Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus"

Transkriptio

1 Työraportti Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 2004 POSIVA OY FIN OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax

2 -----~ Työraportti Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 2004

3 /T Kukkola Työraportti OLKILUODON LOPPUSIJOITUSTILOJEN KÅ.YTTÖVAIHEEN KUVAUS Tapani Kukkola Joulukuu 2003

4 ~ Fortum ~ Nuclear Services 1 ENP 1 Tapani Kukkola NUCL (1) Jakelu: Tarkastaja, pvm Korvaa Avainsanat OLKILUODON LOPPUSIJOITUSTILOJEN KÄYTTÖVAIHEEN KUVAUS TIIVISTELMÄ Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on jatkuva prosessi. Käytön aikana uusia loppusijoitustunneleita louhitaan lisää ja polttoainekapseleita loppusijoitetaan samanaikaisesti valmiisiin tunneleihin. Raportissa esitetään polttoainekapseleiden loppusijoituksen yleiset periaatteet, loppusijoituksen päiväohjelma, loppusijoituksen tehokkuusvaatimukset sekä kuvataan loppusijoitustyön eteneminen. Raportissa on esitetty loppusijoitustilan aluejako; loppusijoituksessa olevat tunnelit, valmisteluvaiheessa olevat tunnelit ja louhintavaiheessa olevat tunnelit. Raportissa on käsitelty myös tunneliperi en täyttöä, tunneleiden varusteluaja loppusijoitusreikien porausta. On pohdiskeltu loppusijoitustunneleiden laajentamista, samoin valvonta- ja valvomattoman alueen rajauksen yleisiä periaatteita sähkötehon syötön, viemäröinnin, palo-osastoinnin, ilmastoinnin, kulunvalvonnanja safequards-valvonnan osalta. Lisäksi on tarkasteltu erillisiä yksittäisiä asioita, kuten käyttö- ja käytöstäpoistojätetilan käyttöä sekä betonitulppia loppusijoitustunnelin suulle. Fortum Nuclear Services Oy Ly krnro Kotipaikka Espoo

5 Työraportti Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Fortum Nuclear Services Huhtikuu 2004 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

6 OLKILUODON LOPPUSIJOITUSTILOJEN KÄYTTÖVAIHEENKUVAUS TIIVISTELMÄ Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on jatkuva prosessi. Käytön aikana uusia loppusijoitustunneleita louhitaan lisää ja polttoainekapseleita loppusijoitetaan samanaikaisesti valmiisiin tunneleihin. Raportissa esitetään polttoainekapseleiden loppusijoituksen yleiset periaatteet, loppusijoituksen päiväohjelma, loppusijoituksen tehokkuusvaatimukset sekä kuvataan loppusijoitustyön eteneminen. Raportissa on esitetty loppusijoitustilan aluejako; loppusijoituksessa olevat tunnelit, valmisteluvaiheessa olevat tunnelit ja louhintavaiheessa olevat tunnelit. Raportissa on käsitelty myös tunneliperien täyttöä, tunneleiden varusteluaja loppusijoitusreikien porausta. On pohdiskeltu loppusijoitustunneleiden laajentamista, samoin valvonta- ja valvomatloman alueen rajauksen yleisiä periaatteita sähkötehon syötön, viemäröinnin, palo-osastoinnin, ilmastoinnin, kulunvalvonnan ja safeguards-valvonnan osalta. Lisäksi on tarkasteltu erillisiä yksittäisiä asioita, kuten käyttö- ja käytöstäpoistojätetilan käyttöä sekä betonitulppia loppusijoitustunnelin suulle. Avainsanat: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, polttoainekapselit, loppusijoitustilat

7 OPERATING DESCRIPTION OF OLKILUOTO SPENT FUEL REPOSITORY ABSTRACT The disposal of spent nuclear fuel canisters is a continuous process. During the operating phase the final disposal tunnels are excavated and the spent fuel canisters are disposed simultaneously in other tunnels. The general principles of spent fuel canisters disposal is presented in this report, as well as the daily canister disposal program and the efficiency requirements. The final disposal work process is described in details. In this report the repository spaces are divided into the different areas: the tunnels for fuel canister disposal, the tunnels in preparatory phase and tunnels to be excavated. The filling of tunnels is dealt with and also the disposal tunnels fumishing are discussed as well as the drilling of the final disposal holes. The different altematives to expand the final disposal tunnels are discussed as well as separation principles for clean area and controlled area in relation to the power supply, the sewage, the fire zones, the ventilation, the access control and the safeguards control. In addition, different separate things are considered like use of the cavem for operating and decommissioning waste and the concrete plugs in front of disposal tunnel facing the central tunnel. Keywords: Final disposal of spent nuclear fuel, spent fuel canister, final repository.

8 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANT LOPPUSIJOITUSPERIAATTEET JA AIKAOHJELMA Yleiset periaatteet Polttoaineen loppusijoitus kahdelle tasolle Polttoainekapseleitten loppusijoituksen aikaohjelma Normaali loppusijoitusnopeus Operointi suuremmalla tehokkuudella BENTONIITTILOHKOJEN JA KAPSELEIDEN ASENNUS Bentoniittilohkot Bentoniittilohkojen tuonti loppusijoitustilaan Loppusijoitusreiän valmistelu kapselin asennusta varten Bentoniittilohkojen asennus loppusijoitusreikään Polttoainekapselin asennus loppusijoitusreikään Päällysbentoniittilohkojen asennus LOPPUSIJOITUSTUNNELEIDEN TÄYTTÖ Täyteaineelle asetetut vaatimukset Tunnelipohjan täyteainevaatimukset Tunnelin yläosan täytemateriaalin vaatimukset Loppusijoitustunnelin alaosan täyttö Loppusijoitustunnelin yläosan täyttö Tulpan rakentaminen loppusijoitustunnelin suulle LOPPUSIJOITUSTILAN JAKOTYÖSKENTELYALUEISIIN Loppusijoituksessa olevat tunnelit Valmisteluvaiheessa olevat tunnelit Louhintavaiheessa olevat tunnelit Betonitulppien rakentaminen tunnelin suulle Bentoniittilohkojen välivarastointi Käyttö- ja käytöstäpoistojätetilat TUNNELEIDEN VARUSTELU JA KAPSELIREIKIEN PORAUS Tunneleiden karakterisointi Tunneleiden varustelu Loppusijoitusreikien poraus VALVONTA- JA VALVOMATTOMAN ALUEEN RAJA Yleiset periaatteet Sähkötehon syöttö Vuotovesijärjestelmä Palo-osastointi llmastointi... 21

9 2 7.6 Kulunvalvonta Safeguards valvonta VIITTEET... 24

10 3 1 JOHDANTO Loppusijoitustilan käytön kuvaus on osa loppusijoitustilojen esisuunnitelmaa Suunnitelma koskee loppusijoituslaitoksen käyttövaihetta ja perustuu tapaukseen, jossa Loviisan ydinvoimalaitosyksiköt käyvät 50 vuotta, Olkiluodon yksiköt 60 vuotta ja rakennettava uusi ydinvoimalaitos OL3 60 vuotta. Loppusijoitustilat sijoitetaan 500 metrin syvyyteen peruskallioon Eurajoen Olkiluotoon. Polttoainekapseleiden loppusijoitus on jatkuva prosessi; loppusijoitustunneleita louhitaan, loppusijoitustunneleita valmistellaan, loppusijoitusreikiä porataan ja polttoainekapseleita loppusijoitetaan käytännössä samanaikaisesti. Tunneleita täytetään vuoron perään kapseleiden loppusijoituksen kanssa. Tämä raportti kuvaa töitä alkaen polttoainekapselin tuonnista kapselihissillä loppusijoitustasolle ja päättyen loppusijoitustunnelien täyttämiseen. Raportti sisältää myös kapseleiden loppusijoitukseen liittyviä valmistelevien töiden kuvauksia, kuten esimerkiksi loppusijoitustunneleiden louhintaa sekä loppusijoitusreikien porausta ja varustelua. Loppusijoitustilan käytön suunnittelun lähtökohtana on käytetty tähän mennessä tehtyjä loppusijoitustilan esisuunnitelmia sekä ONKALOn rakennuslupahakemusaineistossa esitettyjä suunnitelmia. Maanpäällisen toiminnan reunaehdot on esitetty raporteissa (Kukkola 2002) ja (Kukkola 2003a). Raportti ei ole suoranainen päivitys aiemmin tehdystä raportista (Kukkola 2000a), koska aiempi loppusijoituslaitoksen esisuunnitelma (Riekkola et al. 1999) on muuttunut merkittävästi. Tärkeimpinä eroina aiempaan nähden ovat polttoainemäärien ja palamien kasvut ja että loppusijoituspaikaksi on valittu Olkiluoto, jonne on päätetty rakentaa maanalainen tutkimustila ONKALO (Kalliomäki 2003), joka tulee osaksi varsinaisia loppusijoitustiloja. ONKALOn maanpintayhteyksiksi rakennetaan vinoajotie ja ilmanvaihtokuilu, jota käytetään myös henkilö liikenteeseen. Polttoaineen palamien kasvu ja suurempi jälkilämmön tuotto sekä laitosten jatkettu käyttöaika ovat johtaneet siihen, että loppusijoitustehokkuuden tulee olla aiempaa pienempi, vuodessa tuotetaan keskimäärin 40 polttoainekapselia aiemman 60 asemasta, jotta loppusijoitustilassa lämpötilan nousu pysyisi suunnitelluissa rajoissa. Hentoniittilohkojen muoto on muuttunut. Aiemmin suunniteltiin loppusijoitusreiän vuorausta tiilenmuotoisilla bentoniittilohkoilla, nyttemmin on päädytty renkaan tai kiekonmuotoisiin lohkoihin, samanlaisiin, joita SKB on käyttänyt loppusijoituskokeissa Äspön kalliolaboratoriossa. Isot lohkot vaikuttavat luonnollisesti hentoniittilohkojen valmistusteknologiaan ja bentoniittilohkoj en käsittelyyn. Kapselin siirto- ja asennusajoneuvo on modifioitu. Aiemmin suunniteltiin käytettävän kuorma-auton alustalle rakennettua ajoneuvoa kun tällä hetkellä suunnitelmissa on telaalustainen ajoneuvo. Myös bentoniittilohkoja siirretään ja käsitellään tela-alustaisella ajoneuvolla.

