loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa
|
|
- Päivi Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ r a p o r t t i 2-52 loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa Kari Äikäs Reijo Riekkola Joulukuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel Fax
2 Työ raportti 2-52 loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa Kari Äikäs Reijo Riekkola Joulukuu 2
3 Työraportti 2-52 Loppusijoitustilojen alustavat asemointitarkastelut Olkiluodossa Kari Äikäs Reijo Riekkola Saanio & Riekkola Oy Joulukuu 2 Karttaoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 41/MYY/ Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
4 INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKOLA OY SAA TE SAA TE TYÖRAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA Posiva Oy Töölönkatu 4 1 HELSINKI TILAUS 9523//JPS ja 9531/1/JPS YHTEYSHENKILÖT Jukka-Pekka Salo. Posiva Oy Reijo Riekkola Saanio & Riekkola Oy TYÖRAPORTTI LOPPUSIJOITUSTILOJEN ALUSTAVAT ASEMOINTI TARKASTELUT OLKILUODOSSA Työraportti nro 2-52 LAATIJAT Reijo Riekkola Kari Äikäs LAATIJOIDEN PUOLESTA Kari Äikäs TARKASTAJA Timo Saanio HYVÄKSYJÄ toimi tusj ohtaj a
5 LOPPUSIJOITUSTILOJEN ALUSTAVAT ASEMOINTITARKASTELUT OLKILUODOSSA TIIVISTELMÄ Raportissa tarkastellaan 18 esimerkin avulla käytetyn ydinpolttoaineen ( 4 tu) loppusijoitustilojen asemointia Olkiluodon kallioperään 4-5 m syvyyteen. Tarkasteltavat asemointiesimerkit käsittävät sekä KBS-3- että MLH-tyyppisiä yksi- ja kaksikerrosratkaisuja. Loppusijoitustilojen sijoitukseen vaikuttavina tekijöinä tarkastellaan maanpintaolosuhteita, kalliomallia, kallion rakennettavuutta, pohjavesiolosuhteita ja käytettävissä olevia kallioresursseja. Tilojen suuntaukseen vaikuttavina tekijöinä tarkastellaan pääjännityksen suuntaa, liuskeisuutta ja rakoilua. Asemointiin käytettävissä oleva kallio muodostuu 4-5 m syvyysvälillä kolmesta lohkosta, joista suurin on kooltaan noin 1,6 km 2 ja kaksi muuta noin,15-,3 km 2. Asemointiesimerkkien perusteella loppusijoitustilat voidaan sijoittaa suurimpaan kalliolohkoon yksikerrosratkaisuna, jolloin laajennusvara ko. syvyydellä kuitenkin jää tässä lohkossa melko vähäiseksi. KBS-3- ja MLH-ratkaisujen väliset erot ovat tässä suhteessa vähäisiä. Laajennusvaraa saadaan merkittävästi lisää sijoittamalla tilat kahteen kerrokseen samaan kalliolohkoon. Kalliomalliin liittyvien epävarmuuksien arvioidaan vaikuttavan loppusijoitustilojen asemointiin soveltuvan kallion määrään ja sijaintiin. Avainsanat: Y dinjäte, loppusijoitus, loppusijoitustilat, asemointi, layout, kallio
6 LOCATING OF THE HIGH LEVEL WASTE REPOSITORY WITHIN THE OLKILUOTO SITE ABSTRACT Locating of a deep repository for 4 t U of nuclear waste in the depth range of 4-5 m at the Olkiluoto bedrock has been studied with 18 positioning examples. They consist of one- and two-storey layouts for the KBS-3 and MLH type repositories. The effect of ground conditions, rock model, constructability of rock, groundwater and the available rock mass resources on the locating of the repository is considered. Also the directing of the repository tunnels with respect to the direction of the principle horizontal stress, foliation and fracturing is dealt with. The available rock mass in the depth range of 4-5 m at the central part of Olkiluoto consists of three rock blocks which are separated by fracture zones. The largest one of theseis 1,6 km 2 by area while the two other ones are,15 -,3 km 2. On the basis of the studied examples the repository can be positioned in the largest rock block as a one-storey layout though the resources for extension are fairly restricted. The differences between the KBS-3 and MLH concepts are negligible in this respect. Considerably more room for extension results if the repository will be divided into two storeys. Uncertainties in the Olkiluoto rock model are estimated to affect the amount and location of the available rock resources for the positioning of the repository. Keywords: Nuclear waste, final disposal, repository, locating, layout, crystalline rock
7 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO... 1 ALKUSANAT JOHDANTO LOPPUSIJOITUKSEN TEKNISET RATKAISUT Yleistä Perusratkaisu (KBS-3) MLH-ratkaisu LOPPUSIJOITUSTILOJEN ASEMOINTIPERUSTEET Loppusijoitustilojen sijoitukseen vaikuttavat tekijät Maanpintaolosuhteet Kalliomalli Kallion rakennettavuus Pohjavesiolosuhteet Käytettävissä olevat kallioresurssit Tunneleiden suuntaukseen vaikuttavat tekijät Pääjännityksen suunta Liuskeisuus Rakoilu Loppusijoitustunneleiden tekniset asemointiperusteet ASEMOINTIESIMERKIT Yleistä Yksikerrosratkaisut Kaksikerrosratkaisut LAAJENNETTAVUUS Yksikerrosratkaisut Kaksikerrosratkaisut TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITE LIITE
8 2
9 3 ALKUSANAT Tämä raportti on laadittu Posiva Oy:n toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Jukka-Pekka Salo. Luvut 1 ja 2 on kirjoittanut Reijo Riekkola ja muut luvut Kari Äikäs. Raportin kuvat on laatinut Hanna Malmlund ja liitteet Annika Hagros ja Kari Äikäs. Määrälaskelmat ovat tehneet Paula Keto ja Hanna Malmlund. Raportin aikaluvun ja korjauksen on tehnyt Päivikki Mäntylä.
10 4
11 5 1 JOHDANTO Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoaineen huollon tutkimuksessa, suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan valtiovallan asettamia aikatauluja ja tavoitteita. Ydinjätehuollon lähtökohtana on käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen Suomen kallioperään. Loppusijoitus voidaan aloittaa vuonna 22. Loppusijoitukseen tähtäävästä tutkimuksesta, suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtii Posiva Oy. Loppusijoitusta varten tutkitaan meneillään olevassa varmentavassa tutkimusvaiheessa Olkiluodon aluetta (kuva 1-1 ). Olkiluotoon rakennetaan maanalaiset tutkimus tilat, joista tehtävin tutkimuksin varmistetaan loppusijoituspaikan soveltuvuus ennen kuin varsinaisten loppusijoitustilojen rakentaminen aloitetaan. Loppusijoituslaitos koostuu maanpinnalle rakennettavasta kapselointilaitoksesta (Kukkola 1999a) ja oheistiloista (Kukkola 1999b) sekä syvälle kallioon rakennettavista varsinaisista loppusijoitustiloista (Riekkola et al. 1999). Tässä raportissa kuvataan vaihtoehtoisten asemointiesimerkkien avulla miten loppusijoitustilat voisivat sijaita Olkiluodon kallioperässä. Työ on jatkoa aikaisemmin tehdyille asemointitarkasteluille Olkiluodossa (Riekkola et al. 1992, Riekkola et al. 1996). Varsinaiset sijaintisuunnitelmat tullaan laatimaan ennen loppusijoitustilojen rakentamista ja niitä tullaan tarkentamaan rakentamisen yhteydessä tehtävien tutkimusten perusteella (nk. observational method). Tässä työssä laadittujen asemointiesimerkkien tavoitteena on tukea paikkatutkimusten ohjelmointia, maanalaisen tutkimustilan suunnittelua, loppusijoitustilojen teknistä suunnittelua Olkiluotoon ja karakterisoidun loppusijoitusalueen riittävyyden arviointia.
