POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
|
|
- Anna-Leena Hakala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta 4]
2 POSIVA OY LIITE 6 2
3 POSIVA OY LIITE 6 3 SELVITYS YDINLAITOKSESSA VALMISTETTAVIEN, TUOTETTAVIEN, KÄSITELTÄVIEN, KÄYTETTÄVIEN TAI VARASTOITAVIEN YDINAINEIDEN TAI YDINJÄTTEIDEN LAADUSTA JA ENIMMÄISMÄÄRÄSTÄ 1 Yleistä Tässä liitteessä kuvataan käytetyn ydinpolttoaineen kulku ydinvoimalaitosten välivarastoinnista kapselilaitokseen ja edelleen loppusijoitukseen, sekä ydinaineiden ja ydinjätteiden enimmäismäärät ja laatu. Lisäksi selvitetään, millaisia ydinjätteitä polttoaineen käsittelyn yhteydessä saattaa syntyä, kuinka suuria nämä jätemäärät saattavat olla ja miten jätteet kerätään ja käsitellään loppusijoituslaitoksen järjestelmillä. Olkiluodossa ja Loviisassa olevat käytetyn ydinpolttoaineen välivarastot ovat tämän tarkastelun ulkopuolella. Myös välivarastoista tapahtuvat kuljetukset ja siirrot tapahtuvat eri lupien alaisuudessa kuin kapselointi- tai loppusijoituslaitoksen toiminta. Ydinenergialain mukaan ydinaineita ovat ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvat ns. erityiset halkeamiskelpoiset aineet ja lähtöaineet kuten uraani, plutonium ja torium (Ydin energialaki, 1987). Luonnonuraanissa lähes 99,3 prosenttia on uraanin isotooppia 238 (U-238). Ydinpolttoaineessa väkevöity uraani on käsitelty siten, että sen isotoopin U-235 suhteellinen osuus koko uraanimäärästä kasvaa suuremmaksi kuin 0,7 prosenttia. Suomalaisten ydinvoimalaitosten polttoaine on noin 4-prosenttiseksi, väkevöityä U-235 suhteen uraania. Ydinpolttoaineen tarkempi sisältö kuvataan myöhemmin luvussa 4.1. Plutoniumia syntyy ydinreaktoreissa energian tuotannon yhteydessä. Ydinenergialain mukaan ydinjätettä on a) ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneet, käytetyn ydinpolttoaineen muodossa tai muussa muodossa olevat radioaktiiviset jätteet; sekä b) sellaiset ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena radioaktiivisiksi muuttuneet aineet, esineet ja rakenteet, jotka on poistettu käytöstä ja joiden radioaktiivisuudesta aiheutuvan vaaran vuoksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä 2 Polttoainemäärät eri tiloissa ja tilanteissa 2.1 Kapselointilaitos Normaalitapauksessa polttoaine on kapselointilaitoksessa käsiteltäessä kokonaisina polttoainenippuina. Erittäin harvinaisissa poikkeustapauksissa polttoainetta saattaa esiintyä irrallisina sauvoina, jotka on irrotettu polttoaine-elementeistä lähinnä sauvojen vaurioitumisen johtuen. Nämä sauvat on sijoitettu sauvamakasiineihin, joita voidaan käsitellä kuten polttoaine-elementtiä. Käytetyn polttoaineen määrää on kuvataan siinä säteilymättömänä olleen uraanin massana, vaikka käytetyssä polttoaineessa osa uraanista onkin muuttunut muiksi alkuaineiksi ja hidasta spontaania hajoamista radioaktiivisissa aineissa tapahtuu jatkuvasti. Polttoainenipuissa oleva uraanin määrä ja väkevöintiaste vaihtelee polttoainetyypeittäin ja -erittäin. Keskimääräisten arvojen suhteen yksittäisten polttoaine-elementtien uraanimäärä (kgu) vaihteleen keskiarvoihin verrattuna enintään ± 5 %.
