Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään"

Transkriptio

1 t i ( T I: J c j t, FI POSIVA Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY A n n a n k a t u 4 2 D. F I N - O O 1 O O H E L S I N K I. F I N L A N D P h o n e ( 0 9 ) ( n a t ), ( ) ( i n t. ) F a x ( 0 9 ) ( n a t ), ( ) ( i n t

2 POSIVA Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D. FIN-OO1OO HELSINKI. FINLAND Phone (09) (nat.), ( ) (int.) Fax (09) (nat). ( ) (int.)

3 ISBN ISSN

4 Posiva-raportti - Posiva report Posiva Oy Annankatu 42 D, FIN HELSINKI, FINLAND Puh. (09) Int. Tel Raportin tunnus - Report code POSIVA Julkaisuaika - Date Joulukuu 1996 Tekijä(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Posiva Oy Posiva Oy Nimeke - Title KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS SUOMEN KALLIOPERÄÄN, TEKNIIKKATUTKIMUKSET VUOSINA Tiivistelmä - Abstract Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) ja Imatran Voima Oy:n (IVO) ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen jätehuollon suunnittelu tähtää sijoituspaikan valintaan vuonna 2000 ja loppusijoittamisen aloittamiseen vuonna Tutkimusten lähtökohtana on ollut käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen Suomen kallioperään. Tutkimuksista, suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtii Posiva Oy. Vuoden 1992 lopussa julkaistiin turvallisuus- ja tekniikkaprojektin yhteenvetoraportti, jossa kuvattiin TVO:n käytetyn polttoaineen kapseloinnin ja loppusijoituksen tekninen suunnitelma. Teknistä kehitystyötä on tämän jälkeen jatkettu vuosiksi asetetussa tekniikkaprojektissa eli TEKA-projektissa. Vuoden 1995 alusta loppusijoituksen suunnitteluun TVO:n käytetyn polttoaineen lisäksi on tullut huomioitavaksi myös IVOn käytetty polttoaine. Tekniikkaprojektissa kehitettiin käytetyn polttoaineen kuljetus-, kapselointi- ja loppusijoitustekniikkaa sekä arvioitiin vaihtoehtoisia loppusijoitusratkaisuja, käyttöjakson aikaista turvallisuutta ja näihin jätehuoltovaiheisiin liittyviä kustannuksia. Lisäksi tarkasteltiin teknisten päästöesteiden ja loppusijoitustilojen lähialueen pitkäaikaiskäyttäytymistä. Tässä raportissa kuvataan vuosina tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä, jonka lisäksi esitetään lyhyesti kapselointitekniikan ja loppusijoitustilojen nykyinen tarkistettu perusratkaisu ja vuosien tekniikkatutkimusten aiheet. Kapseloinnin perusratkaisuna on kylmäprosessikapselointi ja kuparikapseli, jossa on massiivinen valettu sisärakenne ja kuparista valmistettu päällysvaippa. Loppusijoitustilojen perusratkaisu perustuu KBS-3-tyyppiseen ratkaisuun, jonka mukaisesti käytetyn polttoaineen loppusijoitustilat rakennetaan peruskallioon m:n syvyyteen. Kapseloitu polttoaine sijoitetaan tunnelien lattiaan porattaviin reikiin ja eristetään kalliosta bentoniittisavella, joka paisuu voimakkaasti veden imeytyessä siihen. Kun viimeiset kapselit on sijoitettu, tunnelit täytetään ja alas johtavat kuilut suljetaan. ISBN ISBN ISSN ISSN Sivumäärä - Number of pages 75 Kieli - Language Suomi

5 Posiva-raportti - Posiva report Posiva Oy Annankatu 42 D, FIN HELSINKI, FINLAND Puh. (09) Int. Tel Raportin tunnus - Report code POSIVA Julkaisuaika - Date December 1996 Tekijä(t) - Author(s) Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Posiva Oy Posiva Oy Nimeke - Title FINAL DISPOSAL OF SPENT NUCLEAR FUEL IN THE FINNISH BEDROCK, TECHNICAL RESEARCH AND DEVELOPMENT IN THE PERIOD Tiivistelmä - Abstract Planning activity relating to the disposal of spent fuel from the Teollisuuden Voima Oy (TVO) and Imatran Voima Oy (IVO) nuclear power plants in Finland is targeted at selection of the site for final disposal in the year 2000, with final disposal actually beginning in The spent fuel management programme, which is run by Posiva Oy, is based on final disposal in the Finnish bedrock. The technical solutions for the encapsulation plant and final disposal facilities were presented in a report published at the end of 1992 which summarized the safety and technology project. Technical development work continued as the technology project (the TEKA-project), which was scheduled for the period From the beginning of 1995, IVO's spent fuel was included in the planning for final disposal. The TEKA-project included the development of technology for transportation, encapsulation and final disposal, the evaluation of alternative disposal concepts and safety aspects during the operation in addition to estimation of the costs. Long term behaviour of the technical barriers and the near field was considered. This report describes the research and development work carried out in the years , the current revised concept for final disposal technology and the research and development programme for the period The basic concept for encapsulation is based on cold processing and use of a copper canister with a cast insert and a copper mantle. The basic concept for the repository is based on a KBS-3-type repository constructed in the bedrock at a depth of metres. Encapsulated spent fuel will be emplaced in vertical holes bored in the floors of horizontal deposition tunnels. In the holes, canisters will be isolated from the bedrock by tightly compacted bentonite clay. As soon as the last canisters have been emplaced the encapsulation plant will be dismantled and the tunnels and shafts sealed. ISBN ISBN ISSN ISSN Sivumäärä - Number of pages 75 Kieli - Language Finnish