12 .g "'6 $::: l:..o:l = l:..o:l..._. - ::::::: s l:..o:l = l:..o:l.._ $::: a E:.._ $:::.._.g : l:..o:l l:..o:l :, - Mahdollinen sijoitusalue Vanhan metsän suojelualue (Natura 2) ::::: Suurjännitelinjan 35 m suojavyöhyke Muuntoasema ----Suurjännite ----Jakelujännite --- Maadoitus ohjauskaapelia (maassa) Sähkökaapeli (maassa) Raakavesiputki Puhelinjohto ( maakaapel i) Puhelinlinja (ilmajohto) Valokaapeli 2 4 \
13 7 2 LOPPUSIJOITUKSEN TEKNISET RATKAISUT 2.1 Yleistä Loppusijoitustilojen tekninen ratkaisu on kuvattu esisuunnitelmassa (Riekkola et al. 2). Loppusijoitustiloihin sijoitetaan Suomessa tuotettu käytetty ydinpolttoaine sekä ydinjätteen kapselointilaitoksen käyttö- ja käytöstäpoistojätteet Loppusijoitettavaksi polttoainemääräksi perustapauksessa (P) oletetaan nykyisten ydinvoimalaitosten 4 vuoden aikana tuottama käytetty polttoaine. Loppusijoitustilojen teknisessä suunnittelussa huomioidaan perustapauksen lisäksi varaus (Y), joka aiheutuisi nykyisten laitosten käytön jatkamisesta 2 vuodella sekä tapaus (U), jossa edellisen lisäksi oletetaan kahden uuden 15 MW e voimalaitoksen käynnistyminen aikaisintaan vuonna 21. Kapselointilaitoksen käyttöjäte loppusijoitetaan sitä mukaa kuin sitä syntyy, käytöstäpoistojäte loppusijoitetaan tilojen sulkemisvaiheessa. Tämän raportin asemointitarkastelut on laadittu käyttäen Y -tapauksen mukaista jätemäärää eli 4 tu, joka sijoitetaan noin 22 kapseliin. 2.2 Perusratkaisu {KBS-3) Loppusijoitustilojen perusratkaisun lähtökohtana on moniesteperiaate, joka tarkoittaa sitä, että radioaktiivisten aineiden eristäminen toteutetaan useiden toisiaan varmistavien, mutta toisistaan riippumattomien suojauskeinojen avulla. Tällaisessa toteutustavassa yhden esteen pettäminen ei vaaranna eristyksen toimivuutta. Radioaktiiviset aineet suljetaan kapseleihin, jotka kestävät kuormitusta ja korroosiota. Kapselit sijoitetaan 4-7 m syvyyteen kallioon. Kapselin tarkoituksena on estää radioaktiivisten aineiden pääsy pohjaveteen. Peruskallio suojaa kapselia ja jos kapseli jostain ennalta arvaamattomasta syystä menettäisi eristyskykyään, kallio hidastaisi ja vaikeuttaisi vaarallisten aineiden pääsyä luontoon. Kapselin ja kallion välissä oleva hentoniittisavi toimii lisävarmistuksena, joka vähentää veden liikkuvuutta ja vuodon sattuessa hidastaa radioaktiivisten aineiden kulkeutumista eteenpäin. Varsinaiset loppusijoitustilat koostuvat sijoitustunneleista, joita yhdistää toisiinsa keskustunneli. Kuvassa 2-1 on esitetty perusratkaisun sijoitustunnelit noin 2 m pituisina ja yhdensuuntaisina olettaen, että tämä olisi kallioperän puolesta mahdollista. Polttoainekapselit sijoitetaan tunnelien lattiaan tehtäviin pystysuoriin reikiin. Kapselin ja kallion välinen tila täytetään bentoniittisavella. Tunnelit täytetään sopivalla täyttömateriaalilla. Perusratkaisun suunnitelmat perustuvat poraus-räjäytysmenetelmän käyttöön tunnelilouhinnassa ja käänteisen nousuprofiiliporaustekniikan käyttöön sijoitusreikien porauksessa. Loppusijoitustilojen perusratkaisussa maanpinnalta johtaa alas loppusijoitustiloihin kolme pystykuilua: työ-, henkilö- ja kapselikuilut. Kuilujen lisäksi voidaan käyttää ajotunnelin ja kuilujen yhdistelmiä. Työkuilun kautta hoidettavat maanpinnan ja loppusijoitustilojen väliset yhteydet voidaan järjestää myös vaihtoehtoisin tavoin. Työkuilun asemasta voidaan käyttää esim. ajotunnelia tai ajotunnelin ja pystykuilun yhdistelmää, jolloin loppusijoitustasolle päästäisiin ajoneuvolla suoraan maanpinnalta.
14 8 Kuva 2-1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen perusratkaisun (KBS-3) periaate. Kapselit sijoitetaan Sijoitustunnelien pohjaan porattuihin pystyasentoisiin reikiin. Sijoitustunnelien louhinta tapahtuu jaksoittain paaosin loppusijoitustilojen käyttövaiheessa. Kapseleita loppusijojtetaan myös sijoitustunneleiden louhintajaksojen aikana. Räjäytystöitä ei kuitenkaan tehdä samaan aikaan, kun kapseleita siirretään kapselointilaitokselta loppusijoitustiloihin tai kun kapseleita asennetaan sijoitusreikiin. On myös mahdollista tehdä louhintatyöt kaikilta osin valmiiksi ennen käyttövaihetta. Lopullinen sijoitussyvyys ja pohjaratkaisun muoto määräytyvät sijoituspaikan kallioperän ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi kuiluja voi työturvallisuus- ja teknisistä syistä johtuen olla tarkoituksenmukaista rakentaa enemmän kuin kolme, jos tilat sijaitsevat hajallaan laajalla alueella. Perusratkaisu on joustavasti muunneltavissa kallioperän ominaisuuksien mukaan: loppusijoitustilat maanpinnalle yhdistävien kuilujen ja mahdollisen ajotunnelin sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon kallioperän ja maanpinnan ominaisuudet tunneliensijainti ja pituus voidaan sovittaa kallioperään ja tunnelienmuodon ja suunnan suunnittelussa voidaan huomioida kalliomekaaniset olosuhteet täyttömateriaalin koostumusta voidaan suunnitella pohjaveden suolapitoisuuden mukaan
15 9 - keskustunneli voi kiertävän lenkin sijasta olla myös vain tunneliosuus, joka yhdistää eri puolella sijoitustunneleita olevat kuiluryhmät toisiinsa. Tämän tyyppinen pohjaratkaisu soveltuu esim. tilojen sijoittamiseen pitkään ja kapeaan kalliolohkoon. - sijoitustunnelit voivat sijaita myös useammassa kuin yhdessä tasossa. Useampaan tasoon sijoittaminen tulee kyseeseen, jos esim. kalliolohkossa on runsaasti tilaa korkeussuunnassa, mutta niukasti vaakasuunnassa. Sijoitustunnelit pyritään asemoimaan kiinteään kallioon ja välttämään vettäjohtavia ja rakentamista vaikeuttaviarako-ja rikkonaisuusvyöhykkeitä. Niiden sijainnista ja asennosta riippuu, moneenko ryhmään sijoitustunnelit asemoidaan. Sijoitustunnelien jakaminen ryhmiin voidaan tehdä tilaratkaisujen puolesta joustavasti, koska kiinteisiin kallioosuuksiin sijoitettavat tunneliryhmät yhdistetään toisiinsa rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet lävistävällä keskustunnelilla. Rakentamista ja tunnelien käytönaikaista täyttämistä palvelevan työkuilun alueen sijainti valitaan siten, että se voidaan sovittaa kallioperän ominaisuuksiin ja se on kohtuullisella etäisyydellä sijoitustunneleista. Keskustunneli yhdistää työkuilun alueen sijoitustunneliryhmiin ja kapselikuilun alueeseen. Kapselikuilun kautta hoidetaan varsinainen loppusijoitustoiminta, joten kapselikuilun yhteys sijoitustunneliryhmiin on tärkeä. 2.3 MLH-ratkaisu Polttoainekapselit voidaan loppusijoittaa myös vaakasuoraan asentoon kalliossa ilman että sijoitusratkaisun turvallisuusominaisuudet tai sen ympäristövaikutukset olennaisesti muuttuisivat. Tällaisia perusratkaisun muunnelmia on käsitelty ja arvioitu mm. Aution et al. ( 1996) laatimassa raportissa. Keskipitkäreikäratkaisussa (Medium Long Hole, MLH) käytetään saman suuruisia kapseleita kuin perusratkaisussa (Autio et al. 1996). Kapselit asennetaan vaaka-asentoisiin sijoitusreikiin, joiden halkaisija on sama kuin perusratkaisun sijoitusreikien. Kapselin ja kallion välinen tila täytetään kokoonpuristetulla bentoniitilla. Sijoitusreiät sijaitsevat noin 25 m välein ja ovat noin 2 m pituisia. Louhinnassa käytetään vaakasuoraa nousuporaustekniikkaa, jolloin tarvitaan sekä keskus- että sivutunnelit yhdistämään sijoitusreikien molempia päätyjä. Keskipitkäreikäratkaisun periaate on esitetty kuvassa 2-2. MLH-ratkaisu edellyttää pitkälle automatisoituja kapselin asennuslaitteistoja. Myös kallioperän ominaisuuksille MLH asettaa suuremmat vaatimukset kuin perusratkaisu. Esimerkiksi asennusaikainen kallion murtuminen, vesivuodot ja käyttöhäiriöt voisivat aiheuttaa ongelmatilanteita. MLH -ratkaisu on todettu periaatteessa perusratkaisulle mahdolliseksi toteutus vaihtoehdoksi. Louhintamäärät ovat MLH-ratkaisussa huomattavasti pienemmät kuin perusratkaisussa, koska sijoitustunnelit jäävät pois.
16 1 HENKILÖKUILU KAPSELIKUILU TYÖKUILU Kuva 2-2. Keskipitkäreikäratkaisun (MLH) periaate. Kapselit sijoitetaan kahden tunnelin välille porattuihin vaaka-asentoisiin reikiin.