4 POSIVA OY LIITE 6 4 Keskimäärin polttoaine-elementit sisältävät tuoreena uraania seuraavat määrät; BWR 175 kgu, VVER 122 kgu ja PWR 532 kgu. Kun BWR- ja VVER-polttoaine-elementtejä asetetaan kapselia kohti 12 kpl ja PWR-polttoaine-elementtejä 4 kpl, tulee eri polttoainetyyppien lopppusijoituskapselien uraanimääriksi keskimäärin BWR 2100 kgu, VVER 1464 kgu ja PWR 2128 kgu. Polttoaineen kuljetus voimalaitospaikoilta kapselointilaitokselle tapahtuu kuljetussäiliöillä, joissa on tarkoituksenmukaista kuljettaa kerrallaan jokin kapseliin sopivan polttoaine-elementtien monikerta, jotta kapseloimattomia polttoaine-elementtejä ei jäisi käsittelykammioon odottelemaan täydennystä. Sijoitettavat polttoaine-elementit on valittava kuhunkin kapseliin ennen kuljetusta ottaen huomioon jälkilämmön tuotto, säteilytaso ja reaktiivisuus siten, että kapselin lämmöntuotto ja kriittisyysturvallisuus ovat vaaditulla tasolla sekä säteilyannosnopeus kapselin ulkopuolella säilyy riittävän alhaisena. Kuljetussäiliöt hankitaan kullekin laitostyypin ydinpolttoaineelle erikseen. Suurimmilla polttoaine-elementtien uraanimassoilla laskettuna tyypillisten yksittäisten kuljetussäiliöiden uraanimäärät olisivat enimmillään seuraavat: - Castor TVO, 41 BWR-polttoaine-elementtiä, kgu - Castor VVER 440/84, 84 VVER-polttoaine-elementtiä, kgu - Suunniteltu PWR-kuljetussäiliö, 12 PWR-polttoaine-elementtiä, kgu. Taulukkoon 1 on kerätty kapselointilaitoksen eri tiloissa mahdollisesti olevan käytetyn polttoaineen suunnitellut enimmäismäärät. Kapselointilaitoksessa ei ole tarkoitus varastoida polttoainetta yhtään sen enempää kuin toiminnan joustavan suorituksen kannalta on tarpeellista. Pieniä varastoja saattaa syntyä vastaanottohalliin, mikäli esim. Loviisan polttoainetta kuljetetaan merikuljetuksena, jolloin taloudellisuussyistä useamman kuin yhden kuljetussäiliön samanaikainen kuljetus on tarkoituksenmukaista. Laskelmissa on varauduttu enintään 4 kuljetussäiliön varastoimiseen vastaanottohallissa. Taulukko 1. Käytetyn polttoaineen enimmäismäärät kapselointilaitoksen eri tiloissa. Normaalitilanteessa kapselointilaitoksessa on käytettyä ydinpolttoainetta vain murto-osa enimmäismääristä. LAITOKSEN OSA MÄÄRÄ [kgu] KUVAUS Vastaanottohalli 4 x kuljetussäiliötä Vastaanottokäytävä kuljetussäiliö Käsittelykammio kapselia vastaava erä Kapselikäytävä kapseli Kapselien puskurivarasto kapselointilaitoksessa 12 x kapselia Siirtoreitillä kapselointilaitoksen puskurivarastosta LS-tilan puskurivarastoon kapseli YHTEENSÄ Enimmäismäärät yhteensä
5 POSIVA OY LIITE Loppusijoituslaitos Loppusijoituslaitokseen polttoainetta siirtyy kapselin verran kerrallaan ja kapselointinopeudesta riippuen kapselia vuodessa. Loppusijoitustasolla lähellä kapselikuilun alapäätä sijaitsee loppusijoitettavien kapselien puskurivarasto, joka on mitoitettu enintään 30 kapselille. Tämä määrä on tarkoituksenmukainen, jotta valmiiksi täytettyjä ja tarkastettuja loppusijoituskapseleita on kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilan kapselien puskurivarastossa yhden sijoitustunnelin loppusijoitusta vastaava määrä. Näin ollen loppusijoitustoiminta voi edetä yksittäisen tunnelin osalta mahdollisimman ripeästi ja jotta tunnelin täyttö puolestaan voi edetä häiriintymättä. Kun suunnitellaan loppusijoitettavaksi Olkiluoto 1-Olkiluoto 4 (OL1-4) ja Loviisa 1-2 (LO1-2) -laitosyksiköistä suunniteltuna käyttöaikana kertyvä Suomeen jäävä polttoaine, on suunnitelmassa varauduttu enintään tu polttoainemäärän loppusijoittamiseen, mikä vastaa noin kpl kapseleita. Tämä määrä on periaatepäätöksen mukainen enimmäismäärä, jossa on nykyisten laitosten käyttösuunnitelmien lisäksi varauduttu myös laitosyksiköiden käyttöiän pidennyksiin ja tehon korotuksiin. Taulukossa 2 on esitetty yksityiskohtaisempi arvio eri laitosyksiköiden polttoaineista. Noin 15 prosentissa PWR-polttoainenippuja on oletettu olevan myös säätöelementit. Taulukko 2. Loppusijoitussuunnitelmaan sisältyvät varaukset eri laitosyksiköiden kertyville polttoainemäärille ja arvioitu keskimääräinen poistopalama. Laitosyksiköt Polttoainetta Kapseleita Palamakeskiarvo (tu) (kpl) (MWd/kgU) OL1+OL ,5 LO1+LO ,6 OL3+OL ,1 YHTEENSÄ Lisäksi loppusijoituslaitokseen on varauduttu sijoittamaan kapselointilaitoksen käyttö- ja käytöstäpoistojätteet yhteensä tilavuudeltaan noin m 3 ja aktiivisuudeltaan GBq. 3 Käytetyn polttoaineen ominaisuudet 3.1 Käytetyn polttoaineen aktiivisuusinventaari Ydinpolttoaineeseen syntyy säteilytyksen seurauksena suuri määrä radionuklideja. Tärkeimpien radionuklidien määrät erilaisissa Suomessa käytössä olevissa polttoainetyypeissä on esitetty taulukossa 3 kapseloinnin kannalta tyypillisessä tilanteessa. Taulukon 3 radionuklidimääriin sisältyvät sekä uraanin ja plutoniumin fissiossa (halkeamisessa) syntyvät halkeamistuotteet ja radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvät tytärnuklidit että neutronikaappauksista aiheutuvan aktivoitumisen seurauksena syntyneet radioaktiiviset aineet. Suurin osa fissiotuotteista ja aktinideista on kiinteässä olomuodossa polttoainematriisissa. Jotkut nuklidit, kuten C-14 ja Cl-16, saattavat esiintyä sekä polttoainetableteissa että polttoaine-elementin metallisissa rakenteissa, mutta useimpia nuklideja on merkittävissä määrin vain polttoainetableteissa. Jotkut radionuklidit rikastuvat polttoaineen raerajoille, tablettien halkeamiin ja polttoaineen ja sauvan väliseen rakoon
6 POSIVA OY LIITE 6 6 lämpövaikutteisen erottautumisen seurauksena polttoaineen ollessa säteilytyksen alaisena reaktorissa (kuva 1). Kuva 1. Kaaviokuva radionuklidien esiintymisen jakautumisesta polttoainesauvassa, (Johnson & Tait 1997). Eri polttoainetyyppien kokonaisaktiivisuus jäähdytysajan funktiona poistopalamalla 50 MWd/kgU on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Kolmen Suomessa käytössä ja rakenteilla olevan laitostyypin polttoaineen kokonaisaktiivisuus jäähdytysajan funktiona, kun poistopalama on 50 MWd/kgU analyysin (Anttila 2005) mukaisesti.