11 4 2 LOPPUSIJOITUSPERIAATTEET JA AIKAOHJELMA 2.1 Yleiset periaatteet Optimaalisinta työvoiman ja kaluston käyttö on silloin, kun toiminta on jatkuvaa. Kampanjamainen työskentely merkitsee työvoiman tehotonta käyttöä sekä kaluston ylimitoitusta. Ei ole myöskään mielekästä soveltaa saman prosessin yhdessä työvaiheessajatkuvan työskentelyn periaatetta ja toisessa kampanjaperiaatetta. Polttoainekapseleita pitää kyetä loppusijoittamaan samaa vauhtia kuin kapselointilaitos tuottaa polttoainekapseleita. Kapseleiden loppusijoitustehokkuuden tulee olla yhtä suuri kuin kapselointilaitoksen tuotantokapasiteetti. Puskurivarastoja tehdään vain käyttöhäiriöiden varalle- ei sen takia, että ei kyetä sovittamaan kapasiteetteja yhteen. Loppusijoitustunneleita louhitaan lisää sitä mukaan kuin tarve vaatii (Kirkkomäki 2003). Samanaikaisesti aukiolevien loppusijoitustilojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Loppusijoitustunneleita varustellaan ja loppusijoitusreikiä porataan tietyssä vaihesiirrossa tunneleiden louhintaan nähden. Loppusijoitustunneleita täytetään sitä mukaan, kun polttoainekapseleita loppusijoitetaan, koska vettyessään hentoniitti turpoaa ja menettää tiiveytensä. Bentorriitti voi myös työntää kapselin ulos loppusijoitusreiästä. Veden tuloa loppusijoitusreikiin ei voida käytännössä varmasti estää, joten polttoainekapselit eivät voi olla viikkokausia avoimissa loppusijoitusrei'issä. Oletetaan, että polttoainekapseli voi olla loppusijoitusreiässä kuukauden, ennen kuin tunneli on täytettävä reiän yläpuolelta. Tunneleiden täyteaine sekoitetaan maan pinnalla olevassa täyteaineen sekoitusasemassa. Täyteaine tuodaan loppusijoitustilaan säiliösekoitusautossa vinoajotietä pitkin. Tunneliperien täytössä käytetään valmiita markkinoilta saatavia valmiita laitteita, joita modifioidaan tarpeen mukaan. Seuraavassa oletetaan loppusijoitustunneleiden keskipituudeksi 300 m ja poikkipintaalaksi 15 m 2 Loppusijoitusreikäväli Loviisan laitoksen polttoaineelle on 8,6 m ja Olkiluodon laitoksen polttoaineelle 11 m. Yhdessä loppusijoitustunnelissa on loppusij oi tusreikää. 2.2 Polttoaineen loppusijoitus kahdelle tasolle Jo ONKALO-vaiheessa tutkimustilat rakennetaan kahteen tasoon (Kalliomäki 2003) sekä -420 että -520 metrin syvyyteen. Loppusijoitustilojen vaiheitiaista rakentamista sekä yhteen että kahteen kerrokseen on myös selvitetty (Kirkkomäki 2003). Loppusijoitustilojen käytön kannalta on periaatteessa yhdentekevää, toimitaanko yhdessä vai kahdessa kerroksessa, koska kummallekin tasolle tulee hissiasema kapselikuiluun ja koska vinoajotie ylettyy aiemmalle tasolle asti. Hentoniittilohkojen käsittelyä varten joko aiemmalle tai ylemmälle toimintatasolle tarvitaan tilaa, jossa hentoniittilohkot pu-

12 5 retaan kuljetus- ja varastointipakkauksistajajossa hentoniittilohkot lastataan hentoniittilohkojen siirto- ja asennusajoneuvoon. 2.3 Polttoainekapseleitten loppusijoituksen aikaohjelma Normaali loppusijoitusnopeus Vuodessa loppusijoitetaan keskimäärin 40 polttoainekapselia. Loppusijoitustunneleiden keskimääräinen pituus on noin 300 m. Keskustunnelista katsottuna ensimma1nen loppusijoitusreikä on 27 metrin paassa ja vnme1sen loppusijoitusreiän etäisyys loppusijoitustunnelin peräseinästä on 4 metriä. Kun Olkiluodon polttoainekapseleiden reikäväli on 11 m ja Loviisan polttoainekapseleiden reikäväli on 8,6 m, niin Olkiluodon polttoaineelle loppusijoitusreikiä yhteen tunneliin tulee keskimäärin 24 kappaletta ja Loviisan polttoaineelle 31 kappaletta. Normaalilla loppusijoitusnopeudella voidaan operoida yhdessä tunnelissa kerrallaan. Vuodessa täytetään vajaat kaksi loppusijoitustunnelia. Neljän polttoainekapselin asennukseen ja loppusijoitustunnelin pohjan alaosan täyttöön kuluu noin kuukausi aikaa, kuva 1. Kymmenessä kuukaudessa asennetaan 40 loppusijoituskapselia. Task Name 1. loppusijortusreiän valmistelu Bentoniittilohkojen asennus Kapselin ja päällysbentoniittilohkojen asennus 2. loppusijortusreiän valmistelu Bentoniittilohkojen asennus Kapselin ja päällysbentoniittilohkojen asennus 3. 1oppusijortusreiän valmistelu Bentoniittilohkojen asennus Kapselin ja päällysbentoniittilohkojen asennus 4. 1oppusijortusreiän valmistelu Bentoniittilohkojen asennus Kapselin ja päällysbentoniittilohkojen asennus Loppusijottustunnelin lattian purku ja puhdistus Tunnelin alaosan täyttö ja tiivistäminen Kuva 1. Neljän loppusijoituskapselin aikaohjelma. Loppusijoitustunnelin varusteiden purkamiseen, rusnaukseen ja kalliopinnan puhdistukseen sekä tunnelin yläosan täyttöön kuluu aikaa noin puolitoista kuukautta, kuva 2. Loppusijoitustunnelin suulle rakennetaan sulkutulppa (Haaramo 1999), johon on arvioitu kuluvan aikaa viikon verran. Tunnelin yläosa voidaan joutua täyttämään lyhyemmissä jaksoissa, mikäli loppusijoitusreikien hentoniitti vettyy oletettua nopeammin, katso luku 4.

13 6 Tasl<Name Loppusijoitustunnelin varusteiden purku Loppusijoitustunnelin seini!ln ja katon rusnaus Kalliopinnan puhdistus Tunnelin ylaosan tayttö ja tiivi stys Sulkutulpan rake!!amj.n~ _ t t! t 1 t ±J Kuva 2. Loppusijoitustunnelin sulkemisen työvaiheet Operointi suuremmalla tehokkuudella Tarvittaessa loppusijoitustehokkuus voidaan helposti moninkertaistaa työskentelemällä kahdessa tai jopa neljässä tunnelissa samanaikaisesti. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että ydinvoiman käyttö olisi päätetty lopettaa ja että kertynyt polttoaine loppusijoitetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Tällöin käytetyn polttoaineen lämmöntuotto ei aseta rajoituksia, koska mukana on riittävästi kauanjäähtynyttä polttoainetta.

14 7 3 BENTONIITTILOHKOJEN JA KAPSELEIDEN ASENNUS 3.1 Santoniittilohkot Loppusijoitusreiän pohjalle ja polttoainekapselin päälle tulevat hentoniittilohkot ovat kiekon muotoisia ja reunalohkot ovat ananasrenkaan muotoisia. Lähtömitat ja välykset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Lähtömitat ja välykset. Mitat ja väl ykset m Kapselin halkaisija 1,050 Loppusijoitusreiän halkaisija 1,750 Välys: kapseli-hentoniitti 0,010 Välys: hentoniitti-kallio 0,025 Hentoniittilohkojen mitoiksi ja painoiksi saadaan taulukossa 2 estetyt arvot, kun hentoniittilohkon paksuus on 0,4 m ja kun puristetun hentoniitin tilavuuspaino noin 17 % vesipitoisuudessa on 2000 kg/m 3. Taulukko 2. Rentoniittilohkojen mitat ja painot. Pohjalohko Reunalohko ulkohalkaisij a 1,70 1,70 m sisähalkaisij a 1,07 m korkeus 0,40 0,40 m tilavuus 0,91 0,55 m3 paino kg Kuljetus- ja varastointipakkauksen painoksi oletetaan 600 kg ja korkeudeksi 0,55 m. Loppusijoitusreikään asennetaan ensin kaksi kiekon muotoista pohjalohkoa ja sitten ananasrenkaan muotoiset reunalohkot, jotka ylettyvät kapselin yläpinnan tasalle. Kun yhden lohkon paksuus on 0,4 metriä, niin loppusijoitusreikään tarvitaan 12 reunalohkoa Olkiluodon laitoksen polttoaineelle ja 9 reunalohkoa Loviisan laitoksen polttoaineelle ennen polttoainekapselin asennusta. Polttoainekapselin päälle tulee kummassakin tapauksessa 5 bentoniittilohkoa. Olkiluodon polttoaineen loppusijoitusreikään tarvitaan yhteensä 19 hentoniittilohkoa ja Loviisan polttoaineelle 16 bentoniittilohkoa, taulukko 3.