17 11 3 LOPPUSIJOITUSTILOJEN ASEMOINTIPERUSTEET 3.1 Loppusijoitustilojen sijoitukseen vaikuttavat tekijät Maanpintaolosuhteet Tarkasteltava asemaintialue sijaitsee Olkiluodon saaren kallioperässä 4-5 m syvyydessä ja sen projektia maanpinnalla käsittää noin 2,5 km 2 kokoisen alueen saaren keskiosassa (kuva 1-1). Alueen omistavat Teollisuuden Voima Oy (TVO) ja Metsähallitus. Asemointialueen länsipuolella sijaitsevat TVO:n voimalaitokset ja koillispuolella sijaitsee tilapäiskäytössä oleva satama. Alueen kaakkoispuolella, vajaan kilometrin päässä sijaitsee lähin kiinteä asutus ja eteläpuolella, lähimmillään noin puolen kilometrin päässä sijaitsee loma-asutusta. Alueen lounaispuolella sijaitsee Liiklankarin vanhan metsän suojelualue, joka on N atura 29 -ehdotukseen ( ) merkitty kohde. Asemointialueen päällä (kuva 1-1) sijaitsee Korvensuon raakavesiallas ja selkeytysaltaat. Alueen lounaisreunassa kulkee voimalaitokselle vievä maantie ja alueen koillisosassa sijaitsevat voimalaitokselta lähtevät korkeajännitelinjat Lisäksi alueella risteilee joitakin paikallisteitä, johtoja ja kaapeleita. Muuten alue on rakentamatonta. Maanpinnan korkeus asemointialueen päällä vaihtelee pääasiassa korkeusvälillä Kalliota peittää yleisesti 1-5 m paksu moreeni, jonka koostumus vaihtelee vähäisen näytemäärän perusteella hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin (Hagros 1999), hienoainespitoisuuden vaihdellessa välillä 2-3 %. Paljastunutta kallio on vain muutaman prosentin alueella. Rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti tai tarvittaessa kalliolle (Hagros 1999). Loppusijoituslaitoksen maanpintayhteyksien ja maanpäällisten rakenneimien asemointia rajoittavat käytännössä eniten alueella sijaitsevat vesialtaat, suurjännitelinjat ja alueen lounaispuolella sijaitseva Liiklankarin vanhan metsän suojelualue ja ydinvoimalaitosten rakentamiseen kaavoitettu alue (kyseisen alueen itäraja näkyy kuvassa 1-1 Pesivan maanpäällisen suunnittelun länsirajana). Sopivaa aluetta on kuitenkin riittävästi käytettävissä esim. Korvensuon altaan länsi- ja eteläpuolella Kalliomalli Asemointialueen pääkivilajit ovat keskirakeinen, migmatiittinen kiillegneissi ja keskirakeinen gneissimäinen tonaliitti, sekä karkearakeinen pegmatiittigraniitti. Lisäksi esiintyy vähäisessä määrin amfiboliittia (Anttila et al. 1999). Olkiluodon kivilajit ja niitä halkovat rako- ja rikkonaisuusrakenteet, yhteensä 3 kpl, on mallinnetto kalliomalliksi. Se muodostuu erillisestä kivilajimallista (Saksa & Lindh 1999) ja rakennemallista (Saksa et al. 1998). Kuvissa 3-1 ja 3-2 on esitetty maanpinnan yhdistetty kivilaji- ja rakennemalli asemointialueelta sekä kaksi leikkausta siitä. Kalliomallin rakenteet on kuvattu rakennekohtaisesti tarkemmin liitteessä 1. Kalliomalli perustuu alueella tehtyihin kalliotutkimuksiin, joista tärkeimmän osan loppusijoitustilojen kannalta muodostavat kymmenen kallionäytekairanreikää ja niissä teh-
18 13 '1 "' en '1 3 m... 3 m R27 OLKILUOTO Mittakaava: 1: 2 Projektio: KKJ 1 (Gauss-Kruger) Maanpinta Rakennemalli 3. Fintact/Jli/ /rc/olki2/ s. sec-up-rak-sr -sc2/rak _ 3. /PS Geomalli 3. Fintact/jnu/rc/olki/rak_3.1/ geo_3./hyd_1./ps/_ Leikkaukset A-A ja B-B Rakennemalli 3. Geomalli HM/Saanio & Riekkola Oy SELITYKSET: D EJ D Kiillegneissi Suonigneissi Amfiboliitti Tonaliitti!T onaliittigneissi Graniitti Metadiabaasi K Kairanreiän sijainti K'i{; Kairanreiän sijainti, ei huomioitu kalliomallissa Kalliomallin rakenteet: 1 Hydrogeologisesti t merkittävät rakenteet Muut rakenteet Kuva 3-1. Olkiluodon yhdistetty kivilaji- ja rakennemalli maanpinnan tasossa.
19 LEIKKAUS A- A LO C\1 LO C'\1 LO...- < C\1 LO < C\1 LO...- KR3 KR11 R6-1 m R3 LEIKKAUS N 1{) Kuva 3-2. Leikkaukset A-Aja B-B.
20 15 Kivilajikohtaiset rakennettavuuserot ovat seurausta pääasiassa eri kivilajien mineraalikoostumuseroista ja rakoiluominaisuuksista. Olkiluodon kiillegneissi ja tonaliitti ovat rakennettavuudeltaan hieman huonompia kuin pegmatiittigraniitti johtuen niiden pienemmästä lujuudesta ja kiillegneissin kohtalaisesta tai voimakkaasta suuntautuneisuudesta. Asemointitarkastelun avuksi laadittiin kaikista loppusijoitustilojen aluetta halkovista tai sen lähiympäristössä sijaitsevista rakenteista rakennettavuuskuvaukset kairauslävistyksittäin (liite 2). Niitä käytettiin aikaisemmin tehdyn rakennettavuusluokituksen (Äikäs et al. 1999) ohella arvioitaessa yksittäisten rakenteiden tai niiden eri osien rakennettavuutta. Rakennettavuusluokituksessa useammasta osasta muodostuvien rakenteiden ( esim. luokitusraportin rakenne R9 käsittää kalliomallissa osarakenteet R9A- R9C) ominaisuuksia tarkasteltiin eri osarakenteiden keskiarvoina. Rakennettavuusluokituksessa (Äikäs et al. 1999) arvioitiin, että rakenteet R1, R1, R11, R12, R19, R2, R21 ja R24 vaikuttaisivat loppusijoitustilojen asemointiin 3-7 m syvyysvälillä. Näistä muut paitsi R1 arvioitiin vettäjohtavaksi ja vaikeasti tiivistettäviksi. R 1 arvioitiin yli 6 m syvyydessä kallioteknisesti niin merkittäväksi, että se vaikuttaa loppusijoitustilojen asemointiin. Rakenne R19 sijaitsee kallion pintaosassa noin 1 m syvyydessä, joten se voi vaikuttaa ainoastaan loppusijoituslaitoksen maanpintayhteyksien asemointiin. Tilojen asemointivaihtoehdoissa vältetään loppusijoitustunneleilla kaikkia edellä mainittuja rakenteita. Asemoinnissa huomioitiin myös kallion pintaosissa sijaitseva hydrogeologisesti merkittävä rakenne R26, jonka tiivistettävyys on rakennettavuusluokituksessa arvioitu hyväksi tai kohtalaiseksi. Loppusijoitustunneleita ei myöskään sijoiteta rakenteiden R2, R9A, R9B, R17C ja R3 kohdalle, johtuen niiden heikoksi tai hyvin heikoksi arvioidusta kalliolaadusta Q-luvun perusteella 4-5 m syvyydellä, suurehkosta paksuudesta ja mahdollisesta tii vistystarpeesta. Kiven lujuus-jännityssuhteen perusteella arvioiden tilojen sijoittamiselle merkittävä syvyysraja Olkiluodossa on noin 5 m syvyys, jossa kiillegneissin stabiliteettitila vaihettuu mahdollisen hilseilyn alueelta kohtalaisen hilseilyn alueelle (UCS/crH = 5) ja jonka alapuolella tunneleissa jouduttaisiin Q-luvun perusteella arvioiden käyttämään välitöntä lujitusta heti louhinnan jälkeen (Äikäs et al. 1999). Huomioimalla toisaalta edellä mainittu 5 m syvyys ja toisaalta, että loppusijoitustilojen suunnittelun lähtökohtana on tilojen sijoittaminen 4-7 m syvyyteen (Riekkola et al. 2), loppusijoitustilat on tässä asemointitarkastelussa sijoitettu syvyysvälille 4-5 m Pohjavesiolosuhteet Olkiluodon pohjavedelle on tyypillistä voimakas kerroksellisuus (Anttila et al. 1999). Makeaa pohjavettä esiintyy noin 15m syvyyteen saakka, murtovettä esiintyy syvyysvälillä 1-5 m ja suolaista pohjavettä tätä syvemmällä. Suolaisuudella tarkoitetaan tässä kokonaissuolaisuutta (TDS), josta noin 6% Olkiluodossa aiheuttaa NaCl. Kokonaissuolaisuus kasvaa voimakkaasti noin --4-tasolta alaspäin mentäessä (Ruotsalainen et al. 2). Numeerisen virtausmallinnuksen mukaan makea pohjavesi korvaa maan