6 ESIPUHE Teollisuuden Voima Oy asetti vuonna 1993 käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tekniikka-projektin eli TEKA-projektin. Posiva Oy on vetänyt projektia vuoden 1996 alusta lähtien. Tämä raportti on TEKA-projektin yhteenvetoraportti. Tavoitteena oli kehittää käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoitustekniikkaa sekä laatia kuljetusselvityksiä. Projektin tehtäviin kuului myös vaihtoehtoisten loppusijoitusratkaisujen arviointi. Projektin vetäjänä toimi tekniikan lisensiaatti Jukka-Pekka Salo, kapselointitekniikan vastuuhenkilönä diplomi-insinööri Heikki Raiko (VTT Energia) ja loppusijoitustekniikan vastuuhenkilönä diplomiinsinööri Reijo Riekkola (Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy). Projekti-insinöörinä ja kustannus- ja kuljetusselvitysten vastuuhenkilönä oli insinööri Nils-Christian Wikström. Loppusijoitustekniikan mittavista tutkimustunnelikokeista vastasi tekniikan lisensiaatti Jorma Autio (Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy). Diplomi-insinööri Lauri Pölläsen erityisalaa olivat laitosten käytönaikaiset turvallisuuskysymykset. Tekniikan tohtori Juhani Vira toimi TURVA-projektin yhdyshenkilönä.

7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 JOHDANTO 1 2 TEKNHKKATUTKIMUKSET VUOSINA KAPSELOINTITEKNnKKA Kapseli Kapselointi LOPPUSIJOITUSTEKNIIKKA Tilaratkaisut Loppusijoitustilojen rakentaminen Loppusijoitustilojen käyttö ja sulkeminen Suunnittelumenetelmät VAIHTOEHTOISET LOPPUSIJOITUSRATKAISUT Kapselit Loppusijoitustilat Johtopäätökset LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN SIJOITTAMINEN JA RAKENTAMINEN ERI TUTKIMUSALUEILLE Loppusijoitustilojen asemointitarkastelut Kallion pysyvyys loppusijoitustiloja rakennettaessa KÄYTETYN POLTTOAINEEN KULJETUKSET OLKILUODON TUTKIMUSTUNNELI Kallioperän karakterisointi Kallioperän hydraulinen karakterisointi Täysikokoisten loppusijoitusreikien poraus Täysikokoisten loppusijoitusreikien häiriövyöhykkeen karakterisointi Louhintaräjäytyksen aiheuttama häiriövyöhyke Tulosten tarkastelu 31 3 KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEN PERUSRATKAISU KAPSELOINTITEKNnKKA Kapseli Kapselointi LOPPUSIJOITUSTEKNIIKKA Loppusijoitustilat Loppusijoitustilojen rakentaminen Loppusijoitustilojen käyttö Loppusijoitustilojen täyttö ja sulkeminen 49

8 4 TEKNIIKKATUTKIMUKSET VUOSINA KAPSELOINHTEKNEKKA Kapselin rakenne ja valmistustekniikka Kapselointilaitoksen tarkistettu esisuunnitelma LOPPUSIJOITUSTEKNIIKKA Loppusijoitustilojen tarkistettu esisuunnitelma Loppusijoituslaitoksen rakennettavuus- ja asemointiselvitykset Tutkimuskuilu Rakentamis-, käyttö- ja sulkemistekniikat TEKNISTEN PÄÄSTÖESTEIDEN TOIMINTAKYVYN TUTKIMINEN Kapseli Loppusijoitustilojen täyteaineet Loppusijoitustilojen lähikallio KÄYTETYN POLTTOAINEEN KULJETUKSET 61 5 YHTEENVETO 62 6 VIITTEET 66

9 JOHDANTO Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluodon ja Imatran Voima Oy.n (IVO) Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen huollon tutkimuksessa, suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan valtiovallan asettamia aikatauluja ja tavoitteita. Tutkimusten lähtökohtana on käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen Suomen kallioperään. Sijoituspaikkakunta valitaan vuonna 2000 ja loppusijoitus voidaan aloittaa vuonna Tutkimuksista, suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtii vuodesta 1996 alkaen Posiva Oy. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen tähtäävä vuosina toteutettu tutkimus- ja kehitystyö organisoitiin kolmeksi projektiksi, jotka olivat: tekniikkaprojekti eli TEKA-projekti turvallisuusprojekti eli TURVA-projekti (Posiva 1996a) paikkatutkimusprojekti eli PATU-projekti (Posiva 1996b). Vuoden 1992 lopussa julkaistiin turvallisuus ja tekniikkaprojektin yhteenvetoraportti (TVO 1992), jossa kuvattiin TVO:n käytetyn polttoaineen kapseloinnin ja loppusijoituksen tekninen suunnitelma. Teknistä kehitystyötä on tämän jälkeen jatkettu TEKA-projektissa. Loppusijoituksen suunnitteluun on TVO:n käytetyn polttoaineen lisäksi tullut vuoden 1995 alusta mukaan myös IVOn käytetty polttoaine. Tekniikkaprojektin tutkimusaiheet jaettiin vuosina seuraavasti: kapseloinnin, loppusijoituksen ja kuljetusten teknisten ratkaisujen kehittäminen ja arviointi ottaen huomioon paikkatutkimus- ja turvallisuusprojektien (PATU- ja TURVA-projektit) tulokset loppusijoituslaitoksen käyttöjakson ja käytetyn polttoaineen kuljetusten turvallisuuteen liittyvät selvitykset teknisten ratkaisujen kustannusarviot vaihtoehtoisten loppusijoitusratkaisujen arviointi teknisten päästöesteiden ja loppusijoitustilojen lähialueen pitkäaikaiskäyttäytymiseen liittyvät tutkimukset kallioperän mekaanisen, lämpömekaanisen ja hydraulisen käyttäytymisen arviointi.