15 8 Taulukko 3. Rentoniittilohkojen tarve loppusijoitusreiässä. Bentonii ttilohkoj en tarve OL1-2 Lo1-2 Kapselin korkeus 4,8 3,6 m Loppusijoitusreiän syvyys 7,8 6,6 m Bentoniittilohkon korkeus 0,4 0,4 m Pohjalohkot 2 2 kpl Reunalohkot 12 9 kpl Päällyslohkot 5 5 kpl Lohkoj a yhteensä kpl Lohkopinon korkeus 7,6 6,4 m Lattiakolon syvyys 0,2 0,2 m Kun hentoniittilohkon korkeus on 0,4 metriä, niin sekä Olkiluodon että Loviisan kapselille reunalohkopinon korkeus on tasan yhtä suuri kuin kapselin korkeus. Kun polttoainekapselin päälle on asennettu päällyshentoniittilohkot, niin loppusijoitustunnelin lattiaanjää 0,2 metrin syvyinen kolo. 3.2 Santoniittilohkojen tuonti loppusijoitustilaan Bentoniittilohkot tuodaan loppusijoitustilaan kapselointilaitoksen välivarastosta kapselihissillä. Varastoinnin ja kuljetuksen ajaksi hentoniittilohkot on pakattu metallisiin pakkauksiin (Johannesson 2003), kuva 3. Pakkaukset toimivat hentoniittilohkojen mekaanisena suojana käsittelyssä ja kuljetuksissa, lohkoja voidaan siirrellä esimerkiksi haarukkatrukilla ilman varaa lohkojen rikkoutumisesta. Pakkaus pitää myös ilman suhteellisen kosteuden tasaisena, 75 %:ssa, jolloin lohkot eivät ala kuivua ja halkeilla tai vettyä. Bentoniittilohkojen välivarastossa myös ilmastointi pitää ilman suhteellisen kosteuden tasaisena. Loppusijoitustilassa hentonii ttilohkoj a varastoidaan mahdollisimman lyhyen aikaa. Bentoniittilohkot lastataan trukilla kapselihissiin. Pakkauksia voidaan pinota hissiin päällekkäin enintään 9 kappaletta. Tällöin pinon korkeus on 4,95 m ja pohjalohkaista muodostunut pino painaa 21,7 tonniaja reunalohkopino painaa 15,3 tonnia. Bentoniittilohkot puretaan kapselihissistä trukilla ja kuljetetaan käyttö- ja käytöstäpoistojäteluolaan (Kukkola 2000h ), jossa hentoniittilohkot puretaan kuljetuspakkauksista ja lastataan hentoniittilohkojen asennusajoneuvoon. Tyhjät pakkaukset palautetaan ja käytetään uudestaan.

16 9 Kuva 3. Rentoniittilohkon kuljetuslaatikko (Johannesson, L-E Block manufacturing. LaSGIT Project Meeting #2, Lund 2-3 October Clay Technology AB). Yhtä loppusijoitusreikää kohden tarvitaan keskimäärin kaksi hissimatkaa hentoniittilohkojen kuljettamiseksi varastosta loppusijoitustilaan. Hentoniittilokojen asennusajoneuvo liikkuu tela-alustalla. Kuva 4 esittää hentoniittilohkojen asennusajoneuvoa. Ajoneuvon vasemmanpuoleiseen päähän tulee säteilysuojattu ohjaamo polttoainekapselin säteilyn vuoksi. Hentoniittilohkojen asennusajoneuvoon sopii yhden loppusijoitusreiän pohja- ja sivuhentoniittilohkot. Hentoniittilohkojen asennusajoneuvossa nostimen tarrain on suunniteltu toimivan imukuppien avulla.

17 10 Kuva 4. Rentoniittilohkojen siirto-ja asennusajoneuvo (P-E Rönnqvist FNS). 3.3 Loppusijoitusreiän valmistelu kapselin asennusta varten Loppusijoitustunnelin seinissä ja katossa on lujituspulttauksia ja mahdollisesti myös verkotuksia. Loppusijoitustunnelissa saattaa olla myös ruiskubetonoituja osuuksia. Loppusijoitustunnelissa on betonilattia (Kirkkomäki 2003c ). Loppusijoitustunnelin lattiaan on porattu loppusijoitusreiät valmiiksi. Loppusijoitusreikien porauksessa käytetään sokkoporaustekniikkaa (Autio et al. 1996a ja 1996b ). Tyhjät loppusijoitusreiät suljetaan kansilla. Loppusijoitustunneliin on asennettu valaistus, sähkönsyöttökiskot, tuloilmastointikanava sekä vesi- ja paineilmaputket Loppusijoittaminen aloitetaan tunnelin perältä. Loppusijoitusreiän suojakansi poistetaan ja loppusijoitusreiän reunalle asennetaan suojakaide. Loppusijoitusreikä pestään painepesurilla ja pumpataan vedestä tyhjäksi uppopumpulla. Loppusijoitusreikä kuivataan kuumailmapuhaltimella. Loppusijoitusreiän pesu ja tarkistus tehdään manuaalisesti loppusijoitusreikään laskettavan työlavan avulla. Loppusijoitusreikä tarkistetaan visuaalisesti. Loppusijoitusreiän pohjalle valetaan viskositeetiltaan notkeasta, matalan PH:n sementistä ohut pohjalaatta, jotta loppusijoitusreiän pohjasta tulisi tasainen ja ehdottoman vaakasuora. Reunalohkojen tiukka pystysuoruusvaatimus edellyttää pohjan suoruudelta erittäin suurta tarkkuutta. Polttoainekapselin, reuna- ja päällyslohkojen paino kohdistuu

18 11 pohjalohkoon ja jos loppusijoitusreiän pohja ei ole täysin tasainen, niin on vaara, että pohjalohko murtuu. Loppusijoitusreiän valmistelu loppusijoitusta varten kestää yhden työpäivän. 3.4 Bentoniittilohkojen asennus loppusijoitusreikään Ennen hentoniittilohkojen asennusta suojakaide poistetaan loppusijoitusreiän reunalta nostamalla se tunnelin perän suuntaan. Hentoniittilohkot asennetaan tela-alustalla liikkuvan asennusajoneuvon avulla. Ensin asennetaan pohjalohkot ja sitten reunalohkot, jotka ylettyvät tasan loppusijoituskapselin kannen tasolle. Kun reunalohkot on asennettu, niin loppusijoitusreiän vuoraus tarkistetaan. Sivusuunnassa reunalohkojen asennustarkkuuden tulee olla parempi kuin± 5 mm. Loppusijoitusreiän suoruuden ei pitäisi olla tähän esteenä. Loppusijoitusreikään lasketaan tulkki, jolla reiän suoruus ja halkaisija tarkastetaan. Jos on tarpeen, niin hentoniittivuorausta höylätään niin, että kapselin asennukselle jää sopivat toleranssit. Bentoniittilohkoj en asennus ja asennuksen tarkistus kestävät yhteensä yhden työpäivän. Bentoniittilohkoja ei normaalisti suojata muovikalvolla, koska polttoainekapseli ja päällyshentoniittilohkot asennetaan seuraavana päivänä. V araudutaan kuitenkin varmuuden vuoksi tarvittaessa vuorauksen suojaamiseen muovikalvolla. 3.5 Polttoainekapselin asennus loppusijoitusreikään Polttoainekapseli tuodaan loppusijoitustilaan kapselihissillä. Polttoainekapseli ajetaan kapselihissistä ulos kapselin vihivaunulla (Pietikäinen 2003a) kauko-ohjatusti. Kapselin siirto- ja asennusajoneuvo nostaa polttoainekapselin säteilysuojan sisään kapselin lastausasemassa ja ajaa keskustunnelin kautta loppusijoitustunneliin. Ennen polttoainekapselin asennusta hentoniittilohkojen suojamuovi poistetaan, jos sellainen on jouduttu asentamaan. Kapselin siirto- ja asennusajoneuvo pysäköi loppusijoitusreiän kohdalle, säteilysuoja käännetään pystyasentoon ja polttoainekapseli lasketaan loppusijoitusreikään. Polttoainekapselin siirto- ja asennusajoneuvoa esittää kuva 5. Kapselin siirto- ja asennusajoneuvo kulkee tela-alustalla (Pietikäinen 2003h ).

19 12 Kuva 5. Polttoainekapselin siirto- ja asennusajoneuvo (P- Rönnqvist FNS). 3.6 Päällysbentoniittilohkojen asennus Hentoniittilohkojen siirto- ja asennusajoneuvolla tuodaan viisi kiekonmuotoista päällysbentoniittilohkoa, jotka asennetaan loppusijoitusreikään polttoainekapselin päälle välittömästi polttoainekapselin asennuksen jälkeen. Hentoniittilohkojen asennusajoneuvo on ajettu loppusijoitustunnelin perälle ennen polttoainekapselin siirto- ja asennusajoneuvoa, jotta päällysbentoniittilohkot voitaisiin asentaa välittömästi sen jälkeen kun polttoainekapseli on asennettu. Aikaviive kapselin ja päällysbentoniittilohkojen asennuksen välillä on noin neljännestunti. Loppusijoitustunnelin perimmäinen loppusijoitusreikä muodostaa poikkeuksen, jossa kapselin asennusajoneuvo ajetaan ensin tunneliin ja päällysbentoniittilohkot tuodaan vasta, kun kapselin asennusajoneuvo on ajettu loppusijoitustunnelista ulos. Näin viimeinen loppusijoitusreikä voi olla tunnelin perällä lähellä peräseinää ja tunnelin perää ei tarvitse tarpeettomasti syventää. Kapselin oloaikaa loppusijoitusreijässä ilman päällä olevia bentoniittiblokkeja tulee minimoida, koska tänä aikana kapselin pääty säteilee ylöspäin tunneliin voimakkaasti ja säteily edelleen siroaa tunnelin katosta laajemmallekin alueelle. Sykli jatkuu, seuraavan loppusijoitusreiän kansi avataan, loppusijoitusreiän reunalle asennetaan kaide, jne.