21 16 kohoamisen myötä lopulta suolaisen pohjaveden kallioperässä noin 6 m syvyydelle asti 1 vuoden kuluessa (Löfman 1999). Suolaisuuden vaikutusta loppusijoitustiloihin on selvittänyt Vieno (2), jonka mukaan loppusijoitustilojen rakentaminen noin 5 m syvyyteen ja niissä tapahtuva pohjaveden pumppaus saattavat aiheuttaa suolaisen pohjaveden nousemisen 1-2m loppusijoitustilojen alapuolelta lähelle loppusijoitustiloja. Pohjaveden suolapitoisuus saattaa vaikuttaa sijoitustunneleiden täyttömateriaalin valintaan. Pohjaveden suolapitoisuuden (etenkin kloridien) lisääntyminen lisää myös rakennusmateriaalien, kaluston ja laitteistojen korroosiota. Loppusijoitustilojen turvallisuustarkastelussa (Vieno & Nordman 1999) suositellaan, että loppusijoitustiloja ei rakennehaisi Olkiluodossa yli 7 m syvyyteen. Pohjavesivirtauksia Olkiluodon kallioperässä on tutkittu numeerisella mallinnuksella (Löfman 1999). Sen mukaan pohjaveden virtaukset aiheutuvat pääasiassa paikallisista topografiavaihteluista. Olkiluodon saaren alla virtaus on enimmäkseen alaspäin suuntautuvaa, kun taas lähellä rantaviivaa ja meren alla virtaus suuntautuu lähinnä vaakasuoraan ja/tai ylöspäin. Loppusijoitustilojen läheisyydessä pohjavesi virtaa viistosti alaspäin pohjoiseen kohti ruhjevyöhykkeitä R1HY (rakenteista R1A, R1B, R1C ja R1D yhdistetty rakenne) ja R21 sekä etelään ja lounaaseen kohti vyöhykettä R18. Rakenne R21, joka viettää luoteesta loivasti loppusijoitustilojen alle, kerää tilojen läpi virtaavan veden ja muodostaa tärkeimmän virtausreitin tiloista pinnalle. Rakenne R2 HY (rakenteista R17 ja R2 yhdistetty rakenne) toimii virtausesteenä loppusijoitustilojen yläpuolella, sillä se estää ylempää pinnalta tulevia virtauksia alaspäin. Mallinnuksen mukaan (Löfman 1999) valtaosa loppusijoitustilojen läpi virtaavasta vedestä virtaa pitkin rakenteita R1HY ja R Käytettävissä olevat kallioresurssit Asemointia varten laadittiin kallioresurssikartat tasoilta -4, -45, -47 ja -5 (kuvat ). Kartat laadittiin vain kyseiseltä syvyysalueelta, koska kallion rakennettavuus heikkenee empiirisen Q-luvun perusteella arvioiden alaspäin mentäessä kasvavan jännitystilan seurauksena ja koska pohjaveden suolaisuus kasvaa voimakkaasti alaspäin mentäessä. Resurssikartoista ilmenee sijoitustunneleiden asemointiin käytettävissä oleva alue. Se muodostuu pääasiassa tutkimuskairanreikien kattamasta alueesta, josta on poistettu ne rakenteet suojaetäisyyksineen (taulukko 3-1), joiden kohdalle loppusijoitustiloja ei haluta sijoittaa. Kartoissa tutkimusreikien kattama alue on merkitty ympyränä kunkin reiän kohdalle. Ympyrän säde kuvastaa sitä tilavuutta reiän ympäristössä, jossa reikäkohtaisten seismisten VSP-luotausten arvioidaan kattavan jyrkkäkaateiset rakenteet. Sellaiset kyseistä rasteroitua aluetta syvyysvälillä 4-5 m leikkaavat rakenteet (taulukko 3-1 ), joista ei ole kairaustietoa tai jotka arvioitiin rakennettavuuden kannalta vähämerkityksellisiksi, laskettiin mukaan kallioresurssiin. Kallioresurssin rajauksessa on tutkimusten kattaman alueen lisäksi käytetty luonnollisena rajana kalliomallin rakenteita.
22 ;s "\5 ;:: = c::, - - ;:: \::) s ;::t. s - E": r;; : c::,......?:;-< : '< ;:: E" c::, l. Koordinaattijärjestelmä: KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) Käytettävissä oleva alue (;\ Kairanreiän sijainti leikkaus- ;/ r di---_j.l: --=..--'----1 syvyydellä ja kairanreiän ; vaikutusalue li,.:j Saanlo & Riekkola Oy/HM 1 Kalliomallin rakenteet: Rak-malli 3. Fintact/JL.V /rclolki21 s. sec-z4-sr-raklrak_ 3. /PS Hydrogeologisesti merkittävät rakenteet Muut rakenteet '"""" -.)
23 ;s t""4 = \::) - :::t. -- \::) s :::t. s = '< -S: E. = \::) - - s \::) - S'.l I.J} 9 Koordinaattijärjestelmä: KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) Käytettävissä oleva alue Kairanreiän sijainti leikkaus \ :.J syvyydellä ja kairanreiän.----""--'""""'" '-""""""" vaikutusalue Saanio & Rlekkola Oy/HM J R 1... (.11 1\.)..., 3 m Kalliomallin rakenteet: Rak-malli 3. Fintact/JL.i/4.1.99/rc/o/ki/ s.sec-z45-sr-rak/rak_3.1/ps Hydrogeologisesti merkittävät rakenteet Muut rakenteet
24 ;$ 1 t""4 '\5 ;::: = - t:.-::1 :::t. : s :::t. s '<" -is":...: - : ;::: is"....l \/ ;., \,Ete '.; \'( 1- "'- xv:> x.t.. Reiät KR6 ja KR7 jatkettu kesällä 2, R27 jatkeet eivät mukana kalliomallissa "' - p Reiät KR11 ja KR12 ei mukana kalli _r:nalllsa. Koordinaattijärjestelmä: KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) Käytettävissä oleva alue Kairanreiän sijainti leikkaus- syvyydellä ja kairanreiän f vaikutusalue rq,.j Saanlo & Rlekkola Oy/HM i \J --...! 3 m Kalliomallin rakenteet: Rak-malli 3. Fintactljnulrc/olkVrak _ geo_3./hyd_1./psi Hydrogeologisesti merkittävät rakenteet Muut rakenteet... \
25 "1:;5 $:: <.!:::: - :::t...._ s :::t. s - : - :..._..._ $::..._ E;"" K$)' 35 Koordinaattijärjestelmä: KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) Käytettävissä oleva alue (;\ Kairanreiän sijainti leikkaus- =s-=---,6,.-= ---= syvyydellä ja kairanreiän vaikutusalue 5m Saanlo & Riekkola Oy/HM ;!! _... '1 1\J -...! 3 m Kalliomallin rakenteet: Rak-malli 3. Fintact/JLV /rclolkV s. up-5-sr-rak/rak_ 3. /PS Hydrogeologisesti merkittävät rakenteet Muut rakenteet N