10 Tässä raportissa kuvataan tekniikkaprojektissa tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä. Teknisten vapautumisesteiden pitkäaikaiskäyttäytymiseen liittyvät tutkimukset tehtiin läheisessä yhteistyössä turvallisuustutkimusten - TURVA-projektin - kanssa ja niiden yhteenveto on esitetty TURVA-projektin loppuraportissa (Posiva 1996a). Lisäksi kuvataan vuoden 1996 perusratkaisun kapselointi- ja loppusijoitustekniikkaa, jolla TVOm ja IVOn käytetty polttoaine voidaan tulevaisuudessa loppusijoittaa. Perusratkaisua käytetään myös pohjana kustannusarvioita laadittaessa. Lopuksi esitetään tekniikkatutkimusten ja teknisten päästöesteiden toimintakykytutkimusten suuntaviivat vuosiksi Vuoden 1996 lopussa tekniikkatutkimukset ovat sellaisessa vaiheessa, että vuosien tutkimukset voivat jatkua suoraan niiden pohjalta vuodelle 2000 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. TEKA-projektin tutkimus- ja kehitystyöhön osallistui kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuslaitoksia, yliopistoja, korkeakouluja ja konsulttitoimistoja. Merkittävä osuus oli mm. Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa, Geologian tutkimuskeskuksessa, Teknillisessä Korkeakoulussa, Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy:ssä, Teollisuuden Voima Oyissä, Outokumpu Poricopper Oyissä ja IVO International Oyissä tehdyllä työllä sekä yhteistyöllä Svensk Kämbränslehantering AB:n (SKB) kanssa.

11 2 TEKNIIKKATUTKIMUKSET VUOSINA KAPSELOINTITEKNIIKKA Tässä luvussa kuvataan vuosien tutkimus- ja kehitystoimenpiteet, jotka kohdistuivat käytetyn polttoaineen loppusijoituskapseliin ja kapselointiprosessiin. Tutkimuksia, joilla selvitettiin kapselin toimintaa teknisenä päästöesteenä ja sen vaikutusta pitkäaikaisturvallisuuteen loppusijoituksen aikana on käsitelty viitteessä (Posiva 1996a). Vuoden 1992 lopussa TVO:n kapselointiratkaisuna oli ns. ACP-kapseli (Advanced Cold Process Canister) ja kylmäprosessitekniikka (TVO 1992). TVO:n polttoainenipuille ja -määrälle soveltuvan kylmäprosessitekniikkaa käyttävän kapselointilaitoksen alustava suunnitelma on esitetty viitteissä (Mayer ym. 1989, Kukkola 1990). ACP-kapselin suunnitteluperusteet ja mitoitus on puolestaan esitetty viitteessä (Raiko & Salo 1992). Kapselikehitystyön päätavoitteena oli saattaa ajantasalle ja täydentää käytetyn polttoaineen loppusijoituskapselin suunnitteluraportti vuodelta 1992 (Raiko & Salo 1992). Vuosina kapselointitekniikkaan liittyvät tutkimus- ja kehityshankkeet kohdistuivat kapselin koon optimointiin, jälkilämmön kulkeutumiseen, kapselirakenteen suunnitteluun ja analysointiin, kapselin valmistustekniikkaan, kuparin hitsaustekniikkaan, tarkastustekniikkaan sekä laatukysymyksiin. Vuosina seurattiin lisäksi säännöllisesti kapselointitekniikan kehitystyötä ulkomailla. SKB:n kanssa vaihdettiin tietoja kehitystöiden etenemisestä, neuvoteltiin kapselien suunnittelulähtökohdista, vaihdettiin tietoja valmistusteknisistä koeohjelmista ja vertailtiin kapselointilaitossuunnitelmia toisiinsa. Tällä toiminnalla on ollut tärkeä laadunvarmistuksellinen merkitys. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena julkaistiin vuoden 1996 loppussa uudistetut kapseliratkaisut sekä TVO:n että IVOn polttoainetyypeille (Raiko & Salo 1996). Nämä ratkaisut ovat lähtökohtina vuosien kapselin ja kapselointitekniikan jatkokehitystyölle Kapseli Kapselirakenteen suunnittelu ja analysointi Vuonna 1995 TVO ja IVO sopivat, että Loviisan ja Olkiluodon voimalaitoksen käytetty polttoaine sijoitetaan aikanaan yhteiseen loppusijoitustilaan Suomen kallioperään. Näin ollen käytetyn polttoaineen kokonais-

12 määrä lisääntyi ja loppusijoitussuunnitteluun mukaan tuli geometrialtaan erilainen IVOn PWR-polttoaine (WER-440). Loppusijoituskapselin mitoitusta varten Loviisan polttoainenipuille tehtiin tarkka alkuaineiden ja aktiivisuuden määräselvitys sekä jälkilämpötehojen määrittely (Anttila 1995). Olkiluodon käytetyn polttoaineen koostumusta ja radioaktiivisia ominaisuuksia on selvitetty aikaisemmin laaditussa raportissa (Anttila 1992). Vuosina vertailtiin keskenään erityyppisiä kuparikapseliratkaisuja (Autio ym. 1996a) ja tarkistettiin kapseloinnin perusratkaisun tekniikka. Näiden vertailujen perusteella vuosien kehitystyötä varten perusratkaisuksi valittiin kuparikapseli, jossa on massiivinen valettu sisärakenne. Suoritetun lämpöteknisen optimoinnin perusteella suunniteltiin kapseliin sijoitettavaksi 11 polttoainenippua. Vaihtoehtovertailuja on kuvattu tarkemmin luvussa 2.3. Turvallisuustarkastelussa (Vieno & Nordman 1996) on teknisenä ratkaisuna käytetty kuparikapselia, jossa on valettu sisäosa. Turvallisuusarvio osoittaa, että käytetyn polttoaineen loppusijoitus on mahdollista toteuttaa näihin ratkaisuihin perustuen. Kapselin suunnitelma on esitetty viitteessä (Raiko & Salo 1996) ja se sisältää mm. kuvaukset uudistetuista kapselin kupari- ja sisäosien rakenteista. Kapselin kantava sisäosa on pallografiittirautaa. Jäljelle jäävään tyhjään tilaan tehdään tyhjö tai se täytetään suojakaasulla. Kapselista on suunniteltu erilliset versiot Olkiluodon ja Loviisan polttoainetta varten. Molempiin kapselityyppeihin voidaan sijoittaa 11 polttoainenippua. TVO:n kapselin kokonaispaino on 20.8 t ja IVOn 16,5 t, ks. luku Loppusijoituskapselin suunnitteluraportissa (Raiko & Salo 1996) on myös esitetty tarkistetut suunnitteluperusteet ja mitoitus. Raportissa on tarkasteltu kapselien lujuutta. Lisäksi on tarkasteltu kapselin kriittisyysturvallisuutta ja säteilysuojelumitoitusta. Valettuun kapselikonstruktioon liittyvät säteilytasojen yksityiskohtaiset analyysit Loviisan ja Olkiluodon polttoaineille on esitetty raportissa (Anttila 1996a). Tutkimuksessa on analysoitu loppusijoituskapselien ulkopinnalla vallitsevat gamma- ja neutroniannosnopeudet ja arvioitu säteilytasojen riippuvuutta kapseliin sijoitetun polttoaineen palamasta ja jäähtymisajasta, nippuhilan geometriasta, kapselin dimensioista (seinämänpaksuuksista) ja kapselin täytemateriaalista. Kapselin kriittisyysturvallisuutta em. tekijöiden suhteen on puolestaan analysoitu raportissa (Anttila 1996b). Kapselin alikriittisyys on analyysein varmistettu jopa sellaisessa tilanteessa, että kapselin tyhjä tila olisi täyttynyt vedellä.

