JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTISELOSTUKSESTA SEKÄ SELVITYS SUUNNITTELU- PERUSTEISTA,

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinjätteestä

Hyvä tietää ydinjätteestä Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus

Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Työraportti 99-30 Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358'-9-2280 3719 Työ r

Lisätiedot

BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus

BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus KYT puoliväliseminaari 26.9.2008 Leena Korkiala - Tanttu Tutkimuksen tavoitteet Sisältö Tutkimuksen sisältö ja rajoitukset

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 YJH-2015 Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 Posiva Oy Syyskuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Phone (02) 8372 31 (nat.), (+358-2-) 8372

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Tiivistelmä Tämä raportti on yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollossa.

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden

Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden Työraportti 99-17 Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten Tapani Kukkola Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100

Lisätiedot

Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus

Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Työraportti 2003-73 Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 2004 1 (1) Fortum Nuclear Services 1 ENP 1 Tapani Kukkola 20.4.2003 NUCL-2135 Jakelu: Korvaa Hyväksyjä,

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Kokonaismalli teräsbetonirakenteen ikääntymiselle voimalaitosjätteen loppusijoituksessa

Kokonaismalli teräsbetonirakenteen ikääntymiselle voimalaitosjätteen loppusijoituksessa Olli-Pekka Kari Jari Puttonen TKK, Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Kokonaismalli teräsbetonirakenteen ikääntymiselle voimalaitosjätteen loppusijoituksessa ESITYKSEN SISÄLTÖ Tutkimuksen tausta

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2014 toiminnasta Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa

Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa 22.5.2014 Leena Korkiala-Tanttu Sisältö Luotettavuuden ja vaikutuksen huomioonottaminen Eurokoodin mukaan Seurantamenetelmä

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

PUTKEN SISÄÄNVIENTI KIINTEISTÖÖN

PUTKEN SISÄÄNVIENTI KIINTEISTÖÖN PUTKEN SISÄÄNVIENTI KIINTEISTÖÖN Sisäänvientikotelo ja kotipääte Sisäänvientikotelo 1. Valitse kiinteistöstä kotipäätteen sijoituspaikka. Sijoituspaikkaa valittaessa kannattaa huomioida seuraavat suositukset:

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta / MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen 1 Liite 15 Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatiosta [YEA 32, kohta 14] 2 3 SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA

Lisätiedot

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013

SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 SmartComp Smart Competitiveness for the Central Baltic Region -jatkoseminaari Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin 19.9.2013 1 Langh -yritykset 2 Innovaatiot Yhteistyö oppilaitosten kanssa Opinnäytetyöt

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen

Lisätiedot

Olkiluodon loppusijoitustilojen tekniset rakenteet

Olkiluodon loppusijoitustilojen tekniset rakenteet ' Työraportti 2003-67 Olkiluodon loppusijoitustilojen tekniset rakenteet Timo Kirkkomäki Huhtikuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti 2003-67

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 16 1

POSIVA OY LIITE 16 1 POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta

Lisätiedot

Vuoden 2005 päätapahtumat

Vuoden 2005 päätapahtumat Vuosikertomus 2005 Sisällys Vuoden 2005 päätapahtumat... 3 Posiva lyhyesti...4 Ydinjätehuolto Suomessa... 5 Toimitusjohtajan katsaus...7 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 16 2 Vuoden 2005

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016 Raskasrakenteiset LVI-hormielementit Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 1.1. Rajaukset... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 3.1. Yleistä...

Lisätiedot