26 r Rakenteiden suojaetäisyytenä on hydrogeologisesti merkittäviksi arvioitujen rakenteiden (merkitty punaisella) kohdalla käytetty 5 m rakenteen sivulla ja 1m sen vaakajatkeelia (valkoinen alue ko. rakenteiden ympärillä). Kallioteknisesti merkittäväksi arvioitujen rakenteiden kohdalla suojaetäisyytenä on käytetty rakenteen sivulla 25m ja sen vaakajatkeelia 5 m (valkoinen alue ko. rakenteiden ympärillä). Koska suojaetäisyys tarkoittaa kohtisuoraa etäisyyttä rakenteen pinnasta, näyttää se karttaprojektiossa sitä leveämmältä, mitä loivakaateisemmasta rakenteesta on kysymys. On myös mahdollista, että rakenteen suoja-alue ulottuu tarkastelutasolle, vaikka itse rakenne ei sinne ulotukaan (esim. rakenteen 2B suoja-alue ulottuu tasolle -45). Käytettävissä oleva kallioresurssi muodostaa kaikilla tarkastelutasoilla kolme aluetta (kuvat ). Alueet nimettiin suuruusjärjestyksessä etelälohkoksi, pohjoislohkoksi ja länsilohkoksi. Etelälohko on näistä ylivoimaisesti suurin (taulukko 3-2). Etelälohkon erottaa pohjoislohkosta vettä johtava ja kallioteknisesti merkittävä rakenne R21 ja länsilohkosta kallioteknisesti merkittävä rakenne R9A. Pohjoislohkon ja länsilohkon erottaa toisistaan vettä johtava rakenne Rl. Rakenne R9B jakaa pohjoislohkon kahtia tasovälillä Asemointiesimerkit päätettiin sijoittaa etelälohkoon, sillä tarvittavat loppusijoitustilat mahtuvat kokonaan vain siihen. Etelälohko muodostaa tasoilla -4, -45, -47 ja -5 pääpiirteissään suunnikkaan muotoisen alueen (kuvat ). Sen käytettävyyttä -4-tasolla rajoittavat hydrogeologisesti merkittävät rakenteet R2B, R2E ja R2F ja kallioteknisesti merkittävät rakenteet R9B, R1A ja R3. Tason yläpuolella, noin 5 m päässä(= suojaetäisyyden päässä) siitä sijaitsee hydrogeologisesti merkittävän rakenteen R11 alareuna. Tasolla -45 etelälohkon kallioresurssin käytettävyyttä rajoittaa edellisten rakenteiden lisäksi Taulukko 3-1. Kalliomallin mukaisten rakenteiden huomioiminen asemoinnissa. Hydrogeologisesti Kallioteknisesti mer- Kallioresurssiin Kallioresurssia merkittävät rakenteet kittävät rakenteet mukaan lasketta- rajaavat raken- ( suojaetäisyys 5 m) ( suojaetäisyys 25 m) vat rakenteet teet Rl, Rll, R12, R19, Rl, R2, R9A-B, R7, R13, R14, R16, R3, R6, R8 R2, R21, R24, R26 RlOA-B, Rl2, R22, R23 *, R29 R17A-C, R3.. * Rakenne havatttu vam pmtakalhossa <25 m syvyydella Taulukko 3-2. Asemointiin käytettävissä olevan kallioresurssin pinta-ala (km 2 ) syvyystasoittain ja lohkoittain. Syvyystaso/Lohko Etelälohko Pohjoislohko Länsilohko -4 1,63,23, ,7,29, ,7,31,14-5 1,6,32,13
27 22 kallioteknisesti merkittäväksi arvioitu rakenne R17C. Tasoilla -47 ja -5 etelälohkon käytettävyyttä rajoittavat rakenteet R2E, R2F ja R17C. Koska kaikki edellä mainitut rakenteet ovat loiva-asentoisia, on niiden vaikutusalue suojaetäisyydestä johtuen kyseisillä asemointitasoilla suuri. 3.2 Tunneleiden suuntaukseen vaikuttavat tekijät Pääjännityksen suunta Olkiluodossa on tehty jännitystilamittauksia hydraulisella murtamisella kairanrei'issä KR1, KR2, KR4 ja KR1 sekä irtikairausmenetelmällä kairanrei'ässä KR1 kolmella eri syvyysvälillä (Anttila et al. 1999). Mittausten perusteella suurin pääjännitys vaikuttaa likimain vaakatasossa ja on suuruudeltaan -5-tasolla noin 25 Mpa ( crh/crh-suhde on likimain 1,8). Hydraulisten murtokokeiden perusteella suurimman pääjännityksen suunta vaikuttaa likimain W-E-suunnassa. Irtikairausmenetelmällä saadut tulokset antavat kolme, noin 6 toisistaan poikkeavaa suurimman pääjännityksen suuntaa (kuva 3-7), joista noin 45 m syvyydellä mitattu on lähellä hydraulisella murtamisella saatua suuntaa. Tunnelin pituusakselin ja suurimman vaakajännityskomponentin ( crh) keskinäisen suhteen vaikutusta loppusijoitustunnelin ja kapselireiän ympäristön jännitysjakaumaan on mallinnettu numeerisella analyysillä käyttäen elastista materiaalimallia (Johansson & Rautakorpi 2). Sen perusteella loppusijoitusreikien (KBS-3-tapaus) yläpäässä saattaa esiintyä hieman epästabiilia rakoilua (unstable crack growth) 5 m syvyydellä, jos crh:n suunta on kohtisuorassa loppusijoitustunnelin suuntaan nähden. Jos crh taas vaikuttaa loppusijoitustunnelin suunnassa reikien seinämiin syntyy stabiilin rakoilun (stable crack growth) vyöhykkeet tällä syvyydellä, mutta ei epästabiilia rakoilua. MLH-tapauksessa rakoilua syntyy vasta noin1m syvemmällä kuin KBS-3 tapauksessa. Analyysin HF =Hydraulinen murtaminen OC = Irtikairausmenetelmä KRx = Kairareiän tunnus Kuva 3-7. Suurimman horisontaalisen pääjännityksen suuntautuminen Olkiluodon kallioperässä jännitystilamittausten p erusteella (Anttila et al ).
28 23 perusteella näyttää siltä, että tilojen suuntauksen merkitys suhteessa suurimman vaakajännityksen suuntaan on tilojen stabiliteetin kannalta vähäinen, jos tilat sijoitetaan -5- tason yläpuolelle. Koska jännitystilamittauksiin ja numeerisiin analyyseihin sisältyy yksinkertaistuksia ja epävarmuuksia, päätettiin tuoneleiden asemointia tarkastella kahdessa eri suunnassa Liuskeisuus Kiillegneissin liuskeisuusaste vaihtelee kohtalaisesta voimakkaaseen ja tonaliitin heikosta kohtalaiseen. Pegmatiittigraniitti on suuntautumatonta tai heikosti suuntautunutta. Vallitseva liuskeisuuden suunta on yleensä ENE-WSW (Paulamäki 1989). Korvensuon altaan kaakkois- ja eteläpuolella vallitsevana liuskeisuuden suuntana on NE-SW. Liuskeisuuden kaateen viettosuunta on yleensä SSE-ESE. Liuskeisuuden kaarlekulma vaihtelee paljastumahavaintojen perusteella välillä 5-85, keskiarvon ollessa noin 7-75 (Paulamäki 1989). Kairanreikäraporttien perusteella liuskeisuuden kaade on yleensä selvästi loivempi (2-5 ) kuin pintakartoituksissa on havaittu. Loppusijoitustunnelit olisi kalliorakentamisen kannalta edullisinta sijoittaa liuskeisuuden suhteen siten, että ne leikkaisivat sitä mahdollisimman kohtisuoraan, jotta louhintaprofiilin muoto olisi paremmin hallittavissa. Loivien kaateiden alueella leikkaussuunnan merkitys kuitenkin vähenee. Liuskeisuuden kannalta paras suuntausvaihtoehto olisi suuntien SSE-NNW ja SE-NW välillä. Loppusijoitustunneleiden suunnalla suhteessa liuskeisuuden suuntaan on merkitystä myös kallion lämmönjohtavuuden kannalta, koska Olkiluodon kiillegneissi näyttäisi olevan sen suhteen anisotrooppista. Kiillegneissin lämmönjohtavuus on suurin liuskeisuuden ja migmatiittiraitaisuuden suunnassa ja pienin sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa, anisotropiakertoimen ollessa noin 1,2-1,3 (Kukkonen 2). Lämmönjohtavuuden anisotropia saattaa loivien kaateiden ( <3 ) alueella merkitä sitä, että kapselireikäväliä joudutaan kasvattamaan, jotta lämpötila kapseleiden ympäristössä ei nousisi liikaa Rakoilu Alueen päärakosuunnat (Anttila et al. 1999) ovat a) ENE-WSW eli liuskeisuuden suuntaineo rakoilu, joka kaatuu SSE, kaateen vaihdellessa loivasta jyrkkään, b) SSE-NNWsuuntainen, jyrkkäkaateinen rakoilu ja c) NE-SW -suuntainen, jyrkkäkaateinen rakoilu. Kiillegneissin poimuttumisesta johtuen etenkin liuskeisuuden suuntaisen rakoilun suunta ja kaade saattavat vaihdella melko paljon samassakin tutkimusreiässä. Rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeiden pääasialliset suunnat ovat kalliomallin mukaan SE-NW, ENE-WSW ja NE-SW. Näistä ENE-WSW-suuntaisten vyöhykkeiden kaade on useimmiten loivasti SSE ja muiden kaateet ovat pystyhköjä. Asemointialueella tai sen tuntumassa sijaitsevat rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.