20 13 Kun neljä polttoainekapselia on asennettu peräkkäisiin sijoitusreikiin, täytetään loppusijoitustunnelin alaosa niiden kohdalta.

21 14 4 LOPPUSIJOITUSTUNNELEIDEN TÄYTTÖ 4.1 Täyteainealle asetetut vaatimukset Täyteaineen lopullista koostumusta ei ole vielä selvitetty. Seuraavassa esitetään yksi mahdollinen vaihtoehto Tunnelipohjan täyteainevaatimukset Täyteaine koostuu bentoniitin tai paisuvahilaisen saven sekä murskeen sekoituksesta, jossa raekokojakauma on sellainen, että murske tiivistyy hyvin lujaksi ja heikosti vettä johtavaksi kerrokseksi. Täyteaineessa tulee olla riittävästi hienoainesta, jotta täyteaine tiivistyisija jotta siitä tulisi heikosti vettä johtavaa. Runkoaineksen raekokokäyrä tulee olla lajittumaton siten että runkoaineksen huokoisuus on mahdollisimman pieni. Suhteellisen lajittunut karkea aines, johon on lisätty hienoainesta ei ole hyvä runkoaines, sillä tällainen materiaali on herkkä lajittumiselle ja eroosiolle (hienoaines huuhtoutuu helposti karkeamman aineksen huokostilasta). Runkoaineen raekokokäyrän tuleekin mielellään muistuttaa hienoainespitoisen pohjamoreenin raekokokäyrää, jossa eri raekokolajitteita on tasaisesti, eikä mikään raekoko ole yliedustettuna (loiva lajittumaton käyrä). Lajittumaton runkoaines saadaan aikaan murskeesta oikean tyyppisellä murskausprosessilla, eri fraktioiden erottamisella (seulominen) ja suhteuttamisella. Tarvittaessa materiaaliin lisätään hienoaineksia (maa-aineksia tai jauhettua kiviainesta). Täyteainesekoittamassa tarvitaan todennäköisesti jauhimia hienojen jakeiden aikaansaamiseksi. Tiivistetyn täyteaineen ominaisuuksille asetetaan seuraavat mekaaniset vaatimukset: Tiivistetyn täyteaineen vedenjohtavuuden tulee olla alle 1, OE-1 0 m/s, jotta vallitseva veden ja veteen liuenneiden aineiden kulkeutumistapa täyteaineessa olisi diffuusio, eikä advektio. Täytön ja tunnelin seinämänlkaton välille ei saa muodostua vettä johtavia kanavia tai vyöhykkeitä ja sen takia täytön ja kallion rajapinta tulisi täyttää mahdollisimman tiiviisti. Käytännössä tämä voi olla vaikeaa, mikäli täyttömateriaali ei paisu lainkaan. Arvioitu sopiva paisuntapaine tunnelintäytölle on ollut 100 KPa, mikä ei sinänsä ole pakollinen tavoite, jos virtaus täytön ja kallion välissä voidaan estää jollain muilla keinoin. Tavoiteltava tiiveysaste tulee olla vähintään 90% laboratoriossa määritetystä maksimitiiveydestä (materiaalin maksimi kuivatilavuuspaino tiivistettynä optimivesipitoisuudessa), jotta materiaalin kokoonpuristuvuus asennuksen jälkeen jää mahdollisimman pieneksi. kimmomodulin tulee (arviolta) olla välillä 0,5-1,0 GPaja yksiaksiaalinen puristuslujuus (Uniaxial Compression Strength) välillä 3-5 MPa. 0,5-1 GPa:n kimmomoduuli voi olla vähän ylimitoitettu. Puskurin paisuntapaine laboratorio-olosuhteissa on 4-5 MPa. Vedenpaine tiloissa vaihtelee paljon, maksimiarvo noin 50 MPa esiintyy vain pistemäisesti tilanteessa, jossa yksittäinen vertikaali rakenne/rako ulottuu pohjavedenpinnasta sijoitustunnelin tasolle asti. Tällaisten paikkojen kohdalle ei pitäisi lainkaan rakentaa sijoitustunnelia, mutta mikäli tunneli siitä huolimatta lävistää vastaavan raon/rakenteen, se tiivistetään injektoimalla ja myöhemmin sen kohdalle rakennetaan todennäköisesti tulpparakenne (raon kohdalla mursketta ja molemmin puolin

22 15 bentoniitti/betoni tulpat). Pitkäaikaisturvallisuuden näkökulmasta luja (jäykkä) materiaali ei ole välttämättä optimaalinen. Kallion liikunnot voivat ajan saatossa muodostaa materiaaliin rakoja, jotka eivät "parane itsestään", sitä kuinka paljon vedenjohtavuus näiden rakoj en ansiosta nousee on taas hyvin vaikea arvioida. Joka tapauksessa materiaaleille voidaan asettaa lujuusvaatimuksia seuraavassa tutkimusvaiheessa (jossa tehdään erilaisia kokeita eri materiaaleille). Tässä vaiheessa yksittäisiä lukuarvoja voi olla vielä hieman hankala perustella, asiaa pitää katoa kokonaisuutena (esimerkiksi miten kukin materiaali toimii yhdessä puskurin kanssa). Sideaineiden käytöstä ei ole vielä päästy yksimielisyyteen. Sideaineiden ongelmana on niiden pitkäaikaiskestävyys tuhansien vuosien aikamittakaavassa. Satojen vuosien aikaskaalassa sideaineet antavat useita käytännön etuja, joita pitäisi voida hyödyntää. Haluttu puristuslujuus saavutetaan, kun sideainetta täyteaineessa on noin 5 %. Sideaineena voidaan käyttää esimerkiksi masuunikuonaa. Tilavuuspainon tulee olla luokkaa 2, 3 kg/!, kun täyteaineella on optimikosteus sideaineen kanssa. Optimikosteus on noin 10 %painosta mitattuna Tunnelin yläosan täytemateriaalin vaatimukset Tunnelin yläosan täyteaineen mekaanisten ominaisuuksien tulee olla samat kuin tunnelin alaosan täyteaineen. Tunnelin yläosan täytemateriaali voi olla samaa kuin millä tunnelin alaosa on täytetty. Täyteaineeseen voidaan lisätä paisuvaksi komponentiksi bentoniittipellettejä. (Jos käytetään sideainetta, joka jäykistää rakenteen, niin pelleteistäkään ei todennäköisesti ole mainittavaa hyötyä, sillä ne eivät pääse jäykän rakenteen osana paisumaan normaalisti). Täyteaineen toimivuus on osoitettava kokeellisesti. On saatava vastaus kysymyksiin: mikä on bentoniittipellettien osuus täyteaineesta? mikä on täyteaineen optimi raekokojakauma? mikä on täyteaineen optimi kosteuspitoisuus? voidaanko kostuttamiseen käyttää suolaista pohjavettä vai tulee käyttää makeaa vettä? Paula Keto S&R:stä arvioi, että "opitimivesipitoisuuten sekoitettaessa voidaan käyttää makeaa vesijohtovettä. Tällöin osa smektiittimineraalien välitilaan rakentuvista vesikerroksista täyttyy ilman, että suurempaa kationinvaihtoa tapahtuu vesijohtoveden ja smektiitin välitilan välillä. Asennuksen jälkeen alkaa saturaatia pohjavedellä. Kun välitila on jo osaksi täyttynyt vedellä, niin saattaa olla, että kationinvaihto pohjaveden kanssa on vähäisempää kuin jos kuivaan materiaaliin lisätään suoraan suolaista vettä. Käytännössä vaikutus on tullut esille mm. kaatopaikan bentoniitista rakennetuissa tiivisterakenteissa, missä rakenne kostutetaan asennuksen jälkeen aina makealla vedellä, koska tällainen rakenne pidättää paljon paremmin suolavettä/kaatopaikkavesiä kuin kuiva rakenne.. Joka tapauksessa makealla vedellä opitimivesipitoisuuteen sekoittamisesta ei ole merkittävää haittaa, vaikka materiaali sekoittuukin ehkä kevyemmin suolaisen veden kanssa. Tämä johtuu savi en flokkulaatioilmiöstä suolaisessa vedessä. Riittävä homogeenisuus saadaan aikaan käyttämällä tarpeeksi järeää sekoittajaa".