7 POSIVA OY LIITE 6 7 Taulukko 3. Nuklidikohtaiset aktiivisuusinventaarit suomalaisille polttoainetyypeille tyypillisellä poistopalama-jäähdytysaika -yhdistelmällä. (Posiva 2013). Nuklidi (a) Puoliintumisaika Kokonaisinventaari 30 vuoden jäähtymisajalla (GBq/tU) Aktiivisuuden jakautuma (%) Polttoainematriisi IRF kaikista komponenteis- ta 1) Zirkoniseos Muut metalliosat Ag-108m 4,38E+02 2,50E ,0 % Am-241 4,32E+02 1,93E ,0 % Am-243 7,37E+03 3,42E ,0 % Be-10 1,51E+06 1,26E-02 95,0 % 5,0 % C-14 5,70E+03 1,61E+02 22,4 % 5,5 % 12,1 % 60,0 % Cl-36 3,01E+05 2,63E+00 73,6 % 8,2 % 18,2 % Cm-245 8,42E+03 1,03E ,0 % Cm-246 4,71E+03 3,57E ,0 % Cs-135 2,30E+06 3,43E+01 95,0 % 5,0 % Cs-137 3,01E+01 3,46E+06 95,0 % 5,0 % I-129 1,57E+07 1,91E+00 95,0 % 5,0 % Mo-93 4,00E+03 2,26E+01 1,4 % 0,1 % 0,2 % 98,3 % Nb-91 6,80E+02 2,86E-04 88,8 % 11,2 % Nb-92 3,47E+07 2,35E-04 1,2 % 98,8 % Nb-93m 1,61E+01 5,08E+03 1,7 % 98,3 % Nb-94 2,03E+04 7,52E+02 42,8 % 57,2 % Ni-59 7,60E+04 2,21E+02 0,3 % 2,9 % 96,8 % Ni-63 1,01E+02 2,47E+04 0,3 % 3,3 % 96,4 % Np-237 2,14E+06 2,37E ,0 % Pa-231 3,28E+04 1,39E ,0 % Pd-107 6,50E+06 9,72E+00 99,0 % 1,0 % Pu-238 8,77E+01 2,64E ,0 % Pu-239 2,41E+04 1,42E ,0 % Pu-240 6,56E+03 3,12E ,0 % Pu-241 1,43E+01 1,75E ,0 % Pu-242 3,75E+05 2,17E ,0 % Ra-226 1,60E+03 Se-79 3,27E+05 4,67E+00 99,6 % 0,4 % Sm-151 9,00E+01 1,74E ,0 % Sn-126 2,30E+05 3,92E ,0 % Sr-90 2,88E+01 2,23E+06 99,0 % 1,0 % Tc-99 2,11E+05 8,48E+02 99,0 % 1,0 %
8 POSIVA OY LIITE 6 8 Nuklidi Puoliintumisaika Kokonaisinventaari 30 vuoden jäähtymisajalla (GBq/tU) Aktiivisuuden jakautuma (%) Poltto- IRF Zirkoniseos (a) aine- matriisi kompo- kaikista nenteis- ta 1) Th-229 7,34E+03 Th-230 7,54E+04 1,32E ,0 % Th-232 1,40E+10 2,06E ,0 % U-233 1,59E+05 3,86E ,0 % U-234 2,46E+05 5,53E ,0 % U-235 7,04E+08 8,15E ,0 % U-236 2,34E+07 1,46E ,0 % U-238 4,47E+09 1,17E ,0 % Zr-93 1,61E+06 1,27E+02 87,9 % 12,1 % Muut metalliosat 1) IRF: instant release fraction (välitön päästöosuus). Osuudet on laskettu IRF-aktiivisuuden ja kokonaisaktiivisuuden suhteena. 3.2 Jälkilämmön kehitys Käytetyn polttoaineen jälkilämmön kehitys riippuu sekä poistopalamasta että polttoaineen käyttöhistoriasta. Jälkilämmön kehitysarviot perustuvat ORIGEN-S ohjelmistopaketilla tehtyihin laskelmiin eri poistopalamille (Posiva ). Tyypilliset tulokset BWR-polttoainetyypille on esitetty kuvassa 3 pitkältä aikaväliltä logaritmisessa mittakaavassa. Eri polttoainetyyppien jälkilämpökäyrät ovat varsin samanlaisia keskenään. Kuva 3. Jälkilämpöteho jäähdytysajan ja poistopalaman (MWd/kgU) funktiona BWR-polttoaineelle, huomaa log-log-mittakaava, (Posiva ).