29 24 Loppusijoitustunnelit olisi kalliorakentamisen kannalta edullisinta suunnata rakoilun suhteen siten, että ne leikkaisivat mahdollisimman kohtisuoraan keski-jyrkkäkaateisia päärakosuuntia, jotta louhintaprofiilin muoto olisi hyvin hallittavissa ja vettäjohtavat raot lävistettävissä esi-injektointirei'illä. Koska päärakosuuntia kuitenkin on kolme likimain kohtisuorassa toisiaan vastaan, ei tämä ole mahdollista. Paras suunta päärakojen suhteen olisi suunta ESE-WNW, joka leikkaa pystyjä päärakosuuntia vähintään noin 45 kulmassa ja liuskeisuuden suuntaisen rakoilun kulkua noin 6 kulmassa. Liuskeisuuden suuntaisen rakoilun ongelmana, varsinkin silloin, kun se on vettäjohtavaa, on kuitenkin loivahko eteläkaakkoon viettävä kaade, vaikka tunnelit sijoitettaisiinkin selvästi liuskeisuuden kulkua leikkaavasti. Louhittaessa tällöin tunneleita suuntaan ESE saadaan holvi tarvittaessa ennakkolujitettua ja tiivistettyä suhteellisen helposti, mutta tunnelin pohjassa sijaitsevien esi-injektointireikien kallistussuunta ja kaade ovat lähellä liuskeisuuden suuntaista rakoilua, jolloin näiden rakojen tiivistäminen on vaikeaa ja mahdolliset tunnelipohjan vuodot jäävät piiloon tunnelin lattian alle. Louhittaessa taas suuntaan WNW on holvin ennakkolujitus hankalampaa kuin ESE-suuntaan louhittaessa ja holvin tiivistämisessä esi-injektoinnilla on samat ongelmat kuin ESE-suunnan lattiassa, kuitenkin sillä erotuksella, että mahdolliset vuodot jäävät hoivissa näkyviin. Lattia saadaan kuitenkin tiivistettyä esi-injektoinnilla paremmin WNW-suuntaan louhittaessa kuin ESE-suuntaan louhittaessa. 3.3 Loppusijoitustunneleiden tekniset asemointiperusteet Asemointitarkasteluja tehtiin KBS-3- ja MLH-yksikerros- ja kaksikerrosratkaisuille. Kaksikerrosratkaisujen tasovälinä käytettiin kaikissa esimerkeissä 7 m, joka tulisi kuitenkin vielä tarkistaa mm. lämpöteknisin mitoituslaskelmin. Layout-suunnittelun lähtökohtana on ollut keskus-, sivu- ja loppusijoitustunneleiden louhiminen poraus-räjäytys-menetelmällä, eivätkä suunnitellut asemointiratkaisut siten sovellu suoraan täysprofiilimenetelmällä tehtäväksi. Sen sijaan KBS-ratkaisujen pystyt sijoitusreiät ja MLH-ratkaisujen pitkät vaaka-asentoiset sijoitusreiät on suunniteltu tehtäväksi täysprofiiliporauksella. Asemointiesimerkkien layout-suunnittelussa on oletettu, että sisäänkäynti loppusijoituslaitokseen tapahtuu esisuunnitelman mukaisesti pystykuilujen kautta, jolloin tilojen rakentaminen tapahtuu pääasiassa työkuilun kautta ja ydinjätteen loppusijoitus kapselikuilun kautta. Henkilökulku valvonta-alueelle tapahtuu kapselikuilun lähellä sijaitsevan henkilökuilun kautta. Keskustunnelilenkin ja kuilujen keskinäisessä sijoituksessa on huomioitu, että rakentaminen voidaan tehdä vaiheittain siten, että rakentaminen ja kapselien sijoitustoiminta voidaan erottaa toisistaan valvonta-alueen rajalla koko loppusijoitustoiminnan ajan. Loppusijoitustunneleiden louhinta alkaa kapselikuilun läheltä ja etenee kohti työkuilua. Layout-ratkaisuissa näytetyt tunnelivaraukset on kaikissa asemointiesimerkeissä sijoitettu lähelle työkuilua, koska niiden tarve selviää vasta sitä mukaa, kun tilojen rakentaminen etenee. Asemointiesimerkkien kuilujen asemoinoissa on lisäksi huomioitu henkilöturvallisuus ja tutkimukselliset seikat. Henkilöturvallisuus on huomioitu siten, että keskustunnelista on aina kaksi pelastautumisreittiä esim. mahdollisen ajoneuvopalon yhteydessä. Tutki-
30 25 mukselliset seikat on huomioitu siten, että kuilut on pyritty sijoittamaan tutkittavalle alueelle keskeisesti, jotta ne voisivat palvella alueen maanalaisia tutkimuksia. Kuilujen asemoinnissa on myös huomioitu, että niiden tulisi sijaita lähellä sijoitustunneleita, jotta vältetään pitkien yhdystunneleiden rakentaminen. Kuilujen alapäässä tulisi olla sopivaa kalliota aputiloja varten ja kuilujen lähistölle tulisi olla mahdollista sijoittaa toinen kuilu tai ajotunneli Uälkimmäinen koskee vain työkuilua). Kuilujen sijoitus ei myöskään saa tuhlata parhaita kallioresursseja, jotka tulee säästää sijoitustunneleille. Tässä raportissa ei ole suunniteltu kuilujen alapäässä sijaitsevien aputilojen layout-ratkaisuja eikä keskustunnelin liittymistä niihin, vaan kyseiset tilat on näytetty asemointikuvissa työkuilun kohdalla 1 x 1 m 2 aluevarauksenaja kapseli- ja henkilökuilun kohdalla on 7 x 7m 2 aluevarauksena. K.BS-3-ratkaisuun perustuvissa asemointiesimerkeissä loppusijoitustunneleiden keskinäisenä etäisyytenä (k/k) käytettiin 25 m ja kapselireikien keskinäisenä etäisyytenä (k/k) 1m. Asemointiesimerkeissä käytetyt tunnelipituudet vaihtelivat 2,75-35,75 m välillä. Kunkin sijoitustunnelin pituus määräytyy 1m välein (k/k) sijaitsevien kapseleiden lukumäärän perusteella sekä27m tilavarauksesta (kääntötila + tulpparakenne) sijoitustunnelin keskustunnelin puoleisessa päässä ja 3,75 m työtilavarauksesta sijoitustunnelin loppupäässä. MLH-ratkaisuun perustuvissa asemointiesimerkeissä vaaka-asentoisten loppusijoitusreikien keskinäisenä etäisyytenä (k/k) käytettiin25m ja kapseleiden keskinäisenä etäisyytenä (k/k) 1 m. Asemointiesimerkeissä käytetyt sijoitusreikäpituudet vaihtelivat välillä m. Kunkin sijoitusreiän pituus määräytyy 1m välein (k/k) sijaitsevien kapseleiden lukumäärän perusteella sekä 8 m tulppavarauksesta sijoitusreiän keskustunnelin puoleisessa päässä ja 5 m kalliotulpasta sijoitusreiän aputunnelin puoleisessa päässä.
31 26
32 27 4 ASEMOINTIESIMERKIT 4.1 Yleistä Tarkasteltaviksi loppusijoitustilojen ratkaisutyypeiksi valittiin KBS-3-yksikerrosratkaisu, MLH-yksikerrosratkaisu, KBS-3-kaksikerrosratkaisu ja MLH-kaksikerrosratkaisu. Tarkastellut asemointiesimerkit, jotka kaikki on laadittu jätemäärälle 4 tu eli noin 22 jätekapselille on esitetty taulukossa 4-1. Yksikerrosratkaisuja tarkasteltiin tasoille -4, -45 ja -5. Kaksikerrosratkaisut tarkasteltiin siten, että ylempi kerros sijaitsee aina tasolla -4 ja alempi kerros aina tasolla -47. Taso -4 valittiin, koska se on ylin mahdollinen loppusijoitustaso ja edustaa Q-luvun perusteella rakennettavuudeltaan parasta kalliota koko tarkasteluvälillä ( m). Taso -47 valittiin, koska ko. taso on kallioperän ominaisuuksien puolesta sijoitukseen soveltuva ja koska se sijaitsee kalliotutkimusten kannalta optimaalisesti tasoon --4 nähden. Loppusijoitustunneleiden suuntausvaihtoehtoja tarkasteltiin kaikissa ratkaisutyypeissä kaksi. Vaihtoehdoissa, joiden tunnuksessa on A- tai C-kirjain (taulukko 4-1) loppusijoitustunnelit on suunnattu likimain ESE-WNW eli ne leikkaavat liuskeisuuden kulkua ja kahta päärakosuuntaa vähintään noin 45 kulmassa ja kolmatta päärakosuuntaa noin 7 kulmassa. Hydraulisella murtamisella mitattua suurinta pääjännitystä loppusijoitustunnelit näissä vaihtoehdoissa leikkaavat noin 3-4 kulmassa, -6-tasolla irtikairauksella mitattua suurinta pääjännityssuuntaa noin 2 kulmassa ja -3-tasolla irtikairauksella mitattua suurinta pääjännityssuuntaa noin 7 kulmassa. Vaihtoehdoissa, joiden tunnuksessa on B- tai D-kirjain (taulukko 4-1) loppusijoitustunnelit on suunnattu likimain ENE-WSW eli likimain liuskeisuuden kulun ja kahden päärakosuunnan suuntaisesti ja jyrkässä kulmassa kolmatta päärakosuuntaa vastaan. Loppusijoitustunnelit ovat myös likimain hydraulisella murtamisella mitatun suurimman pääjännityksen suunnassa ja leikkaavat irtikairausmenetelmällä -3-tasolla mitattua suurinta horisontaalista pääjännitystä ( crh) noin 45 kulmassa ja -6-tasolla irtikairauksella mitattua suurinta pääjännitystä likimain kohtisuoraan. Taulukko 4-1. Asemointiesimerkit ja niiden tunnukset. Tunnuksesta ilmenee loppusijoitustunneleiden syvyystaso tai -tasot, suuntaus (A ja C = ESE-WNE, B ja D = ENE WSW) ja periaateratkaisu (KBS-3 tai MLH). KBS-3 (1-kerros) MLH (1-kerros) KBS-3 (2-kerros) MLH (2-kerros) Tunnus Tunnus Tunnus Tunnus 4AIKBS-3 4A/MLH 4-47A/KBS A/MLH 4B/KBS-3 4B/MLH 4-47B/KBS B/MLH 45A/KBS-3 45A/MLH 45BIKBS-3 45B/MLH SOOA/KBS-3 SOOA/MLH SOOB/KBS-3 SOOB/MLH SOOC/KBS-3 SOOD/KBS-3