13 Kapselin rakenteellisia ratkaisuja on tarkasteltu aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Esimerkiksi kapselin kuparikannesta on laadittu yksityiskohtaiset suunnitelmat. Kannen hitsiliitoksen paikkaa on suunnitelmissa muutettu, mikä mahdollistaa hitsin lopettamisen siten, että hitsaussäde ohjataan sivulle ja kannen yläpinnasta ulos. Aikaisempi ja vaikeammin toteutettava tekniikka edellytti hitsaussäteen tunkeuman hallittua muuttamista virheettömänä normaalista hitsauspaksuudesta nollasyvyyteen. Kannen hitsin konstruktiomuutoksilla on saavutettu myös mahdollisuus käyttää radiografiamenetelmiä ultraäänimenetelmien lisäksi kannen liitoshitsin tarkastuksiin. Kapselin valmistaminen Aikaisempien selvitysten mukaan (TVO 1992 ja Rajainmäki ym. 1991) kuparikapselien valmistamiseen soveltuu parhaiten kuparin kuumapuristus- tai kuumavalssausmenetelmä. SKB:n toimesta valmistettiin vuonna 1995 täysikokoinen kapselilieriö kuumapuristusmenetelmällä. Suomessa jatkettiin kuuma valssaustekniikkaan perustuvan menetelmän kehittämistä. Tätä menetelmää käytettäessä valssatut kuparilevyt taivutetaan kaarelle. Levyt hitsataan pitkittäissaumoilla yhteen putkeksi, johon lopuksi kiinnitetään pohja hitsaamalla. Outokumpu Poricopper Oy laati selvityksen kapselin kuparivaipan valmistusmenetelmistä ja kustannuksista (Aalto ym. 1996). Kapselin valetun sisärakenteen valmistustekniikkaa arvioitiin VALMET Paperikoneet Oy:n valimon kanssa. VALMETilla on tekniset valmiudet valmistaa kyseessä olevaa valutyyppiä näin suurina yksikköinä (Raiko 1996a). Loppusijoituskapselin valmistukseen liittyvää laadunvarmistusta ja -tarkastusta on käsitelty kapselin suunnitteluraportissa (Raiko & Salo 1996). Kapselin valmistamisen kokonaiskustannukset on esitetty kootusti raportissa (Raiko 1996a). Kuparin hitsauksen menetelmäkehitys Vuosina Outokumpu Poricopper Oy:n kanssa toteutetaan kuparin hitsauksen menetelmäkehitysprojekti, joka kuuluu osana TEKESin hitsaus- ja levytekniikan teknologiaohjelmaan. Projektin tavoitteena on kehittää elektronisuihkuhitsaukseen (EB-hitsaus) perustuva kuparikapselien vaipan valmistusmenetelmä. Ensimmäisenä tavoitteena on kehittää taivutettujen levyjen liittämiseen perustuvan lieriönvalmistusmenetelmän tarvitsemat pitkittäishitsit. Toisena tavoitteena on tutkia perinteisen tyhjössä suoritettavan EB-hitsauksen soveltuvuutta kapselin päätykansien kiinnittämiseen. Tämä on vaihtoehtoinen menetelmä SKB:n kehitteillä olevalle ns. low vacuum-menetelmälle.

14 Projektin ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin pitkittäishitsien tekoa. Vuoden 1994 aikana toteutettiin koeohjelma VALMET lentomoottorihuollossa Linnavuoressa olevalla tyhjöhitsauslaitteistolla. Kaikkiaan suoritettiin 18 hitsauskoetta erilaisilla hitsausparametriyhdistelmillä, ks. kuva Koeohjelman tulokset analysoitiin, etsittiin parametrien optimi 50 mm:n kuparilevyn hitsaukseen ja suoritettiin optimin kokeellinen verifiointi. Projektin ensimmäinen vaihe raportoitiin vuonna 1995 (Rajainmäki ym. 1995). Tehdyillä kokeilla saatiin määritellyksi sellainen hitsauspar^metrien yhdistelmä, jolla saadaan 50 mm:n kuparilevyyn hyvälaatuinen hitsi. Kapselin lieriörungon valmistuksessa tarvittavat pitkittäishitsit voidaan valmistaa kokeissa käytetyllä hitsauslaitteistolla em. hitsausparametreja käyttäen. Kuva Elektronisuihkuhitsatut 50 mm paksut kuparilevyt