23 16 Täyteainetta on voitava käsitellä teollisesti ja tehokkaasti. Täyteaineen laadun tulee olla tasaista ja täyteaineen hinta ei saa olla kohtuuttoman suuri. 4.2 Loppusijoitustunnelin alaosan täyttö Keskustunnelissa valvonta-alueen rajaa siirretään kapselikuilun suuntaan niin, että loppusijoitustunnelista tulee säteilysuojauksen suhteen valvomatonta aluetta, kuitenkin ydinmateriaali valvontamittaukset pidetään aktii visina. Ennen tunnelin alaosan täyttöä loppusijoitustunnelin betonilattia puretaan pois neljän täytetyn loppusijoitusreiän rajaamaita alueelta. Betonilattia on suunniteltu helposti purettavaksi (Kirkkomäki 2003b ). Lattiassa on purkamista varten saumat, joiden kohdalla ei ole läpimeneviä raudoitusteräksiä. Lattia piikataan irrotussaumojen kohdalta poikki ja lattialohkot nostetaan kuorma-auton lavalle pois vietäväksi. Betonilattian alla oleva kalliopinta puhdistetaan imuroimalla se samanlaisella imurilla, jota käytetään loppusijoitusreikien porauksessa (Autio et al. 1996aja 1996 b). Tunnelin täyteaine tuodaan kuorma-autolla valvomattoman alueen kautta ajotunnelia pitkin. Täyteaineen sekoittamo on maan pinnalla lähellä louheen murskausasemaa (Kukkola 2003a). Loppusijoitustunnelin lattialle ja myös kapseleitten päälle jyrätään tiiviiksi kerrokseksi noin puolentoista metrin paksuinen kerros loppusijoitustunnelin täyteainetta. Tämä onnistuu vain, mikäli vesivuodot ovat niin pienet, että täyttömateriaali (mitä se sitten onkin) ei vety liikaa työn aikana. Polttoainekapseleiden kohdalla on 20 sentin syvyinen kolo loppusijoitustunnelin lattiassa, taulukko 3. Polttoainekapselia varten loppusijoitusreiän yläreunaan on viistettävä kolo, jotta kapseli voitaisiin ujuttaa loppusijoitusreikään. Viisteet ja kolot täytetään samalla täyteaineella kuin loppusijoitustunnelin pohjaosa. Kolon reunat voidaan vaihtoehtoisesti vuorata bentoniittilohkoilla, joilla ehkäistään virtausreitin muodostuminen loppusijoitusreiästä EDZ:ta vyöhykkeeseen. Ensin levitetään kuorma-autolla noin kolmenkymmenen sentin paksuinen kerros täyteainetta, joka jyrätään tiiviiksi, hyvin kantavaksi ja heikosti vettä johtavaksi kerrokseksi. Täyttötyössä käytetään tienrakennustekniikassa koeteltua kalustoa. Loppusijoitustunnelin pohjalle levitetään seuraava kerros, joka jyrätään tiiviiksi. Prosessi toistetaan, kunnes tunnelin pohjalla on noin puolentoista metrin paksuinen täyteainekerros. Seinien lähellä saatetaan tarvita erityistekniikkaa, jotta kontakti tiivistyy tarpeeksi hyvin. Loppusijoitustunnelin lattia purkaminen ja kalliopinnan puhdistus sekä tunnelin alaosan täyttö kestävät kaksi viikkoa loppusijoitetun neljän kapselin osuudelta. Valvonta-alueen rajaa siirretään keskustunnelissa. Polttoainekapseleiden loppusijoitus jatkuu, loppusijoitetaan jälleen neljä polttoainekapselia. Loppusijoitustunnelin ala-osa täytetään neljän kapselin matkalta. Näin jatketaan, kunnes kaikkiin loppusijoitustunnelin loppusijoitusreikiin on asennettu polttoainekapselit ja loppusijoitustunnelin ala-osa on täytetty noin puolentoista metrin paksuisella täyteainekerroksella.

24 Loppusijoitustunnelin yläosan täyttö Käytännöllisintä olisi purkaa koko loppusijoitustunnelin varustus yhdessä työrupeamassa ja samoin myös täyttää tunnelin yläosa yhdessä työjaksossa. Tämä edellyttää, että tunnelin alaosan täyttö on tiivistetty kunnolla ja että tunnelin vesivuodot pysyvät kohtuullisina, jotta täyte ei liettyisi. Sideaineiden käyttö olisi tässä suhteessa suotavaa. Loppusijoitustunnelin varustus riisutaan pois, kun loppusijoitustunneliin on asennettu kaikki polttoainekapselit. Ilmastointikanavat, sähkönsyöttökiskot, valaisimet, vesi- ja paineilmajohdot puretaan. Kuorma-auto ajetaan tunnelin perälle, josta varustuksen purkaminen aloitetaan. Ennen loppusijoitustunnelin täyttöä, loppusijoitustunnelin seinät ja katto on rusnattava, verkotukset ja kallioankkuripuhti en päät on poistettava sekä mahdolliset ruiskubetonoinnit on myös poistettava. Kalliopinta on puhdistettava esimerkiksi imuroimalla tai korkeapainepesurilla. Kun loppusijoitustunnelin varustus on purettu, niin tunnelin yläosa täytetään. Loppusijoitustunnelin yläosa täytetään yhdessä työrupeamassa. Yläosan täytössä voidaan käyttää hihnasinkoaja kaivinkoneen puomiin kiinnitettyä tärylevyä (Kirkkomäki 1999). Jos tunnelia ei voida jättää yläosastaan avoimeksi koko loppusijoitustunnelin täytön ajaksi, niin tällöin tunnelin yläosa on täytettävä sitä esimerkiksi joko neljän, kahdeksan tai mahdollisesti kahdentoista loppusijoitusreiän jaksoissa. Riippuu paikallisista olosuhteista kuinka nopeasti puskuri alkaa saturoitua, todennäköisesti tähän menee vähintään jotain kuukausia ja pisimmillään puhutaan ainakin useista vuosista. Tilanteen voi tarkastaa samalla, kun loppusijoitusreikää viimeistellään täyttöä varten. Jos jokin reikä vaikuttaa erityisen nopeasti saturoituvalta, on ehkä syytä harkita lyhyemmissä pätkissä täyttämistä. 4.4 Tulpan rakentaminen loppusijoitustunnelin suulle Kun loppusijoitustunneli on täytetty, niin loppusijoitustunnelin suulle rakennetaan teräsbetoninen tulppa (Haaramo 1999). Jos keskustunneli suljetaan kohtuullisen ajan kuluessa, esimerkiksi alle 10 vuoden kulutta, niin sulkutulppia ei rakenneta loppusijoitustunnelin suulle. Tähän kommentti: työturvallisuuden vuoksi betoninen tulpparakenne sijoitustunnelin suulla voi kuitenkin olla välttämätön riskien minimoimiseksi (vedenpaineen nousu huonosti vettäjohtavassa tunnelissa voi johtaa stabiliteettiongelmiin).

25 18 5 LOPPUSIJOITUSTILAN JAKO TYÖSKENTEL V ALUEISIIN Polttoainekapseleiden loppusijoitus jatkuvana prosessina tarkoittaa, että loppusijoitustunneleita louhitaan ja polttoainekapseleita loppusijoitetaan samanaikaisesti. Optimaalisesti toimittaessa tunnelit voidaanjakaajotakuinkin kuvan 6 mukaisesti. LOPPUSIJOITUS KESKUSTU NNELI,._ LOUHINTA KARAKTERISOINTI TAYTffiY KESKUSTUNNELI ""' PORAUKSEN VALMISTELU, KAULUSLAATTOJEN JA LATTIANVALU Kuva 6. Loppusijoitustilan jako työskentelyalueisiin (T Kirkkomäki S&R). 5.1 Loppusijoituksessa olevat tunnelit Yhteen tai kahteen loppusijoitustunneliin sijoitetaan polttoainekapseleita samassa työrupeamassa. Tunnelipari on vuoroin joko valvonta-aluetta tai valvomatonta aluetta riippuen siitä sijoitetaanko tunneleihin polttoainekapseleita vai täytetäänkö tunneliperiä. Yhteen tunnelipariin sijoitetaan syklin aikana yhdestä neljään polttoainekapselia. 5.2 Valmisteluvaiheessa olevat tunnelit Loppusijoituksessa tai täytössä olevista tunnelipareista lukien kolme seuraavaa valmiiksilouhittua tunneliparia ovat valmisteluvaiheessa. Loppusijoitustunneleiden kalliopinnat karakterisoidaan, (Saanio et al. 2000). Tämän jälkeen tunnelit varustellaan. Tunneleihin järjestetään tilapäinen valaistus. Tämän jälkeen valitaan loppusijoitusreikien paikat. Loppusijoitusreikien kohdalle valetaan betonilaatat ja muihin osiin tunnelia tehdään lattia betonista (Kirkkomäki 2003a).

26 19 Loppusijoitustunneleihin vedetään sähkökiskot sähkötehon syöttöä varten. Tunneleihin johdetaan vesijohto sekä veden kokoojaputki veden poistoa varten. Tunneliin tuodaan tuloilmastointikanava, poistoilmastointikanava tuodaan loppusijoitustunnelin suulle. Keskustunnelissa kahden tunneliparin välein ilmastoinnin runkolinjassa on erotusventtiilit Ilmastoinnin runkolinjaan on asennettu yhteet loppusijoitustunneleiden tulo- ja poistoilmastointikanaville (Kukkola 2003b ). 5.3 Louhintavaiheessa olevat tunnelit Louhintatyö tehdään vaiheittain (Kirkkomäki 2003). Loppusijoitustunneleita louhittaessa louhintatärinä 100 metrin etäisyydellä on noin mm/s. Asuinrakennukset sallivat 50 mm/s tärinän. Kapselin kannalta tärinä ei ole ongelma, mutta kapselin asennuksen aikana ei ole syytä tehdä räjäytystyötä. Polttoainekapselin asennus loppusijoitusreikään on tarkkaa työtä, jossa käytetään laser-kohdistimia ja mahdollisesti myös muita herkkiä mittalaitteita, jotka eivät salli voimakasta tärinää. Paineaaltoa vastaan suojaudutaan ottamalla riittävästi suojaetäisyyttä ja Suuntaamalla räjähdyspaineet, (Saanio et al. 2000). 5.4 Betonitulppien rakentaminen tunnelin suulle Kun loppusijoitustunnelit on täytetty keskustunnelin suulle asti, niin loppusijoitustunnelit eristetään keskustunnelista rakentamalla betoninen tulppa tunnelin suulle, (Kirkkomäki 2003b) ja (Haaramo 1999). Kapseleitten loppusijoitus ei keskeydy tulppien rakentamisen ajaksi, koska keskustunnelissa noudatetaan kaksoistunneliperiaatetta. Tulpat rakennetaan keskustunnelin kautta valvomattomalle alueelle ja kapseleita kuljetetaan vierekkäisessä keskustunnelissa valvonta-alueella. 5.5 Santoniittilohkojen välivarastointi Kapselointilaitoksella on 12 kapselin suuruinen puskurivarasto kapselointilaitoksen tai loppusijoituksen käyttöhäiriöiden varalle. Hentoniittilohkojen puskurivaraston koko tulee myös olla noin kahdelletoista loppusijoitusreiälle. Hentoniittilohkojen puskurivarasto sijoitetaan kapselointilai tokseen. Loppusijoitustilassa bentonii ttilohkoj en lisäpuskurivarastona voidaan käyttää käyttö- ja käytöstäpoistoj äteluolan etuosaa kapselikuilun alapäässä. Sinä aikana kun tunneliperiä täytetään, niin hentoniittilohkojen puskurivarasto myös täytetään. 5.6 Käyttö- ja käytöstä poistojätetilat Käyttö- ja käytöstäpoistojätetilojen mitoitus on esitetty viitteessä (Kukkola 2000). Tilat on ajateltu yhdistää hentoniittilohkojen käytönaikaisiksi varastotiloiksi. Hentoniittilohkoja varastoidaan tilan etuosassa. Kapselointilaitoksen kiinteytetyt tai kiinteät käyttöjätteet toimitetaan hallin peräosaan kapselihissillä ja trukilla. Kaikki jätteet ovat pakattu asianmukaisella tavalla.