9 POSIVA OY LIITE 6 9 Keskimääräiset kapseloitavaksi soveltuvan polttoaineen jäähdytysajat on esitetty kuvassa 4. Tarpeellinen jäähtymisaika määräytyy siitä, että kullekin kapselityypille on määritelty korkein sallittu jälkilämpöteho sillä perusteella, että kapselia ympäröivä puskuribentoniitti ei kuumene loppusijoitusolosuhteissa liikaa (lämpötila enintään +100 C). Säteilytason suhteen on kapseloitaessa asetettu kuitenkin lisärajoitus, jonka mukaan yksittäinenkään elementti ei saa olla kapselointilaitoksessa käsiteltäessä alle 20 vuotta jäähtynyt. Käytännössä kapseloitavat polttoaineniput ovat yleensä vuotta jäähtyneitä. Suunnittelemalla kuhunkin kapseliin sopivassa määrin vanhaa enemmän jäähtynyttä polttoainetta ja uudempaa vähemmän jäähtynyttä saavutetaan optimaalinen tulos silloin, kun kaikissa kapseleissa on sijoitushetkellä korkein sallittu jälkilämmöntuotto. Loppusijoituslaitoksen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ilman merkittäviä rakennemuutoksia kyetään käsittelemään polttoaine-elementtejä, joiden keskimääräinen palama on jopa 60 MWd/kgU ja jäähdytysaika lyhimmillään 20 vuotta. Kuva 4. Keskimääräiset tarpeelliset jäähtymisajat eri palamaisille polttoaineille kapselointihetkellä. Vuosittain reaktorista poistettavien polttoainenippujen keskimääräisen poistopalaman on suunniteltu nousevan LO1-2 yksiköissä noin tasolle 47,5 MWd/kgU, Olkiluoto 1-2 yksiköissä noin tasolle 53 MWd/kgU ja Olkiluoto 3-4 yksiköissä noin tasolle 47 MWd/kgU käynnistysvaiheen alemman tason jälkeen. Tällaisten keskiarvojen saavuttaminen edellyttää nippukohtaisen maksimipalaman nousua Olkiluoto 1-4 laitosyksiköillä arvoon 55 MWd/kgU ja Loviisa 1-2 -laitosyksiköillä arvoon 57 MWd/kgU. Eri laitosyksiköiden polttoaineen vaihtohistoria esitetään kuvassa 5. Loviisan laitosyksiköiden käytetyn polttoaineen tiedoista on poistettu käytön alkuvuosien osuus, jonka ajan polttoaineet on palautettu Neuvostoliittoon ja myöhemmin Venäjälle.
10 POSIVA OY LIITE 6 10 Kuva 5. Poistoeräkohtaisen keskimääräisen palaman kehittyminen Suomessa käytössä ja rakenteilla olevissa ydinvoimalaitosyksiköissä. Vuodesta 2012 eteenpäin esitetään suunniteltuja arvoja. Loviisan laitosyksiköiden alkuvuosien polttoainetietoja (vuoteen 1991 asti) ei esitetä, koska kyseiset polttoaineet on viety takaisin Neuvostoliittoon ja myöhemmin Venäjälle. Koko loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisaktiivisuus sijoitushetkellä on suuruusluokkaa 9*10 10 GBq. 4 Loppusijoitustoiminnan tuottamat ydinjätteet 4.1 Käyttö- ja käytöstäpoistojätteiden määrä Arvio kapselointilaitoksessa syntyvistä käyttö- ja käytöstäpoistojätteiden määristä on esitetty taulukossa 4 (Paunonen et al. 2012). Taulukko 4. Matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden loppusijoitustilaan syntyvien käyttö- ja käytöstäpoistojätteiden määrät ennen nestemäisten jätteiden käsittelyä. Kapselointilaitos Tilavuus (m 3 ) Käyttöjäte (kiinteä + nestemäinen) Käytöstäpoistojäte (kiinteä + nestemäinen) Yhteensä Nestemäisten jätteiden kiinteytyksestä syntyy kuivattuna ja pakattuna noin 16 m 3 kiinteää jätettä. Loppusijoitettavaksi tulevan käyttö- ja käytöstäpoistojätteen kokonaismäärä on siten noin m 3.