15 7 Vuonna 1995 käynnistettiin projektin toinen vaihe, jonka tavoitteena on tutkia EB-hitsauksen soveltuvuutta kapselin päätykansien kiinnittämiseen. Kehityskohteena oli virheettömän hitsisauman aikaansaaminen kaareviin kuparilevyihin hitsaussäteen ollessa vaaka-asennossa, ks. kuva Lisäksi kehitettiin hitsauksen päättämismenetelmää sellaiseksi, että lopettamiskohtaan ei synny liiallisia hitsausvirheitä. Nämä hitsauskokeet suoritettiin Saksassa IGM Robotersysteme AG:n hitsauslaitteistolla. Laitteen suurempi maksimiteho mahdollisti aikaisempaa monipuolisempien hitsausparametriyhdistelmien käytön, esim. suuremman hitsausnopeuden tai alemman kiihdytysjännitteen. Vaakasuuntaisella säteellä hitsaaminen osoittautui hieman vaikeammin optimoitavaksi kuin pystysuuntaisella säteellä. Lopputuloksena saatiin etsityksi kuitenkin vuoden 1996 lopulla myös vaakasuuntaisella säteellä laatuvaatimukset täyttävä hitsausparametriyhdistelmä. Hitsauskokeita tehtiin yli 30 kpl. Hitsin lopettamisen menetelmäkehitys ei ole vielä loppuunsaatettu. Koeohjelman kolmannessa vaiheessa vuonna 1997 on suunniteltu valmistettavan kaksi lyhyttä kuparilieriötä (pituus 0,3-0,5 m), joihin kiinnitetään EB-hitsausmenetelmällä suunnitelmien mukainen täyden mittakaavan kansi. Tuloksia tullaan vertaamaan SKB:n vastaaviin koetuloksiin. Kuva Elektronisuihkuhitsauskokeita varten Outokummun Porin tehtaalla valmistettuja kaarevia kuparikappaleita

16 8 Hitsien laatua, säteen tunkeumaa ja esiintyviä hitsausvirheitä selvitettiin kokeiden eri vaiheissa monipuolisilla tarkastuksilla: Outokumpu Poricopper Oy:ssä tehtiin hitsin pinnan laadun visuaalinen arviointi sekä mikroja makrorakennetarkastelut. Näytepalojen radiografiatutkimukset suoritettiin Huber Testing Oy:ssä ja ultraäänitarkastukset VTT:ssa. Kuparin hitsauskokeiden tarkastusten yhteydessä on aloitettu myös hitsimateriaalin mekaanisten ominaisuuksien mittauksia, mm. hidasvetokokeina suoritettavia virumislujuusmittauksia. Hitsien tarkastettavuutta tutkitaan erikseen tätä tarkastuskohdetta varten hankituilla optimoiduilla ultraääniantureilla Kapselointi TVO:n polttoainenipuille ja määrälle soveltuvan kylmäprosessitekniikkaa käyttävän kapselointilaitoksen alustava suunnitelma on esitetty viitteissä (Mayer ym. 1989, Kukkola 1990). Kehitettäessä kapseliratkaisua vuoden 1989 jälkeen kapselointilaitossuunnitelmaa ei ole kokonaisuudessaan päivitetty, mutta kapselin rakenteeseen tulleiden muutosten jälkeen on tarkistettu, että ne eivät oleellisesti vaikuta kapselointilaitoksen suunnitteluun. Valetulla sisärakenteella varustetun kuparikapselin osalta tämä tarkastelu on esitetty luvussa

17 2.2 LOPPUSIJOITUSTEKNIIKKA Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen alustava tekninen ratkaisu esitettiin vuonna 1990 esisuunnitelmassa (Salo ym. 1990) ja kuvattiin pääosiltaan vuonna 1992 turvallisuus- ja tekniikkaprojektin yhteenvetoraportissa (TVO 1992). Tässä kohdassa esitetään yhteenveto loppusijoitustekniikan kehitystyöstä vuosina Kehitystyötä kuvataan yksityiskohtaisemmin viitteessä (Riekkola & Salo 1996) Tilaratkaisut Loppusijoitustekniikan osa-alueita on arvioitu Posivan ja SKB:n yhteistyönä yhtiöiden tiedonvaihtosopimuksen puitteissa. Vuosina käsiteltiin maanpinnan ja loppusijoitustilojen välisiä yhteyksiä sekä eri toimintojen ja järjestelmien vaatimia tilantarpeita. Arvioinnin kohteena olivat mm. varastointi- ja korjaustoiminnat sekä henkilöliikenne. Aikaisemmissa selvityksissä on tarkasteltu maanpintayhteyksinä kolmen pystykuilun lisäksi yhden vinokuilun ja yhden pystykuilun yhdistelmää (Salo ym. 1990, Autio ym. 1991a, 1991b). TEKA-projektissa tarkasteltiin lisäksi kahden pystykuilun ratkaisua ja arvioitiin SKB:n vaihtoehtoisia kuilu- ja ajotunnelisuunnitelmia. Soveltuvimmalta ratkaisulta vaikuttaa maanpintayhteyksien hoitaminen kolmen pystykuilun: työkuilun, henkilökuilun ja kapselin siirtokuilun avulla. Sijoitusreikien mitat ja keskinäinen etäisyys tarkistettiin uusia kapselisuunnitelmia vastaaviksi. Sijoitustunnelien yhteispituus tarkistettiin vastaamaan TVO:n ja IVOn arvioitua loppusijoitettavaa polttoainemäärää, ks. luku 3. Esisuunnitelmassa (Salo ym. 1990) sijoitustunnelin leveys on 3,3 m ja teoreettinen louhintakorkeus 4,6 m. Sijoitustunnelin teoreettista louhintakorkeutta voidaan pienentää noin 4,2 m:iin, koska kapselin siirto- ja asennustekniikkaa kehitettiin edelleen siten, että asennus voidaan tehdä matalammassa tilassa (Henttonen & Suikki 1995a, Saanio & Raiko 1996). Poikkileikkauksen madaltaminen pienentää sijoitustunnelin tilavuutta noin m 3. Tilavuuden pieneneminen alentaa erityisesti tunnelien täyttökustannuksia. Sijoitusreikien mitat tarkistettiin 11 nipun kapselikokoa vastaaviksi Loppusijoitustilojen rakentaminen Poraus-räjäytysmenetelmän kehitystä arvioitiin erityisesti varovaisen louhintatekniikan osalta. Loppusijoitustilojen louhintaan soveltuvasta poraus- ja lastauskalustosta laadittiin selvitys (Tolppanen 1996a). Porausräjäytysmenetelmän aiheuttaman häiriövyöhykkeen laajuutta ja ominaisuuksia tutkittiin TVO:n tutkimustunnelissa. Tutkimustunnelia käsitellään tarkemmin kohdassa 2.6.