33 28 Kumpikin tarkasteltu loppusijoitustunneleiden asemointisuunta on edullinen käytettävissä olevan kallioresurssin suunnikasmaisen muodon kannalta, koska tunnelit sijaitsevat likimain suunnikkaan sivujen suuntaisesti, mikä helpottaa kallioresurssin tehokasta käyttöä. Kaikissa asemointiesimerkeissä esitetään maanpintayhteydet pelkästään kuiluyhteyksinä, lukuun ottamatta suuntausvaihtoehdon A mukaista KBS-3-kaksikerrosratkaisua (4-47A/KBS-3), jossa esitetään esimerkkinä myös 1:1 ajotunneliyhteysvaihtoehto. Keskustunnelit on asemointiesimerkeissä esitetty vihreällä viivalla, KBS-3-ratkaisun sijoitustunnelit ja MLH-ratkaisun vaakareiät mustalla viivalla ja MLH-ratkaisun sivutunnelit oranssilla viivalla. KBS-3-sijoitustunneleiden ja MLH-vaakareikien pituudessa on varauduttu 1 % hylkäysprosenttiin. Mustalla katkoviivalla kussakin asemointivaihtoehdossa on esitetty esimerkki luolaston laajennusmahdollisuudesta. Loppusijoitustunneleista ja MLH-ratkaisun vaakarei'istä on asemointikuvissa pääsääntöisesti esitetty vain joka toinen tunneli. 4.2 Yksikerrosratkaisut Yksikerrosratkaisuun (KBS-3 ja MLH) perustuvia asemointiesimerkkejä (taulukko 4-1) laadittiin yhteensä 14 kpl (kuvat ). Kaikissa esimerkeissä, joiden tunnuksessa on A- tai B-kirjain asemointiin käytettävissä olevana alueena oli luvussa esitetyllä tavalla määritelty kallioresurssi. Vaihtoehdoissa 5C/KBS-3 ja 5D/KBS-3 kuitenkin oletettiin, että myös rakenteita R7, R13, R14, R16 ja R29, jotka muiden asemointiesimerkkien kohdalla normaalisti laskettiin kallioresurssiksi, pitää välttää siten, että etäisyys sijoitustunneliin tai sijoitusreikään (MLH-ratkaisu) rakenteen sivulla on vähintään 25m ja jatkeelia 5 m. Tällä tavalla haluttiin demonstroida jatkotutkimuksissa mahdollisesti löydettävien uusien väitettävien rakenteiden huomioimista asemoinnissa. Työkuilu sijoittuu kaikissa asemointiesimerkeissä noin 1-2m selkeytysaltaiden länsi-lounaspuolelle ja henkilö- ja kapselikuilut noin 5-2m Korvensuon altaan etelä-kaakkoispuolelle. Työkuilu lävistää loiva-asentoisen, vettäjohtavan rakenteen R26 noin 8 m syvyydessä ja laiva-asentoiset rakenteet R17 Aja R17B noin 22m syvyydessä. Henkilö- ja kapselikuilut lävistävät vettäjohtavan rakenteen R24 noin 1-2m syvyydessä. Asemointiesimerkeissä -4-tason loppusijoitustilat (kuvat ) ryhmittyvät kaikki asemointialueen päävirtausreittinä toimivan rakenteen R21 yläpuolelle ja virtausesteenä toimivan rakenteen R2HY (= rakenneryhmän R2 ja R17 yhdistelmä) alapuolelle. Tilojen yläpuolella noin 5 m päässä niistä sijaitsee NE-SW -suun taisen ja 55 kaakkoon kaatuvan, vettäjohtavan rakenteen Rll alareuna. Syvemmällä, tasojen asemointiesimerkeissä, kaikki loppusijoitustilat ryhmittyvät rakenteen R21 yläpuolelle ja rakenneryhmän R2 alapuolelle (kuvat ). Kallioteknisesti merkittäväksi tulkitun, paksun rakenteen R17C suhteen tilat sijaitsevat pääosin sen alapuolella ja osittain sen yläpuolella.
34 ('\) <;:::) ('\) Q Jl - -- / l y..,/, J:J..k V:l J..,.,"' -... ii'b ( \'v ", - nnc: "... (]1 1\.)..., 3 m 1 1 N \ Sijoitustunneleiden asemointi iät KR6 ja KR7 jatkett r.=---: - -_-;i.;:;"" eivät mukana kalholftlalhssa 1 iät KR11 ja KR12 ei mu Taso z= -4 m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue.... Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanlo & Riekkola Oy/KÄ,HM
35 t- l:oo:l <:::) CS' CS' a Q Jl ( V:l -- / 1 - '1 )P' '\.,.. ;r' - --1( - -.\ '< 1 '(,./('. o'jnf= \ N -..j 3 m l w Sijoitustunneleiden asemointi Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanio & Rlekkola Oy/KÄ,HM
36 ;:5 )... ('\) - \::) $:::1... ;::-- 8' ('\) ;::-- 8' 2 ;:t: lf G... (.71 1\) (.71 (.71 1[? "''" A 1?1 ;. -"' ' '-... -'-..../""""( ne: \... (.71 1\) -..J 3 m 1 1 w Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue Sivutunneli Keskustunneli Sijoitusreikä ', Sijoitusreikävaraus Saanlo & Riekkola Oy/KÄ,HM
37 Jl 1' Q - C) <S' <S' c r sv -, \'y 1\) "'- 3 m ( - -- / 1. ( ;:r: ,... 1 TKt; o'>n \ 1 1 VJ N 25 Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z= -4 m Sivutunneli Asemointiin Keskustunneli käytettävissä oleva alue "-.. Sijoitusreikä Käytetty alue ', Sijoitusreikävaraus Saanlo & Rlekkola Oy/KÄ,HM
38 _..,.. 1 N 1 )... c:> ::... ;::s-- 8' ;::s-- 8' V. VJ.. i - 1 ff C\ /. c:;; N 1 1,....l. ' r "' KR '... ' { 't::t "- 1' '!J() N m l w m Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z= -45 m Asemointiin käytettävissä oleva alue... Keskustunneli... Sijoitustunneli Käytetty alue... Sijoitustunnelivaraus Saanlo & Riekkola Oy/KÄ,HM
39 '-.::! Jl o- OQ -.., c - s CS' CS' V. ' " \'v "-> -..J 3 m l, 1...,. i.et... 1'\ ' V) /,.. 1 _,.."- (,..,.. ; w Asemointiin käytettävissä oleva alue Keskustunneli Sijoitustunneli -... Sijoitustunnelivaraus Saanio & Rlekkola Oy/KA,HM
40 ;:s f' N 1 """ 3 \ m C) s -...:: -. 8' 8' V} Jl - OQ ( Ci. 1 " i!l,.. h., "' ' J/ 1 /... KRi, ',_'/ v \)r J.<1'. ""' 1' 1; -;v N -...j 3 m 1 l w Vl Asemointiin käytettävissä oleva alue Sivutunneli Keskustunneli Sijoitusreikä, Sijoitusreikävaraus S..nio & Rlekkola Oy/KA,HM
41 u o. J OQ s -. $:::1 - Jl 8' 8' V! 5 ;.6. k 9\ 1 ;:t:. 1--.,....,......_., luc ".N \,) -...J. 3 - m \'y ( --- Ete lalohko l w \ m Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z= -45 m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue Sivutunneli Keskustunneli ""' Sijoitusreikä ', Sijoitusreikävaraus Saanio & Rlekkola Oy/KÄ,HM
42 t- \::) s - s: CS' CS' Vt 2 V::! 1 (]1 1\.) "'.J 3 m w -...) Sijoitustunneleiden asemointi Taso z = -5 m Reikä KR7 jatkettu kesälläc--- atke ei mukana kalliomalli:psa 1 iät KR11 ja KR12 ei mu 25 Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Sunlo & Rlekkole Oy/KÄ,HM
43 ):... C) $::l... s s Vt V:l N 1 3 m Q Jl 1 1$ 1 /. \ _-.:,,.e \'y l.. r J I N -...j 3 m l w Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z = -5 m Reikä KR7 jatkettu kesällär---, ' ei mukana kalliomalli:psa--- 1 ät KR11 ja KR12 ei mu 25 Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanio & Rlekkola Oy/KÄ,HM
44 ... 1 "'.,.. 1 t- loo..,. <:::> c c I.J) c <J 3 m Q b, S /L ä n s i 1 odb k o 1\ "f. \ -Vl - --6ö' l 1 Jl \'y '"'-.. ', -, j-, \ """ ' " j "' 3 m 1 w \ 25 Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus SUnio & Rlekkola OyiKA,HM
45 f' <::l ::::: $::l... 8" 8" V. <:::) VJ N 1 Jl q \'y m 3 3 Q Ia n s i 1 o h i o 1\.>,(;' \ crr- \ ::--- -; ) 1 ". N -...! 3 m l Reikä R7 jatkettu esäll..., )\., e1 mukana kalhomalhssa 25 ät KR11 ja KR12 ei mu Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z = -5 m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue ' Keskustunneli Sijoitustunneli Sijoitustunnelivaraus Saanlo & Riekkola Oy/KÄ,HM
46 """"' ::r:: :: $::l... ;::r. ;::r. V. ;:t: r G t -&,... \'y 1\) -..J m 1 '\ "' r,,,,,,, 7'h: "- " ) \) l Reikä KR7 jatkettu kesällä l"'"""" - ei mukana kalliomalli,sa;--- 1 ät KR11 ja KR12 ei mu 25 Sijoitustunnelaidan asemointi Taso z= -5 m Asemointiin käytettävissä oleva alue Käytetty alue Sivutunneli Keskustunneli ""' Sijoitusreikä ', Sijoitusreikävaraus Saanlo & Rlekkola Oy/KÄ,HM
Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotYdinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä
Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus.