11 POSIVA OY LIITE Käyttö- ja käytöstäpoistojätteiden aktiivisuusinventaari Kapselointilaitoksen käytön aikana syntyvän jätteen aktiivisuus on peräisin käytetystä polttoaineesta vapautuvista radioaktiivisista aineista. Suurin osa radioaktiivisista aineista päätyy käytön aikaiseen jätteeseen, mutta pieni osa voi päätyä kontaminoituneiden rakenteiden kautta myös käytöstäpoistojätteeseen. Pieni osa polttoaine-elementeistä on menettänyt tiiveytensä jo voimalaitoksella ja pienen osan oletetaan vaurioituvan kapseloinnin aikana. Kapseloinnin aikana vaurioituvan polttoaineen määrää on arvioitu niiden kokemusten pohjalta, joita voimalaitoksella on saatu polttoaineen siirroista. Alustava arvio kapselointilaitoksella syntyvistä jätteistä (Paunonen et al. 2012) perustuu oletukseen, että käyttöhäiriöiden seurauksena arvioidaan vaurioituvan enintään 32 polttoainesauvaa vedessä ja 63 kuivissa olosuhteissa ja kapselointilaitoksen jätteeseen päätyy enintään 12 kg polttoaineesta peräisin olevaa muuta ydinjätettä. Yhteenveto käyttö- ja käytöstäpoistojätteiden aktiivisuusinventaarista on esitetty taulukossa 5. Alarajan arvot ovat odotusarvoja ja ylärajan arvot konservatiivisia arvioita. Taulukko 5. Käyttö- ja käytöstäpoistojätteen aktiivisuusinventaarit. Jätetyyppi Kokonaisinventaari GBq Kapselointilaitoksen käyttöjäte Kapselointilaitoksen käytöstäpoistojäte Yhteensä VIITTEET Anttila, M Radioactive characteristics of the spent fuel of the Finnish nuclear power plants. Posiva Oy, Olkiluoto, Finland. Posiva Working Report Paunonen, M., Kelokaski, P., Eurajoki, T., Kyllönen, J Waste Streams at the Encapsulation Plant. Posiva Oy, Eurajoki, Finland. Posiva Working report Johnson, L.H. & Tait, J.C Release of segregated radionuclides from spent fuel. Swedish Nuclear Fuel and Waste Management Co (SKB); Stockholm, Sweden. SKB Technical Report TR Posiva Safety case for the disposal of spent nuclear fuel at Olkiluoto Models and Data for the Repository System. Report POSIVA Posiva Oy. (julkaistaan) Raiko, H Canister Design Report POSIVA Posiva Oy. Ydinenergialaki (990/1987). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki.
12 12 RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti
Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä
LisätiedotOhje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.
LisätiedotYdinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3
OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA
TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi
FI9600177 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi Heikki Raiko Kesäkuu 1996 POSIVA OY Annankatu 42 D, OO1OO HELSINKI Puhelin (90) 228 030 Fax (90) 2280 3719 POSIVA-96-03 Käytetyn
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi
POSIVA-96-03 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen lämpötekninen optimointi Heikki Raiko VTT Energia Kesäkuu 1 996 POSJVA OY Annankatu 42 D, 00100 HELSINki Puhelin (90) 228 030 Fax (90) 2280 3719
LisätiedotYDINPOLTTOAINE JA REAKTORI
OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 17 1
POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta
LisätiedotHakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.
Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotPosivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella
Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotURAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN
URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos
LisätiedotSÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Kimmo Hilden SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA Työn tarkastajat:
LisätiedotMaanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa
Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,
LisätiedotHyvä tietää ydinjätteestä
Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...
LisätiedotTyöraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013
Työraportti 2012-65 Laitoskuvaus 2012 Kapselointi- ja loppusijoituslaitossuunnitelmien yhteenvetoraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy Toukokuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään
LisätiedotKemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa
Työ r a p o r t t i 9 9-1 8 Kemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa Eerikki Raiko Henrik Nordman Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel.
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotOhje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi
Perustelumuistio 1643490 1 (9) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi HUOM! Ohjeen YVL D.3 lukujen numerointi tarkastetaan ja muutetaan ennen ohjeen julkaisemista, jolloin poistetaan alaluvut,
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotKemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa
FI9900140 Työraportti 9918 POÄIV/4 TYÖ 0 **} JS Kemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa Eerikki Raiko Po s iva Oy Henrik Nordman VTT Energia 3 04 2 Maaliskuu 1 999 Posivan
LisätiedotRADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN KOLLIT JA PAKKAUKSET
RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN KOLLIT JA PAKKAUKSET 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 KOLLEJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA VASTUU 4 4 PAKKAUSTYYPIT 5 5 PAKKAUSTEN HYVÄKSYMISMENETTELY 5 5.1 Laadunhallinta 5 5.2 Hyväksyntää
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta
/ MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotPääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5]
POSIVA OY LIITE 7 1 Liite 7 Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY
LisätiedotDiplomityö. Tarkastaja: professori Risto Raiko Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston
EMMA-STINA PÖYHÖNEN SELVITYS MATALA- JA KESKIAKTIIVISEN YDINJÄTTEEN HUOL- LON KUSTANNUKSISTA JA UUSIEN JÄTTEENKÄSITTELYTEK- NOLOGIOIDEN MAHDOLLISTAMASTA SÄÄSTÖPOTENTIAALIS- TA Diplomityö Tarkastaja: professori
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo
LisätiedotKÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä
KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................
LisätiedotKapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteily- ja aktiivisuusmittaukset
Työraportti 2012-91 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteily- ja aktiivisuusmittaukset Aapo Tanskanen Fortum Power and Heat Oy Nina Paaso Teollisuuden Voima Oyj Helmikuu 2013 Posivan työraporteissa
LisätiedotOlkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan
Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan ATS:n syysseminaari 12.11.2003 Atomivoimaa Suomeen 5.4.2011 1 Ydinlaitoksen lupaprosessi KÄYTTÖ- LUPA YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTEM:n lisäselvityspyyntöjen johdosta esitämme seuraavaa.
Laadittu: 2.4.2009 Sivu(t) 1 (15) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LAUSUNTO KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LAAJENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA - POSIVAN LISÄSELVITYKSET
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet
VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH NOTES 1953 Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet Kari Rasilainen & Seppo Vuori VTT Energia VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA
LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotSähkö on hyvinvointimme perusta
Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotYdinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä
Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008
POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI OLKILUOTO 4 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy
LisätiedotLoppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012
Työraportti 2012-69 Loppusijoituslaitoksen asemointi ja vaiheittainen rakentaminen 2012 Timo Kirkkomäki Fortum Power and Heat Oy Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 16 1
POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta
LisätiedotKapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone
Työraportti 2006-21 Kapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone Tapani Kukkola Paul-Erik Rönnqvist Joulukuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotAjankohtaiset asiat TEM:stä. Jorma Aurela ATS:n vuosikokous 28.2.2013
Ajankohtaiset asiat TEM:stä Jorma Aurela ATS:n vuosikokous 28.2.2013 Ydinenergialain mukaiset lupa-asiat Olkiluoto 3 yksikön käyttölupahakemusta odotetaan ensi vuoden kuluessa. Käyttöönotto 2014-2016?
LisätiedotPOSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI
POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska
LisätiedotYdinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö
LisätiedotYDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET
YDINAINEIDEN JA YDINJÄTTEIDEN KULJETUKSET 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 KULJETUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA VASTUUT 4 3.1 Yleiset vaarallisten aineiden kuljetussäännökset 4 3.2 Ydinenergian käyttöön liittyvät
LisätiedotSivuaktinidien poltto kevytvesireaktorissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07384-11 Sivuaktinidien poltto kevytvesireaktorissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Karin Rantamäki julkinen 2 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Menetelmät...3 3 Tulokset...5
Lisätiedot2.1 Jätteet Käytöstä poistettavat rakennukset maa-alueineen 3
OHJE YVL 8.2 / 18.2.2008 Ydinjätteiden ja käytöstä poistettujen ydinlaitosten vapauttaminen valvonnasta 1 Yl e i s t ä 3 2 Yleiset turvallisuusperiaatteet 3 2.1 Jätteet 3 2.2 Käytöstä poistettavat rakennukset
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto 1 Hanke ja sen perustelut 1 Hanke ja sen perustelut Suomessa Teollisuuden Voima Oyj:n,
LisätiedotOlkiluodon ydinjätelaitosten käyttöturvallisuusanalyysi
Työraportti 2013-51 Olkiluodon ydinjätelaitosten käyttöturvallisuusanalyysi Jukka Rossi Vesa Suolanen VTT Marraskuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt
LisätiedotSeurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista
Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio
Lisätiedot2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA
SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA
LisätiedotTTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille
TTY Porin laitoksen optimointipalvelut yrityksille Timo Ranta, TkT Frank Cameron, TkT timo.ranta@tut.fi frank.cameron@tut.fi Automaation aamukahvit 28.8.2013 Optimointi Tarkoittaa parhaan ratkaisun valintaa
LisätiedotYVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta
1 (47) Ydinvoimalaitosten valvonta 0 22.1.2013 YVL A.1 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta 1 Johdanto... 4 2 Soveltamisala... 5 3 Toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvät vaatimukset... 6 3.1 Valtioneuvoston
LisätiedotYdinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan
Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota
LisätiedotKapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit
LisätiedotKatsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa
VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2515 Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa Seppo Vuori & Kari Rasilainen ISBN 978-951-38-7544-2 (nid.) ISSN 1235-0605 (nid.) ISBN 978-951-38-7545-9
LisätiedotLoppusijoituskapselien kuvaus ja kustannusarvio
Työ ra po rtti-9 7-24 Loppusijoituskapselien kuvaus ja kustannusarvio Heikki Raiko VTT Energia Elokuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työ ra po
LisätiedotSuomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus
Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus Markku Anttila (VTT) Airi Paajanen, Risto Harjula (HYRL) KYT2010-puoliväliseminaari 26.9.2008, Helsinki 2 Ydinpolttoainekierron strategiset päävaihtoehdot
LisätiedotKapselin kuljetus ajotunnelissa
Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372
LisätiedotAinutlaatuista perehdytystä ydinvoima-alalle. Käyttöturvallisuuteen panostetaan
Nro 30 KESÄKUU 2015 Ainutlaatuista perehdytystä ydinvoima-alalle Käyttöturvallisuuteen panostetaan Kiehutusvesilaitoskoulutusta Olkiluodossa Fyysikkona insinöörien keskellä KESÄKUU 2015 Ydinvoimaosaamisen
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta
LisätiedotYDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA
2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotVTT-R TUTKIMUSRAPORTTI. COSI6 VTT:llä. Luottamuksellisuus:
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07431-11 COSI6 VTT:llä Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Silja Häkkinen julkinen 2 (6) Raportin nimi COSI6 VTT:llä Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Jaana Avolahti, Työ-
LisätiedotOlkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden
Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Lisätietoja Teollisuuden Voima Oyj 27160 Olkiluoto Puhelin 02 83811 Internet www.tvo.fi 01 02 HAKEMUS YDINENERGIA-ASETUKSEN 34 :N EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotHakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi
Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Teollisuuden Voima Oyj Teollisuuden Voima Oyj Töölönkatu 4 00100 HELSINKI Puhelin (09) 61 801 Faksi (09) 6180 2570 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU
OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS POSIVA OY:N HAKEMUKSEEN SAADA YDINENER- GIALAIN 18 :SSÄ TARKOITETTU LUPA RAKENTAA KAPSELOINTI- JA LOPPUSI- JOITUSLAITOS EURAJOEN
LisätiedotTutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen
Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen
LisätiedotSÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA
OHJE ST 1.5 / 12.9.2013 SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta
LisätiedotOhje YVL D.2, Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (11) Ohje YVL D.2, Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL D.2 esitetään ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetusten kuljetusjärjestelyjä
LisätiedotYDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET
4 YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET Kirsi Alm-Lytz, Veli Riihiluoma, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Säteilyn lähteet ydinvoimalaitoksilla... 146 4.2 Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla...
LisätiedotVoimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella
Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):
LisätiedotMerkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm.
LAUSUNTO 1 (5) 21.1.2005 G212/9 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 1/330/2004 16.1.2004 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOS-
LisätiedotPeriaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikköä varten
Periaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikköä varten POSIVA OY Olkiluoto 27160 Eurajoki Puh. (02) 8372 31 Fax (02) 8372 3709 www.posiva.fi POSIVA
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön
LisätiedotOlkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttöturvallisuusanalyysi
Työraportti 2012-71 Olkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttöturvallisuusanalyysi Jukka Rossi Vesa Suolanen Marraskuu 2012 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372
LisätiedotLoppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden
Työraportti 99-17 Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten Tapani Kukkola Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta
Lausunto 1 (10) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM/2955/08.05.01/2012 15.2.2013 ja 11.7.2014 Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija
LisätiedotYdinjäte: ikuinen terveysriski
Ydinjäte: ikuinen terveysriski Ydinjäte kuuluu vaarallisimpiin ihmiskunnan tuottamiin materiaaleihin. Se sisältää useita radioaktiivisia ja elimistöön kertyviä aineita, kuten plutoniumia. Plutonium-239:n
LisätiedotKapselointilaitoksessa syntyvät radioaktiiviset jätteet
Työraportti 2009-49 Kapselointilaitoksessa syntyvät radioaktiiviset jätteet Tapani Kukkola Tapani Eurajoki Lokakuu 2009 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372
LisätiedotOlkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden
Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Lisätietoja Teollisuuden Voima Oyj 27160 Olkiluoto Puhelin 02 83811 Internet www.tvo.fi 01 02 HAKEMUS YDINENERGIA-ASETUKSEN 34 :N EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotOHJE YVL B.4 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI
OHJE YVL B4 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 5 3 Reaktorille ja reaktiivisuudenhallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 6 31 Reaktorin ja ydinpolttoaineen rakenteellinen yhteensopivuus
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme
Lisätiedot