18 10 Kuva Kolmipuominen datavarusteltu porausjumbo (Tamrock Drills 1994) Tunnelien vaihtoehtoisina louhintamenetelminä tulevat kyseeseen mekaaniset kivenirroitusmenetelmät, joista soveltuvimmaksi on arvioitu täysprofiiliporaus. Posiva-Tamrock-yhteisprojektissa laadittiin selvitykset mekaanisen louhinnan porattavuuden perusteista (Lislerud 1996) ja nousunporaustekniikan soveltuvuudesta vaakatunnelien louhintaan (Vainionpää & Lislerud 1996). Tunneleihin ja kuiluihin soveltuvaa lujitustekniikkaa selvitettiin kallioteknisten laskelmien ja kallioluokitusten avulla (Tolppanen ym. 1995, Äikäs 1996, Riekkola ym. 1996). Loppusijoitustiloihin sulkemisen jälkeen jäävistä lujitus- ja tiivistysmateriaalimääristä laadittiin arviot (Kirkkomäki 1996). STRIPA-projektin tiivistyskokeiden tuloksista laadittiin suomalainen arviointiraportti (Pöllä ym. 1994). Projektin tulosten mukaan loppusijoitustilojen tiivistämiseen injektoimalla soveltuvat parhaiten bentoniitit ja tehonotkistetut mikrosementit (Gray 1993). Projektissa kehitettyä

19 11 dynaamista injektointitekniikkaa käytettiin myös STRIPA-projektin kenttäkokeissa. SKB on selvittänyt tiivistystekniikan tämän hetken tiedon tasoa ja tulevia kehitystarpeita (Boden ym. 1995). Voimakkaasti vettäjohtavien rikkonaisuusvyöhykkeiden läpäisyyn liittyviä tekniikoita käsiteltiin ja arvioitiin kansainväliseen seminaarityöskentelyyn osallistuen (Bäckblom & Svemar 1994). Suuret vesi vuodot ja suuri vedenpaine vaikeuttavat vyöhykkeiden läpäisyä ja tiivistämistä. Tällainen tilanne on käytännössä todettu mm. Äspön ajotunnelissa. Em. kaltaisten vyöhykkeiden louhintaa ja rakennustöitä voidaan helpottaa mm. käyttämällä tiivistämisessä esi-injektointitekniikkaa. Käytännössä toteutuneita kalliotilojen vuotovesimääriä on esitetty viitteessä (Tolppanen 1996b). Sementin käyttöä sijoitusreikien läheisyydessä ei yleensä ole pidetty suotavana, koska se saattaa muuttaa pohjaveden vesikemiaa epäedulliseksi bentoniitin pysyvyyden ja käytetyn polttoaineen liukenemisen kannalta. Viime vuosina on kuitenkin kehitetty vesikemiaan vähemmän haitallisesti vaikuttavia sementtilaatuja. Uusien ruotsalaisten selvitysten mukaan voidaan sallia merkittäviäkin sementtimääriä loppusijoitustiloissa. (Kenne & Larsson 1995) Loppusijoitustilojen käyttö ja sulkeminen TEKA-projektissa kehitettiin käyttövaiheessa tarvittavaa kapselin ja bentoniitin siirto- ja asennustekniikkaa. Kapselien siirtotekniikoita loppusijoitustiloissa arvioitiin yhdessä SKB:n kanssa. Viitteessä (Henttonen & Suikki 1995a, 1995b) on esitetty uudet suunnitelmat kapselin ja bentoniittilohkojen siirto- ja asennuslaitteille sekä pystyettä vaakareikäratkaisuille. Säteilyannosnopeuksia kapselin ja bentoniittilohkojen siirron ja asentamisen aikana on arvioitu viitteessä (Pöllänen 1995). Alustavasti on arvioitu, että siirto- ja asennustyöt voidaan hoitaa turvallisesti säteilysuojien avulla. Kapselien siirtotekniikkaa loppusijoitustiloissa on vertailtu yhdessä SKB:n kanssa. Nykyisessä perusratkaisussa kapseli kuljetetaan loppusijoitustiloihin hississä pystyasennossa. Loppusijoitustasolla kapseli käännetään vaaka-asentoon tunneleissa tapahtuvaa siirtämistä varten. Sijoitustunnelissa kapseli käännetään uudestaan pystyasentoon sijoitusreikään laskemista varten. Tällöin kapseli joudutaan kääntämään 90 kaksi kertaa eli kuilun alapäässä ja sijoitusreikään laskettaessa. Kuljetus tapahtuu kuilussa pystyasennossa ja tunneleissa vaaka-asennossa, mikä tekee mahdolliseksi kuljetuksen vaatiman tilan minimoinnin. Siirtoasennolla ei arvioida olevan ratkaisevaa vaikutusta kapselin sisällä polttoaineen kokemiin kuormituksiin.