27 20 6 TUNNELEIDEN VARUSTELU JA KAPSELIREIKIEN PORAUS Samanaikaisesti kapseleiden loppusijoituksen kanssa porataan valvomattoman alueen tunneleissa loppusijoitusreikiä. Tämä on tärkein syy siihen, että loppusijoitus on aloitettava kapselikuilun suunnasta, koska materiaalivirrat eivät mene tällöin ristiin. Valvontaja valvomauoman alueen raja voidaan pitää selkeästi määriteltynä koko ajan. Loppusijoitusreikiä pitää porata pitkällä tähtäyksellä samaa tahtia polttoainekapseleiden loppusijoituksen kanssa sen jälkeen kun ensimmäisiin neljään loppusijoitustunneliin on porattu loppusijoitusreiät Varusteluvaiheessa työskennellään kuudessa tunnelissa samanaikaisesti. Yhtä tunneliparia karakterisoidaan, toista tunneliparia kalustetaan ja kolmannessa tunneliparissa porataan loppusij oi tusreikiä. 6.1 Tunneleiden karakterisointi Kun kuusi tunnelia on louhittu, niin voidaan aloittaa tunneleiden karakterisointi. Tunneleiden kalliopinnat kartoitetaan ja haetaan loppusijoitusreikien lopulliset paikat. 6.2 Tunneleiden varustelu Tunneliin jätjestetään ensin tilapäinen valaistus. Tämän jälkeen tunneliin tehdään sepelilattiat ja loppusijoitusrei'ille valetaan kauluslaatat Loppusijoitustunneliin tuodaan sähkönsyöttökiskot ja ilmastointikanavat sekä asennetaan kiinteä valaistus, veden tulo- ja vedenpoistoputket 6.3 Loppusijoitusreikien poraus Loppusijoitusreikien poraustekniikka on esitetty raporteissa (Autio et al. 1996a) ja (Autio et al. 1996b ). Loppusijoitusreikien poraus aloitetaan loppusijoitustunnelin perältä. Loppusijoitusreiät porataan kauluslaatan läpi. Loppusijoitusreikien porauksen aikana loppusijoitustunneli on täynnä kalustoa ja melu on kova. Porauksen aikana tunnelissa ei voida tehdä muuta työtä. Kivijauhetta syntyy noin 30 m 3 loppusijoitusreikää kohden. Jos porataan kaksi reikää viikossa, niin kivijauhetta syntyy 60 m 3 viikossa eli reilut 10 m 3 päivässä. Yhden loppusijoitustunnelin porausjaksonjälkeen porauskalusto viedään perushuoltoon. Teräpäät vaihdetaan uusiin. Myös kompressorin ahtimen roottori jouduttaneen uusimaan samalla kertaa. Porausnopeuden pitää olla hieman nopeampaa kuin loppusijoitusnopeuden, jotta peruskorjaukselle jäisi aikaa. Porauskalustoa huolletaan sen viikon ajan kun tunneliperiä täytetään, eli viikon kuukaudessa. Loppusijoitusreikiin pitää välittömästi porauksen jälkeen asentaa suojakannet päälle. Reikään putoaminen on loppusijoituksen suurin työturvallisuusriski.

28 21 7 VALVONTA- JA VALVOMATlOMAN ALUEEN RAJA 7.1 Yleiset periaatteet Valvonta- ja valvomattoman alueen raja on käsitteenä suppeampi kuin erotteluperiaate käytössä olevissa ydinvoimalaitoksissa. Loppusijoitustilan yhteydessä kysymys on siitä, että kontrolloidaan henkilöstön liikkumista ja että henkilöstön saarnat säteilyannokset kyetään mittaamaan. Loppusijoitustilassa polttoainekapselit ovat käytännössä ainoita säteilylähteitä. Polttoainekapselit lähettävät suoraa säteilyä, lähinnäy-säteilyä sekä myös jonkin verran neutronisäteilyä, mutta ei ollenkaan a- ja B-hiukkasia. Näinollen, esimerkiksi ilmastoinnin erottamisella valvomattoman ja valvonta-alueen ilmastointiin ei ole käytännössä säteilysuojelumielessä merkitystä. Radonaltistusta seurataan radanpitoisuuksia tarkkailemalla ja säätämällä ilmanvaihtomääriä kaikissa loppusijoitustiloissa. 7.2 Sähkötehon syöttö Valvonta- ja valvomattomalle alueelle ei järjestetä erillistä sähkötehon syöttöä. 7.3 Vuotovesijärjestelmä Vuotovesijärjestelmää ei osastoida. Valvonta- ja valvomattomalla alueelle on sama lattiaviemäröinti. Mm palo-osastoinnin ja ilmastoinnin vuoksi vuotovettä ei voida kuitenkaan valuttaa keskustunnelin avokanavissa, vaan vuotovesi on johdettava putkissa ja lattiaviemärikaivoissa tulee olla vesilukot 7.4 Palo-osastointi Valvonta- ja valvomattoman alueen raja on samalla palo-osastoraja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osaston rajalla tulee olla lukittu palo-ovi, jota saa käyttää vain hätätapauksessa. Samoin ilmastointiläpivienti on varustettava automaattisesti sulkeutuvilla palopelleillä. Palo-osastosta ulostuleva ilmastointikanava on paloeristettävä palosulkuun asti. 7.5 Ilmastointi Valvonta-alueen ilmastointi erotetaan valvomattoman alueen ilmastoinnista, jotta polttoainekapseleiden käsittely- ja asennusolosuhteet säilyisivät puhtaana. Poistoilman aktiivisuutta valvonta-alueella mitataan, vaikkakaan ilmaa ei suodateta. Valvonta-alueen ilmastointi käsittää 1-4 loppusijoitustunnelia sekä muuttuvan osuuden keskustunnelia, pisimmillään lähes koko keskustunnelin. Valvonta-alueen rajaa siirretään keskustunnelissa kapseleiden asennuksen ja tunneliperi en täytön välillä. Valvontaalueen rajalla on seinät. Rajan siirto hoidetaan ovien lukitusten avulla.

29 Kulunvalvonta Loppusijoitustilan valvonta-alueelle kuljetaan käyttörakennuksen valvontapisteen kautta. Loppusijoitustiloissa ei tarvita kulunvalvontapistettä lainkaan, jos henkilökuilun kautta kuljetaan vain valvonta-alueelle. Niin sanottua kenkärajaa ei loppusijoitustilassa tarvita. Valvomattomalle alueelle kulku tapahtuu vain työkuilun kautta. Valvomattomalle alueelle kulkua ei tarvitse säteilysuojelullisista syistä kontrolloida lainkaan. Jotta henkilöstön saamia säteilyannoksia voitaisiin mitata, niin: - Henkilöstön pitää mennä valvonta-alueelle ja tulla valvonta-alueelta saman pisteen kautta. - On valvottava ja pidettävä kirjaa siitä, ketkä menevät valvonta-alueelle. - Niillä, jotka menevät valvonta-alueelle, täytyy olla säteilyannosdosimetrit mukanavierailijaryhmästä ainakin yhdellä tulee olla dosimetri mukana. - Jos ryhmä menee valvonta-alueelle, niin ryhmällä täytyy olla johtaja, joka valvoo, että ryhmä pysyy koossa. - On tarkistettava, että valvonta-alueelta palaavat kaikki takaisin, jotka ovat sinne menneet. - Valvonta-alueelta palaavien saama säteilyannos täytyy rekisteröidä ja merkitä luotettavana tavalla muistiin. Näin ollen on selvää, että kulku valvonta-alueelle tulee olla kontrolloitua Safeguards valvonta Eräs syy valvonta-alueen erottamiseen ovat safeguards-säädökset, joilla varmistetaan, että ydinmateriaali pysyy kontrollissa. Loppusijoitustilan käytönaikainen ydinmateriaalivalvonta perustuu kaiken tilaan tulevan ydinaineen varmennettuun rekisteröintiin ja sen varmistamiseen, että ydinainetta ei viedä pois loppusijoitustilasta. Loppusijoitustilassa ydinmateriaalivalvonta-alueen raja on periaatteessa sama kuin valvonta-alueen ääriraja, kuva 3. Valvonta-alue alkaa loppusijoituslaitoksen käyttörakennuksen valvonta-alueen rajalta käsittäen henkilökuilun ja -hissin, kapselointilaitoksen valvotun osan, kapselikuilun ja kapselihissin, hissien ala-aseman lähellä olevat tilat sekä keskustunnelin ja loppusijoitustunnelit niihin tunneleihin asti, joissa loppusijoitus on parhaillaan menossa. Loppusijoitustoiminnassa oleva tunnelipari erotetaan keskustunnelissa sekä valvomattoman että valvonta-alueen suunnasta väliseinällä, jossa on pariovi. Toiminta tapahtuu kokonaisuudessaan valvonta-alueella, kun kapseleita loppusijoitetaan ja loppusijoitusreikiä peitetään päällysbentoniittilohkoilla, valvonta-alueen ulompi ovi on lukittu. Kapselin loppusijoittamisen yhtenä varmistuksena on sisemmän oven säteilymittausportti, joka havaitsee, milloin kapseliajoneuvossa on loppusijoituskapseli ja milloin se on tyhjä.