Työ r a p o r t t i 9 9-4 6 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Reijo Riekkola Timo Saanio.Jorma Autio Heikki Raiko Tapani Kukkola Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA
TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotLoppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012
Työraportti 2012-69 Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Timo Kirkkomäki Fortum Power and Heat Oy Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotPosivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella
Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 17 1
POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta
LisätiedotJännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla
Työraportti 2002-47 Jännitystilan tarkastelu Posiva Oy:n tutkimusalueilla Hanna Malmlund Erik.Johansson Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota
LisätiedotMaanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa
Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,
LisätiedotLoppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti
Työraportti 2- Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Reijo Riekkola Timo Saanio Tapani Kukkola Heikki Raiko Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax
LisätiedotMiten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy
Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen
LisätiedotLoppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012
Työraportti 2012-50 Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Timo Saanio, Antti Ikonen Saanio & Riekkola Oy Paula Keto B+Tech Oy Timo Kirkkomäki, Tapani Kukkola, Juha Nieminen Fortum Oyj Heikki Raiko VTT
Lisätiedotseminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.
Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista
LisätiedotGeotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys
Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................
LisätiedotKairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotHakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.
Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,
LisätiedotLoppusijoitustilojen vuotovesiarvio
Työraportti 2009-02 Loppusijoitustilojen vuotovesiarvio Mari Lokkila Ursula Sievänen Helmikuu 2009 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti 2009-02
LisätiedotTDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1
Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotTarvaalan tilan rakennettavuusselvitys
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotYdinjätteen loppusijoitus Suomessa
Ydinjätteen loppusijoitus Suomessa Johdatus ydinenergiatekniikkaan, Posivan projekti 28.3.2019 Aaltonen Ismo 1 Ydinjätehuolto, vaihtoehdot Jälleenkäsittely Varastointi Syvälle Pinnalle Loppusijoitus syvälle
LisätiedotKäytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään
t i ( T I: J c j t, FI9700036 POSIVA-96-14 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina 1993-1996 Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY A n n a n k a t u 4 2 D. F I
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotLoppusijoitustilojen esisuunnitelma
Työraportti 2006-93 Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Vaihe 2 Timo Saanio Timo Kirkkomäki Paula Keto Tapani Kukkola Heikki Raiko Tammikuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31
LisätiedotTutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen
Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotSuora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},
Määritelmä Suora Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko { p + t v t R}, missä p, v R n ja v 0. Tässä p on suoran jonkin pisteen paikkavektori ja v on suoran suuntavektori. v p LM1,
LisätiedotLoviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys
POSIVA-96-20 Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Esiselvitys Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 0, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Phone (09) 228 030 (nat.),
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotOlkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus. Rakoiluseminaari
Olkiluodon pohjavesi- ja rakomallinnus Rakoiluseminaari 3.12.2015 Sisältö 1. Johdanto 2. Olkiluodon pohjavesimallinnus 3. Rakoverkkomallinnus, DFN DFN-mallinnuksen tavoitteet DFN konseptuaalinen malli
LisätiedotLoviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen, Esiselvitys
'/ ' ~ v Pott**
LisätiedotTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2001 vp
TALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta
LisätiedotSähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje
Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotPohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004
Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS
7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta
LisätiedotYIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009
LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotKehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus
Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Pöyry Finland Oy Klaus Einsalo 2 Esityksen sisältö Kehärata-projektin esittely Geologiset olosuhteet Kalliomekaaniset simuloinnit Teknisiä erityispiirteitä
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014
1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen luvituksen
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotKapselin kuljetus ajotunnelissa
Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotGeoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta
LisätiedotALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN
TEKNINEN KESKUS Ritaportin liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelu ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN 6.6.2008 Oulun kaupunki Tekninen keskus Ritaportin liikenteen ja ympäristön
LisätiedotLoppusijoitustilojen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen
Työraportti 2006-92 Loppusijoitustilojen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen Timo Kirkkomäki Toukokuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotMaa- ja kallioperäselvitys
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Marja Martikkala Juha Karppinen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Maa- ja kallioperäselvitys Maa- ja kallioperätutkimuksia
LisätiedotNurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio 2020. Tilander Golf Design Oy, 2008
Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma Visio 2020 Tilander Golf Design Oy, 2008 Seuraavilla sivuilla on esitetty järjestyksessä kaikki Nurmijärven Golfkeskuksen reiät ja niille tehtävät korjaus-/muutosehdotukset.
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotOlkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus. Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus
Olkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus 1 Rakohavainnot Noin 16000 havaintoa paljastumilta ja tutkimuskaivannoista Noin 68000 havaintoa 57 kairanreiästä
LisätiedotRitavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua
Ramboll Finland Oy Lapuan kaupunki Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Meluselvitys 21.12.2015 Ritavuoren ak:n melusuojaus, Lapua Lapuan kaupunki Meluselvitys 21.12.2015 Viite 1510020582 Versio
LisätiedotDiplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa
Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus
FI9900142 ~Ttf>~-99-Z/ Työraportti 99-21 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus Timo Saanio Saanio & Riekkola Oy Heikki Raiko VTT Energia 30-4 2 Maaliskuu 1 999 Posivan työraporteissa
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12
TOUKOKUU 2014 1 (11) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN MUKAISESTI LAADITTU ARVIOINTISELOSTUS JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTISELOSTUKSESTA SEKÄ SELVITYS SUUNNITTELU- PERUSTEISTA,
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotTyöraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013
Työraportti 2012-65 Laitoskuvaus 2012 Kapselointi- ja loppusijoituslaitossuunnitelmien yhteenvetoraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy Toukokuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotOlkiluodon loppusijoitustilojen tekniset rakenteet
' Työraportti 2003-67 Olkiluodon loppusijoitustilojen tekniset rakenteet Timo Kirkkomäki Huhtikuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti 2003-67
LisätiedotNAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu
LisätiedotTalousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Ympäristövaikutusten arviointiselostus laajentaminen 2 Esipuhe Esipuhe Posiva Oy on käynnistänyt käytetyn ydinpoltto aineen loppusijoituslaitoksen laajentamista
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotTUULIVOIMAPUISTO Ketunperä
Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015
LisätiedotKallioperätutkimukset:
Kallioperätutkimukset: Loppusijoituksen geotieteellinen perusta Ilmo Kukkonen GTK KYT2010 seminaari Helsinki 18.3.2011 Aiheina tänään Loppusijoituksen periaate Pidätysesteet: teknilliset esteet ja kallioperä
LisätiedotOlkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus
Työraportti 2003-70 Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 2004 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 -----~--- ----- - Työraportti
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotKivetyn kallioperän luokittelu loppusijoitustilojen rakennettavuoden kannalta
Työ raportti 9 9-6 5 Kivetyn kallioperän luokittelu loppusijoitustilojen rakennettavuoden kannalta Kari Äikäs (toim.) Annika Hagros Erik Johansson Hanna Malmlund Ursula Sievänen Henry Ahokas Eero Heikkinen
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotLämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve
Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan
LisätiedotONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET
ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan
LisätiedotPosivan hanke tästä eteenpäin
Posivan hanke tästä eteenpäin ATS vuosikokous 2015 Projektijohtaja Erkki Palonen 2.3.2015 1 Ydinjätehuolto Suomessa 1 LUVAT Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ FORTUM POWER
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotTorin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Puolalankatu 5 20100 Turku Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 Turku Finland Puhelin: 020 755 6940 Ohivalinta: 0207556947 Fax: 020 755 6941 reino.heikinheimo@ramboll.fi
LisätiedotSähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset
Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön
Lisätiedot