20 12 SKB:n ohjelmaa bentoniittilohkojen ominaisuuksien ja valmistustekniikan määrittämiseksi (Börgesson ym ja SKB 1996) seurattiin vuosina Lisäksi osallistuttiin SKB:n laatimien bentoniittikäsikirjojen (Pusch ym. 1994, 1995) tarkastusprosessiin. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat bentoniittilohkojen teollisen valmistamisen demonstraatiot. On arvioitu, että kapselin ja bentoniitin sekä bentoniitin ja kallion välinen tila voidaan täyttää pienikokoisilla kokoonpuristetuilla bentoniittipelleteillä (Autio ym. 1996a). Pysty- ja vaaka-asentoisia sijoitusreikiä varten kehitetyt bentoniitin asennustekniikat (Henttonen & Suikki 1995a, 1995b) soveltuvat käytettäväksi sekä pienten että isojen bentoniittilohkojen asentamisessa, koska pienet lohkot voidaan niputtaa yhteen ja asentaa siten kooltaan suurempana lohkona. SKB saattoi vuonna 1995 päätökseen laboratoriotutkimukset, joissa selvitettiin murskeen soveltuvuutta täyteaineen runkoaineeksi. Selvityksen tuloksena arvioitiin, että kvartsihiekka voidaan korvata murskeella täyteaineen runkoaineena (SKB 1996). Murske-bentoniitti vaatii kuitenkin suuremman tiivistysenergian tai vaihtoehtoisesti suuremman bentoniittipitoisuuden (Pusch 1995). Murskeen käyttö vähentää materiaalikuljetuksia ja tulee alustavien arvioiden mukaan taloudellisesti edullisemmaksi kuin runkoaineeksi soveltuvan kvartsihiekan käyttö (Saanio 1996). Kustannuksiin vaikuttavat merkittävästi täyttömateriaalin bentoniittipitoisuus ja tiivisty stekniikka. Perusratkaisuna siirryttiin käyttämään mursketta kvartsihiekan asemasta tunnelin täyttömateriaalin runkoaineena. Aspossa tehdyissä kenttäkokeissa todettiin, että murske-bentoniitti on tehokkaasti tiivistettävissä vaadittuun tiiviyteen (SKB 1996). Kenttäkokeet tehtiin TBM-tunnelissa, jonka halkaisija on 5 m. Sulkurakenteiden tarvetta, toimintavaatimuksia ja rakenteita on arvioitu ulkomaisiin sulkurakenteita koskeviin selvityksiin perustuen. Nykyisen käsityksen mukaan sulkurakenteita tarvitaan sijoitustunneleissa, keskustunnelissa, kuiluissa ja lisäksi voimakkaasti vettäjohtavien vyöhykkeiden kohdalla. Numeeriset analyysit vahvistavat käsitystä, että sulkurakenteet tulee sijoittaa hyvälaatuiseen kallioon, jossa on pieni vedenjohtavuus (Hökmark 1994). Materiaaleina tulevat kyseeseen lupaavimpina bentoniitti ja betoni Suunnittelumenetelmät Tilojen suunnittelua varten aloitettiin tietokonepohjaisen Microstation 3Dsuunnittelujärjestelmän käyttöönotto. Suunnittelujärjestelmä tulee palvelemaan myös tilojen asemointia ja erilaisia visualisointitarpeita. Osittain TEKES-hankkeena kehitettiin sijoitussuunnitelmiin liittyvää visualisointitekniikkaa. Maanpäällisten tilojen eli kapselointilaitoksen ja laitos-

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään ...----- POSIV A-96-14 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina 1993-1996 POSIVA OY Joulukuu 1996 POSIVAOY Annankatu 42 D, 00100 HELSINKI Puhelin (09) 228 030

Lisätiedot

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012

Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Työraportti 2012-69 Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Timo Kirkkomäki Fortum Power and Heat Oy Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen:

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: Inkoon sataman ja rannan suunnittelu sekä asemakaavoitus Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: 1. Ote tarjouspyynnöstä: Pyydämme

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. 28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016 Raskasrakenteiset LVI-hormielementit Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 1.1. Rajaukset... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 3.1. Yleistä...

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

LAATU TUNNELILOUHINNASSA JATKOKOULUTUSPÄIVÄT

LAATU TUNNELILOUHINNASSA JATKOKOULUTUSPÄIVÄT LAATU TUNNELILOUHINNASSA JATKOKOULUTUSPÄIVÄT Esityksen sisältö Mitä ja miksi laatua? Tunnelilouhinnan kehitys ONKALOssa Louhintamenetelmien kehitys LAATU TUNNELILOUHINNASSA Mitä on laatu tunnelilouhinnassa?

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys

Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys POSIVA-96-20 Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 0, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Phone (09) 228 030 (nat.),

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS

EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS EURAJOEN KUNTA RAUMAN KAUPUNKI EURAJOEN KUNTA, RAUMAN KAUPUNKI OLKILUODON OSAYLEISKAAVA LIIKENNESELVITYS 31.10.2007 Eurajoen kunta, Rauman kaupunki Olkiluodon osayleiskaava Liikenneselvitys 31.10.2007

Lisätiedot

MAANALAISEEN LASIKUITULUJITETTUUN LUJITEMUOVISÄILIÖÖN KOHDISTUVAT KUORMITUKSET

MAANALAISEEN LASIKUITULUJITETTUUN LUJITEMUOVISÄILIÖÖN KOHDISTUVAT KUORMITUKSET MAANALAISEEN LASIKUITULUJITETTUUN LUJITEMUOVISÄILIÖÖN KOHDISTUVAT KUORMITUKSET JUSSI ROTO Wavin-Labko Oy Työ valmistunut 2012 Tausta Yritys Tuote Lähtökohdat työlle Diplomityö Tavoite Työn kulku Lopputulokset

Lisätiedot

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Porapaalujen kärkiosat... 3 1.2 Vaatimusten rajaus... 3 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4 3 PORAPAALUJEN KÄRKIOSIEN