30 23 Kun loppusijoitusreikiin on sijoitettu kapseli ja reiät on peitetty bentoniittilohkoilla, suljetaan valvonta-alueen puoleinen ovi ja avataan valvomattoman alueen puoleinen ovi tunnelinperien täyttöä varten. Tällöin säteilysuojausmielessä loppusijoitustunnelit ovat valvomatonta aluetta. Kuitenkin valvomattoman alueen rajalla oleva säteilymittausportti ja valvontakamera pidetään aktiivisina, jolloin voidaan valvoa, että loppusijoituskapseleita ei kuljeteta valvonta-alueen ulkopuolelle tunnelinperien täytön yhteydessä. Kun tunnelipari on kokonaan täytetty ja tulpattu, keskustunnelin seiniä siirretään ja uusi tunnelipari otetaan loppusijoituskäyttöön.

31 24 8 VIITTEET Autio, J. and Kirkkomäki, T. 1996a. Boring of full scale deposition holes using a novel blind boring method, boring procedure and operation experiences. W orking Report TE KA-96-04e. Posiva Oy, Helsinki. Autio, J. and Kirkkomäki, T. 1996b. Boring of full scale deposition holes using a novel blind boring method. Posiva Report Posiva Oy, Helsinki. Haaramo, M Sijoitustunneteiden sulkurakenteiden rakennesuunnittelu. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Henttonen, V. and Suikki, M Equipment for deployment of canisters with spent nuclear fuel and bentonite buffer in vertical holes. Posiva Working Report-97-29e. Posiva Oy, Helsinki. Kalliomäki, M Maanalainen tutkimustila ONKALO. Rakennuslupa-aineisto. Tekniset asiakirjat, Osa 1 Pääpiirustukset ja Osa II Rakennustapaselostus. Saanio&Riekkola Oy, Helsinki. Kirkkomäki, T Loppusijoitustunneleiden täyttötekniikka. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Kirkkomäki, T Olkiluodon loppusijoitustilojen vaiheittainen rakentaminen. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Kirkkomäki, T. 2003a. Olkiluodon loppusijoitustilan tekniset rakenteet. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Kirkkomäki, T. 2003b. Olkiluodon loppusijoitustilojen suunnitelmaselostus. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Kukkola, T. 2000a. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 2000b. Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T Encapsulation plant description. Independent facility. W orking Report Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T. 2003a. Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Kukkola, T. 2003b. Olkiluodon loppusijoitustilojen järjestelmät. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto.

32 25 Pietikäinen, L. 2003a. Kapselin vihivaunun suunnitelma. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Pietikäinen, L. 2003b. Kapselin siirto- ja asennusajoneuvon suunnitelma. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Riekkola, R., Saanio, T., Autio, J., Raiko, H. ja Kukkola, T Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Saanio, T. ja Kokko, M Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Kirkkomäki, T Loppusijoitustunneleiden täyttötekniikka. Työraportti Posiva Oy, Helsinki.

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Työ r a p o r t t i 9 9-4 6 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilojen kuvaus. Reijo Riekkola Timo Saanio.Jorma Autio Heikki Raiko Tapani Kukkola Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

FLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon!

FLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! - Jätehuollon laitteet FLAAMING OY Smart Syväsäiliöt Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! Olette ostaneet Smart Syväsäiliö tuotteen, joka on tehokas jätteenkeräysjärjestelmä. Lue tämä ohje,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Tikli-Alumiinioven asennusohje

Tikli-Alumiinioven asennusohje Tikli Group Oy Yhdystie 40, 62800 Vimpeli ALUMIINIOVET OVI TOIMITUKSEN SAAVUTTUA Tarkista ovien laatu ja määrä heti saatuasi tuotteet. Toimitukseen liittyvät huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa tuotteen

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012

Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Työraportti 2012-50 Loppusijoituslaitoksen suunnitelma 2012 Timo Saanio, Antti Ikonen Saanio & Riekkola Oy Paula Keto B+Tech Oy Timo Kirkkomäki, Tapani Kukkola, Juha Nieminen Fortum Oyj Heikki Raiko VTT

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen logistiikkaselvitys

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen logistiikkaselvitys Työraportti 2003-03 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen logistiikkaselvitys Olli Sylvänne Timo Kaskinen Pekka Kuussaari EP-Logistics Helmikuu 2003 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä

Lisätiedot

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013 Työraportti 2012-65 Laitoskuvaus 2012 Kapselointi- ja loppusijoituslaitossuunnitelmien yhteenvetoraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy Toukokuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus FI9900142 ~Ttf>~-99-Z/ Työraportti 99-21 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus Timo Saanio Saanio & Riekkola Oy Heikki Raiko VTT Energia 30-4 2 Maaliskuu 1 999 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Työraportti 2- Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Reijo Riekkola Timo Saanio Tapani Kukkola Heikki Raiko Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

ACO STAINLESS Lattiakourut teollisuustiloihin ja suurtalouskeittiöihin

ACO STAINLESS Lattiakourut teollisuustiloihin ja suurtalouskeittiöihin 19.2.2009 Asennus ACO STAINLESS Lattiakourut teollisuustiloihin ja suurtalouskeittiöihin Lattiakouru vesieristämätön betonilattia Modular 1000 Modular 2000 Yleistä Modular-sarjan lattiakourut on tarkoitettu

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus

Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Työraportti 2003-73 Olkiluodon loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 2004 1 (1) Fortum Nuclear Services 1 ENP 1 Tapani Kukkola 20.4.2003 NUCL-2135 Jakelu: Korvaa Hyväksyjä,

Lisätiedot

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen

Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Työ raportti 2 000-0 7 Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Timo Saanio Matti Kokko Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Työraportti 2006-93 Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Vaihe 2 Timo Saanio Timo Kirkkomäki Paula Keto Tapani Kukkola Heikki Raiko Tammikuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

Olkiluodon loppusijoitustilojen tekniset rakenteet

Olkiluodon loppusijoitustilojen tekniset rakenteet ' Työraportti 2003-67 Olkiluodon loppusijoitustilojen tekniset rakenteet Timo Kirkkomäki Huhtikuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti 2003-67

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet

Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet Työraportti 2000-05 Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet Tapani Kukkola Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 ABSTRACT NUCLEAR

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus

Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Työraportti 99-30 Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358'-9-2280 3719 Työ r

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET 1. ASENNUKSEEN HANKITTAVAT TARVIKKEET Seuraavat tarvikkeet tarvitaan laitteistotoimituksen lisäksi Aquatron-laitteiston asennukseen: 1.1 Wc-istuin. - 3 L huuhteleva pientalon

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

Moduuli 6. Purkupaikan puhdistus ja jätteenkäsittely

Moduuli 6. Purkupaikan puhdistus ja jätteenkäsittely Moduuli 6 Purkupaikan puhdistus ja jätteenkäsittely Puhdistus- ja siivoustoimenpiteet Asbestin purkamisen jälkeen työnantaja on velvollinen siiivoamaan ja puhdistamaan työtila. Kaikki toiminnot pitäisi

Lisätiedot

loppusijoitustilan järjestelmät

loppusijoitustilan järjestelmät Työ r a p o r t t i 9 9-6 7 loppusijoitustilan järjestelmät Tapani Kukkola Joulukuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 " Fortum Tapani

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Asennusohje. Rockfon Contour

Asennusohje. Rockfon Contour Asennusohje Rockfon Contour Yleistietoja Järjestelmän kuvaus: Rockfon Contour on kehyksetön akustinen melunvaimennin, joka on valmistettu 50 mm:n kivivillalevystä. Sen kumpikin puoli on esteettisesti miellyttävää

Lisätiedot

TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille

TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille Timo Ranta, TkT Frank Cameron, TkT timo.ranta@tut.fi frank.cameron@tut.fi Automaation aamukahvit 28.8.2013 Optimointi Tarkoittaa parhaan ratkaisun valintaa

Lisätiedot

Loppusijoitustunneleiden täyttötekniikka

Loppusijoitustunneleiden täyttötekniikka Työ r a p o r t t i 9 9-7 5 Loppusijoitustunneleiden täyttötekniikka Timo Kirkkomäki Joulukuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työ r a

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Ennen asennuksen aloittamista:

Ennen asennuksen aloittamista: Asennusopas Asennusopas Ennen asennuksen aloittamista: 1. Ennen asennuksen aloittamista varmistu että olet hankkinut oikean lukkopesän, joka sopii lukkoon. Yleisesti käytössä oleviin oviin oikeat lukkopesät

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi

Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Ohje 1 (3) 23.4.2014 Liittymiskaapelin suojaus- ja maadoituselektrodi Yleistä Liittymiskaapelityyppinä käytetään omakotitalojohdoissa AMCMK 3 x 25 + 16 ja suuremmissa poikkipinnoissa AXMK -maakaapeleita.