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa CityGeoModel seminaari 1.4.2016 klo 11:00-11:15 Matti Kalliomäki ja Kalle Hollmén / Saanio & Riekkola Oy 1.4.2016 Saanio & Riekkola

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä Kunnossapitoyksikkö 23.8.2001 1 (7) MATHÉE-KISKOANKKURIT Ratahallintokeskus on vahvistanut Mathée-kiskoankkureiden käyttö- ja asennusohjeet nro 1172/731/2001 voimassaoleviksi Suomen valtion rataverkolla

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS POSIVA OY:N HAKEMUKSEEN SAADA YDINENER- GIALAIN 18 :SSÄ TARKOITETTU LUPA RAKENTAA KAPSELOINTI- JA LOPPUSI- JOITUSLAITOS EURAJOEN

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen

Loppusijoitustilojen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen Työraportti 2006-92 Loppusijoitustilojen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen Timo Kirkkomäki Toukokuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus

Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus KYT seminaari 8.5.2007 Leena Korkiala - Tanttu Tausta Sisältö Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen sisältö ja rajoitukset Loppusijoitus

Lisätiedot

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114 Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar Pekka Hautala 19 05.20114 Kuulento ConceptCar Miksi lennettiin kuuhun? Miksi haluttiin rakentaa auto puupohjaisista biomateriaaleista? Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Radio-ohjattavan F2007:n runko

Radio-ohjattavan F2007:n runko ASENNUS Radio-ohjattavan F2007:n runko Lehden nro 7 liitteenä on ominaisuuksiltaan ja mitoiltaan tärkeä osa. Se on pienoismallisi pohjalevy eli runko. Runko on suorakaiteen muotoinen, kärjestään kapeneva

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA

Finnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA 41 Helsinki Rukkila V A K L A Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 66 Test report I'iiiv a 1.

Lisätiedot

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja:

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

Leica Piper 100/200 Maailman monipuolisin putkilaser

Leica Piper 100/200 Maailman monipuolisin putkilaser Leica Piper 100/200 Maailman monipuolisin putkilaser Leica Piper Luotettavaa suorituskykyä maan päällä, putkissa ja kaivoissa Leica Geosystemsin Piper-putkilasersarjaan voi luottaa joka tilanteessa Putkessa

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät 25.1.2017 Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy Esityksen sisältöä Esitellään kaksi Liikenneviraston Betoniviidakko Oy:llä teettämää

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Column. Hintakuvasto. Näyttö- ja esitys kalusteet julkisiin tiloihin. TwinColumn TwinColumn Rec REP, Com TwinTouch MultiColumn

Column. Hintakuvasto. Näyttö- ja esitys kalusteet julkisiin tiloihin. TwinColumn TwinColumn Rec REP, Com TwinTouch MultiColumn Column Näyttö- ja esitys kalusteet julkisiin tiloihin Hintakuvasto TwinColumn TwinColumn Rec REP, Com TwinTouch MultiColumn multimediavaunut edulliset näyttövaunut erikoismallit kosketusnäytöille Nelikko

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Advanced Structural Technology. AST -laatu elementeissä

Advanced Structural Technology. AST -laatu elementeissä Advanced Structural Technology AST -laatu elementeissä Panel System 3.10 FI Tammikuu 2014 Korvaa Syyskuu 2013 Lujuus Sandwichelementin optimaaliset lujuusominaisuudet perustuvat sen eri materiaalikerrosten

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

KOPAR GROUP EN 1090; kokemuksia hankinnoista ulkomailta. Samuli Saarela Service Manager, IWE, IWI-C

KOPAR GROUP EN 1090; kokemuksia hankinnoista ulkomailta. Samuli Saarela Service Manager, IWE, IWI-C KOPAR GROUP EN 1090; kokemuksia hankinnoista ulkomailta Samuli Saarela Service Manager, IWE, IWI-C 15.3.2016 Perustietoa Koparista Suomalainen suunnittelu ja valmistus konepaja, jolla neljä yksikköä: Kopar

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

Turvallisuusperustelun tarkastelua

Turvallisuusperustelun tarkastelua Turvallisuusperustelun tarkastelua Loppusijoituksen turvallisuusperustelu LS-TUPER Koordinoitu KYT2014-hanke VTT, GTK, HYRL, LM Logo LM Logo HY 1 Tarkasteluperspektiivi Koordinointi Turvallisuusperustelun

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Nämä toimitusehdot korvaavat aikaisemmat Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot 1281/731/97, 1.11.1997. kunnossapitoyksikön päällikkö

Nämä toimitusehdot korvaavat aikaisemmat Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot 1281/731/97, 1.11.1997. kunnossapitoyksikön päällikkö RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 1717/731/02 8.11.2002 1 (7) MÄNTYPUISTEN RATAPÖLKKYJEN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Ratahallintokeskus on vahvistanut Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Tiivistelmä Tämä raportti on yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollossa.

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

Pienoiskasvihuone. esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle.

Pienoiskasvihuone. esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle. Pienoiskasvihuone esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle. Raportti teknisen työn erikoistumisopintojen soveltavasta työstä. Antti Laakkonen 27.4.1992 1. Työn kuvaus Esimerkkityöksi

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Orsien käytönrajat paljaille ja päällystetyille avojohdoille EN 50341, EN 50423. Johtokulma

Orsien käytönrajat paljaille ja päällystetyille avojohdoille EN 50341, EN 50423. Johtokulma Orsien käytönrajat paljaille ja päällystetyille avojohdoille EN 50341, EN 50423 40 50 60 70 80 90 100 110 03 Sisällysluettelo Orsien käytönrajat perusteet...04 20 kv paljaan avojohdon orret SH66 (seuraava

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat

Lisätiedot

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1 Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 1 2 Nuclear power generation in the world 440 operational power reactors with 378 GW capacity* (133 GW in EU) 13,5 % of global electricity generation

Lisätiedot