Lisätiedot

MASADOOR. autotallinovet. Asennusohje

MASADOOR. autotallinovet. Asennusohje MASADOOR autotallinovet Asennusohje Tämä asennusohje on tehty ammattitaitoisen asentajan käyttöön. Ohjeessa on piirroksia, joissa on komponentteja, joita ei aina oveen asenneta. Ennen asennuksen aloittamista

Lisätiedot

Lasiseinän asennusohje

Lasiseinän asennusohje Lasiseinän asennusohje Sun Sauna Oy Kuormaajantie 40 40320 Jyväskylä puh. 0403470220 info@sunsauna.fi 1. Katon panelointi Lasiseinän yläreunassa käytetään normaalitilanteessa upotettavaa lasilistaa. Tällä

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään t i ( T I: J c j t, FI9700036 POSIVA-96-14 Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomen kallioperään Tekniikkatutkimukset vuosina 1993-1996 Posiva Oy Joulukuu 1996 POSIVA OY A n n a n k a t u 4 2 D. F I

Lisätiedot

Elfa Kirena Oy Heloittajankatu 4, Lahti asennusohje. (ver ) Vivia

Elfa Kirena Oy Heloittajankatu 4, Lahti  asennusohje. (ver ) Vivia Elfa Kirena Oy Heloittajankatu 4, 15520 Lahti info.finland@elfa.com www.kirena.com asennusohje (ver 17.05.2016) Vivia Yleistä asennuksesta ja asennuspaikasta Asennusohjeessa on kuvattu Kirena Vivia -liukuovi

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

JSKI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet

JSKI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet JSKI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet SIVU JEVEN Keittiöilmanvaihtolaitteet Sisällysluettelo Kiinnityskoukkujen asennus Kierretankojen kiinnityskohdat ja yhteenliittäminen 4 Valaisimen kytkentä ja vaihto

Lisätiedot

Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet

Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennusohje 1. Asennuspohjan valinta Laite painaa noin 30 kg. Seinäkiinnitystä varten Retrojasson takaseinässä on kaksi reikää. Kiinnitykseen käytetään

Lisätiedot

Muurauspukin käyttöohje

Muurauspukin käyttöohje Muurauspukin käyttöohje Muurauspukin käyttöohje SISÄLTÖ 1. Alkusanat ja ehdot. 2. Turvallisuus vaatimukset. 3. Muurauspukin pystytys. 4. Korotuskehän asennus. 5. Alumiinitason asennus. 6. Seinäkiinnikkeen

Lisätiedot

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. MAANSIIRTOURAKKA Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. Urakka koostuu seuraavista tehtävistä: 1. Pihan raivaus-

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R

Asennus- ja käyttöohjeet. SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R FI Asennus- ja käyttöohjeet SAVUPIIPPU Perusosa: 15125R Jatko-osat: 15200R, 15225R, 15325R 00000000 00000000 0809 Misa-järjestelmäsavupiippu on testattu standardin EN 1856-1:2009 mukaisesti käytettäväksi

Lisätiedot

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje

Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaiteen suunnittelu- ja asennusohje Keskikaide Ruukki 210x130/4 Sisältö Sovellusalue... 2 Asennus... 2 Kaiteiden käsittely... 2 Kaiteen rakenne ja osat... 3 Kaiteen aloitus ja lopetuskohdat... 4 Kaiteen

Lisätiedot

JOINTS FIRE COMPOUND PRO+ Palokipsimassa läpivienteihin

JOINTS FIRE COMPOUND PRO+ Palokipsimassa läpivienteihin TUOTEKUVAUS on koostumukseltaan erityinen kipsipohjainen, kutistumaton laasti, joka sekoitetaan veden kanssa. Palokatkomassa voidaan sekoittaa joko kaadettavaksi tai levitettäväksi läpivientien ympärille.

Lisätiedot

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.

Lisätiedot

Katariina 8K. Asennusohjeet Huvimajalle. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Pohja

Katariina 8K. Asennusohjeet Huvimajalle. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Pohja Asennusohjeet Huvimajalle Katariina 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä 4

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

JLI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet

JLI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet JLI Asennus-, säätö- ja huolto-ohjeet SIVU JEVEN Keittiöilmanvaihtolaitteet Sisällysluettelo Kiinnityskoukkujen asennus Kierretankojen kiinnityskohdat ja yhteenliittäminen Lasien asennus, Verholevyjen

Lisätiedot

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Kimmo Hilden SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12 TOUKOKUU 2014 1 (11) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN MUKAISESTI LAADITTU ARVIOINTISELOSTUS JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTISELOSTUKSESTA SEKÄ SELVITYS SUUNNITTELU- PERUSTEISTA,

Lisätiedot

Asennusohje ColoRex SD och EC

Asennusohje ColoRex SD och EC Asennusohje ColoRex SD och EC ColoRex on sähköä johtava PVC-laatta, jonka mitat ovat 610 x 610 x 2 mm. ColoRex on ESD-hyväksytty (Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut). ColoRex-asennuksessa käytetään

Lisätiedot

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista

Lisätiedot

S-käyrä. kanavan heittosiirtymä. lindab ilmastointi. Ød1 R 45. Sisäkkäispituus (SIKKI) L = Kanavan pituus. E (Pituudensiirtymä)

S-käyrä. kanavan heittosiirtymä. lindab ilmastointi. Ød1 R 45. Sisäkkäispituus (SIKKI) L = Kanavan pituus. E (Pituudensiirtymä) lindab ilmastointi Ød1 L = Kanavan pituus 45 R Sisäkkäispituus (SIKKI) Sisäkkäispituus (SIKKI) E (Pituudensiirtymä) R 45 Ød1 CC (Keskiönsiirtymä) S-käyrä kanavan heittosiirtymä Tuotealueet Kanavajärjestelmät

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Työraportti 2006-05 Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Juha Nieminen Helmikuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Kaivukoneporalaitteet

Kaivukoneporalaitteet Kaivukoneporalaitteet ADVANCED DRILLING TECHNOLOGY ExcaDrill tekee ylittämättömistä esteistä väliaikaisia Tämä on sinun ja kallion välinen asia. Mies vastaan luonnon kovin mahdollinen pinta. Vastustaja

Lisätiedot

29. Annossekoittimet. 29.1 Kollerisekoitin. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

29. Annossekoittimet. 29.1 Kollerisekoitin. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 29. Annossekoittimet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 29.1 Kollerisekoitin Kollerisekoitin kuuluu annossekoittimiin. Se on valimosekoittimista vanhin; sen toimintaperiaate on tunnettu

Lisätiedot

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle Asennusohjeet Huvimajalle Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORXruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja 3 kpl

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Laminaatti 2-lock ja T-lock

Laminaatti 2-lock ja T-lock Asennusohje Laminaatti 2-lock ja T-lock 2014 EDELLYTYKSET Uiva asennus tarkoittaa, että lattiaa ei kiinnitetä (ei naulata eikä liimata) alustaan. Lattian pitää päästä liikkumaan vapaasti sisäilman muutosten

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

Yhteenveto, uudelleenkäyttö 1/3 abioottinen MI määrä, kg. käytetyt koneet ja kulutettu energia. maakaatopaikalle. menevä maa-aines yht.

Yhteenveto, uudelleenkäyttö 1/3 abioottinen MI määrä, kg. käytetyt koneet ja kulutettu energia. maakaatopaikalle. menevä maa-aines yht. Yhteenveto, uudelleenkäyttö 1/3 abioottinen MI määrä, kg käytetyt koneet ja kulutettu energia maakaatopaikalle menevä maa-aines yht. MI/m 17,853 16,884 969 17,853 36 2,5 2,5 2,5 5 286 286 286 1 yht. 2,639

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2 KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä

Lisätiedot

Saunan rakentaminen ja remontointi

Saunan rakentaminen ja remontointi Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta

Lisätiedot

ACO STAINLESS Lattiakaivot asuintiloihin

ACO STAINLESS Lattiakaivot asuintiloihin ..00 Lattiakaivot vesieristämätön betonilattia ACO EG 0 -lattiakaivo on tarkoitettu asuintiloihin ja paikkoihin, joissa virtaama on korkeintaan, l/s. Kiinnitä kaivo paikoilleen levittämällä lapiollinen

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Seinien alaosan korjausmenetelmä Valesokkeli on ollut hyvin tyypillinen perustamistapa rivi- ja omakotitaloissa 1970- ja

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot

Putketon uppoasennus

Putketon uppoasennus Putketon uppoasennus Asennus rakenteeseen: perusasiat Kaapelia asennettaessa suoraan rakenteeseen ilman asennusputkea jätetään kaapelille liikkumavaraa. Vältetään risteämiä muiden kaapeleiden kanssa. Asennustilaa

Lisätiedot

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI 1 Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI puh 020 749 8010 Tekninen tuki takotek.toimisto@gmail.com, 040-77201935 2 Ennen työn aloittamista

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 ASENNUSOHJE GOLD LP Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 1. ASENNUS 1.4 Koneen asennus 1.1 Yleistä Henkilöstön on tutustuttava näihin ohjeisiin ennen koneelle

Lisätiedot

NENTUOTETUKIp.0400244780

NENTUOTETUKIp.0400244780 PÄÄTÄI STUMAKORKEUSENNENASENNUSTA! TEKNI NENTUOTETUKIp.0400244780 SCHWAB ASENNUSOHJE Ennen asennusta: Tarkista, ettei tuotteessa ole kuljetuksen aikana tulleita halkeamia tai kolhuja. Märkätilassa elementti

Lisätiedot

ACO STAINLESS Lattiakaivot teollisuustiloihin

ACO STAINLESS Lattiakaivot teollisuustiloihin Lattiakaivot vesieristämätön betonilattia 1 2 3 tulee vaakasuoraan. Lattiakaivossa on 40 mm:n teleskooppisäätö. Kaivon yläosa säädetään yleensä valmiin lattiapinnan tasoon. paikoillaan ja lattia voidaan

Lisätiedot